Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Silja Borgarsdottir Sandelinin toivomusponnesta luovien alojen matalan kynnyksen toiminnan lisäämiseksi Helsingissä

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta katsoo, että tuore kaupunkistrategia vuosille 2025-2029 “Helsinki, josta voimme olla ylpeitä” tunnistaa taiteen, kulttuurin, tapahtumien ja luovien alojen joustavan toiminnan matalan kynnyksen edistämisen ponnen tarkoittamalla tavalla. Tavoitteita edistetään kaupunkiyhteisesti talousarvion mahdollistamassa kehyksessä.

Myös Helsingin taide- ja kulttuurivision 2030 tavoitteena on laaja ja monipuolinen taide- ja kulttuurikenttä ja kaupungin panostaminen taiteen ja luovien alojen edistämiseen osana elinvoimasta kaupunkikehitystä. Tätä tavoitetta toteutetaan kaupungin palveluissa ja osana kulttuurin ja taiteen ekosysteemiä.

Kaupungin kulttuuripalvelukokonaisuus edistää tavoitetta toimimalla taiteen ja kulttuurin mahdollistajana ja yhteen kutsujana, joka varmistaa monipuolisen ammattimaisen taiteen ja kulttuurin olosuhteet Suomen pääkaupungissa. Tällä työllä edistetään myös sitä, että jokaisella helsinkiläisellä on yhteys taiteeseen ja kulttuuriin läpi elämän.

Kaupungin palveluja kehitetään läheisessä vuorovaikutuksessa kaupunkilaisten kanssa jatkuvasti tietoperusteisesti ja käyttäjälähtöisesti. Kaupungin palvelut ovat lähellä kaupunkilaisia ja kaupungin itse tuottamia palveluita täydennetään kaupungin avustusjärjestelmän kautta. Avustuksilla mahdollisestaan osaltaan hyvin monimuotoinen tapahtumien kirjo laajasti eri puolilla kaupunkia.

Keväällä 2025 kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ja elinkeino-osaston yhteistyössä julkaistiin "Luovien alojen kasvu – selvitys alan näkemyksistä kasvuteoiksi Helsingissä". Kaupunkistrategian ja selvityksen mukaisia luovien alojen toimintamahdollisuuksia ja kasvua vauhdittamaan on syksyllä 2025 rekrytoitu kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan ja elinkeino-osaston yhteinen, määräaikainen henkilöresurssi. Selvityksessä ehdotetaan muun muassa seuraavaa Helsingin profiilin nostamiseksi ja uuden kasvun edistämiseksi: Helsinki on luoville tekijöille houkuttelevin kaupunki, jossa taide, kulttuuri ja luovat alat nähdään tieteen ja teknologian rinnalla myös keskeisinä ongelmanratkaisijoina esimerkiksi kaupungin kannalta merkityksellisiin kysymyksiin, kuten ekologinen kriisi ja sosiaalinen yhdenvertaisuus.

Kaupunki tarjoaa kansainvälisille yrittäjille vahvan startup-ekosysteemin, tiiviit verkostot ja avoimen ilmapiirin. Luovien alojen ekosysteemin tukeminen on kaupungin talouskasvun ytimessä, ja erilaiset profiilitapahtumat lisäävät Helsingin tunnettuutta kansainvälisesti.

Luovat alat vahvistavat helsinkiläisten mahdollisuuksia ja yhteenkuuluvuutta, ehkäisevät eriytymistä sekä tuottavat elämyksiä ja uusia työpaikkoja eri puolille kaupunkia. Kaupunki kannustaa kokeiluihin ja kaupunkilaisten omien konseptien kehittämiseen, mikä vahvistaa moninaista ja osallistavaa identiteettiä. Väliaikaiset kokeilut antavat kaupungille mahdollisuuden testata uusia tapoja toimia luovan kentän kanssa sitä kuunnellen ja siihen reagoiden – lähtemään muiden aloitteisiin mukaan ja toisaalta ottamaan muita mukaan kehittämään entistä elinvoimaisempaa Helsinkiä.

Taiteen ja kulttuurin matalan kynnyksen mahdollistamiseen kaupunkilaisille liittyy oleellisesti myös kaupungin tilat ja alueet. Tilojen ja alueiden käyttöä tapahtumiin ja kulttuuritoimintaan on helpotettu ja sääntelyä kevennetty niin sisä- kuin ulkotiloissa. Näillä toimenpiteillä katsotaan olevan niin ekologisia, turvallisuuteen, yhteisöllisyyteen ja alueiden identiteetin sekä osallisuuteen liittyviä vaikutuksia.

Tilojen väliaikaiskäyttöä (kuudesta kuukaudesta viiteen vuoteen) on valmisteltu kaupunkiympäristön ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteistyössä tiivistetysti vuodesta 2021 lähtien, työ kattavamman “Tilojen Helsingin mallin” (taiteen, kulttuurin, luovien alojen ja kolmannen sektorin käyttöön) osalta on hyvässä vauhdissa. Kaupunkiympäristön toimiala hallinnoi kaupungin tiloja, joita voi nykyistä tehokkaammin käyttää kulttuurin väliaikaiskäyttöön. Tällaisia tiloja ovat esimerkiksi sellaiset tyhjät tilat, jotka odottavat purkua, myyntiä tai kaavoitusta. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on puolestaan asiantuntemista taide- ja kulttuurialan tarpeista. Taide- ja kulttuurikentän tilatarpeista saadaan myös aiempaa systemaattisempaa tietoa.

Helsinki on kehittänyt ja kasvattanut digitaalista Varaamo-palvelua viime vuodet. Palvelussa tarjotaan kaupunkilaisille ja kaupungissa toimiville ryhmille ja järjestöille tiloja tilapäiseen ja säännölliseen viikoittaiseen käyttöön. Varattavana on lähes 400 sisä- että ulkotilaa lähes yhteensä 140 toimipisteestä. Tilojen tarjontaa kasvatetaan 2025-2026 lisäämällä koulujen erilaisia luokka-, ruokala- ja auditoriotiloja sekä leikkipuistojen sisätiloja valikoimaan. Tilat ovat tarjolla maksutta tai kohtuulliseen hintaan. Varaamon kautta tehtiin vuonna 2024 140 tuhatta varausta. Palvelulla on yli 60 tuhatta käyttäjää. Monet tiloista soveltuvat pienimuotoisiin tapahtumiin, työpajoihin ja työskentelyyn sekä ulkona että sisällä.

Kaupunki on lisäksi tehnyt yhteistyössä eri tapahtuma-alan toimijoiden kanssa pilottikokeiluja keskisuurten tapahtumien kanssa vuodesta 2023, suurtapahtumien koordinaatioryhmän linjattua vuonna 2022, että kokeiluihin kannattaa lähteä. Kokeilujen tarkoituksena on testata sekä uusia alueita että uusia tapahtumakokonaisuuksia tiiviissä yhteistyössä tapahtumajärjestäjien kanssa niin ydinkeskustassa kuin muuallakin ja samalla vahvistaa Helsingin monimuotoista tapahtumallisuutta. Tällaisia toteutuneita pilottitapahtumia oli vuonna 2023; Mamma Mia musikaali Kaivopuistossa ja Kansalaistorin elektronisen musiikin tapahtuma U Nation. Lisäksi toteutettiin Kasarmintorin konserttikokonaisuus 2024 ja Meripuiston A La Parka tapahtuma 2025. Pilotteja on tarkoitus jatkaa myös tulevaisuudessa, pilotit auttavat niin kaupunkia kuin tapahtumajärjestäjiä ja antavat uusia elämyksiä kaupunkilaisille.

Helsinki vahvistaa tapahtumilla keskustan elävyyttä ja elinvoimaa ympärivuotisesti, erityisesti hiljaisemman sesongin aikana. Tätä edistetään vahvistamalla kaupungin omia tapahtumia, kaupungin yhteistyökumppaneiden kanssa tehtäviä kumppanuustapahtumia sekä kongressi- ja suurtapahtumahoukuttelua. Helsingin ydinkeskustan elävyyden takaamiseksi kaupunginkanslia valmistelee organisaatiota, joka tulee edistämään työtä tulevina vuosina.

Helsinki vauhdittaa ja toimeenpanee tapahtumapaikkakehitystä, saavutettavuutta, toimivuutta ja kestävyyttä huomioiden. Työtä edistetään tapahtumapaikkakonseptointiin ja -investointeihin sekä tapahtumainfraan panostamalla ja varmistamalla tapahtumapaikkahankkeet. Työ koskee suurareenoita, pieniä ja keskisuuria sisätapahtumapaikkoja ja pysyviä ulkotapahtumapaikkoja kuten Suvilahti ja Käpylä. Tapahtumapaikkojen infran parannustyöt tuovat lisämahdollisuuksia myös ympärivuotiseen käyttöön. Infran parannustyöt on aloitettu keskeisimmillä aukioilla, kuten Senaatintorilla ja Kasarmintorilla. Myös Kaisaniemenpuiston uudistamisessa on otettu huomioon tapahtumainfra sen suunnittelun alusta lähtien.

Kaupunki tulee kiinnittämään tapahtumajärjestämisen sujuvaan palveluun yhä enemmän huomiota. Tätä tehdään mm. kasvattamalla kaupungin organisaation tapahtumajärjestämisen osaamista, tiivistämällä yhteistyötä niin viranomaisten, tapahtumajärjestäjien kuin kaupungin toimialojen ja niiden palvelujen välillä. Tapahtumajärjestäjälle kehitetään myös uusia työkaluja, kuten tapahtuma-aluekortteja, hel.fi-tapahtumajärjestämisen sivustoa, kumppanuuksia ja tapahtuma-avustuksia.

Kaupunginkanslia on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle 31.12.2025 mennessä valtuutettu Silja Borgarsdottir Sandelinin toivomusponnesta luovien alojen matalan kynnyksen toiminnan lisäämiseksi. Toivomusponsi on kokonaisuudessaan liitteenä.

Toivomusponnesta ei ole pyydetty lausuntoa muilta lauta- tai johtokunnilta.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 14 §:n 4 momentin mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava hyväksytystä toivomusponnesta sen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua sen hyväksymisestä.