Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Kytkintie 54

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin Varaosakellari Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin Varaosakellari Oy
Välimerenkatu 10 A 11
00220 Helsinki
Y-tunnus 0108835-8

Yhteyshenkilö: Jan Olo, keveloy@keveloy.fi

Kiinteistön tiedot, omistaja ja haltija

Alue sijaitsee Helsingin 41 kaupunginosassa (Suurmetsä) kiinteistöllä 91-41-10-3, jonka omistaa Helsingin kaupunki. Helsingin Varaosakellari Oy on toiminut kiinteistöllä vuokralaisena.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 1.4.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat liitteet:

- Kunnostuksen yleissuunnitelma (Helsingin Varaosakellari Oy, Kunnostuksen yleissuunnitelma, Kytkintie 54, Helsinki, Insinööritoimisto Gradientti Oy, 1.4.2025).
- Liite 1: 116825 Kokoomanäytteen jätteisyyden määritys.
- Kytkintie 54 ja rajanaapureiden yhteystiedot.
- Tutkimusraportti (Helsingin Varaosakellari Oy, Helsingin Hinausapu Oy, Maaperän haitta-ainetutkimukset, Kytkintie 54-56, Helsinki, Sipti Environment Oy, 21.7.2022).

Ilmoitusta on täydennetty 14.4.2025 sähköpostitse. Täydennyksessä toimitettiin mm. tarkennetut tiedot ilmoitusalueen pinta-alasta, hyödynnettävistä maa-aineksista ja niiden sijoittamisesta, välivarastoinnista, kaivantovesien johtamisesta ja kunnostustavoitteesta. Täydennyksen liitteinä on toimitettu kuva ilmoitusalueesta toimintoineen ja tutkimuspisteineen, rakennuslupapäätös sekä rakenneleikkaus alueesta, jossa hyödynnetään haitta-ainepitoisia maa-aineksia.

Ilmoitusta on täydennetty myös 15.5.2025 jäännöspitoisuusnäytteiden osalta. Täydennyksessä esitetään, että kaivantojen seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet siten, että yksi kokooma edustaa noin 30 metrin matkaa ja korkeintaan metrin korkuista kerrosta.

Muut päätökset ja tutkimukset

Rakennuslupa § 1997, 11.11.2024, lupatunnus LP-091-2023-07265 on myönnetty tuotantorakennuksen rakentamiselle kiinteistöllä 91-41-10-3 osoitteessa Kytkintie 54.

Kiinteistöllä on tehty vuonna 1998 maaperätutkimus (Helsingin Varaosakellari Oy, Raportti ympäristöteknisistä tutkimuksista tontille 3/41010, Insinööritoimisto SG-ENVIRONMENT Suomen Granu Oy, 15.12.1998). Kiinteistölle tehtiin kaksi koekuoppaa, joista otetut näytteet olivat täyttömaata. Näytteistä tutkittiin alkuaineet, mineraaliöljyt ja rasvat. Johtopäätösten mukaan maaperän kadmium-, lyijy- ja sinkkipitoisuudet olivat paikoin lievästi koholla. Mineraaliöljyjen määrä oli muutamassa näytteessä hieman kohonnut, muttei vielä lähellä raskaan polttoöljyn ohjearvoa.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoitusalueen pinta-ala on 1 500 m². Ilmoitusalue (alempi kiinteistö) on esitetty alla olevassa kuvassa punaisella värillä rajattuna.

Alueen asemakaava (nro 9200) on tullut voimaan 28.8.1987. Alue on merkitty teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Alueella on ollut 1980-luvulta lähtien autopurkamotoimintaa, joka on päättynyt 2020-luvun alussa.

Alueen maaperän pilaantuneisuus arvioidaan tapahtuneen vuosien saatossa kiinteistön toiminnasta tai kiinteistölle tuodun täyttömaan mukana. Pilaantumisen tarkkaa syytä tai ajankohtaa ei ole tiedossa. Ilmoituksen mukaan Kytkintie 54 tontti on vuokrattu nykyiselle toimijalle vuonna 1979 ja tontilla on ollut ennen tätä teollista toimintaa. Vanhojen ilmakuvien perusteella vuonna 1988 Kytkintie 54 tontilla näkyy paljon autoja ja nykyinen varastorakennus.

Ilmoitusalueella ei tällä hetkellä ole toimintaa, koska tontin vuokrannut yritys on vastikään vaihtanut omistajaa. Tontilla ollut varastorakennus ja katos on myös purettu ja tontille rakennetaan uusi teollisuus- ja varastorakennus. Ilmoituksen mukaan tontin maanpintaa korotetaan rakentamisen yhteydessä 1,0–0,5 metriä. Piha-alue tullaan asfaltoimaan. Alueella ei ole hulevesiviemäriä vaan alueen hulevedet ohjataan kadunvarressa oleviin painanteisiin ja niitä pitkin edelleen alueen ulkopuolelle.

Kohde sijaitsee Tattarisuon teollisuusalueella ja rajoittuu itäpuolella Kytkintiehen. Ympärillä on pienteollisuus- ja varastotiloja. Lähimmät asuinrakennukset sijaitsevat kohteesta noin 270 metriä pohjoiseen (Suurmetsä) ja noin 430 metriä kaakkoon (Alppikylä).

Maaperä, pohjavesi ja pintavedet

Tattarisuon teollisuusalue on rakennettu pehmeälle suopohjalle ja alueen maaperä on pääosin täyttömaata. Täyttömaan paksuus alueella on n. 1,5–2 metriä. Sen alapuolella on paikoin turvekerros ja sen alla perusmaana savi tai siltti.

Alue ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Alueen itäpuolella sijaitsee Tattarisuon 1-luokan pohjavesialue (0109102). Pohjaveden virtaussuunta alueella on länteen/lounaaseen. Kohteessa havaittiin maaperätutkimuksissa (2022) orsivesipinta noin 1,5 metrin syvyydessä nykyisestä maanpinnasta.

Alueella ei ole pintavesimuodostumia. Lähin oja/pintavesiuoma on Tattarisuon pohjoispuolelta länteen lähtevä avo-oja.

Haitta-ainetutkimukset

Vuonna 2022 tehtiin maaperätutkimus kahdelle kiinteistölle osoitteessa Kytkintie 54-56. Kytkintie 54 tontille tehtiin neljä tutkimuspistettä ja Kytkintie 56 tontille seitsemän tutkimuspistettä. Ilmoitusalueen maanäytteistä tutkittiin tontin käyttöhistorian ja kenttähavaintojen perusteella alkuaineet, öljyhiilivedyt (C₅–C₄₀) ja oksygenaatit, BTEX-yhdisteet ja PAH-yhdisteet riippuen näytepisteestä.

Ilmoitusalueen keskiosassa 0,5–1,0 metrin syvyydellä todettiin valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisen ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä. Samassa tutkimuspisteessä 0,0–0,5 metrin syvyydellä todettiin pintamaassa alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus öljyhiilivetyjen raskaita jakeita (C₂₁–C₄₀). Lisäksi kiinteistön keskiosassa todettiin yhdessä pisteessä alemman ohjearvon ylitys sinkkiä 0,5–1,0 metrin syvyydellä. Useassa pisteessä todettiin kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia öljyhiilivetyjä (C₁₀–C₄₀) ja yhdessä pisteessä myös lyijyä. Osassa tutkimuspisteitä tutkittiin myös aromaattiset hiilivedyt, PAH-yhdisteet ja oksygenaatit, mutta yhdisteitä ei todettu kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina.

Ilmoitusalueella havaittiin kaikissa tutkimuspisteissä jätettä (tiili, muovi, metalliromu) 1– 20 % riippuen tutkimuspisteestä ja syvyydestä. Ilmoituksen liitteenä on toimitettu asiakirja pintamaan jätteellisyyden määrityksestä.

Vuoden 2022 maaperätutkimuksessa tutkittiin klooratut yhdisteet Kytkintie 56 tontilta kahdesta näytepisteestä, joista toisessa todettiin kynnysarvotason ylittäviä pitoisuuksia trikloorieteeniä ja tetrakloorieteeniä. Ilmoituksen täydennyksessä (14.4.2025) on arvioitu, että Kytkintie 54 alueella ei ole erityistä riskiä klooratuille yhdisteille maaperässä sen käyttöhistorian vuoksi.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvio

Ilmoituksessa ei ole esitetty erikseen riskinarviota kiinteistölle 91-41-10-3, vaan ilmoituksessa on viitattu tutkimusraportissa (Helsingin Varaosakellari Oy, Helsingin Hinausapu Oy, Maaperän haitta-ainetutkimukset, Kytkintie 54-56, Helsinki, Sipti Environment Oy, 21.7.2022) esitettyyn pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioon.

Kohde sijaitsee herkkyydeltään teollisuusalueeksi luokiteltavalla alueella, jolla valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisessa ohjearvovertailussa pilaantuneisuuden yleisinä vertailuarvoina voidaan käyttää ylempiä ohjearvoja, edellyttäen, että ohjearvovertailu soveltuu kohteeseen. Kohteessa ei ole herkkiä luontoarvoja, päiväkotia, leikkipuistoa tai asuinrakennuksia eikä maaperässä ole todettu merkittäviä haihtuvien yhdisteiden pitoisuuksia, jotka estäisivät ohjearvovertailun soveltuvuuden kohteeseen. Kohteessa on kuitenkin tutkimusalueen eteläosassa todettu vesikerros, joka saattaa huuhdella pilaantuneita kerroksia.

Tutkimuksissa todettiin sinkin osalta ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus, mikä alittaa merkittävästi terveysperusteisesti suurimman hyväksyttävän pitoisuuden. Sinkin haitallisuus perustuu sen myrkyllisyyteen vesieliöille. Ilmoituksen mukaan kohteessa tai sen välittömässä läheisyydessä ei ole herkkiä altistuvia vesialueita, ja kohteen vesieliöt ovat jo vuosien aikana sopeutuneet olosuhteisiin.

Öljyhiilivetyjen raskaita jakeita (>C₂₁–C₄₀) todettiin alemman ohjearvotason ylittävänä pitoisuutena yhdessä tutkimuspisteessä. Keskiraskaiden jakeiden kulkeutuminen veden mukana lähiympäristöön on mahdollista. Kulkeutuvimmat jakeet ovat todennäköisesti vuosien aikana jo kulkeutuneet pois alueelta. Lähistöllä ei myöskään ole herkkiä altistuvia kohteita. Kohteen maaperässä esiintyvä orgaaninen aines sekä hienojakoinen siltti-/savimaa estävät kulkeutumista syvyyssuunnassa. Raskaat öljyjakeet luokitellaan kulkeutumattomiksi.

Täydennyksen (14.4.2025) mukaan tutkimusten yhteydessä ei ole otettu näytteitä alueen orsivedestä, eikä orsiveden laatu näin ollen ole tiedossa. Pohja-/orsiveden virtaussuunta alueella on länteen tai luoteeseen, joten Kytkintie 56:sta mahdollinen orsiveden virtaus ei suuntaudu Kytkintie 54 alueelle. Maaperän kunnostus ei arvion mukaan ulotu alueen orsivesipinnan alapuolelle. Tontilla tehtävän paalutuksen ei arvioida vaikuttavan alueen orsiveden virtaukseen tai sen suuntaan.

Kohteesta tehdyn pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin perusteella alueella ei ole puhdistustarvetta nykyisellä maankäytöllä eikä myöskään maaperästä havaituista jätteistä arvioitu aiheutuvan terveys- tai ympäristöhaittaa nykytilanteessa.

Tulevassa tilanteessa, jossa pääosa tontin pinta-alasta on hallirakennuksen peitossa ja piha-alue asfaltoitu, vähenee maaperässä olevista haitta-aineista aiheutuvat riskit entisestään. Näin ollen alueelle jäävät ja alueella hyödynnettävät maa-ainekset eivät aiheuta terveys- tai ympäristöhaittaa.

Kunnostuksen jälkeen alueelle jää pitoisuuksiltaan kynnysarvot ja ohjearvot ylittäviä maa-aineksia ja näille massoille jää käyttörajoite. Mikäli alueen maankäyttö muuttuu, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava uudelleen.

Kunnostustavoitteet ja arvio pilaantuneiden maa-ainesten määristä

Ilmoituksen täydennyksen (14.4.2025) mukaan kunnostustavoitteena on poistaa alueelta rakentamisen vuoksi kaivettavat maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot. Lisäksi kunnostuksen tavoitteena on varmistaa rakentamisen vuoksi kaivettavien maa-ainesten käyttökelpoisuus alueen täyttörakenteissa.

Rakentamisen yhteydessä alueella joudutaan alustavan arvion mukaisesti kaivamaan noin 115 m³ maa-ainesta, jossa esiintyy kynnys- tai alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sinkki-, lyijy- tai öljyhiilivetyjä. Ilmoituksen mukaan rakentamisen yhteydessä ei ole tarvetta kaivaa maata alueella, jossa on maaperätutkimuksessa todettu ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä.

Kunnostustyön toteutus ja puhdistustyön laadunvalvonta

Ennen kunnostusta tontilla tehdään paalutustyöt, jonka jälkeen aloitetaan maa-ainesten kaivu. Esivalmistelujen yhteydessä selvitetään mahdolliset pilaantuneen maa-ainekset vastaanottopaikat, mikäli alueelta joudutaan toimittamaan maa-aineksia muualle käsiteltäväksi. Esivalmistelujen jälkeen kunnostus aloitetaan kaivamalla anturoiden ja perustusten kuivatussalaojien vaatimat kaivannot.

Ympäristötekninen laadunvalvoja pitää kunnostuksen aikana työmaapäiväkirjaa, johon merkitään kunnostuskohteessa tehdyt työt, kuten otetut näytteet ja laboratorioanalyysit, kaivetut alueet ja välivarastoidut sekä höytykäytetyt maa-ainekset. Työmaapäiväkirja esitetään viranomaiselle pyydettäessä.

Kaivettu maa-aines välivarastoidaan joko samalla alueella, jolla se hyödynnetään, tai vaihtoehtoisesti naapuritontin eteläpuolella välivarastointialueella. Ilmoituksen täydennyksen (14.4.2025) mukaan varastointialue on merkitty kunnostussuunnitelmakarttaan ja sijaitsee Kytkintie 56 eteläosassa ja tontin välittämässä läheisyydessä. Täydennyksen mukaan välivarastoinnille on tontin vuokraoikeuden haltian lupa. Kytkintie 54 tontti on hyvin ahdas jo rakennusmateriaalien välivarastointia ajatellen ja maa-aineksia täytyy välivarastoida vähintään laadunvalvontatutkimusten ajan. Mikäli maa-ainesten välivarastointi naapuritontilla ei ole mahdollista, maa-ainekset välivarastoidaan hyödyntämisalueella.

Mikäli maa-aines sisältää merkittäviä määriä muuta kuin mineraalipitoisia jätejakeita, ne poistetaan käsittelemällä maa-aines seulakauhalla.

Jokaisen haitta-aineita sisältävän maa-aineskuorman mukana pidetään siirtoasiakirjaa, josta ilmenee kuljetettavaa maa-ainesta koskevat tiedot. Siirtoasiakirjojen tiedot toimitetaan joko sähköisen rajapinnan tai asiointijärjestelmän kautta siirtorekisteriin. Kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi.

Näytteenotosta vastaa ympäristötekninen laadunvalvoja. Kaivetuilta alueilta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet siten, että yksi kokoomanäyte edustaa n. 100 m² kokoista aluetta. Kaivantojen seinämistä otetaan jäännöspitoisuusnäytteet siten, että yksi kokooma edustaa noin 30 metrin matkaa ja korkeintaan metrin korkuista kerrosta. Maanäytteistä tutkitaan valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset metallien pitoisuudet ja öljyhiilivedyt (C₁₀–C₄₀). Jäännöspitoisuusnäytteiden näytteenottoalueet yksilöidään ja merkitään kartalle, joka esitetään kunnostuksen loppuraportissa.

Kunnostus tehdään rakentamisen vuoksi eikä varsinaisesta puhdistustarpeesta, joten alueelle ei jää jälkiseurantatarvetta.

Kunnostuksen katsotaan päättyneen, kun alueelta kaivettavat maa-ainekset on hyödynnetty tontin täyttökerroksessa tai vaihtoehtoisesti kuljetettu asianmukaiseen vastaanottopaikkaan.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin ja työsuojelu on esitetty yleissuunnitelmassa.

Veden tutkiminen ja johtaminen

Ilmoituksen mukaan ei ole oletettavaa, että kunnostuksen yhteydessä syntyisi kaivantovesiä, koska kaivutyöt eivät ulotu orsivesipinnan alapuolelle. Ilmoituksen täydennyksen (14.4.2025) mukaan kunnostuksen aikana alueelta ei johdeta vesiä alueen ulkopuolelle. Mikäli kaivantovesiä joudutaan johtamaan pois alueelta, niin siitä sovitaan etukäteen Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) kanssa ja vedet johdetaan alueen jätevesiviemäriin.

Maa-ainesten hyödyntäminen

Ilmoitusalueella kaivetaan haitta-ainepitoisia maa-aineksia rakentamisen yhteydessä ja tontin maanpintaa korotetaan, jolloin alueelle tarvitaan myös täyttömaa-ainesta. Alueen pinta koostuu kivennäismaa-aineksesta tehdystä täyttökerroksesta, jolloin kaivettavat maa-ainekset todennäköisesti soveltuvat täyttökerroksen materiaaliksi.

Alueella on tarkoitus hyödyntää kynnysarvomaiden lisäksi myös alemman ohjearvon ylittäviä, mutta ylemmän ohjearvon alittavia maa-aineksia. Maa-ainekset hyödynnetään alueen täyttökerroksessa, jonka päälle tulee tasauskerros ja asfalttipinnoite. Ilmoituksen täydennyksessä (14.4.2025) toimitetun rakenneleikkauksen mukaan rakennekerrokset ovat seuraavat:

- päällystekerros 50 mm, AB
- tasaus- /kantavakerros 100 mm, KaM 0 - 32 mm
- jakava- /täyttökerros 600 - 950 mm, soveltuvat leikkausmassat tai soramurske tai BeM 0 - 90 mm
- nykyinen maaperä, osassa aluetta vanha asfalttipinta.

Alla olevassa kuvassa on esitetty ilmoitusalueella tehdyt tutkimuspisteet (SE1–3, SE11) sekä alueet, joilta haitta-ainepitoisia maa-aineksia kaivetaan ja joilla maa-aineksia suunnitellaan hyödyntää.

Ilmoituksen täydennyksen (14.4.2025) mukaan hyödyntämisalueella ei ole tarkoitus tehdä tarkennettuja maaperätutkimuksia, koska kaksi aikaisempaa pistettä sijaitsevat jo alueella. Tehdyssä maaperätutkimuksessa pohjoispuolen tontin (Kytkintie 56) pohjoisosassa kaikissa paitsi yhdessä pisteessä todettiin vähintään kynnysarvot ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. Tästä päätellen ei ole perusteltua olettaa, että nykyinen täyttömaakerros olisi puhdasta missään ko. tontin alueella.

Ilmoituksen täydennyksessä (14.4.2025) on tarkennettu, että maa-aineksia voidaan hyödyntää vain, jos ne rakennusteknisiltä ominaisuuksiltaan soveltuvat ko. rakennekerrokseen. Tästä syystä leikkausmassoja on tarkoitus hyödyntää piha-alueella eikä rakennuksen pohjarakenteissa, koska piha-alueen täyttökerroksen vaatimukset todennäköisemmin täyttyvät. Rakentamisen ilmastopäästöä voidaan pienentää, kun käytetään alueella olevaa maa-ainesta sen sijaan, että kaivumassat kuljetettaisiin luvanvaraiseen vastaanottopisteeseen ja tilalle tuotaisiin muualta neitseellistä maa-ainesta.

Maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet varmistetaan laadunvalvontanäytteillä ja niiden rakennustekninen soveltuvuus tarkistetaan joko silmämääräisesti tai tarvittaessa rakennusteknisillä määrityksillä. Laadunvalvontanäytteet otetaan kaikista erillisistä maa-aineskasoista. Maanäytteistä analysoidaan valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset metallit ja öljyhiilivedyt (C₁₀–C₄₀). Kaivettavan maa-aineksen seassa on jonkin verran jätejakeita. Alueen pintamaa sisältää pääasiassa mineraalipitoista rakennusjätettä, kuten tiiltä ja betonia, jotka soveltuvat myös sellaisenaan maarakentamiseen.

Ilmoituksen täydennyksen (14.4.2025) mukaan piha-alueella hyödynnettävät kaivetut alemman ohjearvon ylittävät maa-ainekset eivät poikkea alueella nykyisin olevista maa-aineksista, ja tästä syystä niiden erillistä merkitsemistä maaperässä ei nähdä aiheelliseksi. Loppuraportissa esitetään kartalla alueella hyödynnettävien maa-ainesten paikka ja laatutiedot.

Ilmoituksen täydennyksessä (14.4.2025) on toimitettu arvio hyötykäytettävien maa-ainesten ympäristö- ja terveysvaikutuksista. Alueella hyödynnettävät maa-ainekset sisältävät tehtyjen tutkimusten mukaan sinkkiä ja lyijyä sekä raskaita öljyhiilivetyjakeita alle ylemmän ohjearvotason. Alue on teollisuusalueetta eikä sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Hyödynnettävien kaivumassojen haitta-ainepitoisuudet tarkistetaan laadunvalvontanäytteillä ennen hyödyntämistä.

Metallit esiintyvät maassa yleensä tiiviisti maa-ainekseen sitoutuneena ja niiden kulkeutuminen on hyvin vähäistä. Myös raskaat öljyhiilivetyjakeet ovat niukkaliukoisia ja heikosti kulkeutuvia. Maa-ainekset hyödynnetään nykyisen maanpinnan tason yläpuolella ja tulevan asfalttipinnoitteen alla, joten maa-aineksen läpi ei käytännössä kulkeudu vajovesiä eikä orsivesiä. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyötykäytöstä kohteessa ei arvioida aiheutuvan ympäristö- tai terveysvaikutuksia.

Raportointi

Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään seuraavat asiat:

- kohdetiedot
- kunnostuksen asiakirjat
- kunnostukseen osallistuneet
- kunnostuksen kuvaus
- kunnostustavoitteiden saavuttaminen
- mahdolliset jatkotoimenpiteet
- tarvittavat kuvat, kartat ja piirustukset
- loppuarvio.

Loppuraportti toimitetaan tilaajalle ja valvovalle viranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa töiden loppuun saattamisesta.

Aikataulu

Kunnostustyö etenee rakentamisen aikataulussa. Kunnostustyö on tarkoitus aloittaa toukokuussa 2025.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen

Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin 15.4.2025 kiinteistön omistajalle, jolle asianosaisena varattiin tilaisuus tehdä muistutus ilmoituksesta. Kiinteistön omistaja on ilmoittanut 22.4.2025, että asiassa ei ole lausuttavaa.

Lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin Varaosakellari Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Kytkintie 54, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Ilmoitusalueelta on poistettava ylemmän ohjearvon ylittävät maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa. (Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §, Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §)

2. Jätejakeet on poistettava kaivutöiden edellyttämässä laajuudessa. Lisäksi alueelta tulee poistaa muualtakin jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13 §)

3. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA 214/2007 2, 3, 4, 5 §)

4. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §, YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

5. Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä pääasiassa ilmoituksen mukaisesti kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan jätteitä tai kenttämittausten perusteella haitta-ainepitoista maata. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Pois kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseen voidaan käyttää siihen soveltuvia kenttämittausmenetelmiä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2 §)

Esitetystä poiketen kaivetuista maa-aineksista sekä alueilta, joilla aiotaan hyödyntää haitta-ainepitoisia maa-aineksia, tulee tutkia myös PAH-yhdisteet. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2 §)

6. Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetysti, mutta kuitenkin siten, että kaivantojen pohjilta otetaan yksi kokoomanäyte noin 100 m² kohti ja seinämistä 30 metrin matkaa kohden vähintään yksi kokoomanäyte maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa vähintään jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §)

7. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

8. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Huomiorakenteet tulee asentaa myös alueille, joilla hyödynnetään alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia. Lisäksi jos kunnostusalueelle tai sen reunoille jää helposti haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, tulee arvioida eristystarve. (JL 12, 13 §)

9. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen asentamista tarkastettavaksi suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista. (YSL 172 §)

10. Asennetut huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

11. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

12. Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai siinä esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

13. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 17 §)

14. Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

15. Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 a §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

16. Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Maa-ainesten välivarastointi

17. Haitta-ainepitoisten maa-ainesten välivarastointia saa tehdä vain ilmoitusalueella. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

18. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Voimakkaasti haisevia massoja saa välivarastoida korkeintaan yhden viikon. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

19. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Tarvittaessa välivarastointialueelta tulee ottaa näytteet toiminnan päätyttyä. (JL 13, 16 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

20. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §).

21. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §, Ympäristönsuojeluasetus 41 §)

Maa-ainesten hyödyntäminen

22. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja ylempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi pääasiassa ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Selvästi haitta-aineelta haisevia maa-aineksia sekä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita, POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

23. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kynnysarvon ylittäviä ja ylemmän ohjearvon alittavia maa-aineksia saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Hyödynnettävät maa-ainekset saavat sisältää enintään 10 % mineraalisia rakennusjätejakeita. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

24. Maa-ainesten hyödyntämispaikat tulee esittää valvontaviranomaiselle vähintään viikkoa ennen hyödyntämisen aloittamista. (YSL 172 §)

25. Maa-ainesten hyödyntämistä koskevat toimenpiteet tulee raportoida kunnostuksen loppuraportin yhteydessä. Hyödyntämispaikat tulee esittää myös kartalla. (YSL 172 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

26. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

27. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

28. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, tulee jokaisesta kunnostusvaiheesta tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

29. Pilaantuneen maaperän puhdistamistöistä on tiedotettava naapureita. (YSL 7 §, JL 13 §)

30. Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

31. Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen pääasiassa ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Lisäksi loppuraportissa tulee esittää hyödynnettyjen maa-ainesten sijoituspaikat, maa-ainesten määrät ja pitoisuudet sekä esittää hyödyntämispaikat myös karttakuvassa. Loppuraportissa tulee esittää myös tiedot jäännöspitoisuuksista ja esittää jäännöspitoisuusnäytteiden ottopaikat karttakuvassa sekä esittää tiedot kaivantovesien määrästä, käsittelystä ja johtamisesta. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–4.)

Maaperän puhdistaminen kohteessa on tarpeen, sillä yrityksen omistajavaihdoksen vuoksi kiinteistölle rakennetaan uusi teollisuus- ja varastorakennus. Vuonna 2022 tehdyssä maaperätutkimuksessa kiinteistöllä todettiin yhdessä pisteessä valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukainen ylemmän ohjearvon ylittävä pitoisuus sinkkiä. Lisäksi kahdessa pisteessä todettiin alemman ohjearvon ylittävät pitoisuudet sinkkiä ja öljyhiilivetyjen raskaita jakeita (C₂₁–C₄₀). Kaikissa tutkimuspisteissä havaittiin myös vaihtelevia määriä jätejakeita. Rakentamisen yhteydessä tontin maanpintaa tullaan nostamaan 1,0–0,5 metriä, ja alueella pyritään hyödyntämään kaivettavia haitta-ainepitoisia maa-aineksia, joissa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat ylemmät ohjearvot.

Kohteesta laaditun puhdistustarpeen arvioinnin perusteella alueella ei ole puhdistustarvetta nykyisellä maankäytöllä eikä myöskään maaperästä havaituista jätteistä arvioitu aiheutuvan terveys- tai ympäristöhaittaa nykytilanteessa. Ilmoituksen täydennyksen (14.4.2025) mukaan kunnostustavoitteena on poistaa alueelta rakentamisen vuoksi kaivettavat maa-ainekset, joiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät ylemmät ohjearvot. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt esitetyt kunnostustavoitteet.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 5–7.)

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Ilmoituksen täydennyksessä (14.4.2025) on esitetty, että hyödynnettävälle alueella ei ole tarkoitus tehdä tarkennettuja maaperätutkimuksia, koska kaksi aikaisempaa pistettä sijaitsevat jo alueella. Täydennyksessä arvioidaan, että ei ole perusteltua olettaa, että nykyinen täyttömaakerros olisi puhdasta missään ko. tontin alueella perustuen pohjoispuoleisen tontin tutkimustuloksiin. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että hyödynnettävällä alueella on tarpeen todentaa alueen haitta-ainepitoisuudet, jotta hyödyntämistoimia voidaan toteuttaa, kuten määräyksessä 23 maa-ainesten hyödyntämistä koskien velvoitetaan.

Ilmoituksessa esitetystä poiketen myös PAH-yhdisteet on tarpeen tutkia kaivettavista maa-aineksista, sekä alueilta, joilla kaivettuja maa-aineksia hyödynnetään. Vuoden 2022 maaperätutkimuksissa PAH-yhdisteet analysoitiin vain yhdestä pisteestä pintamaasta. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että PAH-yhdisteiden todentaminen näytteenotolla on tarpeen kohteen toimintahistorian vuoksi. Esimerkiksi öljyjalosteet sisältävät tyypillisesti myös PAH-yhdisteitä.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen (perustelut määräyksille 8–10.)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Mahdolliset eristysrakenteet estävät pilaantuneisuuden leviämistä muille alueille.

Ilmoituksen täydennyksen (14.4.2025) mukaan piha-alueella hyödynnettävät kaivetut maa-ainekset eivät poikkea alueella nykyisin olevista maa-aineksista, ja tästä syystä niiden erillistä merkitsemistä maaperässä ei nähdä aiheelliseksi. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on esityksestä poiketen määrännyt huomiorakenteista myös alemman ohjearvon ylittävien maa-ainesten hyödyntämisalueilla, jotta pilaantuneiden maa-ainesten raja on todennettavissa mahdollisten kaivutöiden yhteydessä.

Tiedot huomiorakenteiden ja/tai eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 11–16.)

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Maa-ainesten välivarastointi (perustelut määräyksille 17–19.)

Alueelta kaivettujen ja ilmoitusalueella hyödynnettävien haitta-ainepitoisten maa-ainesten välivarastointi muualla kuin ilmoitusalueella on ympäristöluvanvaraista toimintaa. Lisäksi määräyksellä ehkäistään maaperän pilaantumisen vaaraa ilmoitusalueen ulkopuolella.

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Näytteiden ottamisella välivarastointialueelta toiminnan päättyessä varmistetaan, että haitta-ainepitoisten massojen välivarastointi ei ole aiheuttanut maaperän pilaantumista kyseisellä alueella.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 20. ja 21.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Riittävät tiedot kaivantovesien laadusta ovat tarpeen, sillä maa-aineksessa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet eivät suoraan vastaa niiden pitoisuuksia vedessä muun muassa haitta-aineiden erilaisen liukoisuuden vuoksi. Vesien laatutiedon perusteella kaivantovedet voidaan toimittaa sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisen laatuisia kaivantovesiä.

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Maa-ainesten hyödyntäminen (perustelut määräyksille 22–25.)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Ilmoituksessa on esitetty, että alueella on tarkoitus hyödyntää maa-aineksia, jotka sisältävät haitta-aineita alle ylemmän ohjearvotason. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö katsoo, että alueen käyttötarkoitus huomioiden alueella voidaan hyödyntää kynnysarvomaiden lisäksi alemman ohjearvon ylittäviä, mutta ylemmän ohjearvon alittavia maa-aineksia.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on pääasiassa hyväksynyt ilmoituksessa ja sen täydennyksessä (14.4.2025) esitetyn haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntämistä koskevan suunnitelman. Määräyksissä on tarkennettu mm. hyödynnettävien maa-ainesten sisältämiä haitta-aineita ja jätejakeiden enimmäismäärää.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja ylemmät ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, eivät sovellu alueella hyödynnettäväksi haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden vuoksi.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Kunnostuskohteesta kaivettujen kynnysarvojen ja alemman ohjearvojen ylittävien haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Näin ollen haitta-ainepitoisten maakerrosten päällä tulee olla riittävä pilaantumattoman maan kerros tai tiivis asfaltti.

Mineraalisilla rakennusjätejakeilla tarkoitetaan inerttejä rakennusjätteitä, kuten betonia ja tiiltä. Maa-ainesten seassa esiintyvien jätejakeiden sallittua enimmäismäärää on tarkennettu kymmeneen prosenttiin.

Maa-ainesten hyödyntämistä koskeva aloitusilmoitus ja raportointi ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 26. ja 27.)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 28–31.)

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Määräys naapureille tiedottamisesta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, ettei kunnostus loukkaa yksityistä etua.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Työn eri vaiheista tiedottaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, jotta valvovalla viranomaisella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa ja tiedon kulkemisen varmistamisessa maanomistajalle.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 32, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.