Ledamoten Tuomas Rantanens motion om ett lokalt pilotprojekt inom ramen för programmet för tryggande av naturens mångfald i Helsingfors
Ledamoten Tuomas Rantanens motion om ett lokalt pilotprojekt inom ramen för programmet för tryggande av naturens mångfald i Helsingfors
Beslut
Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Ledamoten Tuomas Rantanen och 26 andra ledamöter föreslår i sin motion att ett pilotprojekt startas som en del av programmet för tryggande av naturens mångfald (LUMO) i Helsingfors med syfte att utveckla ett pilotprojekt för kartläggning av naturen som grundar sig på invånarnas aktivitet. Motionen finns som bilaga 1.
Invånarnas insatser i arbetet för att trygga den lokala naturens mångfald är värdefulla och kan med fördel understödas. Till invånarnas och andra volontärers förfogande finns flera applikationer för att registrera observationer om naturen via vilka information kan förmedlas som stöd för planering och beslutsfattande. Staden håller på att utveckla flödet av naturinformation på olika nivåer inom organisationen, vilket kommer att förbättra hanteringen och beaktandet av naturinformation i hela staden.
Aktuell och tillförlitlig naturinformation skapar grunden för att trygga naturens mångfald i Helsingfors. Naturutredningar görs bland annat för detaljplaneringens, planeringen av annan markanvändnings och naturskyddets behov. Kvalitetskriterierna för kartläggning av naturen har skärpts i och med införandet av en bedömning av tillståndet för naturvärden i tio klasser, vilken krävs för ekologisk kompensation. Dessutom är bedömningen av arter och naturtyper är ett krävande yrkesarbete. För att resultaten ska kunna jämföras är det även viktigt att naturutredningarna och mer omfattande kartläggningar av naturen utförs på ett enhetligt sätt i olika delar av staden.
För stadens invånare finns olika kanaler genom vilka man kan delta i att producera naturinformation och på det sättet komplettera informationen från kartläggningar av naturen. Den viktigaste av dessa är tjänsten Laji.fi, som drivs av Naturhistoriska centralmuseet och som staden kan använda via museets myndighetsportal för att få tillgång till exempelvis observationer av hotade arter som har registrerats och verifierats i tjänsten. Andra applikationer för medborgarobservationer är Muuttolintujen kevät samt iNaturalist från vilka information överförs direkt till tjänsten Laji.fi. Invånarna uppmuntras att använda befintliga applikationer för att samla in naturinformation. I stadens arbete för att trygga Helsingfors biodiversitet (LUMO-programmet) utnyttjas observationer av arter och främmande arter på ett omfattande sätt. Utöver enskilda observationer av arter är även uppföljningsmaterial som bygger på långa tidsserier värdefulla.
Utöver naturinformation är även annan information om områdets särdrag, som till exempel områdets naturhistoria, viktig för att bevara naturvärden. Denna information kan ofta samlas in av volontärer eftersom möjligheterna att samla in informationen som en del av tjänstearbete är begränsade. Lokal historia kan visa sig vara nyttig bland annat i arbetet med att restaurera naturen i enlighet med EU:s förordning om restaurering av natur.
Förutom insamlingen av naturdata är också invånarnas konkreta arbete för att främja naturens mångfald i arbetet för att trygga Helsingfors biodiversitet (LUMO-programmet) värdefullt och ger ofta synliga resultat med en relativt liten satsning. Vikten av lokalt arbete betonas särskilt i områden som ligger utanför stadens befogenheter: tomter, gårdar och privatägda marker. I detta arbete kan invånarna utnyttja till exempel guiden ”Sallitusti villi” (på finska) som publicerats av stadsmiljösektorn och som innehåller god praxis för att berika den biologiska mångfalden i den byggda miljön.
Som ett lokalt projekt som främjar naturens mångfald kan till exempel invasiva främmande arter bekämpas för att på så sätt förbättra de vildväxande arternas möjligheter att frodas. Detta är ett mycket viktigt naturvårdsarbete vars resultat snabbt kan ses. Invånarna kan delta i stadens talkon för borttagning av främmande arter eller anordna talkon själva. Staden har anvisningar för bekämpning av främmande arter. Lokala föreningarnas verksamhet, särskilt på privatägda marker, stöder stadens eget bekämpningsarbete på områden som omfattas av stadens underhåll. Helsingfors deltar även i projektet Crowdsorsa där man kan tjäna pengar genom att bekämpa vissa främmande arter med hjälp av en mobilapplikation. Förutom annan information om arter kan även observationer av främmande arter registreras i tjänsten Laji.fi.
Ett av de största problemen för en växande stads natur är slitaget på naturen, som utgör ett särskilt hot mot områden med känslig växtlighet. Staden försöker hantera situationen genom vandringsdirigering men uppföljning av slitage är endast möjligt i begränsad utsträckning. Genom ett projekt som genomförs av invånarna kunde det vara möjligt att pilottesta noggrann övervakning av slitaget genom att använda drönare. Utgående från resultaten av den regelbundna uppföljningen kunde vandringsdirigeringen planeras utifrån årstiden, livsmiljöns känslighet eller belastningen så att en tillräcklig styrning kan genomföras i tid.
Kasbergssällskapet rf har fått stipendium för ett projekt i Kasberget enligt LUMO-programmet. Projektet syftar till att pilottesta invånarnas medverkan i insamlingen av information om den lokala naturens mångfald samt att utveckla en ny modell för att stärka invånarnas delaktighet i utvecklingen av det egna bostadsområdet med tanke på värnandet av naturens mångfald.
Stadsstyrelsen konstaterar att stadsmiljösektorn kunde vara samarbetspart i projektet och utnyttja erfarenheterna och lärdomarna från det i sitt eget arbete enligt LUMO-programmet, till exempel genom att tillsammans med projektaktörer pilottesta en systematisk datainsamlingsmodell som kan användas för att producera användbar naturinformation av högsta möjliga kvalitet, insamlad av invånarna.
Stadsmiljönämnden har gett ett utlåtande i ärendet. Förslaget stämmer överens med utlåtandet.
Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan behandlas svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter i stadsfullmäktige. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.
Kaupunginhallitus 03.11.2025 § 711
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
27.10.2025 Pöydälle
30.09.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550
Kaupunkiympäristölautakunta 07.10.2025 § 489
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Kaupunkiympäristölautakunta totesi, että aloitteessa esitetään kansalaisten aktiivisuuteen perustuvan luontokartoituksen toimintamallin kehittämistä pilottihankkeena Roihuvuoressa. Aloitteen mukaan kansalaisten paneutuneeseen aktiivisuuteen perustuva ja laadullisesti varmennettu luontotieto voi täydentää virallisia selvityksiä ja mahdollistaa laajemman alueellisen aineiston keräämisen.
Asukkaiden panos paikalliseen luonnon monimuotoisuuden turvaamistyöhön on arvokasta ja kannatettavaa. Asukkaiden ja muiden vapaaehtoisten käytettävissä on olemassa useita havaintotietojen tallentamiseen tarkoitettuja sovelluksia, joiden kautta luontotietoa on mahdollista välittää suunnittelun ja päätöksenteon tueksi. Helsingin kaupunki kehittää parhaillaan luontotiedon kulkua organisaation eri tasoilla, mikä osaltaan tulee parantamaan luontotiedon hallintaa ja huomioimista kaikkialla kaupungissa.
Ajantasainen ja luotettava luontotieto on pohjana luonnon monimuotoisuuden turvaamiselle Helsingissä. Helsingin kaupunki teettää luontoselvityksiä muun muassa kaavoituksen, muun maankäytön suunnittelun ja luonnonsuojelun tarpeisiin. Luontokartoitusten laatuvaatimukset ovat nousseet muun muassa ekologisen kompensaation vaatiman luontotyyppien kymmenportaisen arvoluokituksen myötä, ja lajien ja luontotyyppien määritys ja arvoluokitus onkin vaativaa ammattilaistyötä. Vertailtavuuden vuoksi on myös tärkeää, että luontoselvitykset ja laajemmat luontokartoitukset tehdään yhteismitallisesti eri puolilla kaupunkia.
Asukkaille on olemassa kanavia, joiden kautta he voivat osallistua luontotiedon tuottamiseen Helsingissä ja näin täydentää luontokartoitustietoa. Näistä keskeisin on Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämä Laji.fi-palvelu, jonka viranomaisportaalin kautta kaupunki voi hyödyntää esimerkiksi palveluun tallennettuja ja varmistettuja uhanalaisten lajien havaintoja. Muita kansalaishavainnoinnin sovelluksia ovat Muuttolintujen kevät sekä iNaturalist, jonka tiedot siirtyvät suoraan Laji.fi-palveluun. Asukkaita kannustetaan hyödyntämään olemassa olevia sovelluksia luontotiedon keräämisessä. Kaupungin LUMO-työssä hyödynnetään laajasti laji- ja vieraslajihavaintoja. Yksittäisten lajihavaintojen lisäksi myös pitkiin aikasarjoihin perustuvat seuranta-aineistot ovat arvokkaita.
Luontotiedon ohella myös muu tieto alueen ominaispiirteistä, kuten alueen luonnon historiasta, on tärkeää luontoarvojen säilyttämiseksi. Tämän tiedon keruuseen on rajallisesti mahdollisuuksia virkatyönä, ja se on usein mahdollista toteuttaa harrastajavoimin. Paikallishistoria saattaa osoittautua hyödylliseksi muun muassa EU:n ennallistamisasetuksen edellyttämässä luonnontilan ennallistamistyössä.
Luontotiedon keruun lisäksi myös asukkaiden tekemä konkreettinen työ luonnon monimuotoisuuden edistämiseksi (LUMO-työ) on arvokasta ja tuottaa usein näkyviä tuloksia verrattain pienellä panostuksella. Paikallisen työn merkitys korostuu etenkin alueilla, joille kaupungin toimivalta ei ulotu: tonteilla, pihoilla ja yksityismailla. Tässä työssä asukkaat voivat hyödyntää esimerkiksi kaupunkiympäristön toimialan julkaisemaa ”Sallitusti villi” -opasta, johon on koottu hyviä käytänteitä luonnon monimuotoisuuden rikastamiseksi rakennetussa ympäristössä.
Paikallisena luonnon monimuotoisuutta edistävänä hankkeena on mahdollista tehdä esimerkiksi haitallisten vieraslajien torjuntaa ja näin parantaa luonnonvaraisten lajien menestymismahdollisuuksia. Tämä on erittäin hyödyllistä luonnonhoitotyötä, jonka tulokset näkyvät nopeasti. Asukkaat voivat osallistua kaupungin järjestämiin vieraslajitalkoisiin tai organisoida niitä itse. Kaupungilla on ohjeet vieraslajien torjuntaan ja paikallisyhdistysten toiminta erityisesti yksityismailla tukee kaupungin omaa torjuntatyötä kaupungin kunnossapidon piiriin kuuluvilla alueilla. Helsinki on myös mukana Crowdsorsa-hankkeessa, jossa tiettyjen vieraslajien torjunnasta on mahdollista ansaita rahaa mobiilisovelluksen avulla. Muiden lajitietojen ohella myös vieraslajihavaintoja on mahdollista tallentaa Laji.fi-palveluun.
Eräs haastavimpia ongelmia kasvavan kaupungin kaupunkiluonnolle on luonnon kuluminen, joka uhkaa erityisesti kasvillisuudeltaan herkimpiä alueita. Kaupunki pyrkii hallitsemaan tilannetta muun muassa kulunohjauksella, mutta kulumisen seurantaa on mahdollista tehdä vain rajatusti. Asukkaiden toteuttamana hankkeena voisi olla mahdollista pilotoida kulumisen tarkkaa ilmakuvaseurantaa dronella. Säännöllisen seurannan tulosten perusteella voisi olla mahdollista suunnitella kulunohjausta vuodenajan, elinympäristön herkkyyden tai kulutuspaineen perusteella niin, että riittävä ohjaus saataisiin ajoissa toteutettua.
Roihuvuori-seura on saanut apurahan Roihuvuoren LUMO-hankkeeseen. Hankkeessa pilotoidaan kansalaisten osallistumista paikallisen luonnon monimuotoisuutta koskevaan tiedonkeruuseen sekä kehitetään uudenlaista mallia, jonka tavoitteena on vahvistaa asukkaiden osallisuutta oman asuinalueensa kehittämisessä luonnon monimuotoisuuden vaalimisen näkökulmasta.
Kaupunkiympäristölautakunta totesi, että toimiala voisi toimia hankkeessa yhteistyötahona ja hyödyntää hankkeen tuottamia kokemuksia ja oppeja omassa LUMO-työssään, esimerkiksi pilotoimalla yhdessä hanketoimijoiden kanssa systemaattista tiedonkeruumallia, jonka avulla voidaan tuottaa mahdollisimman laadukasta ja käyttökelpoista luontotietoa asukkaiden keräämänä.
Käsittely
Vastaehdotus:
Amanda Pasanen: "Roihuvuori-seura on saanut apurahan Roihuvuoren LUMO-hankkeeseen. Hankkeessa pilotoidaan kansalaisten osallistumista paikallisen luonnon monimuotoisuutta koskevaan tiedonkeruuseen sekä kehitetään uudenlaista mallia, jonka tavoitteena on vahvistaa asukkaiden osallisuutta oman asuinalueensa kehittämisessä luonnon monimuotoisuuden vaalimisen näkökulmasta.
Kaupunkiympäristölautakunta toteaa, että toimiala voisi toimia hankkeessa yhteistyötahona ja hyödyntää hankkeen tuottamia kokemuksia ja oppeja omassa LUMO-työssään, esimerkiksi pilotoimalla yhdessä hanketoimijoiden kanssa systemaattista tiedonkeruumallia, jonka avulla voidaan tuottaa mahdollisimman laadukasta ja käyttökelpoista luontotietoa asukkaiden keräämänä."
Kannattaja: Jenni Hjelt
Kaupunkiympäristölautakunta päätti yksimielisesti hyväksyä Amanda Pasasen vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
30.09.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Jarmo Saarikivi, johtava ympäristöasiantuntija: 09 310 52255
Detta beslut publicerades 20.11.2025
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen