Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Amanda Pasasen toivomusponnesta kulttuurikentän työpaikkojen ja elämysten turvaamiseksi

Det här är en framställning

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Amanda Pasasen toivomusponnesta kulttuurikentän työpaikkojen ja elämysten turvaamiseksi

Kultur- och fritidsnämnden

Lausuntoehdotus

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antaa asiasta seuraavan lausunnon:

Osana julkisen talouden sopeuttamistoimia valtio teki vuosina 2024 ja 2025 hallitusohjelman mukaisesti leikkauksia taiteen ja kulttuurin tukeen. Merkittävin osa taiteen ja kulttuurin tuesta keskittyy opetus- ja kulttuuriministeriöön ja sisältyy budjettilukuun 29.80.

Kesällä 2025 julkaistun selvityksen mukaan esittävän taiteen ja museoiden valtionosuudet sekä taiteen ja kulttuurin valtionavustukset sisältävä budjettiluku 29.80 on pienentynyt vuodesta 2023 yhteensä 76 miljoonaa euroa (n. 12 %). Vuosien 2026 ja 2027 mahdollisista leikkauksista ja niiden vaikutuksista helsinkiläiseen taide- ja kulttuurikenttään ei ole vielä tietoa. Syyskuussa 2025 julkaistun hallituksen talousarvioehdotuksen mukaan opetus- ja kulttuuriministeriön taiteen ja kulttuurin avustuksiin kohdistuu 10,18 miljoonan euron säästö.

Helsinkiläiseen taide- ja kulttuurikentän suurimmat rahoitusmuutokset keskittyvät vuoteen 2025. Verrattuna vuoteen 2024 helsinkiläisten esittävän taiteen valtionosuutta saavien teatterien, sirkus- ja tanssiryhmien ja orkesterien rahoitus väheni 1,29 milj. euroa (n. -5 %). Valtionosuutta saavien museoiden rahoitus väheni 0,35 milj. euroa (n. -3 %). Muut taiteen ja kulttuurin valtionavustukset sisältäen Taiteen edistämiskeskuksen vapaalle kentälle ohjaaman rahoituksen on arvioitu vähentyneen n. 3,75 milj. euroa (n. 17 %).

Leikkausten seurauksena helsinkiläiset taide- ja kulttuuritoimijat ovat sopeuttaneet toimintaansa. Toimijoiden oman arvion mukaan vaikutukset näkyvät pienempinä tapahtuma- ja esitysmäärinä, lomautuksina, freelancertaiteilijoiden työtilanteen heikkenemisenä ja lipunhintojen korotuksina. Muutamia helsinkiläisiä toimijoita on myös lopettanut toimintansa rahoituksen vähennyttyä tai lakattua. Tehdyillä ja tulevilla leikkauksilla on pitkäaikaisia vaikutuksia muun muassa alan työllisyyteen ja kehittymiseen sekä avustuksen tarpeeseen.

Helsinki seuraa aktiivisesti kulttuurin ja taiteen toimijakentän ja rahoituksen muutoksia ja on reagoinut muutoksiin omilla päätöksillään. Kaupunki on näin tukenut taiteen ja kulttuurin työpaikkojen säilymistä muutosten keskellä.

Helsinki tarjoaa osaltaan taiteen ja kulttuurin toimijoille työtilaisuuksia hyvin monin eri tavoin. Kaupungin toimet ovat usein myös suorassa yhteydessä valtionrahoituksen muutoksiin, säätiörahoituksen suuntaamiseen sekä kulttuuripalveluja käyttävien kaupunkilaisten ja muun yleisön palvelujen käyttöön koska kaupunki on useissa tapauksissa toimijoiden osarahoittaja.

Kaupunki on johdonmukaisesti kehittänyt omien kulttuuri- ja taidepalvelujen toimintaedellytyksiä, esim. kulttuurin kummilapsihankkeen sekä harrastamisen Suomen mallin kautta. Kaupungin omat kulttuuritalot ja esityspaikat tarjoavat merkittävästi alustoja, yhteistyökumppanuuksia ja esiintymistilaisuuksia moninaisille taide- ja kulttuuritoimijoille matalalla kynnyksellä. Näitä palveluita ja niiden mahdollistamia taiteen ja kulttuurin työtilaisuuksia kehitetään edelleen myös alkaneella uudella valtuustokaudella.

Kaupunkiomisteisten säätiömuotoisten toimijoiden rahoitusta (laitosavustukset) myönnettiin vuonna 2025 yhteensä 25,5 milj. euroa. Tämän rahoituksen piiriin kuuluvat kaupunginteatteri, UMO Helsinki Jazz Orchestra, kaupungin taidemuseo HAM sekä Helsingin osuus Suomen kansallisoopperan ja -baletin kustannuksista.

Myös Suomen suurin kaupunkiomisteinen kulttuurikeskus Kaapeli (Kiinteistö Oy Kaapelitalo), joka omistaa, peruskorjaa ja vuoraa vanhoja teollisuusrakennuksia tarjoaa tilaa tehdä taidetta ja kulttuuria Helsingissä matalalla kynnyksellä. Kaapelitehtaan yhteydessä olevat kulttuurilaitokset kuten vuonna 2022 avattu Tanssin talo ovat sekä investointeina alustoina kaupungin sijoittamista taiteen tekemisen edellytyksiin ja tekijöiden ansainnan kehittymiseen.

Kaupungin taiteen ja kulttuurin vastikkeeton avustustoiminta on myös keskeisiä välineitä taiteen ja kulttuurin työtilaisuuksien katalysaattorina.

Helsinki tukee avustuksilla taiteen ja kulttuurin toimijoita ja toimijakenttää vuonna 2025 kulttuurin toimialan määrärahoista 21,2 milj. euroa. Lisäksi myönnetään 1,3 milj. euroa avustusta iäkkäiden ihmisten kulttuuritoiminnan edistämiseen. Tähän kokonaisuuteen kaupunki panosti vuonna 2025 2,5 milj. euroa (13 %) enemmän kuin edellisenä vuonna. Määrärahan lisäyksellä pyrittiin vahvistamaan muun muassa taide- ja kulttuurikentän työllisyyttä, ehkäisemään eriytymistä ja varmistamaan taiteen ja kulttuurin tuki muuttuvassa rahoitusympäristössä. Tätä tärkeää työtä jatketaan talousarviomäärärahojen mahdollistamissa puitteissa.

Freelancerit, yksityiset elinkeinoharjoittajat ja aloittavat yritykset tarvitsevat usein palveluja, toimitiloja ja yhteisöllisyyttä muiden yritysten ja yrittäjähenkisten kanssa. Helsingin kaupungin elinkeino-osasto vauhdittaa uusien yritysten perustamista, yritysten kasvua sekä yritysten kiinnittymistä Helsinkiin tarjoamalla yrittäjille, yrityksille sekä yrityksen perustamista suunnitteleville henkilöille kohdennettuja neuvonta- ja kehittämispalveluja, tapahtumia ja koulutuksia. Merkittävä osa palveluista toteutetaan yhdessä kaupungin kumppaneiden kanssa. Useiden palvelukokonaisuuksien yhteydessä on tarjolla myös yhteisöllisiä tiloja.

Nykyinen palvelutarjonta kumppaneiden kanssa: kaupunki toteuttaa ja mahdollistaa aktiivisesti yrittäjyyspalveluja yhdessä kumppaneiden, kuten korkeakoulujen kanssa. Palveluihin osallistuvilla tiimeillä ja yrittäjillä on mahdollisuus hakeutua ohjelmaan tai yhteisöön kehittämään ideaansa tai yritystään ja muodostamaan itselleen sopivan palvelupolun. Esimerkiksi Kampusinkubaattorit-ohjelma on mahdollistanut yrityshautomopalvelujen käynnistämisen korkeakouluissa.

Yrittäjyys ja epätyypilliset työsuhteet ovat kuitenkin tulevaisuuden trendi ja uudet työpaikat syntyvät pääosin pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Siksi on tärkeä vahvistaa juuri näiden yritysten syntymis- ja kehittämismahdollisuuksia ja varmistaa riittävät resurssit sille. Kaupunginkanslian elinkeino-osasto seuraa jatkuvasti aloittavien yrittäjien tilannetta ja heidän tarpeitaan ja reagoi heti, jos ilmenee uusia palvelutarpeita. Uusia yhteisöllisiä tiloja pienyrittäjille voidaan tarjota esimerkiksi kaupungin keväällä 2025 teettämän Luovien alojen kasvu -selvityksen toimeenpanossa. Selvityksessä todetaan, että yksi kaupungin rooli luovien alojen kasvun vauhdittamisessa on tarjota toiminnalle tiloja ja rahoitusta sekä fasilitoida verkostoja.

Edellisen lisäksi Helsinki on mukana erilaisissa taitelijan asemaa tukevissa yhteishankkeissa: taiteen- ja kulttuurintekijöiden työllisyyden edistämistä ja alan yritysten elinvoimaa tuetaan osallistumalla valtakunnalliseen Kulttuuripankki.fi -verkkopalvelun laajentumishankkeeseen. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa hanketta, jonka myötä vuonna 2022 käynnistynyt Pirkanmaan Kulttuuripankki -alusta laajentuu valtakunnalliseksi viidentoista maakunnan muodostamaksi yhteistyöverkostoksi.

Kaupungilla on käytössään hyvä keinovalikoima alan tulemiseksi ja sen elinvoiman parantamiseksi ja sitä kehitetään poikkihallinnollisella yhteistyöllä. Viestintää näiden palvelujen mahdollisuuksista ja käytöstä on tarpeen edelleen parantaa.

Kulttuuripankki.fi on verkkopalvelu, jonka kunnat tarjoavat alueensa taiteen ja kulttuurin ammattilaisille maksutta. Palvelun avulla taiteen ja kulttuurin toimijat voivat markkinoida omia palveluitaan potentiaalisille ostajille yksityisellä, julkisella ja kolmannella sektorilla.

Laajennettu verkkopalvelu on Tampereen kaupungin ylläpitämä ja se avautuu 30.9.2025. Helsingin osalta käyttöönotto tapahtuu loppusyksyn aikana.

Helsinki on taiteen ja kulttuurin ja luovien alojen keskittymä. Noin puolet maan taiteilijoista asuu ja työskentelee pk-seudulla ja erityisesti Helsingissä. Merkittävä osa kansallisista taidelaitoksista, taidealan korkeakouluista ja valtionosuustoimijoista sijaitsee Helsingissä. Helsingissä on laaja ja monimuotoinen taiteen vapaa kenttä ja se on kotipaikka monelle valtakunnalliselle järjestölle. Helsingin merkitys koko maan taide- ja kulttuurikentälle ja luoville aloille on kiistaton. Mikäli valtion leikkaukset jatkuvat tulevina vuosina, myös niiden vaikutukset kumuloituvat ja todennäköisesti myös muuttavat helsinkiläisen kulttuurikentän rakenteita.

Helsinki arvioi kaupungin kulttuurin ja taiteen tukemista jatkuvasti ja ottaa osaltaan huomioon valtion toimet omissa tukiratkaisuissaan. Helsinki ei kuitenkaan kompensoi valtion kulttuurileikkauksia vaan huolehtii osaltaan kaupungin kulttuurin elinvoiman edellytyksistä muuttuvassa toimintaympäristössä.

Esittelijän perustelut

Kaupunginkanslia on pyytänyt kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle 31.12.2025 mennessä valtuutettu Amanda Pasasen toivotusponnesta kulttuurikentän työpaikkojen ja elämysten turvaamiseksi. Toivomusponsi on kokonaisuudessaan liitteenä.

Toivomusponnesta ei ole pyydetty lausuntoa muilta lauta- tai johtokunnilta.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 30 luvun 14 §:n 4 momentin mukaan kaupunginhallituksen on toimitettava hyväksytystä toivomusponnesta sen ehdottajalle kirjallinen selvitys toivomusponnen johdosta tehdyistä toimenpiteistä viimeistään vuoden kuluttua sen hyväksymisestä.

Föredragande

kulttuurijohtaja
Mari Männistö

Upplysningar

Veikko Kunnas, kulttuurin edistämisen päällikkö, puhelin: 09 310 37002

veikko.kunnas@hel.fi