Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Töölönkatu 41

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

(Yhteyshenkilö: Piia Häkkinen, piia.hakkinen@hel.fi)

Alueen omistaja ja haltija

Helsingin kaupunki omistaa alueen.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 25.3.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja:
Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Töölön ala-aste, Helsinki, 21.3.2025 Ramboll Finland Oy.
Ilmoitusta on täydennetty 28.4.2025 sekä 9.5.2025 sähköpostitse. Täydennyksissä toimitettiin tarkemmat tiedot rakennuksen alapuolisen maa-aineksen esiintyvyydestä ja kunnostuksesta sekä tarkennuksia puhdistustavoitteisiin.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoitusalue sijaitsee Helsingin 14. kaupunginosassa (Taka-Töölö), kiinteistöllä 91–14–486–1 osoitteessa Töölönkatu 41. Kiinteistön omistaa Helsingin kaupunki. Perusparannus on suunniteltu aloitettavan vuoden 2025 alkuvuodesta. Kiinteistön sekä suunnittelualueen koko on 2 842m².

Kuvassa alla suunnittelualue punaisella katkoviivalla sekä alueella suoritetut tutkimuspisteet.

Alueen ja rakennusten käyttö ei ole muuttumassa asemakaavan mukaisesta opetustoiminnasta (YO). Kiinteistössä toimii Töölön ala-aste. Talo on valmistunut 1906 ja on toiminut kansakouluna vuoteen 1977 saakka. 1950-luvulla alueelle rakennettiin uusi henkilökunnan asuin- ja WC-rakennus, jotka otettiin 2000-luvulla opetuskäyttöön. Koulun pohjoispuolella kiinteistö rajautuu päiväkotiin. Länsi- itä- ja eteläpuolella sijaitsee asutusta.

Töölön ala-asteelle tehdään peruskorjaus, jossa uusitaan vanhaa kunnallis- ja talotekniikkaa. Peruskorjauksen yhteydessä mm. puretaan sisätiloissa vanhat alapohjat kokonaan, piha-alueilla uusitaan viemäri- ja hulevesilinjat ja rakennetaan uudet paloportaat ja uusi pihavarasto.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Suunnittelualueen maaperä on kallioinen, joka on noin 0–1 m syvyydellä maanpinnasta. Alueen maanpinta on noin tasolla +7 m mpy (N2000). Koulun pihan maaperä koostuu pääosin kallion päälle tehdystä hiekasta ja sorasta koostuvasta täytöstä. Täyttömaan alla sijaitsee luonnonmaata, joka on hiekkaa, moreenia ja paikoin savea. Piha-alue on asfaltoitu.

Kohteessa ei arvioida esiintyvän pohja- tai orsivettä. Suunnittelualue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue (Santahamina) sijaitsee n 8 km kaakkoon. Lähimmät pintavedet ovat n 600 m päässä kohteen itäpuolella oleva Töölönlahti ja kohteen länsipuolella Taivallahti.

Haitta-ainetutkimukset

Kiinteistön alueella on tehty kaksi maaperätutkimusta vuonna 2023 ja 2024. Alueen piha-alueella on tehty yhteensä 14 koekuoppaa. Vuonna 2025 tehtiin lisätutkimuksia rakennuksen alapuolisen maaperän haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseksi. Rakennuksen alapuolisesta maaperästä on otettu näytteet kahdesta tutkimuspisteestä (RF201 ja RF202). Rakennuksen alla näytteenotto ulotettiin noin 0,1 m syvyyteen. Lattian avauksen jälkeen todettiin voimakas kreosootin haju. Vanhan öljysäiliön ja keittiön alapohjalle suunnitelluista näytepisteistä (RF203 ja RF204) ei saatu maaperänäytteitä. Näytteenotto päättyi tutkimuspisteissä kovaan pohjaan. Näiden kahden tutkimuspisteiden kohdalla rakennus on oletettavasti kallionvarainen.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Maaperätutkimusten analyysituloksia on verrattu valtioneuvoston asetuksen (214/2007) kynnys- ja ohjearvoihin.

Piha-alueella on todettu 3 tutkimuspisteessä ja sisätiloissa rakenteiden alla 2 tutkimuspisteessä haitta-ainepitoisuuksia, jotka ylittävät vähintään alemmat ohjearvot.
Piha-alueella on todettu yhdessä pisteessä ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus lyijyä, sekä yhdessä pisteessä alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus lyijyä. Yhdessä pisteessä on todettu sinkkiä vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävänä pitoisuutena sekä ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus PAH-yhdisteitä.

Rakennuksen alapohjan alta on todettu yhdestä pisteestä ylemmän ohjearvon ylittävä fenantreenin pitoisuus ja yhdestä pisteestä alemman ohjearvon ylittävä fenantreenin ja fluoranteenin pitoisuus.

Suunnitelmien perusteella kaivettavia maa-aineksia, jossa ylittyy vaarallisen jätteen raja-arvo arvioidaan olevan 30-80 m³, ylemmän ohjearvion ylittäviä 110-230 m³ ja alemman ohjearvon ylittäviä 70-130 m³ ja kynnysarvon ylittäviä 500-600 m³.

Kohteessa kallio on lähellä maanpintaa, jolloin arvioidut massamäärät voivat todellisuudessa olla myös pienempiä. Tutkimusten perusteella maan sekaisen jätteen määrä on vähäinen (<2 til-%). Jätehavaintoja on tehty lähinnä yksittäisistä maan sekaisista tiilen paloista.

Riskinarviossa on huomioitu maaperätutkimuksissa todetut haitta-ainepitoisuudet ja tunnistamalla mahdolliset kulkeutumis- ja altistusreitit. Pilaantuneisuutta on todettu maaperässä 1–2 m syvyydellä maanpinnasta ja rakenteiden alla.
Riskinarviossa on tarkastettu seuraavat haitta-aineet: metallit (lyijy, sinkki, arseeni, kadmium) ja PAH-yhdisteet. Kunnostusalueella ei ole todettu helposti haihtuvia haitta-aineita.

Metalleista tehtyjen liukoisuustestien perusteella, näiden metallien liukoisuus on hyvin pientä. Kohteessa todetut PAH-yhdisteet ovat kulkeutumattomia, niukkaliukoisia ja heikosti haihtuvia.

Koulun piha on asfaltoitu, joten veden suotautumista maaperään ei tapahdu eikä kulkeutumisen riskiä muodostu.

Terveysperusteisia riskejä arvioidaan voivan muodostua rakentamisen aikana maaperän pölyämisen ja suoran kosketuksen kautta. Piha on asfaltoitu, joten nykyisellä käytöllä terveysperusteista riskiä ei arvion mukaan muodostu.

Ekologinen viitearvo ylittyy bentso(a)antraseenin, sinkin ja lyijyn osalta. Täyttömaissa ei arvioida olevan ekologisia arvoja, joille haitta-aineista voisi aiheutua merkityksellistä riskiä.

Lähtökohtaisena oletuksena on, että haitta-ainepitoiset maat poistetaan rakentamistoimenpiteiden yhteydessä kokonaisuudessaan.

Todennäköisemmät riskit altistua haitta-aineille muodostuvat rakentamisen aikana, jolloin alueella avataan ja poistetaan sekä kaivetaan vanhoja rakenteita ja rakennekerroksia.

Riskinarvion lähtökohtana on koulun ja piha-alueen korjauksen toteutumisen jälkeinen maankäyttö ja toiminta alueella. Tulevassa tilanteessa kunnostusalue on asfaltoitua.

Puhdistustavoitteet

Riskinarvion perusteella kohteessa kriittiseksi valituista haitta-aineista ei muodostu riskiä, koska alueelta tullaan poistamaan pitoisuuksiltaan alemman ohjearvon ylittävät maat rakentamisen vaatimien kaivujen vuoksi. Alueelta poistetaan maa-ainekset (pitoisuudet yli alemman ohjearvon) rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja kunnostukselle ei aseteta erillisiä tavoitepitoisuuksia.

Rakennuksen alapohjien purkutöiden yhteydessä kaivetaan alapuolisia maakerroksia ja vanha maatäyttö poistetaan 0,5 m syvyydeltä.

Piha-alueella rakentamisen vaatimilla kaivualueilla pintakerros toteutetaan vähintään 0,5 m paksuisella pilaantumattomalla (pitoisuudet alle kynnysarvon) maa-aineskerroksella. Myös rakenteiden kohdalla, pois lukien tiiviit rakenteet, sovelletaan kyseistä pilaantumattoman maan kerrospaksuutta. Pintakerrokseen katsotaan kuuluvaksi erilaisten rakenteiden (istutusalueet, puiden istutusalueet, kiveykset, pinnoitteet) edellyttämät rakennekerrokset. Tiiviiden rakenteiden osalta rakenteiden alapuolisessa ylimmässä maa-ainekerroksessa haitta-ainepitoisuus voi ylittää kynnysarvon mutta alittaa alemman ohjearvon. Tiiviillä rakenteilla tarkoitetaan asfaltointeja.

Putket, kaapelit ja muut vastaavat kunnallistekniset rakenteet asennetaan siten, että niitä ympäröi vähintään 0,3 m kerros maa-ainesta, jossa pitoisuudet alittavat kynnysarvot.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kunnostus toteutetaan massanvaihdon periaatteella. Pilaantuneet maat poistetaan rakentamisen vaatimassa laajuudessa ja syntyneet kaivannot täytetään tarvittavilta osin puhtailla maa-aineksilla. Pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan ulkopuoliseen loppusijoituspaikkaan, joilla on lupa vastaanottaa kyseisiä maa-aineksia.

Kaivu suoritetaan lähtökohtaisesti kuivakaivuna luiskatuista avokaivannoista. Pilaantuneet maat kaivetaan ns. lajittelevana kaivuna. Massat lajitellaan kaivun aikana eri jakeisiin pilaantuneisuuden ja maalajin mukaan.

Kaivumaiden seasta erotellaan suuret kivet ja jätteet sekä mahdolliset selvät jätekerrokset. Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan joko suoraan autoihin poiskuljetettavaksi tai ne välivarastoidaan ilmoitusalueella mahdollisia jatkotutkimuksia varten. Pilaantumattomat ja eri tavoin pilaantuneet maat/jätteet pidetään erillään mahdollisen välivarastoinnin aikana. Maa-aines siirretään tarvittaessa välivarastoon tutkimusten ajaksi.

Jätelain (646/2011) 121§ mukaan pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja ohjaa kunnostustyötä ja toteuttaa tarvittavat mittaukset. Pilaantuneiden alueiden laajuuden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkistamiseksi otetaan seurantanäytteitä. Seurantanäytteitä otetaan vain alueilta, joilla on todettu haitta-aineita kynnysarvotason ylittävinä pitoisuuksina. Näytteitä otetaan vähintään 1 näyte/200 m³. Näytteistä analysoidaan kyseisellä alueella maaperätutkimuksissa todetut kynnysarvon ylittävät haitta-aineet. Näytteistä analysoidaan kyseisellä alueella maaperätutkimuksissa todetut kynnysarvon ylittävät haitta-aineet.

Alueilla, joilta poistetaan pilaantuneita maa-aineksia (pitoisuudet yli kynnysarvon) varmistetaan kunnostuksen lopputulos jäännöspitoisuusnäytteillä. Pilaantuneen alueen kaivantojen pohjien ja seinämien jäännöspitoisuudet tutkitaan ottamalla yksi edustava kokoomanäyte jokaista 100 m² aluetta kohti. Kaivannon seinämien jäännöspitoisuudet selvitetään ottamalla kaivannon seinämistä edustava kokoomanäyte jokaista n. 10 metriä kohden. Näytteistä analysoidaan ko. alueella todettujen kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. Mikäli kaivannon seinämästä on erotettavissa eri maalajeja tai eriasteista pilaantuneisuutta, otetaan jäännöspitoisuusnäytteet kerroksittain.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Suunnittelualueelle tai sen rajalle jäävä pilaantuneeksi luokiteltava maa-aines (alemmat ohjearvotasot ylittävät pitoisuudet) merkitään huomiorakenteella.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ennen kunnostuksen aloittamista alueelle asennetaan pilaantuneen maaperän kunnostamisesta kertovat kyltit ja ulkopuolisten pääsy työmaa-alueelle estetään aitaamalla kunnostettava alue.

Haitta-aineiden kulkeutumista ympäristöön estetään tarvittaessa seuraavin toimenpitein:
- Massat kaivetaan suoraan auton kyytiin
- massat peitetään kuljetuksen ajaksi
- välivarastoidut massat peitetään tutkimusten ajaksi
- työmaan ulkopuolisia katuja harjataan/pestään säännöllisesti.

Hajuhaittoja estetään tarvittaessa seuraavin toimenpitein:
- Tarvittaessa haiseva kaivanto peitetään
- haiseva kaivualue pidetään kerrallaan mahdollisimman pienialaisena
- massat peitetään kuljetuksen ajaksi
- rajoitetaan alueella välivarastoitavien haisevien massojen määrää
- varastokasat peitetään tarvittaessa.

Veden tutkiminen ja käsittely

Tutkimusten aikana suunnittelualueella ei tehty havaintoja pohja- tai orsivedestä. Pilaantuneen maan kaivantoon mahdollisesti kertyvästä vedestä otetaan näytteet sen mahdollisesti sisältämien haitta-aineiden selvittämiseksi. Alueella mahdollisesti syntyvät haitta-ainepitoiset kaivantovedet johdetaan Helsingin seudun ympäristöpalveluiden (HSY) jätevesiviemäriin tai vaihtoehtoisesti vedet kuljetetaan luvanvaraiseen käsittelyyn esim. imuautolla. Kaivantovesien johtamiseksi jätevesiviemäriin haetaan viemäröintilupa HSY:lta.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Lähtökohtaisesti pilaantuneita kaivumaita ei varastoida alueella vaan ne lastataan suoraan kuorma-autoihin. Tilapäistä varastointia voidaan kuitenkin tehdä massojen lajittelun takia tai laboratoriotutkimusten ajaksi. Välivarastointi tehdään lähtökohtaisesti ilmoitusalueella.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Maita, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää kynnysarvon, mutta alittaa alemman ohjearvon voidaan hyödyntää päällystettyjen alueiden täytöissä tiiviin pintarakenteen alapuolelta lähtien tai päällystämättömien alueiden täytöissä 0,5 m syvemmällä. Haisevia ja/tai haihtuvia yhdisteitä tai elohopeaa yli kynnysarvon sisältäviä maa-aineksia ei hyödynnetä. Kynnysarvomaiden mahdollinen hyödyntäminen dokumentoidaan ja raportoidaan pilaantuneen maaperän kunnostuksen loppuraportissa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa on käsitelty kunnostuksen yleissuunnitelmassa.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksesta vastaavan henkilön ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöseuranta ja -valvontayksikölle ennen työn aloittamista. Ilmoituksessa kerrotaan myös kunnostuksen aloitusajankohta.

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa.

Kunnostamisen jälkeen laaditaan loppuraportti, jossa esitetään vähintään seuraavat asiat:

- Tunnistetiedot
- Työn vastuuhenkilöt ja kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot
- Kunnostustyön toteutus
- Toteutuneet kaivuualueet ja – syvyydet
- Analyysitulokset, maaperään jääneiden haitta-aineiden jäännöspitoisuudet sekä näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettynä
- kirjanpitotiedot poistetuista jäte-eristä ja pilaantuneista maa-aineksista
- hyötykäytettyjen haitta-ainepitoisten massojen maara, laatu ja sijainti
- mahdolliset huomio- ja eristerakenteet
- mahdolliset poikkeamat suunnitelmasta/päätöksestä
- yhteenveto vesinäytteiden analyysituloksista sekä kaivantoveden johtamisesta ja käsittelystä

Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle 3 kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta.

Jälkiseuranta

Jälkiseurannan tarve arvioidaan kunnostuksen loppuraportissa.

Puhdistustyön ajankohta

Pilaantuneen maaperän kunnostus toteutetaan rakentamisen vaatimassa aikataulussa. Rakennustyöt on suunniteltu alkavan elokuussa 2025.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista kiinteistöllä 91–14–486-1 osoitteessa Töölönkatu 41, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Ilmoitusalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset esitetyn mukaisesti rakentamisen vaatimassa laajuudessa kuitenkin niin, että alueelle ei jää maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuus ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon.(VNA (214/2007) 2, 3, 4 YSL 135 §)

2. Pihan päällystetyillä alueilla tulee varmistaa päällysteen eheys ja esitetyn mukaisesti riittävät pilaantumattoman maan suojakerrokset päällysteen ja kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävän maa-aineksen välissä. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)

3. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Pilaantumattoman maan kerroksen tulee olla paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei altistu kaivun aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNa (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

4. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän tai suurempina pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)

5. Kunnostettavalta alueelta on poistettava maa-ainekset, joista voi arvion mukaan aiheutua hajuhaittaa. (VNA (214/2007) 2 §

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

6. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Pois kuljetettavista maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 § ja 209 §)

7. Kaivutyön lopuksi kaivantojen seinämien ja pohjan maaperästä tulee ottaa edustavat jäännöspitoisuusnäytteet alueilta, joista poistetaan maa-aineksia. Ne on otettava niin, että kaivualueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6, 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

8. Kaivualueille tai niiden reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävästä eristysrakenteesta ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

9. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

10. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

11. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana.

12. Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

13. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä määräyksen 18 mukaisesti, on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka luvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Vesien käsittely

14. Veden johtamisesta viemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa viemäriin johtamiseen on esitettävä ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

15.Mikäli kaivantoihin kertynyttä vettä ei voida ominaisuuksiensa vuoksi johtaa sellaisenaan viemäriin, on se poistettava esimerkiksi imuautolla tai puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. (YSA 41 §)

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

16. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

17. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

18. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa pitoisuudet ovat tutkitusti valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi esitetyn mukaisesti päällystetyillä alueilla, mutta noudattaen samalla päätöksessä määrättyjä kunnostustavoitteita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)

19. Kynnysarvomaita voi käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 8 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

20. Ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta (esimerkiksi jos kunnostusalueelta ei ole teknisesti mahdollista poistaa tavoitetason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maata tai poistaminen on huomattavan vaikeaa tai riskinhallintarakenteisiin on tarpeen tehdä muutoksia). Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

21. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava myös sen maa-alueen omistajalle ja haltijalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

22. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, jokaisesta kunnostusvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana (YSL 172 §)

23. Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin tai alueelle rakennetaan, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (Perustelut määräyksille 1–5)

Kiinteistöllä on tarve pilaantuneen maaperän poistamiselle rakentamisen vuoksi. Haitta-ainetutkimuksissa alueen maaperässä on todettu ylemmät ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia lyijyä, vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävä pitoisuus sinkkiä sekä ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia fenantreenia ja fluoranteenia. Kunnostustyö on esitetty tehtäväksi rakentamisen vaatimassa laajuudessa, koska kunnostussuunnitelman perusteella alueella todetut haitta-aineet eivät aiheuta riskiä ympäristölle tai terveydelle tulevassa käytössä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Lisäksi mahdolliset muuttuneet pilaantuneisuuden lähtöoletukset on otettava huomioon, minkä vuoksi riskinarviota on edellytetty tarvittaessa täydennettäväksi.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (Perustelut määräyksille 6–7)

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kunnostustavoitteet saavutetaan.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Määräys ilmoittamisesta on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (Perustelut määräyksille 8–9)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteiden asennuksen tarkastamiseen ennen niiden peittämistä varataan mahdollisuus, jotta voidaan arvioida perusteet kaivujen lopettamiselle asennusalueella. Samalla varmistetaan kunnostustavoitteiden toteutuminen.

Määräys dokumentoinnista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 10–13)

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Haitta-aineiden tutkimisella pois kuljetettavista maa-aineksista turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaa.

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 14-15)

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset ja niiden toimittaminen HSY:lle.

Kaivantovesien puhdistuslaitteisto soveltuu tarkoitukseensa, jos puhdistustulokset osoittavat johdettavan veden laadun olevan HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvan ja edellä mainitun ympäristöseuranta- ja –valvontayksikön hyväksymän erillissuunnitelman mukaista.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 16-17)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 18-19)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ympäristölle tai terveyden aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten päällä tulee olla riittävät suojakerrokset. Nämä on esitetty määräyksessä 2 ja 3 kunnostustavoitteista.

Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto. Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lisäpilaantuminen estetään mm. hyötykäyttökohteiden suunnitelmallisella sijoittelulla.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena.

Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Suunnitelman tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Toiminta yllättävissä tai poikkeuksellisissa tilanteissa (Perustelut määräyksille 20–21)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Määräyksessä edellytetyt tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Tiedottaminen ja raportointi (Perustelut määräyksille 22-23)

Määräyksessä edellytetyt tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32, 85, 133, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 § Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 § Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 § Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 § Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750 euron maksu.
Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle. Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.