Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta, Suutarila, Härkävaljakontie 31

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Aura Rakennus Uusimaa Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Aura Rakennus Uusimaa Oy
Äyritie 8 B
01510 Vantaa
Y-tunnus 3296419-7

**********

Kiinteistön tiedot ja omistaja

Alue sijaitsee Helsingin 40. kaupunginosassa (Suutarila) kiinteistöllä 91-40-70-2, osoitteessa Härkävaljakontie 31. Kiinteistön omistaa Kiinteistö Oy Härkävaljakontie 31.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 2.4.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat asiakirjat:
- Maaperän puhdistustarpeen arviointi ja kunnostussuunnitelma, 1.4.2025 (päivitetty 30.4.2025), Tapio Strandberg Oy
- Kunnostusalueen rajaus ja tutkimuspisteet, 1.4.2025
- Kiinteistö Oy Härkävaljakontie 31, Maaperän pilaantuneisuusselvitys, 25.9.2024, Tapio Strandberg Oy
- Valtakirja, Kiinteistö Oy Härkävaljakontie 31, 28.3.2025

Ilmoitusta on täydennetty 23.4.2025 ja 30.4.2025 mm. seuraavilla tiedoilla:
- Puhdistustavoitteena raskas- ja puolimetalleille on VNa 214/2007 mukainen ylempi ohjearvo kuitenkin siten, että maan pintakerrokseen 0,5 metrin syvyydellä ei jää alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia. Lisäksi puhdistustavoitetta on tarkennettu siten, että tulevien rakennusten alla ja kunnallisteknisten rakenteiden täytöissä ja yläpuolella käytetään vain pilaantumattomia maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvon.
- Kunnostus on tarkoitus toteuttaa rakentamisen vaatimassa laajuudessa.
- Puhdistustöiden suunniteltu aloitus on toukokuussa 2025, kun päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saatu.
- Lisäksi on tarkennettu kulkeutumisen riskinarviota, kuvausta maaperänäytteenotosta sekä arviota pilaantumisen syystä.

Muut päätökset ja aikaisemmat puhdistukset

Kohteella ei ole tiedossa aikaisempia pilaantuneen maaperän kunnostuksia tai maaperän puhdistamista koskevia päätöksiä.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Alue sijaitsee Helsingin Suutarilassa kiinteistöllä 91-40-70-2 osoitteessa Härkävaljakontie 31, 00750 Helsinki. Ilmoitusalueen pinta-ala on noin 2260 m². Ilmoitusalue (punainen rajaus) tutkimuspisteineen on esitetty alla olevassa karttakuvassa.

Kiinteistöllä sijaitsee myymälärakennus ja tuulilasikorjaamo. Voimassa olevassa asemakaavassa alue on merkitty myymälä- ja toimistorakennusten korttelialueeksi (K). Kiinteistön käyttötarkoitus ei ole muuttumassa. Kiinteistölle haetaan rakennuslupaa myymälärakennusta varten.

Pilaantumisen syy ja ajankohta

Kohdekiinteistön maaperässä on todettu kohonneita öljyhiilivetypitoisuuksia. Kiinteistöllä on toiminut käytettyjen autojen liike ainakin vuodesta 1988. Autojen säilytys alueella on voinut aiheuttaa öljyvuotoja maaperään.

Alueen maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Kohteen maaperä on Helsingin kaupungin karttapalvelun maaperäkartan mukaan savea, jonka päällä olevan täyttökerroksen paksuus on alle kolme metriä. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin luokiteltu pohjavesialue (Valkealähde, 1-luokka) sijaitsee kahden kilometrin etäisyydellä kiinteistöstä itään.

Kiinteistö on asfaltoitu lukuun ottamatta kolmen metrin levyistä kaistaletta kiinteistön itä- ja pohjoisreunoilla. Kiinteistön hulevedet viemäröidään hulevesiverkostoon. Kiinteistön itäpuolella kulkee rinteen juuressa Puistolanpuro. Puistolanpuro on lyhyt ja voimakkaasti kuormitettu kaupunkipuro, mikä näkyy huonona veden laatuna (erityisesti korkea E. coli bakteeripitoisuus). Puro saa alkunsa Vantaan kaupungin puolella sijaitsevalta pelto- ja niittyalueelta. Puro laskee Vantaanjokeen.

Haitta-ainetutkimukset

Kiinteistöllä on tehty maaperän pilaantuneisuustutkimuksia aiemmin vuonna 2019, jolloin alueella otettiin näytteitä neljästä näytepisteestä. Tutkimuksen perusteella öljyhiilivetyjen C₁₀–C₄₀ VNa:n 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittyivät kolmessa näytepisteessä ja raskaiden öljyhiilivetyjen alemmat ohjearvot ylittyivät yhdessä näytepisteessä.

Tapio Strandberg Oy teki kohteessa maaperän pilaantuneisuustutkimuksen 5.9.2024. Kairanäytteitä otettiin 7 tutkimuspisteestä. Kaikki kohteessa tehdyt kairapisteet ulotettiin täyttökerroksen alla sijaitsevaan pohjamaahan (savi), lukuun ottamatta yhtä näytepistettä (TS4), josta pohjamaanäytettä ei näytteen märkyyden vuoksi saatu jäämään näytteenottimeen. Kaikki muut näytteet otettiin asfaltin läpi paitsi yksi sorapäällysteisellä alueella sijainnut näyte (TS3).

Näytteet toimitettiin analysoitavaksi MetropoliLab Oy:n laboratorioon. Näytteistä analysoitiin kaikista näytesyvyyksistä öljyhiilivedyt C₁₀-C₂₁ ja C₂₁-C₄₀ sekä osasta näytteistä metallit (As, Cd, Co, Cr, Cu, Pb, Sb, V, Zn ja Hg). Kohteessa todettiin VNa:n 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylitys yhdessä näytepisteessä raskaiden öljyhiilivetyjen osalta ja alemman ohjearvon ylitys yhdessä näytepisteessä keskiraskaiden öljyhiilivetyjen osalta. Todetut ylitykset sijaitsivat 0–0,5 metrin syvyydellä otetuissa näytteissä. Raskaiden öljyhiilivetyjen pitoisuuksien osalta on epäilys, että asfalttikerroksen alla on mahdollisesti öljysorakerros, joka aiheuttaa näytteessä havaitut korkeat öljyhiilivetypitoisuudet. Kun kiinteistöllä tehdään maanrakennustöitä, tarkastetaan, onko kyseessä öljysora- tai asfalttikerros.

Metallien osalta yhdessä näytepisteessä kuparin pitoisuudet ylittivät VNa:n 214/2007 mukaisen kynnysarvon.

Kaikki tutkimuksissa todetut kynnys- ja ohjearvojen ylitykset sijaitsevat täyttöhiekkakerroksessa enintään 0,5–1 metrin syvyydessä.

Tutkimusten perusteella pilaantuneen alueen laajuus on noin 550 m², jossa VNa:n 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylittäviä pilaantuneita maa-aineksia on noin 60 m³/ktr, alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia noin 155 m³/ktr ja kynnysarvopitoisuuden ylittäviä maa-aineksia noin 200 m³/ktr.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi sekä puhdistustavoitteet

Tutkimusten perusteella kiinteistöllä on öljyhiilivetyjen aiheuttamaa pilaantumista. Kohdekohtaisessa riskinarvioinnissa tarkasteltaviksi haitta-aineiksi on valittu ne haitta-aineet, joiden havaitut pitoisuudet ovat olleet korkeimpia (öljyhiilivedyt ja kupari).

Alueen pohjamaa on maaperäkartan perusteella vettä huonosti läpäisevää savea, jossa pohjaveden muodostuminen on vähäistä. Kiinteistö ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Kohteen piha-alue on lähes kokonaan asfaltoitu ja kiinteistön hulevedet johdetaan hulevesiviemäriin. Riskiä pohjavesialueen vedenlaadun vaarantumiselle ei arvioida merkittäväksi ja haitta-aineiden leviäminen pintavesistöön on arvioitu epätodennäköiseksi. Mikäli kiinteistölle jää asfaltoimattomia alueita, varmistetaan, että näillä alueilla on vähintään 50 cm:n paksuinen pintakerros, joka ei sisällä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia.

Haitta-aineille altistuminen talousveden kautta on mahdollista, mikäli haitta-ainepitoisia maita sijaitsee vesiputkien kaivantojen täytöissä. Öljyhiilivetyjen kulkeutumista diffuusion vaikutuksesta muovisten talousvesiputkien läpi ei voida täysin poissulkea. Altistuminen suoran ihokosketuksen tai haitta-ainepitoisen pölyn hengittämisen ja nielemisen välityksellä ei arvioida mahdolliseksi altistumisreitiksi, sillä haitta-ainepitoiset maat sijaitsevat asfaltin alla. Haitta-aineiden kulkeutuminen kaasufaasina alueelle rakennettaviin rakennuksiin on mahdollista, mikäli korvausilma tulee rakennusten alapohjien kautta. Alueella ei kasvateta ravintokasveja eikä siellä esiinny luonnonmarjoja, joten altistuminen ravinnon välityksellä ei näin ollen ole merkittävää.

Kohdekiinteistö on teollisuuskäytössä. Öljyhiilivetyjen VNa:n 214/2007 mukaisen ylemmän ohjearvon ylitys havaittiin yhdessä ja alemman ohjearvon ylitys kahdessa tutkimuspisteessä lähellä maan pintaa. Kunnostustarve perustuu alueen pysymiseen nykyisessä käyttötarkoituksessa sekä kohdekohtaiseen riskinarviointiin. Puhdistustavoitteeksi esitetään VNa:n 214/2007 mukaista ylempää ohjearvoa raskas- ja puolimetalleille, kuitenkin siten, että maan pintakerrokseen 0,5 metrin syvyydellä ei jää alemman ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia altistusriskin vuoksi. Orgaanisten haitta-aineiden osalta kunnostustavoitteeksi esitetään VNa:n 214/2007 mukaista alempaa ohjearvoa altistumisriskin puuttumisen perusteella. Lisäksi esitetään, että tulevien rakennusten alla ja kunnallisteknisten rakenteiden täytöissä ja yläpuolella käytetään vain pilaantumattomia maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat VNa:n 214/2007 mukaisen kynnysarvon.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Pilaantuneen maaperän puhdistaminen on tarkoitus toteuttaa rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Ennen töiden alkua työmaa merkitään kylteillä, joista ilmenee, että kyseessä on pilaantuneen maan kunnostustyömaa. Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan alueelta hallitusti. Tutkimustietojen perusteella alueella ei tarvitse kaivaa syviä kaivantoja. Kaivettavat maa-ainekset lajitellaan pitoisuuden perusteella alueella hyödynnettäviin ja alueelta pois vietäviin massoihin. Poisvietävät massat lajitellaan niiden pitoisuuksien perusteella. Pilaantuneen maan kuormista laaditaan siirtoasiakirjat. Maa-ainekset toimitetaan vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa ottaa vastaan kyseisiä massoja. Kaivannot peitetään puhtailla täyttömassoilla.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kaivuita ohjataan kenttämittauksien sekä pilaantuneisuusselvitysten perusteella. Maaperästä otetaan tarvittaessa näytteitä, jotka lähetetään analysoitavaksi akkreditoituun laboratorioon poistettavien maa-ainesten haitta-aineiden selvittämiseksi. Kaivualueen reunoista ja pohjamaasta otetaan jäännöspitoisuusnäytteet, vähintään 1 näyte/250 m² kohti, kuitenkin siten että kaivannosta otetaan pohjanäyte ja seinämistä koostetaan vähintään kaksi kokoomanäytettä. Jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan öljyhiilivedyt ja raskasmetallit sekä tarvittaessa PAH-yhdisteet sekä haihtuvat hiilivedyt. Jos kunnostustavoitteita ei kaivuteknisistä tai muista syistä saavuteta, levitetään kaivannon reunoille huomioverkko.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kunnostustyön aikana kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä otetaan näytteet haitta-aineiden pitoisuuksien selvittämiseksi. Kaivantoihin kertyvä vesi toimitetaan imuautolla vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisiä vesiä.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Alueella ei varastoida pilaantuneita maa-aineksia, ellei se niiden tarkemman luokittelun kannalta ole välttämätöntä. Tällöin kaivetut maa-ainekset varastoidaan kuormalavoilla ja peitetään varastoinnin ajaksi. Maa-ainekset toimitetaan käsittelylaitokseen mahdollisimman pian.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksen päätyttyä tehdään loppuraportti kunnostuksesta. Raportissa esitetään karttapiirustus toteutuneesta kaivutyöstä, kunnostusalueista ja näytteenottopaikoista, kuvaus näytteenottomenetelmästä, tiedot mittausten tuloksista sekä tiedot pois kuljetetuista massoista niiden määristä ja laaduista sekä käsittelypaikasta. Raportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöpalveluille.

Puhdistustyön ajankohta

Suunniteltu puhdistustöiden aloitus on toukokuussa 2025, kun päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saatu.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole. Kiinteistönomistaja on toimittanut valtakirjan, jonka mukaan Aura Rakennus Uusimaa Oy on valtuutettu hoitamaan pilaantuneen maaperän puhdistukseen liittyviä toimenpiteitä kiinteistöllä 91-40-70-2.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut mukaan Aura Rakennus Uusimaa Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Härkävaljakontie 31, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Alueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset ilmoituksessa esitetyn mukaisesti rakentamisen vaatimassa laajuudessa siten, että maaperän haitta-aineista ei aiheudu rakentamisen aikana tai sen jälkeen ympäristö- tai terveyshaittaa. Puhdistustavoitteena raskas- ja puolimetalleille ovat VNa:n 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvot ja orgaanisille haitta-aineille alemmat ohjearvot. Lisäksi tulevien rakennusten alla ja kunnallisteknisten rakenteiden täytöissä ja yläpuolella maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää VNa:n 214/2007 mukaisia kynnysarvoja. Pintamaahan 0,5 metrin syvyydellä ei saa jäädä alemman ohjearvon ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia. (Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 135 §, Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §)

2. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13 §)

3. Alueelta tulee poistaa sellaiset haitta-ainepitoiset maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa. (YSL 135 §, Naapuruussuhdelaki (26/1920) 17 §)

4. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, kuten putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNa (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

5. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNa 214/2007 2, 3, 4 §, YSL 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

6. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan poikkeavia jätteitä tai kenttämittausten perusteella haitta-ainepitoista maata. Maanäytteitä tulee lisäksi ottaa paikoilta, joilta on purettu rakennuksia tai rakenteita alueen aiempien tutkimusten jälkeen. Maanäytteistä on määritettävä luotettavalla menetelmällä vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueella on aiemmin todettu VNa:n 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6 §, 209 §, VNa (214/2007) 2 §)

7. Alueelta kaivettavista maa-aineksista on määritettävä luotettavasti haitta-ainepitoisuudet siten, että maa-ainekset voidaan ohjata vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa vastaan ko. tavalla pilaantuneita maita. Maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia voidaan määrittää soveltuvilla kenttämittausmenetelmillä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNa (214/2007) 5 §, YSL 6 ja 209 §)

8. Mikäli poiskuljetettujen massojen kenttä- ja laboratoriotestien tulosten välillä ilmenee merkittäviä eroja, tulee siitä ilmoittaa viipymättä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maa-ainesten vastaanottajalle. (JL 13 §, YSL 172 §)

9. Kaivutyön lopuksi kaivantojen seinämistä ja pohjista tulee ottaa edustavat jäännöspitoisuusnäytteet siten, että kaivualueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Kaivannon seinämistä näytteet on otettava maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita alueella on todettu VNa:n 214/2007 mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6, 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi

10. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maarakentamisesta poikkeavalla kestävällä huomiorakenteella. Jos puhdistusalueelle jää helposti haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita alemman ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina, tulee arvioida eristystarve. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävistä eristysrakenteista ennen kyseisten rakenteiden asentamista. Asennetut huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (JL 12, 13 §, YSL 7, 16, 172, 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

11. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

12. Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely, välivarastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7, 16 §, JL 13 §)

13. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 15, 17 §)

14. Kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet tulee tutkia ennen niiden kuljettamista vastaanottopaikkaan. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti luvanvaraiseen vastaanottopaikaan ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi. (JL 8, 13, 29 §)

15. Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

16. Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

17. Työmaa on järjestettävä siten, että hulevesien pääsy alueen kaivantoihin on mahdollisimman vähäistä. Mikäli kaivantoon kertyy vettä, on sen haitta-ainepitoisuudet selvitettävä ennen kuin vedet johdetaan pois. Vedestä on analysoitava vähintään maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. (YSL 6, 7 §)

18. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. Vesien käsittelytoimenpiteet ja vesinäytteiden tulokset tulee raportoida loppuraportin yhteydessä. (YSL 7, 155, 172 §, Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §)

19. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

Pilaantuneen maa-aineksen välivarastointi alueella

20. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

21. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Mikäli haitta-ainepitoisia maa-aineksia välivarastoidaan päällystämättömällä alueella, on alueen maaperän pintakerroksen pilaantumattomuus varmistettava edustavalla näytteenotolla välivarastoinnin päätyttyä. (YSL 16 §, JL 13 §)

22. Voimakkaasti haitta-aineilta haisevien maa-ainesten välivarastointia alueella on vältettävä. Varastokasat on peitettävä, mikäli varastointi kestää vähintään vuorokauden. (YSL 7 §, JL 13)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

23. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää VNa 214/2007 mukaisia kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 mukaisen kynnysarvon, ei saa käyttää hyödyksi alueella ilman ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön hyväksymää suunnitelmaa. Mikäli kunnostusalueelta kaivettuja haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittäviä ja alemmat ohjearvot alittavia maa-aineksia on tarpeen hyödyntää kunnostusalueella, on hyödyntämisestä toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi vähintään kaksi viikkoa ennen hyötykäytön suunniteltua aloittamista. (YSL 16, 32, 136 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

24. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

25. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

26. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

27. Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

28. Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen takia päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja.

Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä.

Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (määräysten 1–5 perustelut)

Kohteessa on tarve pilaantuneen maan poistamiselle uuden myymälärakennuksen rakentamisen vuoksi. Kohdekiinteistön käyttötarkoitus ei muutu, vaan pysyy teollisuuskäytössä. Kunnostus on tarkoitus toteuttaa rakentamisen vaatimassa laajuudessa. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt ilmoituksessa ja sen täydennyksissä esitetyt puhdistustavoitteet annetun määräyksen mukaisesti.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla matala ja yhdisteet voivat aiheuttaa viihtyvyyshaittoja. Tämän vuoksi määräyksessä edellytetään poistamaan maa-ainekset, joista voi aiheutua hajuhaittaa.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille. Vesijohtoverkoston materiaaleissa tulee ottaa huomioon alueella todetut haitta-aineet, jotta haitta-aineiden kulkeutumista talousveteen ei pääse tapahtumaan. Lisäksi haitta-aineet voivat vaikuttaa esimerkiksi materiaalien kestävyyteen.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (määräysten 6–9 perustelut)

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti ja maa-aines voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Lisätutkimukset ovat tarpeen, koska alueen maaperää ei ole ollut mahdollista tutkia aiemmin kokonaisuudessaan ennen rakennusten purkamista.

Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen. Jäännöspitoisuusnäytteet on otettava riittävällä tiheydellä ja niiden on oltava edustavat. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (määräyksen 10. perustelut)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Huomiorakenteena voidaan käyttää huomioverkkoa tai muuta kestävää materiaalia. Helposti haihtuvien ja kulkeutuvien haitta-aineiden kulkeutuminen ilmoitusalueen ulkopuolelle on estettävä riittävillä eristysrakenteilla, kuten bentoniittimatolla tai HDPE-kalvolla.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Tiedot huomio- ja eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (määräysten 11–16 perustelut)

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muun altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava etusijajärjestystä, jonka mukaan jäte on ensisijaisesti hyödynnettävä, tai mikäli hyödyntäminen ei ole mahdollista, jäte on toimitettava asianmukaiseen loppukäsittelypaikkaan.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Veden tutkiminen ja käsittely (määräysten 17–19 perustelut)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

Vesien johtaminen ei saa aiheuttaa ympäristön pilaantumisen vaaraa. HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (määräysten 20–22 perustelut)

Pilaantuneiden maa-ainesten välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (määräyksen 23. perustelut)

Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät VNa 214/2007 mukaiset kynnysarvot. Ilmoituksessa on esitetty, että kaivannot täytetään puhtailla maa-aineksilla. Mikäli kunnostusalueelta kaivettujen kynnysarvomaiden hyödyntäminen kuitenkin todetaan tarpeelliseksi, määräyksessä on tarkennettu, että hyödyntämisen edellytyksenä on ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön hyväksymä suunnitelma. Hyödyntämissuunnitelman toimittamisella viranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei maa-ainesten hyödyntämisessä aiheuteta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (määräysten 24–25 perustelut)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (määräysten 26–28 perustelut)

Aloitusilmoitus ja tiedotus työn eri vaiheiden etenemisestä on tarpeellista viranomaisvalvonnassa. Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet.

Loppuraportissa esitetään kunnostuksen aikana tehtyjen ympäristöteknisten tutkimusten ja toimenpiteiden lisäksi mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, jossa on tarpeen arvioida myös haitta-aineiden kulkeutumista maaperässä ja pohja-/orsiveden mukana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa sekä tiedon kulkemisen varmistamisessa kiinteistön omistajalle maaperän tilasta.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 32, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §
Laki eräistä naapuruussuhteista (26/1920) 17 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.