Toivomusponsi, taiteen tekijöiden osaamisen ja taidelähtöisten menetelmien hyödyntäminen kaupungin kehittämisessä

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Johanna Nuortevan toivomusponnesta koskien taidelähtöisten menetelmien hyödyntämistä kaupungin kehittämisessä:

"Toivomusponnessa edellytetään selvitettävän mahdollisuutta lisätä taiteen tekijöiden osaamisen ja taidelähtöisten menetelmien hyödyntämistä kaupungin kehittämisessä läpi toimialojen Helsingin taide- ja kulttuurivision 2030 mukaisesti. Lisäksi edellytetään, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan toimiala selvittävät yhdessä, miten taide voidaan ottaa vahvemmin osaksi hoitotyötä ja sosiaali- ja terveydenhuollon hoitosuunnitelmia WHO:n vuonna 2019 antamien suositusten pohjalta. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta vastaa lausunnossaan näistä hoitotyöhön ja hoitosuunnitelmiin liittyvistä näkökohdista.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että taiteentekijöiden osaamisen ja taidelähtöisten menetelmien hyödyntäminen kaupungin kehittämisessä ja palveluissa on tärkeää. Toimialalla hyödynnetään taidetoimintaa asiakas- ja potilastyössä, hoitotyössä sekä palveluohjauksessa Maailman terveysjärjestö WHO:n suositusten (2019) mukaisesti. Kulttuurihyvinvointia vahvistetaan monialaisella taidetoiminnalla sekä kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton ja palveluohjauksen toimintamalleilla. Yhteistyötä syvennetään kaupungin ja järjestöjen kulttuuri- ja taidetoiminnan suuntaan.

Taide ja kulttuuri osana kaupungin kehittämistä

Helsingin kaupunkistrategian 2025–2029 mukaisesti kaupunki tunnistaa taiteen ja kulttuurin merkityksen lasten ja nuorten hyvinvoinnille, kasvulle ja sivistykselle. Helsingissä lapsille tarjottava kulttuuritoiminta syntyy tiiviissä yhteistyössä Helsingin monipuolisen kulttuurikentän kanssa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala hyödyntää taidelähtöisiä menetelmiä kaupunkitasoisessa yhteistyössä, erityisesti kulttuurisen vanhustyön kehittämisessä sekä neuvolan, lastensuojelun, perhesosiaalityön ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhteyksissä. Tavoitteena on varmistaa, että kaikilla helsinkiläisillä on elämäntilanteesta riippumatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua, liikkua sekä kokea ja hyödyntää taidetta ja kulttuuria.

Kulttuurin avustustoiminnalla on tuettu hankkeita, jotka vahvistavat kulttuurin saavutettavuutta ja helsinkiläisten yhteyttä taiteeseen eri elämänvaiheissa. Kehittämishankkeita on toteutettu yhteistyössä sosiaali- ja terveyspalveluiden kumppaniorganisaatioiden, järjestöjen ja kaupungin eri palveluiden kanssa. Taidelähtöisten menetelmien avulla on vahvistettu yksilöiden ja yhteisöjen hyvinvointia ja osallisuutta Helsingin kaupungin taide- ja kulttuurivision 2030 tavoitteiden mukaisesti.

Kulttuurin ja taiteen hyödyntäminen sosiaali- ja terveyspalveluissa

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla painotetaan ennaltaehkäisevää työtä toimialan palvelustrategian (2023–2025) mukaisesti. Peruspalveluilla on keskeinen rooli hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisessä. Kulttuurihyvinvointi kuuluu Helsingin hyvinvoinnin, terveyden ja turvallisuuden edistämisen teemoihin. Kaupunkiyhteinen johtamis- ja koordinaatiorakenne vahvistaa poikkihallinnollista työtä kaikissa ikäryhmissä. Sosiaali- ja terveysalalla kulttuuritoiminnan merkitys hyvinvoinnille ja terveydelle tunnistetaan heikommin kuin esimerkiksi liikunnan ja ravitsemuksen. Palveluiden välillä on eroja siinä, kuinka vahvasti kulttuurihyvinvointi on osa rakenteita ja arjen toimintaa. Tämän vuoksi kulttuurihyvinvoinnin vahvistaminen palveluissa ja asiakassuunnitelmissa nähdään tärkeänä, erityisesti heikommassa tilanteessa oleville väestöryhmille.

Neuvoloissa tehdään yhteistyötä Kulttuurin kummilapset -toiminnan kanssa, joka tarjoaa kaikille vuonna 2020 ja sen jälkeen syntyneille helsinkiläisille vähintään kaksi maksutonta kulttuuritapahtumaa vuosittain kouluikään asti. Toiminta toteuttaa jokaisen lapsen oikeutta taiteeseen ja kulttuuriin, tukee lasten kehitystä ja perheiden hyvinvointia sekä vahvistaa yhdenvertaisuutta ja osallistumista. Yhteistyö neuvoloiden ja leikkipuistojen kanssa on vuosittaista ja avainasemassa saattamaan lapsiperheitä taiteen ja kulttuurin pariin. Vuonna 2024 toiminnassa oli mukana 11 500 lasta, ja toiminta vakiinnutetaan strategiakaudella 2025–2029. Osassa neuvoloista käytetään myös rauhoittavaa taustamusiikkia tukemaan positiivista mielialaa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä tehdään yhteistyötä Helsingin kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa hyödyntämällä nuorisopalveluiden, Seikkailutalon ja Vartiosaaren toimintaa, ohjaamalla asiakkaita harrastus- ja kulttuuritoimintaan sekä osallistumalla Harrastamisen Suomen malli Helsingissä -ohjausryhmään. Luovia menetelmiä käytetään yksilö-, ryhmä- ja yhteisöllisissä toiminnoissa, ja lisäksi on järjestetty taiteeseen painottuvia ryhmiä. Yhteistyön vahvistamista kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa ja tiedon lisäämistä taiteen tarjoamista mahdollisuuksista ja asiakkaiden erityistarpeet huomioivasta harrastustoiminnasta pidetään tärkeänä.

Sosiaali-, terveys-ja pelastustoimialan vammaispalveluissa taidetta ja kulttuuria hyödynnetään erityisesti päiväaikaisessa toiminnassa musiikin, kuvataiteen, teatterin ja itseilmaisun keinoin. Asiakkaat sekä tuottavat taidetta että osallistuvat museo- ja konserttivierailuihin. Yhteistyötä tehdään taiteilijoiden ja alan opiskelijoiden kanssa.

Toimialan aikuisväestön palveluissa on vahvistettu taidelähtöisiä menetelmiä ottamalla käyttöön Kestävän kasvun hankkeessa (2023–2025) kehitetty kulttuurihyvinvoinnin puheeksioton malli sekä ammattilaisten koulutus- ja tukimateriaalit. Malli auttaa ottamaan kulttuurin, taiteen ja luovuuden puheeksi asiakastyössä ja ohjaamaan palveluohjauksen kautta hyvinvointia tukevaan toimintaan. Lisäksi on julkaistu Hyvinvoiva Helsinki -sivusto (www.hel.fi/hyvinvointi), joka kokoaa yhteen kaupungin ja järjestöjen maksuttomia tai edullisia hyvinvointia tukevia palveluita, myös kulttuurihyvinvoinnin parista.

Taide ja kulttuuri tukevat kuntoutumista ja hyvinvointia vaikeissa elämäntilanteissa. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan työtoiminnan asiakkaat osallistuvat kulttuuritapahtumiin ja kehittävät omaa taiteellisuuttaan esimerkiksi päivittäisen musiikkitoiminnan ja Musakontin kautta.

Toimialan psykiatrian ja päihdepalveluissa hyödynnetään luovia menetelmiä yksilö- ja ryhmätoiminnoissa. Asiakkaita ohjataan kulttuuripalveluihin ja kolmannen sektorin toimintaan. Aito Välittäjä -kokemusasiantuntijat tukevat kuntoutujia kulttuuritoimintaan osallistumisessa. Päihdepalveluissa toteutetaan taidelähtöistä toimintaa ja hyödynnetään kulttuurilaitosten tarjoamia maksuttomia vierailuja. Yhteistyön vahvistaminen kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa nähdään tärkeänä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan senioripalveluissa kulttuurihyvinvointia on kehitetty yhteistyössä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kanssa. Toimintaa on vahvistettu kulttuuriohjaajien työnkuvalla, vakiintuneilla hankkeilla, digitaalisilla kulttuuripalveluilla ja etäkulttuurikokeiluilla. Kulttuurikaveritoiminnan laajentaminen ja Lämpiö.fi-alustan noin 20 000 käyntikertaa osoittavat laajaa tavoittavuutta. Tavoitteena on lisätä toimintakykyä, osallisuutta ja yhteisöllisyyttä sekä ehkäistä yksinäisyyttä.

Henkilökunnan osaamista taiteen ja kulttuurin merkityksistä hyvinvoinnin ja terveyden tukena vahvistetaan koulutusten ja tukimateriaalien avulla.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Kulttuuritoiminta, taide ja luovuus vahvistavat hyvinvointia ja terveyttä sekä tuottavat hyvää mieltä. Osallistuminen taiteen kokijana tai tekijänä voi ehkäistä ja lievittää sairauksia, tukea toipumista sekä lisätä merkityksellisyyden kokemusta, elinvoimaisuutta ja sosiaalisia suhteita. Taiteen keinoin voidaan vähentää yksinäisyyttä, parantaa mielialaa, ehkäistä ja vähentää ahdistuneisuutta ja masentuneisuutta sekä auttaa luomaan sosiaalisia kontakteja. Kulttuuri- ja taidetoimintaan osallistuminen antaa syyn lähteä liikkumaan, lisää toimintakykyä ja sitoutumista hoitoon sekä vähentää terveyspalvelujen tarvetta. Lisäksi taide edistää yhdenvertaisuutta, yhteisöllisyyttä ja osallisuutta kaupungin palveluissa.

Lapsivaikutusten arviointi

Taideaktiviteetit tukevat lasten kehitystä vahvistamalla kiintymyssuhdetta, vähentämällä stressiä ja tukemalla kielellisiä ja sosiaalisia taitoja. Varhainen taideharrastus edistää oppimista, luovuutta ja empaattisuutta, mikä suojaa käyttäytymisen ja sosiaalisen sopeutumisen ongelmilta, erityisesti lapsilla, joilla on oppimisvaikeuksia tai kehityksen riskitekijöitä.”

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi asiasta seuraavan lausunnon:

Taiteen tekijöiden osaamisen ja taidelähtöisten menetelmien hyödyntäminen kaupungin kehittämisessä ja palveluissa on tärkeää ja tavoiteltavaa. Toivomusponnen tavoitteiden mukaisia taidelähtöisiä menetelmiä hyödynnetään eri toimialoilla säännöllisten peruspalvelujen tuottamisessa ja kehittämisessä sekä uusien toimintamallien pilotoinnissa. Taideperäisiä menetelmiä on käytössä erityisesti toimialojen osallisuus- ja vuorovaikutustyössä.

Taidelähtöisten menetelmien hyödyntäminen kaupungin kehittämisessä eri toimialoilla

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla taidelähtöisten menetelmien hyödyntäminen näkyy erityisesti kulttuurisen vanhustyön kehittämisessä sekä lastensuojelun, perhesosiaalityön ja päihde- ja mielenterveyspalveluiden yhteyksissä.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla puolestaan taidelähtöisiä menetelmiä hyödynnetään Helsingin kulttuurikasvatussuunnitelmassa, joka edistää lapsen ja nuoren yhdenvertaista kulttuurin ja taiteen kokemista varhaiskasvatusyksiköissä, peruskouluissa ja toisen asteen koulutuksessa. Kulttuurikasvatussuunnitelmaa toteutetaan kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan, kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja taide- ja kulttuurikentän toimijoiden välisenä yhteistyönä.

Taidelähtöisiä menetelmiä on lisäksi hyödynnetty kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla mm. ilmiöpohjaisen oppimisen kehittämisessä sekä koulun ja kodin yhteistyön vahvistamisessa. Erilaisten kehittämishankkeiden puitteissa on onnistuneesti pilotoitu taidelähtöisten menetelmien käyttöä, esimerkiksi Kaikkien koulu -hankkeessa, jossa taidelaitokset ja -yhteisöt jalkautuivat kouluihin. Taidetoimijat tarjosivat luovia toimintamalleja koulun ja kodin väliseen vuorovaikutukseen sekä koulupolun nivelvaiheissa tunnistettuihin haasteisiin.

Kaupunkiympäristön toimialalla taidelähtöisiä menetelmiä on hyödynnetty osana suunnittelu- ja vuorovaikutusprosesseja, erityisesti osallisuuden moniäänisyyden vahvistamisessa. Taiteen avulla on madallettu asukkaiden kynnystä osallistua ja ottaa kantaa kaupunkisuunnittelu- ja kaavoitusprosesseihin. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala ja kaupunkiympäristön toimiala ovat vahvistaneet viime strategiakaudella toimialojen välistä yhteistyötä. Kulttuurikeskus Vuotalon koordinoiman poikkihallinnollisen työryhmän ”Kulttuurin ja taiteen roolin kehittäminen asuinalueilla ja aluekeskuksissa” -työskentelyn teemoina olivat: alueiden identiteetin vahvistaminen, taiteilijoiden osaamisen hyödyntäminen julkisen tilan ja alueiden suunnittelussa sekä toimialojen välisten rajapintojen ja yhteistyöprosessien selventäminen.

Tilojen väliaikaiskäytön helpottamiseksi yhteistyötä on tehty perustamalla yhteinen asiantuntijatehtävä elokuusta 2024 alkaen. Uusi yhteistyömalli on vahvistanut tilojen vuokraukseen liittyvien tarpeiden, haasteiden ja odotusten tunnistamista aiempaa vahvemmassa vuoropuhelussa taiteen ja kulttuurin kentän toimijoiden kanssa. Väliaikaisten tilojen käyttöä on toteutettu mm. Vuosaaren vanhan lukion tiloissa ja Kulttuuritila Meri-Rastissa.

Helsingin kaupunki on sitoutunut prosenttitaiteen käyttöön ja sen eri muotoja on käytetty sekä uusien alueiden että täydennysrakentamisen hankkeissa (mm. julkinen taide, Kalasataman yhteisötaidehankkeet, Malmin taideohjelma).

Kaupunkiympäristön toimialan koordinoiman placemaking-toiminnan avulla on parannettu julkisia tiloja ja tuettu asukaslähtöistä osallistavaa suunnittelua. Asuinympäristöjen viihtyisyyttä on parannettu taiteilijavetoisten prosessien sekä tapahtumien avulla, erityisesti kaupunkiuudistusalueilla toreilla, puistoissa ja asemien ympäristössä. Placemaking-toimenpiteiden avulla on tavoitettu erilaisia väestöryhmiä ja vahvistettu yhteisöllisten naapurustojen kehittämistä.

Taideperäisten menetelmien ja taiteilijoiden osaamisen hyödyntäminen kuuluu olennaisena osana kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan eri palveluihin

Helsingin kaupunkistrategian 2025–2029 mukaisesti tunnistetaan taiteen ja kulttuurin merkitys lasten ja nuorten hyvinvoinnille, kasvulle ja sivistykselle. Lapsille ja nuorille varmistetaan tasa-arvoinen pääsy taiteen ja kulttuurin äärelle. Strategiakaudella vakiinnutetaan Kulttuurin kummilapset -toiminta, jonka tavoitteena on perheiden hyvinvoinnin vahvistaminen taiteen ja kulttuurin avulla: jokainen 0–6 vuotias helsinkiläinen lapsi lähiaikuisineen pääsee osalliseksi lapsille suunnatuista kulttuuritapahtumista.

Taide- ja kulttuuriavustuksilla on tuettu kehittämishankkeita, jotka vahvistavat kulttuurin alueellista saavutettavuutta sekä helsinkiläisten yhteyttä taiteeseen läpi elämän, myös hyvinvoinnin ja segregaation ehkäisyn näkökulmasta (muun muassa lasten ja nuorten kulttuurin alueellinen harrastaminen, Helsingin kulttuurityön malli ja ikääntyneiden kulttuuritoiminnan edistäminen). Kehittämishankkeita on toteutettu tiiviissä yhteistyössä Helsingin monipuolisen kulttuurikentän ja kumppaniorganisaatioiden kanssa sekä järjestökentältä että kaupungin eri palveluista.

Nuorisopalveluissa kulttuurisen nuorisotyön avulla tuetaan nuorten kasvua, itsenäistymistä ja osallisuutta yhteiskunnassa taiteen ja kulttuurin voimin. Kaupunginorkesteri, Kaupunginmuseo ja kulttuurikeskukset tarjoavat sisältöjä mm. päiväkodeille, kouluille, oppilaitoksille, ikääntyneille ja erityisryhmille, tavoittaen näin myös aiemmin taiteen ja kulttuurin ulkopuolelle jääneitä väestöryhmiä. Taidelähtöiset menetelmät tukevat sekä yksilöiden että yhteisöjen hyvinvointia ja osallisuutta, mikä on linjassa Helsingin taide- ja kulttuurivision 2030 tavoitteiden kanssa.

Toimenpidesuunnitelmien vahvistaminen kulttuurin ja taiteen avulla

Taiteen ottaminen osaksi hoitotyötä ja sosiaali- ja terveydenhuollon toimenpidesuunnitelmia on tärkeää ja sitä on vahvistettu kulttuurihyvinvoinnin ja taidetoiminnan puheeksioton ja palveluohjauksen toimintamalleilla. Kulttuuri- ja taidetoiminta tulee ottaa puheeksi osana hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä antaa palveluohjausta sosiaali- ja terveydenhuollon palveluissa ikä- ja kohderyhmälle sopivien palveluiden ja toiminnan pariin.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala hyödyntää taidelähtöisiä menetelmiä ja hoitosuunnitelmia monipuolisesti eri ikäisten palveluissa (lastensuojelu, perhesosiaalityö ja päihde- ja mielenterveyspalvelut, vammaispalvelut, ikääntyneiden palvelut, kuntouttava työtoiminta yms.). Hoitoalan ammattilaiset hyödyntävät luovia menetelmiä ja taidelähtöistä työskentelyä yksilö- ja ryhmätoiminnoissa. Taide ja kulttuuri tukevat kuntoutumista ja hyvinvointia vaikeissa elämäntilanteissa.

Taiteen ja luovuuden merkitys hyvinvoinnin ja terveyden tukena on tunnistettu ja kulttuurihyvinvoinnin eri muodot pyritään turvaamaan saavutettavaksi kaikille ikäryhmille, erityisesti heikommassa asemassa oleville väestöryhmille. Kaupunkiyhteisellä johtamis- ja koordinaatiorakenteella vahvistetaan poikkihallinnollista työtä kaikissa ikäryhmissä, keskittyen ennaltaehkäisyyn ja helsinkiläisten terveys- ja hyvinvointierojen kaventamiseen.

Helsinki jatkaa valtakunnalliseen kulttuurihyvinvointityöhön osallistumista, mm. tietosisältöjen osalta. Tästä esimerkkinä on Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen TEA-viisari-niminen verkkopalvelu, joka tukee hyvinvoinnin ja terveen edistämistoiminnan suunnittelua ja johtamista. Työtä raamittaa myös Kansallinen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahoitusjärjestelmään liittyvä kerroin eli HYTE-kerroin, joka kannustaa osaltaan huolehtimaan tarpeenmukaisesta ehkäisevästä työstä sosiaali- ja terveyspalveluissa.

Helsinki on ollut aktiivisesti mukana kulttuurikirjaamisen valtakunnallisessa kehittämistyössä. Kulttuurikirjaamisella tarkoitetaan kulttuuriseen vanhustyöhön liittyvän toiminnan ja asiakaskohtaisen havainnoinnin kirjaamista potilas- ja asiakastietokantoihin. Tämä tarkoittaa niin ikääntyneen kulttuuriseen toimintaan liittyviä toiveita, hänen kulttuurista taustaansa ja mieltymyksiä osallistua erilaiseen toimintaan kuin toiminnan aikana ja jälkeen tehtyjä havaintoja.

Ehkäisevä ja edistävä työ sosiaali- ja terveydenhuollossa on ensiarvoisen tärkeää. Samalla on tunnistettu, että kulttuuritoiminnan, taiteen ja luovuuden merkitys hyvinvoinnin ja terveyden tukena on vähemmän tunnettu kuin esimerkiksi liikunnan ja ravitsemuksen. Palveluiden välillä on eroja siinä, kuinka vahvasti kulttuurihyvinvointi on osa rakenteita ja arjen toimintaa.

Kulttuurihyvinvoinnin näkökulman edelleen vahvistaminen kulttuuri- ja vapaa-aika toimialan, sosiaali- ja terveystoimialan sekä helsinkiläisten taiteen ammattilaisten ja järjestöjen kanssa on tärkeää. Yhteistyön vahvistamiseksi tarvitaan entistä selkeämpiä toimintamalleja, roolitusta ja yhteistyön koordinointia eri tahojen välillä. Myös tarpeisiin nähden riittämättömät ja usein hankekohtaiset rahoitusmallit ovat haaste osallistavalle suunnittelulle, kehittämiselle sekä toimintojen vakiinnuttamiselle.

Taidelähtöisiä menetelmiä on hyödynnetty laajasti eri toimialoilla, sekä säännöllisessä toiminnassa että kehittämispiloteissa. Kokeilujen avulla ymmärrys taidelähtöisten menetelmien mahdollisuuksista ja tuloksista on lisääntynyt, mutta tietoa ja kokemusten jakamista tarvitaan toimialojen välillä vielä enemmän. Hyvien käytänteiden jakaminen ja juurruttaminen osaksi kaupunkiorganisaatiota on jatkuvaa kehittämistyötä, joka vaatii resursseja ja aikaa.