Oikaisuvaatimus yksikön päällikön päätökseen 10.4.2025 § 2 koskien tilannekeskuspäivystäjän virkasuhteen täyttämistä

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Taustaa

Pelastustoiminnan johtamisen yksikön päällikkö on 10.4.2025 § 2 päättänyt tilannekeskuspäivystäjän viran täyttämisestä 1.5.2025 alkaen.

********** (jäljempänä oikaisuvaatimuksen tekijä) on tehnyt 17.4.2025 operatiivisen palveluiden yksikön päällikön päätökseen oikaisuvaatimuksen. Oikaisuvaatimus on tämän asian liitteenä (liite 1).

Oikaisuvaatimuksen tekijä on asianosaisena ollut oikeutettu tekemään oikaisuvaatimuksen ja oikaisuvaatimus on saapunut määräajassa.

Kyseinen tilannekeskuspäivystäjän virka on ollut julkisesti haettavana 17.2.-7.3.2025 välisenä aikana. Hakuilmoitus julkaistiin kaupungin rekrytointisivuilla osoitteessa Helsinkirekry.fi, Duunitori ja Jobly.

Viran hakuilmoituksen mukaan tilannekeskuspäivystäjän tehtäviin kuuluu seitsemän pelastuslaitoksen alueella tilannekuvan ylläpitäminen ja tilannekuvan jakaminen sitä tarvitseville, operatiivisten yksiköiden tukeminen tehtävillä ja erilaisten tietokantojen päivittäminen. Tilannekeskuspäivystäjä tukee myös pelastustoimen tehtävien aikaista viestiliikennettä ja onnettomuusviestintää. Hakuilmoituksen mukaan tilannekeskuspäivystäjältä vaaditaan hyvää paineensietokykyä, priorisointitaitoja ja kykyä oman työn organisointiin.

Valittavalta henkilöltä on edellytetty Pelastusopistossa suoritettua hätäkeskuspäivystäjän tutkintoa, pelastusalan tutkintoa tai muuta tehtävään soveltuvaa ammatillista tutkintoa, kokemusta tilannekeskus- tai hätäkeskustyöskentelystä ja B-luokan ajo-oikeutta.

Hakuilmoituksessa todettiin kelpoisuusehtojen lisäksi, että arvostamme

• tilannekeskuksessa käytettävien tietojärjestelmien käyttökokemusta,
• pelastustoimen ja pelastustoimen järjestelmien tuntemusta,
• yleisimpien Microsoft Office -sovellusten sujuvaa hallintaa,
• molempien kotimaisten kielten taitoa,
• yhteistyökykyä, vuorovaikutustaitoja, hyviä viestintätaitoja ja koulutusmyönteisyyttä sekä itseohjautuvuutta.

Määräaikaan 7.3.2025 kello 16 mennessä virkaa haki 25 hakijaa. Haastatteluryhmä päätti kutsua neljä hakijaa haastatteluun. Kaikki haastatteluun kutsutut henkilöt täyttivät hakuilmoituksessa mainitut viran kelpoisuusehdot. Haastattelut järjestettiin maanantaina 17.3.2025 ja keskiviikkona 19.3.2025.

Haastatteluryhmään kuuluivat **********

Hakemuksiin liittyvissä ansiovertailuissa otettiin huomioon hakijoiden koulutus ja työkokemus sekä muut tehtävän hoitamisen kannalta merkitykselliset tiedot ja taidot. Lisäksi hakemuksista arvioitiin myös kokonaiskuvaa hakijasta, peilaten rekrytointi-ilmoituksessa esitettyihin asioihin. Näitä seikkoja olivat muun muassa henkilökohtaiset ominaisuudet, tiedot ja taidot, sekä erikoisosaamisalueet.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt vaatimukset

Oikaisuvaatimuksessaan oikaisuvaatimuksen tekijä vaatii, että päätöstä muutetaan oikaisuvaatimuksesta tarkemmin ilmenevin perustein siten, että aiempi päätös hylätään ja virkaan valitaan hakijoiden joukosta pelastuslain kelpoisuusvaatimukset täyttävä ansioitunein hakija.

Vaatimustensa tueksi oikaisuvaatimuksen tekijä on esittänyt muun ohella seuraavaa:

Virkaan on valittu henkilö, jolla ei ole pelastuslain edellyttämää pelastusalan tutkintoa. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan virkaa on pelastuslain 32 §:n perusteella pidettävä tehtävänä, jossa osallistutaan pelastustoimintaan ja näin ollen tilannekeskuspäivystäjän on täytettävä pelastustoimintaan osallistuvan henkilöstön kelpoisuusvaatimukset. Kelpoisuusvaatimuksena on pelastuslain 57 §:n mukaan virkaa tai tehtävää vastaava pelastusalan tutkinto. Oikaisuvaatimuksen tekijän mukaan lain edellyttämällä tavalla kelpoisia hakijoita on hakenut virkaan, joten ensisijaisesti valinnan olisi tullut kohdistua kelpoisuusvaatimuksen täyttävään hakijaan.

Lähteinä oikaisuvaatimuksen tekijä on viitannut pelastuslain lisäksi oikaisuvaatimuksesta tarkemmin ilmeneviin sisäministeriön julkaisuun ja opinnäytetyöhön.

Oikaisuvaatimuksessa esitettyjen vaatimusten arviointi

Valintaperusteet

Valinta on perustunut hakijoiden kelpoisuuden arviointiin, ansiovertailuun ja hakijoiden haastatteluihin. Arvioinnissa on otettu huomioon naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta annetun lain ja yhdenvertaisuuslain säännökset sekä kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 12 §:ssä tarkoitettu syrjintäkielto. Edellä esitetyn ohella viran täyttöä ovat ohjanneet perustuslain 125 §:n yleiset virkanimitysperusteet. Virkanimitysperusteita ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Virkanimityksissä vakiintuneen käytännön mukaan taidolla tarkoitetaan koulutuksen ja työkokemuksen avulla hankittuja tietoja, kyky viittaa henkilön tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävien hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koeteltu kansalaiskunto tarkoittaa yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä.

Viranhaltijan valinta perustuu kokonaisharkintaan siitä, kenellä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto huomioon ottaen arvioidaan olevan parhaat edellytykset hoitaa tehtävää. Ansioita arvioitaessa on otettava huomioon viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukset ja muut etukäteen vahvistetut valintaperusteet sekä konkreettiset tehtävät. Työnantajalla on näissä rajoissa oikeus painottaa hakijoiden joukosta sellaisia ansioita, joiden se katsoo parhaiten edistävän työtehtävien hoitamista. Hakijoiden vertailu ja arviointi ei kuitenkaan saa olla tasapuolisen kohtelun vaatimuksen vastaista. (HO H484/2023)

Haastatteluryhmä on katsonut, että tilannekeskuspäivystäjän virkaan valitulla on koulutuksensa, työkokemuksensa, kielitaitonsa, henkilökohtaisten ominaisuuksiensa ja hakemuksen sekä haastattelun perusteella tehdyn kokonaisarvioinnin perusteella parhaat edellytykset virkasuhteen menestykselliseen hoitamiseen. Valitun hakijan valinnan perusteina ovat hätäkeskuspäivystäjän koulutus Pelastusopistolla, 20 vuoden tilannekeskuspäivystäjän työkokemus Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksella, ajantasainen järjestelmäosaaminen tilannekeskuksessa käytössä oleviin tietojärjestelmiin sekä laaja perehtyneisyys pelastustoimeen. Valittu työskentelee tällä hetkellä tilannekeskuspäivystäjänä. Valittu on haastatteluryhmän suorittaman kokonaisharkinnan perusteella ollut selvästi ansioitunein ja soveltuvin viranhakijoista.

Tilannekeskuspäivystäjän tehtävässä ei ole edellytetty pelastusalan tutkintoa.

Tilannekeskuspäivystäjän kelpoisuus

Pelastuslain (379/2011) 32 §:n 1 momentin mukaan Pelastustoimintaan kuuluu: 1) hälytysten vastaanottaminen; 2) väestön varoittaminen; 3) uhkaavan onnettomuuden torjuminen; 4) onnettomuuden uhrien ja vaarassa olevien ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaaminen ja pelastaminen; 5) tulipalojen sammuttaminen ja vahinkojen rajoittaminen; 6) 1–5 kohdassa mainittuihin tehtäviin liittyvät johtamis-, viestintä-, huolto- ja muut tukitoiminnat.

Pelastuslain 57 §:n 1 momentin mukaan pelastustoimintaan osallistuvan pelastuslaitoksen päätoimisen miehistön, alipäällystön ja päällystön viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimuksena on virkaa tai tehtävää vastaava pelastusalan tutkinto. Saman pykälän 4 momentin mukaan valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä 1 ja 2 momentissa tarkoitetuista tutkinnoista ja koulutuksesta.

Valtioneuvoston pelastustoimesta annetun asetuksen (407/2011) 6 §:n mukaan pelastuslain 57 §:n 1 momentissa tarkoitetulta pelastuslaitoksen päätoimiselta pelastustoimintaan osallistuvalta henkilöstöltä vaaditaan, että: 1) miehistöön kuuluva on suorittanut pelastuslain 55 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa miehistötutkinnon pelastajalinjalla tai tehtävää vastaavan miehistön kelpoisuuden tuottaneen aikaisemman tutkinnon pelastusalan oppilaitoksessa; 2) alipäällystöön kuuluva on suorittanut pelastuslain 55 §:ssä tarkoitetussa oppilaitoksessa alipäällystötutkinnon tai 3 kohdassa tarkoitetun päällystön kelpoisuuden tuottaneen tutkinnon taikka alipäällystön kelpoisuuden tuottaneen aikaisemman tutkinnon pelastusalan oppilaitoksessa; 3) päällystöön kuuluva on suorittanut pelastusalan ammattikorkeakoulututkinnon tai päällystön kelpoisuuden tuottaneen aikaisemman tutkinnon pelastusalan oppilaitoksessa.

Suomessa toimii viisi yhteistyöalueiden tilanne- ja johtokeskusta. Sisäministeriö ei ole asetuksella ohjannut tilanne- ja johtokeskusten henkilöstöstä, vaan alueet ovat miehittäneet keskukset tarkoituksenmukaisesti alueellisesti toimintaa parhaiten tukevaksi. Yhdessä viidestä tilanne- ja johtokeskuksista ei ole toistaiseksi tilannekeskuspäivystäjiä lainkaan. Muissa keskuksissa on yhteensä noin 25 tilannekeskuspäivystäjää, joista ainoastaan viidellä on pelastusalan ammattitutkinto (miehistö). Muiden tilannekeskuspäivystäjien koulutustaustat vaihtelevat huomattavasti.

Yhteistyöalueiden tilanne- ja johtokeskusten lisäksi pelastuslaitoksilla on myös omia tilannekeskuksia. Näiden keskusten henkilöstö koostuu pääosin muista kuin pelastusalan ammattilaisista.

Pelastuslakia on vakiintuneesti tulkittu Suomen pelastuslaitoksissa siten, ettei tilanne- ja johtokeskusten henkilöstöltä edellytetä pelastusalan ammatillista koulutusta. Pelastuslaitosten näkökulmasta tilanne- ja johtokeskustyöskentely ei ole suoraan pelastustoimintaan osallistumista, vaikka oikaisuvaatimuksen tekijä näin toteaa. Tilanne- ja johtokeskusten työtehtävät ovat osittain samoja kiireellisiä ja kiireettömiä tehtäviin liittyviä tukitoimia, joita hätäkeskuspäivystäjä tekee hätäkeskuksessa tehtävänseurannassa ollessaan. Valtion tuottavuusohjelman mukaisesti näitä tukitoimia on nyt siirretty tilanne- ja johtokeskuksissa hoidettavaksi.

Tilanne- ja johtokeskusten henkilöstövalinnoissa on keskitytty ensisijaisesti tehtävässä tarvittavaan erityisosaamiseen, ei pelastusalan tutkintoon. Pelastusalan tutkinnot eivät sisällä suoraan tilannekeskuspäivystäjän tehtäviin valmentavaa koulutusta, vaan esimerkiksi päällystötutkinnot keskittyvät erityisesti johtamiseen tilanne- ja johtokeskustyöskentelyssä. Miehistötutkinnossa ei käsitellä lainkaan tilanne- ja johtokeskustyöskentelyä. Sen sijaan hätäkeskuspäivystäjän koulutus antaa hyvät valmiudet tilanne- ja johtokeskuksessa työskentelyyn. Tätä näkemystä tukee Pelastusopiston tilanne- ja johtokeskustyöskentelyn opetuksesta vastaava yliopettaja, ja myös pelastuslaitosten kokemus hätäkeskuspäivystäjien työskentelystä pelastuslaitosten tilannekeskuksissa.

Aluehallintovirasto (AVI) tekee vuosittain tarkastuskäyntejä pelastuslaitoksille. AVI ei ole aiemmin laillisuusvalvojana puuttunut tilanne- ja johtokeskusten henkilöstön koulutustaustoihin, vaikka lainsäädäntö on pysynyt samankaltaisena jo useita vuosia. Käytännöstä on näin ollen muodostunut vakiintunut ja hyväksytty toimintatapa, jota pelastuslaitoksilla ei ole ollut syytä kyseenalaistaa.

Syksyllä 2024 AVI suoritti valvontakäynnin Helsingin pelastuslaitokselle, jolloin yhteistyöalueen tilanne- ja johtokeskuksen henkilöstön rekrytointi nousi keskusteluun. AVI:n tulkinnan mukaan hakuehdoissa ei ilmennyt epäselvyyttä eikä tarvetta muuttaa hakuehtoja. Pelastuslaitokset ovat luottaneet AVI:n laillisuusvalvonnalliseen tulkintaan. Lisäksi sisäministeriön pelastusosaston näkemys tukee sitä, että tilanne- ja johtokeskuksen henkilöstöä voidaan tulevaisuudessa rekrytoida samoilla hakuehdoilla. Tämäkin kanta tukee pelastuslaitosten tekemiä rekrytointipäätöksiä sekä AVI:n linjausta asiassa.

Oikaisuvaatimuksen tekijän tulkinta pelastuslain 57 §:stä ja pelastusasetuksen 6 §:stä ei vastaa nykyistä käytäntöä eikä vakiintunutta toimintatapaa. Todettakoon, että oikaisuvaatimuksen tekijä on vaatimuksensa perusteina vedonnut asiakirjoihin, jotka ovat vielä luonnosvaiheessa tai eivät ohjaa pelastuslaitosten toimintaa tai tilanne- ja johtokeskusten henkilöstön pätevyyksiä. Hänen mukaansa kaikkien pelastuslaitoksen päätoimisten työntekijöiden, jotka voivat osallistua pelastustoimintaan tai tukitehtäviin, tulisi olla pelastusalan ammattilaisia. Tämä tarkoittaisi hänen näkemyksensä mukaan myös pelastustoiminnan tukitehtäviä, kuten tilanne- ja johtokeskustoimintaa ja siihen liittyvää viestintää. Pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan ei olisi perusteltua, että esimerkiksi viestinnän ammattilaisilta tai tukitehtävissä toimivilta edellytettäisiin pelastusalan tutkintoa, vaikka kyseinen tutkinto ei tuo tarvittavaa osaamista tai valmiuksia kyseisiin tehtäviin. Helsingin kaupungin pelastuslaitoksen näkemystä tukee myös eduskunnan hallintovaliokunnalle (HaVM 19/2018 vp) asiantuntijakuulemisien perusteella muodostunut käsitys siitä, että voimassa oleva pelastuslain 57 §:n 1 momentin säännös ei estä esimerkiksi päätoimisen palotarkastajan tai muun henkilöstön, kuten kalustonhoitajan tai moniammatillisessa yksikössä toimivan ensihoitajan, osallistumista pelastustoimintaan tai siihen liittyvien tukitoimintojen hoitamiseen käytännön pelastustoimintatilanteessa.

Tilanne- ja johtokeskuspäivystäjän tukena toimii aina päivystävä palomestari sekä tarvittaessa päivystävä päällikkö. Tilannekeskuspäivystäjä ei tee pelastustoimintaan vaikuttavia päätöksiä, vaan hän antaa tarvittaessa pelastustoiminnan johtamisesta vastaaville henkilöille lisätietoja. Päätökset ja johtamisen linjaukset tekee aina pelastusalan koulutuksen saanut ammattilainen, ei tilannekeskuspäivystäjä.

Pelastuslaitos katsoo, että pelastuslain ja -asetuksen tarkoituksena on ensisijaisesti säädellä operatiivista kenttätoimintaa, ei siihen liittyviä taustalla tai etäällä tapahtuvia tukitoimintoja. Pelastuslain 57§ on hallituksen esityksen (HE 184/2022, s.17) ja pelastusasetuksen (407/2011) mukaan tarkoitus säätää miehistön koulutuksesta pelastajalinjalla, sekä alipäällystön alipäällystötutkinnolla ja päällystön koulutuksesta päällystön ammattikorkeakoulututkinnolla. Helsingin kaupungin pelastuslaitos katsoo, ettei laissa ole määritelty kelpoisuusvaatimuksia tilannekeskuspäivystäjän tehtävään.

Edellä esitetyt seikat huomion ottaen tilannekeskuspäivystäjän tehtävässä ei ole perusteltua edellyttää jatkossakaan pelastuslain 57 §:n ja valtioneuvoston pelastustoimesta annetun asetuksen 6 §:ssä tarkoitettuja pelastusalan tutkintoja. Pelastusalan tutkinnot eivät sisällä suoraan tilannekeskuspäivystäjän tehtäviin valmentavaa koulutusta eivätkä kyseiset tutkinnot myöskään antaisi parhaita valmiuksia tai osaamista tilannekeskuspäivystäjän tehtäviin. Pelastusalan tutkinnon edellyttäminen tilannekeskuspäivystäjän tehtävässä ei voida pitää tarkoituksenmukaisena.

Pelastuslaitoksella ei ole rekrytointipäätöstä tehdessään ollut aihetta epäillä, että päätös olisi tehty virheellisesti, koska sekä AVI:n että ministeriön linjaukset tukevat pelastuslaitoksen näkemystä. Samoilla hakuehdoilla on rekrytoitu tilannekeskuspäivystäjiä jo vuosien ajan eri pelastuslaitosten tilannekeskuksiin.

Johtopäätös

Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole oikaisuvaatimuksessaan tuonut esiin sellaisia seikkoja, joiden mukaan rekrytointipäätös tulisi kumota. Oikaisuvaatimuksessa ei ole esitetty mitään sellaista uutta seikkaa, jonka perusteella asia tulisi ratkaista toisin kuin alkuperäisessä päätöksessä on tehty. Oikaisuvaatimuksessa ei myöskään ole esitetty väitteitä tai näyttöä siitä, että yksikön päällikön päätös olisi syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai että päätöksen tehnyt viranomainen olisi ylittänyt toimivaltansa tai että päätös olisi muutenkaan lainvastainen.

Kuuleminen

Virkaan valitulle on varattu tilaisuus tulla kuulluksi oikaisuvaatimuksen johdosta, ja hänellä ei ollut asiaan lausuttavaa.

Muutoksenhaku

Tähän päätökseen voidaan hakea muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta kunnallisvalituksella. Hallinto-oikeus voi tutkia valituksen ainoastaan kuntalain 135§:stä ilmenevillä perusteilla. Kunnallisvalituksen valitusperusteet ilmenevät tämän päätöksen liitteenä olevasta muutoksenhakuohjeesta.

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala Pelastustoimi -palvelukokonaisuus Pelastustoiminnan palvelut Pelastustoiminnan johtamisen yksikkö Yksikön päällikkö 10.04.2025 § 2

Päätös

Päätöksen perustelut

Lisätiedot

Salla Redlin, Tilannekeskusmestari, puhelin: 0403520031

Detta beslut publicerades 15.05.2025

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.