Tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja arviointisuunnitelma 2025
Lausunto tarkastuslautakunnalle vuoden 2025 arviointikertomuksesta
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus päättää antaa tarkastuslautakunnalle vuoden 2025 arviointikertomuksen suosituksista seuraavan lausunnon:
Sitovien toiminnan tavoitteiden arviointi
Aiempaa hieman pienempi osa kaupunginvaltuuston hyväksymistä toimialoille, liikelaitoksille ja virastoille asetetuista sitovista tavoitteista toteutui. Kaikkien tavoitteiden ja mittareiden toteumat pystyttiin tarkastuslautakunnan mukaan arvioimaan.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
kaupunkiympäristön toimialan tulee
- esittää toteutumattomien sitovien toiminnan tavoitteiden selvityksissään kaupunginvaltuustolle syyt tavoitteiden toteutumattomuudelle.
kaupunginkanslian, toimialojen ja liikelaitosten tulee
- kiinnittää huomiota sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentointiin ohjeiden mukaisesti.
Kaupunginhallitus toteaa, että kaikkien toimialojen, virastojen ja liikelaitosten on esitettävä toteutumattomien sitovien toiminnan tavoitteiden selvityksissään syyt tavoitteiden toteutumattomuudelle.
Kaupunginhallitus toteaa, että toimialojen, virastojen ja liikelaitosten tulee noudattaa sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentoinnista annettua ohjeistusta. Dokumentointikuvausten on oltava valmiit ennen kaupunginvaltuuston talousarviokäsittelyä, ja toteumatietojen dokumentointi on tehtävä viimeistään vuoden ensimmäisen toteumaennusteen laadinnan yhteydessä.
Itämeren suojelu
Helsinki on pääosin edistänyt Itämeren suojelua Itämerihaasteen toimenpideohjelmien mukaisesti, mutta osa kauden 2024–2028 suunnitelmasta ei todennäköisesti toteudu aikataulussa. Osa Itämerihaasteen toimenpiteistä on edistynyt hyvin vähän, eikä kaikkien toimenpiteiden toteutettavuutta pystytä arvioimaan.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalvelujen tulee
- asettaa kaikille kauden 2024–2028 Itämerihaasteen toimenpiteille tavoitetasot sekä mittarit, joilla toimenpiteiden toteutumista voidaan seurata.
- varmistaa, että toimenpiteille on määritelty sellaiset vastuutahot, jotka voivat konkreettisesti edistää kyseisiä toimenpiteitä.
- lisätä yhteistyötä HSY:n kanssa niiden Itämerihaasteen toimenpiteiden toteuttamiseksi, joissa HSY:n panos on tarpeellinen.
kaupunkiympäristön toimialan tulee
- nimetä selkeät vastuutahot vesienhallinnan kokonaisuuden koordinoinnin kehittämiselle.
Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee pyrkiä asettamaan kaikille Itämerihaasteen kauden 2024–2028 toimenpiteille tavoitetasot sekä mittarit, jotta toimenpiteiden toteutumista voidaan seurata ja arvioida.
Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee määrittää toimenpiteille niiden hallinnasta vastaavat tahot.
Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee lisää yhteistyötä HSY:n kanssa Itämerihaasteen toimenpiteiden toteuttamiseksi.
Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee nimetä vesienhallinnan kokonaisuuden koordinoinnille vastuutaho toimialan sisältä.
Elinkaaren hallinta hankinnoissa ja rakentamisessa
Elinkaarikustannuslaskennan käytön lisääntymisestä hankinnoissa ja rakentamisessa ei saa kokonaiskuvaa. Luotettavaa tietoa laskelmia hyödyntävien hankintojen määrästä ei ole, ja tiedon laatu vaihtelee palveluiden kirjaamiskäytäntöjen vuoksi. Rakennuttamisessa elinkaariarviointia tehdään laajalti, mutta kokonaiselinkaaren kustannukset ja ympäristövaikutukset jäävät huomioimatta.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
kaupunginkanslian tulee
- päivittäessään kaupungin hankintoihin liittyviä tavoitteita ottaa huomioon, että elinkaarikustannusten laskenta tapahtuu ennen varsinaista hankintavaihetta.
- parantaa sopimushallintajärjestelmän kirjausten luotettavuutta vastuullisuus- ja ympäristökriteerien osalta.
kaupunkiympäristön toimialan tulee
- varmistaa yhteinen ymmärrys elinkaariarvioinnista ja elinkaarikustannusten laskennasta eri palveluissa, jotta hankkeen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset ja kustannukset voidaan ottaa huomioon.
- lisätä rakentamisen suunnittelusta, rakennuttamisesta ja käytöstä vastaavien tahojen vuoropuhelua, jotta hankkeessa voidaan valita sen koko elinkaaren kannalta kustannustehokas ja ympäristöystävällinen vaihtoehto.
Kaupunginhallitus toteaa, että tarkastuslautakunnan elinkaarikustannuslaskentaa koskevat suositukset huomioidaan kaupungin hankintaperiaatteiksi hankintastrategiaa päivitettäessä ja periaatteita toimeen pantaessa. Tavoitteena on tuoda hankintaperiaatteet kaupunginhallituksen päätettäviksi viimeistään vuoden 2026 kolmannella vuosineljänneksellä.
Kaupunginhallitus toteaa, että sopimushallintajärjestelmän kehitystyössä parannetaan vastuullisuus- ja ympäristökriteerien kirjausten luotettavuutta. Hankintoja ja niiden pohjalta syntyviä sopimuksia koskevia kriteerejä ja kriteerien kirjaamisen prosessia kehitetään osana käynnissä olevaa hankintojen hallinnan tietojärjestelmäprojektia. Tietojärjestelmä otetaan käyttöön vaiheittain vuosien 2026 ja 2027 aikana.
Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee varmistaa, että muodostuu yhteinen ymmärrys hankkeen koko elinkaaren aikaisista ympäristövaikutuksista ja kustannuksista.
Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee lisätä vuoropuhelua rakentamisen suunnittelusta, rakennuttamisesta ja käytöstä vastaavien tahojen välillä, jotta hankkeen koko elinkaaren aikaisia kustannuksia ja ympäristövaikutuksia voidaan ottaa huomioon.
Segregaation ehkäisemisen talousarviotavoitteet
Segregaation ehkäisyyn liittyvien vuoden 2025 talousarviotavoitteiden avulla voidaan ennaltaehkäistä segregaatiota tai lieventää sen vaikutuksia vain osittain. Tavoitteiden vaikuttavuus jää rajalliseksi ilman pitkäjänteisiä toimenpiteitä, toimialojen välistä yhteistyötä, yhteisiä mittareita ja vahvaa koordinaatiota.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
kaupunginkanslian ja toimialojen tulee
- määritellä segregaation ennaltaehkäisyn ja seurauksien lieventämisen tavoitteita konkretisoivat toimenpiteet, jotka ohjaavat talousarviomittareiden asettamista.
- huolehtia siitä, että kaupunkiyhteisten tavoitteiden talousarviomittarit luodaan yhteistyössä tai yhteisiksi asianomaisten toimialojen kanssa, jos tavoitteen saavuttaminen sitä edellyttää.
kaupunginkanslian tulee
- jatkaa koordinoivaa työtä segregaation ehkäisemisen tavoitteiden määrittelemiseksi ja ymmärryksen lisäämiseksi tukien kaupungin toimialoja tavoiteasetannan konkretisoimisessa toimenpiteiksi ja mittareiksi.
Kaupunginhallitus toteaa, että segregaation ehkäisemisen tavoitteet ovat yksi strategian uudistavista ohjelmista. Tavoitteita on valmisteltu kaupunkiyhteisessä valmistelutyöryhmässä, jonka puheenjohtajuus on kaupunginkansliassa. Tavoitteet ovat etenemässä päätöksentekoon kevätkaudella 2026. Kaupunginkanslia vastaa tavoitteiden toteutumisen seurannasta. Kaupunginkanslian johdolla tavoitteiden pohjalta laaditaan 2027 talousarvioon kaupunkiyhteiset segregaation ehkäisemisen tavoitteet, tavoitteiden mittarit sekä koordinoidaan tavoitteiden toteuttamisen toimenpiteiden valmistelu kaupunkiyhteisesti.
Kaupunginhallitus toteaa, että talousarviotavoitteet ja niiden mittarit esitetään talousarviossa ja toimenpiteet toimintasuunnitelmissa. Talousarviotavoitteiden ja niiden mittarien valmistelusta ohjeistetaan kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston laatimissa Vuoden 2027 talousarvio- ja taloussuunnitelmaehdotuksen 2027–2029 teknisissä valmisteluohjeissa (Rahoitusjohtaja 13.2.2026 § 10). Mittareita koskien ohjeissa on todettu muun muassa seuraavasti: "talousarviotavoitteiden mittarit ilmaisevat mikä muutos tapahtuu talousarviovuonna ja miten tavoitteen asettanut organisaatio vaikuttaa tavoiteltuun muutokseen". Kaupunginhallitus korostaa, että talousarviomittarit voivat olla yhteisiä, mutta tärkeintä on, että organisaatio voi osoittaa oman vaikutuksensa mittariin. Kaupunginkanslia ohjaa talousarviotavoitteiden mittareiden laadintaa, kokoaa talousarviotavoitteiden ja mittareiden toteutumaennusteen kolme kertaa vuodessa ja raportoi ennusteesta kaupungin johdolle. Kaupunginhallitus muistuttaa, että segregaatiokehitystä seurataan myös strategian vaikuttavuusmittareilla.
Kaupunginhallitus toteaa, että strategian uudistuvien ohjelmien toteutuksen koordinointi on kaupunginkanslian vastuulla. Kaupunginkanslia laatii myös talousarvion valmistelua ja sitä kautta talousarviotavoitteiden valmistelua koskevat ohjeet. Vuoden 2027 talousarvion laadinnassa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota kaupunkiyhteisesti talousarviotavoitteiden toimenpiteisiin ja käydään niistä kaupunkiyhteistä keskustelua. Kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston asiantuntijat tukevat toimialoja talousarviotavoite- ja mittarivalmistelussa sekä toimenpiteiden muodostamisessa.
Kaupungin häiriö- ja kriisiviestintä
Kaupunkistrategian tavoitteena on huolehtia laajasta kaupunkitasoisesta varautumisesta ja luoda pohja monimuotoiseen toimintakykyyn eri tilanteissa. Häiriö- ja kriisiviestinnän prosessi on asianmukainen, mutta kriisiviestinnän simulaatioita ei ole järjestetty ohjeen mukaisesti vuosittain.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
kaupunginkanslian ja sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee
- varmistaa, että häiriö- ja kriisiviestinnän harjoitukset järjestetään säännöllisesti.
kaupunginkanslian tulee
- varmistaa, että toimialarajat ylittävät häiriö- ja kriisiviestinnän harjoitukset järjestetään säännöllisesti.
sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee
- varmistaa, että varahenkilöjärjestelyt ovat riittävät myös sellaisissa tapauksissa, joissa toimialaan kohdistuu pitkäkestoinen häiriö- tai kriisitilanne.
Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kaupunginkanslia ja toimialat pitävät yllä osaamista ja valmiutta nopeaan ja tehokkaaseen oman alansa aiheisiin liittyvään häiriö- ja kriisiviestintään. Ajantasaista ohjeistusta ja viestijöiden päivittäisessä työssä kertyvää harjaantuneisuutta täydennetään tarvittaessa häiriö- ja kriisiviestintätaitoja kehittävillä koulutuksilla sekä aihepiiriin liittyvillä harjoituksilla, kuten kaupunginkanslian keväällä 2026 järjestämällä sisäisellä harjoituksella informaatiovaikuttamisesta.
Helsingin kaupunkistrategian mukaisesti kaupunki huolehtii turvallisuudesta kaikissa olosuhteissa ja varautuu kriiseihin pääkaupunkina. Kasvaneet riskit, kuten hybridi- ja kyberhyökkäykset sekä äärimmäiset sääilmiöt, edellyttävät kaupungilta jatkuvaa palveluiden ja infrastruktuurin turvaamista sekä varautumisen vahvistamista. Kaupungin viestinnällä on keskeinen rooli näiden strategisten tavoitteiden toteuttamisessa, erityisesti häiriö- ja kriisiviestinnän kehittämistyön sekä varautumisviestinnän osalta.
Helsingin kaupungin häiriö- ja kriisijohtamista kehitetään jatkuvasti ja siinä huomioidaan opit toteutuneista häiriöistä ja kriiseistä. Häiriö- ja kriisiviestinnän ohjeistusta pidetään myös ajan tasalla jotta se vastaa toimintaympäristön, median ja viestintävälineiden muutoksiin sekä henkilöstön osaamis- ja koulutustarpeisiin.
Koulutus- ja harjoituskokonaisuudesta tehdään jatkossa selkeämpi vuosisuunnitelma. Kaupunginkanslian viestintäosasto valmistelee suunnitelman yhteistyössä kanslian turvatiimin ja sekä toimialojen viestintätoimintojen kanssa.
Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginkanslian viestintäosasto on järjestänyt viime vuosina useita kaupunkiyhteisiä harjoituksia, osallistunut vuosittain useaan muiden viranomaisten harjoitukseen sekä työskennellyt häiriö- ja kriisiviestinnän tositilanteissa vuosittain viimeisen viiden vuoden aikana. Sekä häiriö- ja kriisitilanteiden yhteydessä tehtävä toiminnan arvio että harjoittelu vahvistavat häiriö- ja kriisiviestinnän osaamista.
Kaupunkitasoisissa häiriö- ja kriisitilanteissa kuten koronakriisi 2020-2023, kaupungin palkanmaksun ongelmat 2022-2023 tai kasvatuksen ja koulutuksen toimialaan kohdistunut tietomurto 2024, kaupungin viestintäammattilaiset ovat olleet edustettuina eri tilanteiden kriisiryhmissä ja toimineet yhteistyössä yli toimialarajojen. Kanslian ja toimialojen viestijät työskentelevät viikoittain erilaisten häiriötilanteiden kaltaisten tai tehostettua viestintää vaativien tilanteiden parissa.
Kaupungin viestintäammattilaisia on osallistunut vuosittain viranomaisten järjestämiin harjoituksiin, muun muassa Puolustusvoimien paikallispuolustusharjoituksiin, sosiaali-, terveys- ja pelastustoimen viranomaisharjoituksiin (mm. suuronnettomuusharjoitukset) sekä aluehallintoviraston järjestämiin harjoituksiin. Kaupunginkanslian sekä toimialojen turvatiimit ovat myös järjestäneet kaupunkiyhteisiä harjoituksia, joissa on ollut viestinnän edustus mukana.
Kaupunginkanslian ulkoisen viestinnän yksikkö on lisäksi järjestänyt kaupunkiyhteisiä kriisiviestintäharjoituksia, joissa kaupunginkanslian viestintä on harjoitellut yhdessä toimialojen ja liikelaitosten viestinnän kanssa yhteisiä kaupunkitasoisia tilanteita. Harjoittelu on koettu tärkeäksi ja toimivaksi tavaksi edistää viestintäammattilaisten kriisiviestintäymmärrystä- ja taitoja. Harjoitukset ovat lisäksi auttaneet viestintäammattilaisia ymmärtämään erilaisten tilanteiden kehittymistä, johtamista ja muiden osapuolten toimintaa.
Kaupunkiyhteisiä kriisiviestintäharjoituksia ei ole järjestetty joka vuosi, koska viestinnän resursseja on ollut vuosittain kiinni häiriö- ja kriisitilanteiden hoitamisessa eikä tämän vuoksi ylimääräistä harjoittelua ole pidetty välttämättömänä. Lisäksi kaupungin viestinnän edustajilla on ollut mahdollisuus osallistua muiden viranomaisten harjoituksiin.
Kaupunginhallitus toteaa, että kaupungin varahenkilöjärjestelyt tulee laatia siten, että kriittiset tehtävät saadaan hoidettua myös pitkäkestoisissa häiriötilanteissa. Tarvitessa tehtäviä tulee priorisoida.
Asumiskustannusten hillintä Helsingin kaupungin asunnot Oy:ssä
Hekan hallinnoimien Ara-vuokra-asuntojen asumiskustannuksia on onnistuttu hillitsemään ja vuokrien nousu on saatu tasaantumaan. Kustannusten nousun hallintaa vaikeuttavat talouden suhdannevaihtelut sekä Hekan rajalliset mahdollisuudet vaikuttaa kaupungin uudistuotantoon ja tonttien vuokraan, energian hintaan sekä asukasvalintaprosessiin.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
Omistajaohjauksesta vastaavana tahona kaupunginkanslian tulee
- ohjata Helsingin kaupungin asunnot Oy:tä vahvistamaan asukasvalintaprosessia yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan asumisen palveluiden kanssa siten, että Helsingin kaupungin asunnot Oy:n hallinnoimien vuokra-asuntojen vuokrausastetta saadaan kasvatettua kestävästi.
- ohjata Helsingin kaupungin asunnot Oy:tä edistämään hallinnoimiensa vuokra-asuntoyhtiöiden lainojen korkoihin, energiaan ja korjauksiin liittyviä toimenpiteitä asumiskustannusten hillitsemiseksi.
Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin asunnot Oy:n tehtävänä on kaupungin päättämän omistajastrategian mukaan muun muassa tarjota asukkailleen kohtuuhintaista, laadukasta ja turvallista arkea.
Yhtiö esitti kaupungille syyskuussa 2025 selvitystyöryhmän perustamista selvittämään asukasvalinnan siirtämistä yhtiölle. Keskeisenä syynä yhtiön esitykselle oli vuokramarkkinoiden suuri muutos 2020-luvulla ja vuodesta 2023 lähtien lisääntynyt asuntojen tyhjäkäyttö, joka kasvattaa yhtiön kustannuksia ja lisää siten vuokrankorotuspaineita.
Asukasvalintaprosessia, sen kehittämistä sekä mahdollista asukasvalinnan siirtämistä osittain tai kokonaan yhtiön tehtäväksi on selvitetty yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan, kaupunginkanslian sekä Helsingin kaupungin asunnot Oy:n kesken.
Selvitys on vielä osin kesken, mutta sen aikana on tunnistettu asukasvalintaprosessin parantamiseksi sekä nopeuttamiseksi tarpeellisia operatiivisen tason toimenpiteitä ja niitä on toteutettu kaupunkiympäristön toimialan ja/tai Helsingin kaupungin asunnot Oy:n toimesta. Selvityksen valmistumisen jälkeen tehdään päätökset mahdollisista muutoksista asukasvalintojen järjestämiseen ja organisointiin.
Kaupunki on Helsingin kaupungin asunnot Oy:n tytäryhteisökohtaisessa omistajastrategiassa määritellyt yhdeksi seurattavaksi mittariksi käyttöasteprosentin. Sen lisäksi tyhjäkäyttöä ja sen taloudellisia vaikutuksia seurataan nykyisessä haastavassa tilanteessa myös erikseen.
Kaupunginhallitus toteaa, että Helsingin kaupungin asunnot Oy:n omistajastrategian mukaisesti yhtiön toiminnan keskiössä on kiinteistöjen arvon säilyttäminen, asukastyytyväisyys, energiatalouden parantaminen ja ympäristöasioiden huomioiminen.
Kaupunginhallitus päätti Helsingin kaupungin asunnot Oy:n omistajastrategian päivittämisestä 16.3.2026, § 198. Päivittämisen yhteydessä omistajastrategiassa yhtiölle asetettiin tavoitteeksi muun muassa vähintään 70 prosentin korkosuojausaste. Yhtiö on ottanut omistajastrategian mukaisen tavoitteen huomioon omassa rahoituspolitiikassaan. Lisäksi omistajastrategisiksi tavoitteiksi määriteltiin muun muassa: ”Yhtiön asuntojen uudisrakentaminen ja peruskorjaukset toteutetaan kestävästi ja kiertotaloutta edistävästi. Pihojen suunnittelussa, ylläpidossa ja hoidossa lisätään vehreyttä ja kykyä sopeutua ilmastonmuutokseen sekä turvataan luonnon monimuotoisuutta” sekä ”Yhtiön energiansäästötoimenpiteillä osoitettava laskennallinen energiansäästötavoite on 10 % vuoden 2024 kokonaisenergiankulutuksesta vuoden 2035 loppuun mennessä”.
Edellä mainittuja tavoitteita seurataan erityisesti omistajastrategiassa määriteltyjen mittareiden avulla: korkosuojaus-%, laskennallinen vuotuinen energiansäästö / laskennallinen vuotuinen energiansäästötavoite (%) sekä niiden kohteiden osuus, joihin tehtyjen peruskorjausten yhteydessä on huomioitu ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen.
DigiHelsinki Oy:n palvelujen laadun ja henkilöstötavoitteiden toteutuminen
DigiHelsinki Oy:n tuottamat peruspalvelut toimivat hyvin, mutta digitaalisten palveluiden kehittäminen asiakastarpeita vastaaviksi vaatii edelleen työtä.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
omistajaohjauksesta vastaavana tahona kaupunginkanslian tulee
- selventää kaupungin ja DigiHelsinki Oy:n välistä vastuunjakoa erityisesti tietoturva-asioissa.
- määritellä yhdessä DigiHelsinki Oy:n kanssa yhtiön tuottamille palveluille selkeät palvelutasot ja seurata niiden toteutumista.
- huolehtia siitä, että sekä kaupungilla että DigiHelsinki Oy:llä on tarpeeksi osaamista omistajastrategian mukaiseen digitaalisten palvelujen kehittämiseen.
Kaupunginhallitus toteaa, että DigiHelsinki Oy:n omistajastrategia on päivitetty kaupunginhallituksen päätöksellä 16.3.2026 § 198, jossa edelliseen omistajastrategiaan nähden otettiin huomioon muuttunut turvallisuustilanne jatkuvuudenhallinnan ja varautumisen näkökulmasta sekä kokonaisvaltaisemmat kustannusseurannan mittarit.
DigiHelsinki Oy:n ja kaupungin välistä puitesopimusta päivitettiin 1.9.2025. Keskeiset muutokset puitesopimukseen olivat asiakasohjausmallin päivittäminen huomioimaan pitkän aikavälin toiminnan kehittämistä ja operatiivisen palvelutuotannon seurantatarvetta. Asiakasohjausmallin seuranta tapahtuu kolmella tasolla, strategisella, taktisella ja operatiivisella tasolla. Kaikilla tasoilla on huomioitu Helsingin toimialojen ja liikelaitosten osallistaminen asiakasohjaukseen.
Puitesopimuksen ajantasaisuudesta ja vastuunjaon selkeydestä huolehditaan puolivuosittaisella tarkastelulla palvelusopimuksen muutostarpeisiin. Vuoden 2026 aikana puitesopimuksen henkilötietojen käsittelytoimien kuvaukset päivitetään palvelutuotannon osalta.
Kaupunkitasoisessa tietoturvajohtamisen muutoshankkeessa, joka käynnistyi keväällä 2025, parannetaan kaupunkitasoisesti tietoturvan tasoa yhteistyössä DigiHelsinki Oy:n kanssa. Hankkeessa DigiHelsinki Oy on kilpailuttanut kyberturvavalvomopalvelun, jonka käyttöönotto tapahtuu vuonna 2026. Kyberturvavalvomo on DigiHelsinki Oy:n kaupungin toimialoille ja liikelaitoksille tarjoama palvelu, joka liitetään puitesopimukseen. Osana tietoturvajohtamisen muutoshanketta kartoitetaan tietoturvan toteutuminen DigiHelsinki Oy:n palveluissa, minkä perusteella täsmennetään Helsingin kaupungin ja DigiHelsinki Oy:n välistä puitesopimuksen vastuunjakoa ja vastuunjakotaulukkoa.
Kaupunginhallitus toteaa, että kaupunginkanslian sopimusohjauksen eräs keskeinen tavoite vuodelle 2026 on määritellä palvelutasojen mittarit puuttuvilta osin ja tuottaa jo määritellyille mittareille selkeät raportit seurantaa varten. Puitesopimuksen palvelujen toteumaa seurataan kuukausittain toimialoille ja liikelaitoksille yhteisessä tuotantoryhmässä.
Kaupunginhallitus toteaa, että päivitetyssä puitesopimuksessa on huomioitu kaupungin tahtotila DigiHelsinki Oy:n tarjoamien palveluiden aktiiviseen ja oma-aloitteiseen kehittämiseen sekä jatkuvaan parantamiseen. Tämä ohjaa DigiHelsinki Oy:tä varmistamaan tarkoituksenmukaisen organisoitumisen ja palvelutuotannon edellyttämän osaamisen.
Lisäksi DigiHelsinki Oy:n asiakasohjausyhteistyössä kiinnitetään huomiota palvelutuotannon henkilöstön riittävään osaamiseen sekä digitalisaatioon liittyvän osaamisen kehittämiseen DigiHelsinki Oy:ssä ja kaupunginkansliassa. Kaupunginkanslian digitalisaatio-osasto on kohdentanut DigiHelsinki Oy:n asiakasohjaukseen kaksi kokoaikaista vakituista työntekijää. Resursoinnin riittävyyttä tarkastellaan osana normaalia talouden ja toiminnan suunnittelua.
Oppivelvollisuuden laajentumisen vaikutukset
Oppivelvollisten ohjausta, toisen asteen koulutukseen kiinnittymistä ja toisen asteen koulutuksen vaikuttavuutta on edistetty. Lähes kaikki oppivelvolliset tavoitetaan. Kotimaankielisten ja vieraskielisten välillä on kuitenkin eroja toisen asteen koulutukseen siirtymisessä ja siihen osallistumisessa.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee
- vahvistaa ohjausta ja tukea perusopetuksen jälkeisiin opintoihin kiinnittymiseksi erityisesti niille oppivelvollisille, joiden osallistuminen koulutukseen on keskimääräistä heikompaa.
- varmistaa oppivelvollisten pedagogisten ja opiskeluhuollollisten tietojen siirtyminen perusasteen ja toisen asteen välillä.
- selvittää, onko sairaalakoulun järjestämiselle tarvetta toisella asteella.
- kehittää suomen ja ruotsin kieltenopetusta siten, että oppivelvollisten valmiudet riittävät toisen asteen opintojen suorittamiseen.
Kaupunginhallitus toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee vahvistaa ohjausta ja tukea niiden oppivelvollisten perusopetuksen jälkeisiin opintoihin kiinnittymistä, joiden osallistuminen koulutukseen on keskimääräistä heikompaa.
Kaupunginhallitus toteaa, että oppivelvollisten pedagogisten ja opiskeluhuollollisten tietojen siirtymistä perusasteen ja toisen asteen välillä on sujuvoitettava, jotta opiskelijoiden tilanteen kokonaisvaltainen seuraaminen helpottuu.
Kaupunginhallitus suosittelee, että kasvatuksen ja koulutuksen toimiala selvittää, onko toisen asteen opiskelijoiden sairaalakoulun järjestäminen tarpeen vai voidaanko opintojen jatkuvuus turvata sairaalahoidossa oleville muilla tavoilla.
Kaupunginhallitus toteaa, että suomen ja ruotsin kielenopetuksella on annettava kaikille oppivelvollisille riittävät valmiudet toisen asteen opintojen suorittamiseen ja koulutukseen osallistumiseen.
Kulttuuripalvelujen strategisten tavoitteiden toteutuminen
Kaupunkistrategian kulttuuripalveluita koskevia tavoitteita on pääosin toteutettu, mutta osaa tavoitteista ei ole voitu toteuttaa kaikissa kulttuuripalvelukokonaisuuden palveluissa niiden luonteen takia, ja osa tavoitteista on toteutunut vaihtelevasti eri alueilla.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kulttuuripalvelukokonaisuuden tulee
- jatkaa tilojen väliaikaiskäytön kehittämistä helpottaakseen tilojen ja alueiden käyttöä tapahtumiin.
- jatkaa kulttuuritarjonnan saatavuuden parantamista myös kantakaupungin ulkopuolella.
Kaupunginhallitus toteaa, että yhteistyötä käyttämättöminä olevien tilojen väliaikaiskäytön kehittämiseksi tulee jatkaa.
Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kulttuuripalvelukokonaisuus pitää yllä monipuolista kulttuuritarjonta koko Helsingissä ja pyrkii eri keinoin parantamaan kulttuuritarjonnan saatavuutta myös kaupungin eri osissa.
Koululaisten iltapäivätoiminta ja Harrastamisen Suomen malli
Osallistuminen koululaisten iltapäivätoimintaan on lisääntynyt ja Harrastamisen Suomen mallin harrastuskerrat ovat lähes kaksinkertaistuneet. Osa perheistä jää edelleen tavoittamatta.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee
- jatkaa toimenpiteitä Harrastamisen Suomen mallissa käytettävien harrastustilojen saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi.
- vahvistaa palveluohjausta yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden kanssa vähän harrastavien lasten ja nuorten ohjaamiseksi harrastuksiin ja sitouttamiseksi harrastuksessa jatkamiseen.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tulee yhteistyössä kaupunginkanslian kanssa
- vahvistaa harrastusten kohdentamisen, toimenpiteiden ja palveluohjauksen tietopohjaa lasten ja nuorten harrastamiserojen kaventamiseksi.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee
- jatkaa toimenpiteitä iltapäivätoimintaan osallistumisen lisäämiseksi alueilla, joilla osallistuminen on vähäisempää.
Kaupunginhallitus kehottaa toimialoja jatkamaan toimenpiteitä ja selvittämään mahdollisuuksia Harrastamisen Suomen mallissa käytettävien harrastustilojen saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi.
Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan suositukseen, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee vahvistaa palveluohjausta yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden kanssa vähän harrastavien lasten ja nuorten ohjaamiseksi harrastuksiin ja sitouttamiseksi harrastuksessa jatkamiseen.
Kaupunginhallitus toteaa, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tulee pyrkiä selvittämään yhteistyössä kaupunginkanslian kanssa, miten lasten ja nuorten harrastamista koskevaa tietopohjaa on mahdollista vahvistaa.
Kaupunginhallitus kehottaa jatkamaan ja lisäämään toimenpiteitä iltapäivätoimintaan osallistumisen lisäämiseksi niillä alueilla, joilla osallistuminen on vähäisempää.
Omaishoitajien tukeminen ikääntyneiden palveluissa
Ikääntyneiden omaishoidon tuen palvelutarjonta on pääosin tavoitteiden mukaista. Lakisääteisten vapaiden pitäminen on lisääntynyt, mutta osa vapaapäivistä jää käyttämättä.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalvelujen arviointitoiminnan tulee
- lisätä viestintää tarjolla olevista omaishoidon tuen palveluista ja niihin hakeutumisesta sekä ohjata omaishoidettavia ja omaishoitajia palvelujen piiriin.
- ohjata aktiivisesti omaishoitajia terveystarkastuksiin.
- kerätä omaishoitajilta ja mahdollisuuksien mukaan omaishoidettavilta palautetta lyhytaikaishoidosta ja ryhtyä sen perusteella toimenpiteisiin.
Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että omaishoitajilla on mahdollisuus käyttää tarpeidensa mukaisesti lakisääteisiä vapaapäiviään, sillä tämä tukee omaishoitajien jaksamista. Omaishoitajille suunnatun viestinnän tarjolla olevista omaishoidon tuen palveluista ja niihin hakeutumisesta tulee saavuttaa omaishoitajat kattavasti, ja omaishoidettavia ja omaishoitajia tulee ohjata aktiivisesti tarjolla olevien palvelujen piiriin.
Kaupunginhallitus toteaa, että omaishoitajia pyritään ohjaamaan aktiivisesti terveystarkastuksiin. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on lisätty palvelujen välistä yhteistyötä omais- ja perhehoitajien terveystarkastusten osalta ja parannettu tätä koskevaa ohjeistusta.
Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan suositukseen lyhytaikaishoidosta kerättävästä palautteesta ja siihen perustuviin toimenpiteisiin ryhtymisestä.
Päihde- ja mielenterveyspalvelut lastensuojelun laitoshoidossa
Lastensuojelun laitoshoidossa olevien lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalvelut eivät ole kaikilta osin riittäviä. Palvelujen saatavuutta ja hoitoketjua on kehitetty, mutta kaikki nuoret eivät saa tarkoituksenmukaista hoitoa.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee
- jatkaa ennaltaehkäisevien ja varhaisen puuttumisen päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämistä lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon tarpeen vähentämiseksi.
- jatkaa lasten ja nuorten mielenterveys- ja päihdepalveluketjun kehittämistä lastensuojelun laitoshoidossa.
- jatkaa yhteistyötä ja ratkaisujen etsimistä HUSin kanssa lastensuojelun laitoshoitoon sijoitettujen lasten ja nuorten tarpeen mukaisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen saatavuuden varmistamiseksi.
Kaupunginhallitus yhtyy tarkastuslautakunnan näkemykseen siitä, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee jatkaa ennaltaehkäisevien ja varhaisen puuttumisen päihde- ja mielenterveyspalvelujen kehittämistä lastensuojelun ja erikoissairaanhoidon tarpeen vähentämiseksi.
Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on kehitetty tavoitteellisesti mielenterveys- ja päihdepalveluketjua ja integraatiota lastensuojelun kanssa usean vuoden ajan, ja tätä työtä tulee jatkaa.
Kaupunginhallitus toteaa, että jo käynnissä olevien kehittämistoimien lisäksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla valmistellaan yhteistyössä HUSin kanssa myös uusia toimintamalleja, joilla haetaan ratkaisuja lasten ja nuorten tarpeen mukaisten mielenterveys- ja päihdepalvelujen vastuiden ja työnjaon ongelmiin.
Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto
Lasten ja nuorten suun terveydenhuolto toteutuu pääosin lainsäädännön ja kaupungin linjausten mukaisesti, mutta kaikkia suun terveydestä huolehtimiseen tukea tarvitsevia ei ole saatu riittävän aikaisessa vaiheessa palvelujen piiriin.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan suun terveydenhuollon tulee
- tehdä toimenpiteitä, jotka lisäävät tukea tarvitsevien ensimmäistä lastaan odottavien perheiden osallistumista suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioon.
- tehdä toimenpiteitä, jotka lisäävät yläkouluikäisten nuorten sekä opiskelijoiden osallistumista suun terveystarkastuksiin.
- jatkaa toimenpiteitä oikomishoidon jonojen purkamiseksi ja odotusaikojen lyhentämiseksi.
sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan suun terveydenhuollon sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tulee
- lisätä keskinäistä yhteistyötään lasten ja nuorten suun terveyden parantamiseksi.
Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan suun terveydenhuollon tulee selvittää millä toimenpiteillä ensimmäistä lastaan odottavien perheiden osallistumista suun terveydentilan ja hoidon tarpeen arvioon olisi mahdollista lisätä, ja ottaa kyseisiä toimenpiteitä mahdollisuuksiensa mukaan käyttöönsä.
Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee kartoittaa mahdollisuuksia lisätä yläkouluikäisten nuorten sekä opiskelijoiden osallistumista suun terveystarkastuksiin.
Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan suun terveydenhuollon tulee jatkaa oikomishoidon aloitukseen odottavien jonon purkamista huolehtien potilaan hoidon toteuttamiseen oikea-aikaisuudesta.
Kaupunginhallitus toteaa, että suun terveydenhuollon sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon tulee lisätä keskinäistä yhteistyötään, jotta suun sairauksien riskissä olevat lapset ja nuoret on mahdollista saada kattavasti riittävän aikaisessa vaiheessa suun terveydenhuollon palvelujen piiriin.
Terveydenhuollon digitaaliset palvelut
Terveydenhuollon digitaalisia palveluita on kehitetty tavoitteiden mukaisesti, ja niiden käyttö on lisääntynyt. Asioinnin sujuvoittamisessa on vielä kehitettävää.
Arviointikertomuksessa todetaan, että
sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee
- tehdä toimenpiteitä, jotta kaikki asiakkaat saisivat vastauksen Maisa-viesteihin luvatussa ajassa.
- tehdä toimenpiteitä asiakaspalautteissa toistuvasti esiintyneiden Maisan ongelmien, kuten tietojen löydettävyyden ja alaikäisen puolesta asioinnin helpottamiseksi lainsäädännön mahdollistamissa puitteissa.
- ohjata terveydenhuollon asiakkaat käyttämään heidän tarpeeseensa parhaiten soveltuvaa digitaalista asiointikanavaa tai muuta asiointitapaa.
- varmistaa, että terveydenhuollon ammattilaiset tietävät, mitä digitaalista kanavaa tai muuta yhteydenpitotapaa missäkin tapauksessa asiakkaan kanssa käytetään.
- jatkaa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteisten palvelupolkujen digitalisointia.
Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on onnistunut lyhentämään Maisa-viestien vastausviiveitä ja pyrkii lyhentämään niitä edelleen.
Kaupunginhallitus toteaa, että Maisan kehitystyössä tulee ottaa huomioon havainnot tietojen löydettävyyden ongelmista. Alaikäisen puolesta asioinnissa on huomioitava alaikäisen päätöskykyisyyden kunnioittaminen.
Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan digitaalisten palveluiden kokonaiskehittämisessä huomioidaan, että asiakkaiden tulisi löytää itselleen vaivatta tarkoituksenmukaisin digipalvelu. Toimialan palvelustrategiaan sisältyvän palvelulupauksen mukaan asiakkailla, jotka eivät voi asioida digikanavissa, on aina mahdollisuus asioida myös muilla tavoin.
Kaupunginhallitus toteaa, että terveydenhuollon ammattilaisilla tulee olla tieto siitä, mitä digitaalista kanavaa tai muuta yhteydenpitotapaa asiakkaat ovat missäkin tapauksessa käyttäneet, jotta he voivat vastata samalla asiointikanavalla. Mikäli asiakkaan käyttämä yhteydenpitotapa ei ole tiedossa, asiakkaan ensisijaisesti toivoma yhteydenpitotapa tulee olla vaivatta terveydenhuollon ammattilaisen selvitettävissä.
Kaupunginhallitus toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee jatkaa yhteisten palvelupolkujen digitalisointia sekä pyrkiä myös muilla tavoilla sujuvoittamaan yhteisiä palvelupolkuja perusterveydenhoidon ja erikoissairaanhoidon välillä sekä toimialan sisällä että yhteistyökumppaneiden kanssa.
Lisäksi kaupunginhallitus päättää tarkastaa pöytäkirjan tämän asian osalta heti.
Esittelijän perustelut
Tarkastuslautakunta pyytää 27.5.2026 mennessä kaupunginhallituksen lausuntoa 2025 arviointikertomuksesta.
Tarkastuslautakunta hyväksyi 14.4.2026 vuoden 2025 arviointikertomuksen.
Kuntalain (410/2015) 121 § mukaan tarkastuslautakunnan tulee laatia kaupunginvaltuuston asettamien toiminnan ja talouden tavoitteiden toteutumisesta arviointikertomus valtuustolle. Helsingin kaupungin hallintosäännön 21 luvun 2 §:n mukaan tarkastuslautakunta hankkii arviointikertomuksesta kaupunginhallitukselta ja tarvittaessa muilta kaupungin toimielimiltä lausunnot, jotka toimitetaan valtuustolle yhdessä arviointikertomuksen kanssa.
Arviointikertomus 2025 on esityslistan liitteenä.
Esittelijä toteaa, että tarkastuslautakunnan antamassa arviointikertomuksessa esitetyistä suosituksista olisi annettava päätösehdotuksen mukainen lausunto.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 05.05.2026 § 155
Lausunto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti yksimielisesti Shawn Huffin ehdotuksesta panna asian pöydälle seuraavaan kokoukseen.
Esittelijä
Lisätiedot
Otso Kotilainen, riskienhallinnan asiantuntija
puhelin: 310 25566, otso.kotilainen@hel.fi
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 05.05.2026 § 93
Lausunto
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta antoi lausunnon seuraavista tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen kohdista:
- Sitovien tavoitteiden toteutuminen (s. 11–13)
- Segregaation ehkäisemisen talousarviotavoitteet (s. 37–40)
- Kulttuuripalvelujen strategisten tavoitteiden toteutuminen (s. 63–67)
- Koululaisten iltapäivätoiminta ja Harrastamisen Suomen malli (s. 69–73)
Sitovien tavoitteiden toteutuminen (s. 11–13)
Vuoden 2025 arviointikertomuksessa arvioidaan kaupungin sitovien tavoitteiden toteutumista. Kertomuksen mukaan sitovat tavoitteet toteutuivat erityisen hyvin kasvatuksen ja koulutuksen sekä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialoilla. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla oli yksi sitova tavoite ja mittari. Mittarina oli lapsiperheille ja ikääntyneille kaupunkiuudistusalueilla järjestettävien tapahtumien ja toimintojen käyntikerrat.
Arviointikertomuksessa todetaan, että Helsingin vuoden 2025 talousarviossa oli yhteensä 23 kaupunginvaltuuston hyväksymää toimialoille, liikelaitoksille ja virastoille asetettua sitovaa toiminnan tavoitetta. Tarkastuslautakunnan arvion mukaan niistä 14 eli 61 prosenttia toteutui. Talousarvion noudattamisohjeiden mukaan sitova tavoite katsotaan toteutuneeksi, jos kaikki sen talousarviossa määritellyt mittarit toteutuvat. Yhdenkin mittarin toteutumattomuus tarkoittaa sitä, ettei tavoite toteudu. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kaikki tavoitteet toteutuivat.
Arviointikertomuksessa todetaan, että kaupunginkanslian, toimialojen ja liikelaitosten sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentoinnissa ohjeiden mukaisesti oli laajasti erilaisia puutteita. Tarkastuslautakunta suosittaakin, että toimialojen tulee jatkossa kiinnittää huomiota sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentointiin ohjeiden mukaisesti. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla tullaan kiinnittämään jatkossa huomiota sitovien toiminnan tavoitteiden dokumentointiin ohjeiden mukaisesti.
Segregaation ehkäisemisen talousarviotavoitteet (s. 37–40)
Arvioinnin kohteena oli, voitiinko segregaation ehkäisyyn liittyvien vuoden 2025 talousarviotavoitteiden avulla ennaltaehkäistä segregaatiota tai lieventää sen seurauksia. Segregaation ehkäisemisen kaupunkiyhteiset talousarviotavoitteet valmisteltiin vuoden 2025 talousarvioon toimialarajat ylittävästi laajalla asiantuntijajoukolla. Työpajatyöskentelyssä muotoiltiin kolme kaupunkiyhteistä tavoitetta segregaation ehkäisemiseksi ja tavoitteet tulivat osaksi talousarvion laatimisohjeita. Kaupunginkanslia ja toimialat asettivat mittareita kullekin tavoitteelle vuoden 2025 talousarvioon.
Arvioinnin perusteella todettiin, että talousarviotavoitteiden avulla voidaan vain osittain ennaltaehkäistä segregaatiota tai lieventää sen vaikutuksia. Lisäksi arvioinnissa todettiin, että talousarviotavoitteiden avulla ei voida ennaltaehkäistä segregaatiota, jos mittaaminen perustuu vain yksittäisiin suoritteisiin ilman pitkäjänteistä suunnitelmaa, toimialojen välistä ymmärrystä sekä yhteistyötä. Arvioinnissa havaittiin, että segregaatiokäsite ja segregaation ennaltaehkäisemisen ja seurauksien lieventämisen tavoitteiden määrittely edellyttää yhä ymmärryksen lisäämistä kaupunginkansliassa ja toimialoilla.
Tarkastuslautakunta suositteleekin, että toimialojen ja kanslian tulee määritellä segregaation ennaltaehkäisyn tavoitteita konkretisoivat toimenpiteet ja luoda talousarviomittarit yhteistyössä tai yhteisiksi. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tarkastuslautakunnan suosituksia perusteltuina varmistamaan kaupunkiyhteisten toimenpiteiden vaikuttavuus.
Helsingin kaupunkistrategiaa 2025–2029 toimeenpanevaan ohjelmakokonaisuuteen kuuluu uudistava ohjelma segregaation ehkäisemiseksi. Ohjelma tavoitteineen on valmistumassa kevään 2026 aikana. Ohjelma tulee määrittämään kaupunkiyhteiset tavoitteet segregaation ehkäisylle. Ohjelman tavoitteita on valmisteltu keväällä 2026 poikkihallinnollisessa valmisteluryhmässä ja toimiala on osallistunut vaikuttavimpien toimenpiteiden tunnistamiseen ja määrittelyyn.
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tärkeänä, että segregaation ehkäisyn ohjelman tavoitteet kytkeytyvät saumattomasti jo vuoden 2027 talousarviotavoitteiden asettamiseen ja toimeenpanoon. Tällä varmistetaan ohjelman vaikuttava toimeenpano osana toimialan toimintaa. Segregaation ehkäisyn ohjelman toimeenpano on syytä strategiakauden loppuun asti kytkeä kiinteäksi osaksi kaupungin talousarviovalmistelua ja -seurantaa, ja samalla kehittää malleja talousarviotavoitteiden kaupunkiyhteisten toimenpiteiden ja mittareiden määrittelyyn. Toimenpiteiden vaikuttavuuden arviointia etu- ja jälkikäteen tietopohjaisesti tulee jatkaa johdonmukaisesti.
Kulttuuripalvelujen strategisten tavoitteiden toteutuminen (s. 63–67)
Arviointikertomuksessa todetaan, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan kulttuuripalvelukokonaisuuden tulee jatkaa tilojen väliaikaiskäytön kehittämistä helpottaakseen tilojen ja alueiden käyttöä tapahtumiin sekä jatkaa kulttuuritarjonnan saatavuuden parantamista myös kantakaupungin ulkopuolella. Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta pitää tarkastuslautakunnan suosituksia perusteltuina ja toteaa toimialan jatkavan niiden mukaista kehittämistyötä.
Tilojen väliaikaiskäyttöä on vahvistettu tiiviissä yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa, ja yhteistyö jatkuu systemaattisesti kuluvalla valtuustokaudella. Arvioinnissa todettiin, että tilojen väliaikaiskäytön helpottamiseksi on perustettu yhteinen asiantuntijatehtävä elokuussa 2024 ja uusi yhteistyömalli, mutta tilojen käytön helpottaminen tapahtumia varten on vielä kesken. Tätä työtä jatketaan, ei vain tapahtumien vaan laajemmin kaupunkistrategian mukaisesti taiteen, kulttuurin, luovien alojen ja kolmannen sektorin toimijoiden tarpeisiin. Keskeistä on edelleen parantaa toimijoiden tarpeiden ja tilojen käytön edellytysten tunnistamista vuoropuhelussa. Väliaikaiskäytön toimintamalleja on jo kokeiltu ja nykyisen talousraamin puitteissa vakiinnutettu (esim. liiketilojen tarjouskilpailut kaupunkiuudistusalueilla ja tapahtumakäytön hinnoittelu) ja näitä kehitetään ja skaalataan edelleen. Samalla tavoitellaan edelleen myös uusien toimintamallien kokeiluja ja käyttöönottoa tulevina vuosina käytettävissä olevien määrärahojen puitteissa. Kulttuuripalveluiden toimipisteiden tiloja on myös Varaamossa saatavilla.
Kulttuuripalvelujen saatavuutta kantakaupungin ulkopuolella on parannettu monikanavaisesti kulttuuriavustusten, kaupungin omien kulttuuripalveluiden, erityisesti kulttuurikeskusten toiminnan sekä tilojen väliaikaiskäytön avulla (mm. tarjouskilpailut kaupunkiuudistusalueilla ja kumppanuudet kuten Kulttuuritila Merirasti ja Vuosaaren tilajakamo). Tätä työtä vahvistetaan edelleen myös kulttuurikeskusten visiotyön toimeenpanolla, jossa korostuvat alueellinen läsnäolo, aktiivinen yhteistyö paikallisten toimijoiden kanssa sekä kumppanuudet. Myös muut kulttuuripalvelut kuten kaupunginmuseo ja kaupunginorkesteri lisäävät saavutettavuuttaan kantakaupungin ulkopuolella yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa, Annantalo ja Caisa puolestaan tukevat alueellista työtä lastenkulttuurin ja moninaisuuden kehittämisen näkökulmasta.
Toimiala jatkaa poikkihallinnollista yhteistyötä kulttuurialan ekosysteemin vahvistamiseksi, mikä tukee sekä tilojen tehokkaampaa käyttöä että palvelujen alueellista saavutettavuutta. Samanaikaisesti edistetään poikkihallinnollisella, pitkäjänteisellä asiantuntijatyöllä vetovoimainvestointeja (kuten valmistelussa olevat Makasiinirannan hankkeet arkkitehtuuri- ja designmuseo ja HAM:in uusi sijainti sekä kulttuurikeskus Stoan perusparannus- ja laajennushanke Itäkeskuksessa). Myös aktiivisempi palveluverkkotyö konkretisoituu kaupunkilaisille parantuneina ja laajentuneina kulttuuripalveluina eri puolilla Helsinkiä
Koululaisten iltapäivätoiminta ja Harrastamisen Suomen malli (s. 69–73)
Arviointikertomuksessa todetaan, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan sekä kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee jatkaa toimenpiteitä Harrastamisen Suomen mallissa käytettävien harrastustilojen saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi sekä vahvistaa palveluohjausta yhteistyössä kaupungin eri toimijoiden kanssa vähän harrastavien lasten ja nuorten ohjaamiseksi harrastuksiin ja sitouttamiseksi harrastuksessa jatkamiseen.
Arviointihavaintojen perusteella harrastustilojen saatavuuteen ja käyttöön liittyy haasteita erityisesti liikunta-, keittiö- ja taideharrastuksissa. Harrastamisen Suomen mallin toiminnassa käytetään pääasiassa koulujen tiloja, mutta käytettävissä olevista tiloista saadaan varmistus kouluilta usein vasta elokuussa lukuvuoden jo käynnistyttyä. Harrastusryhmät muodostetaan kuitenkin jo aiemmin, sillä toiminta käynnistyy syyskuun alussa. Sopivien tilojen puute rajaa myös harrastusmäärän kasvattamista nykyisestä. Lisäksi käytännön järjestelyissä on esiintynyt haasteita esimerkiksi koulun avaimien tai säilytystilojen saamisessa harrastusryhmien käyttöön. Kesästä 2026 lähtien koulujen lukujärjestykset tulevat valmistumaan juhannukseen mennessä, minkä odotetaan sujuvoittavan tilojen osoittamista harrastusryhmille.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala ja kasvatuksen ja koulutuksen toimiala jatkavat yhteistyötä harrastustilojen saatavuuden ja käytettävyyden parantamiseksi. Harrastamisen Suomen malli on sitoutunut järjestämään säännölliset koulujen yhteyshenkilöiden ja harrastustoimijoiden tilaisuudet. Tavoitteena on yhteistyön kehittäminen ja tilatarpeiden saatavuuden parantaminen.
Harrastuksiin löytämistä on kehitetty ja osallistumiskynnystä on pyritty madaltamaan. Esimerkiksi yläkoululaisten harrastukset pyritään järjestämään muualla kuin koulun tiloissa, sillä sen on havaittu lisäävän nuorten innostusta harrastamiseen. Arvioinnissa tehdyn päätelmän mukaan kaupungin eri toimijoiden yhteistyö tiivistyisi ja harrastuksiin ohjaaminen vahvistuisi, jos Harrastamisen Suomen malli vakiintuisi kiinteämmäksi osaksi kaupungin toimintaa ja eri palvelut tuntisivat sen paremmin.
Arviointihavaintojen perusteella Harrastamisen Suomen mallin harrastuksia tarjotaan lähtökohtaisesti kaikille oppilaille, mutta tarveperusteisesti kohdentaen. Harrastuksia on tarjolla kaikille oppilaille, mutta harrastuksia kohdennetaan enemmän kouluille, joissa oppilaiden harrastaminen on vähäisempää ja hyvinvointi matalampaa sekä vieraskielisten oppilaiden ja erityisen tuen tarpeen oppilaita on enemmän.
Myös harrastustoimintaan hakeutumista, viestintää, palveluohjausta ja eri toimijoiden yhteistyötä on kehitetty, mutta harrastamisessa on eroja väestöryhmien välillä. Tarveperusteisilla alueilla huoltajat eivät ilmoita lapsia yhtä aktiivisesti ryhmiin, ja lasten sitoutuminen harrastuksiin on heikompaa. Harrastamisen mallin koordinaattorit tekevät tiivistä yhteistyötä nuorten kanssa työtä tekevien sidosryhmien kanssa, mm. oppilashuolto, kouluvalmentajat, koulunuorisotyö ja alueellinen nuorisotyö. Kaupunginhallituksen erillismäärärahalla resursoidaan neljäs koordinaattori kehittämään erityisesti etsivän harrastustoiminnan toimintamalleja ja rakentamaan yhteistyötä vähemmän harrastavien nuorten sitouttamiseksi harrastuksiin. Yhteistyötahoina myös eri maahanmuuttajajärjestöt. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalle palkataan harrastamisen tietopohjaa koko toimialalla kehittävä koordinaattori, jonka työ tuottaa entistä parempaa tietoa Harrastamisen Suomen mallille ja laajemmin koko vapaa-ajan palveluiden harrastustoimintojen kehittämiseksi.
Arviointikertomuksessa todetaan, että kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan tulee yhteistyössä kaupunginkanslian kanssa vahvistaa harrastusten kohdentamisen, toimenpiteiden ja palveluohjauksen tietopohjaa lasten ja nuorten harrastamiserojen kaventamiseksi.
Arviointihavainnoissa todetaan, että tarkkaa tietoa harrastusten kohdentumisesta eri väestöryhmille ei ole saatavilla, sillä ilmoittautuminen menee julkisen hankinnan mukaisesti harrastusten tuottajalle, eikä kaupunki kerää osallistujien taustatietoja. Harrastamisen malli Helsingissä on ottamassa käyttöön uuden ilmoittautumis- ja raportointijärjestelmän. Uuden järjestelmän kautta saadaan jatkossa parempaa näkymää osallistujien taustatietoihin ja laadullisiin tekijöihin pelkän numeerisen tiedon lisäksi. Järjestelmä tulee käyttöön uuden tarjouskilpailun sopimuksiin merkittynä ja alkaessa
Esittelijä
Lisätiedot
Mervi Smahl-Laurikainen, erityisasiantuntija
puhelin: 310 89016, mervi.smahl-laurikainen@hel.fi
Mari Männistö, kulttuurijohtaja
puhelin: 09 310 26157, mari.mannisto@hel.fi
Heidi Hagman, hyvinvoinnin edistämisen päällikkö
puhelin: 09 310 5053, heidi.hagman@hel.fi
Tiina Hörkkö, läntisen nuorisotyön aluepäällikkö
puhelin: 09 310 23188, tiina.horkko@hel.fi
Työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunta 30.04.2026 § 22
Lausunto
Työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunta antoi lausunnon vuoden 2025 arviointikertomuksesta:
Sitovien tavoitteiden toteutuminen
Työllisyyspalveluilla oli vuonna 2025 yksi kaupunkistrategian kokonaisuuksiin pohjautuva sitova toiminnan tavoite, jossa oli yksi mittari. Talousarvion noudattamisohjeiden mukaisesti sitova tavoite katsotaan toteutuneeksi vain, jos kaikki tavoitteen mittarit toteutuvat. Työllisyyspalvelujen sitova toiminnan tavoite ja siihen liittyvä mittari jäivät toteutumatta.
- Tavoite: Edistämme kaupunkilaisten työkykyä ja työllisyyttä kaikissa elämänvaiheissa.
- Mittari: Virta yli 3 kk työttömyyteen (kuukauden aikana 3 kuukauden työttömyysrajan ylittäneiden osuus (%) kaikista 3 kk sitten alkaneista työttömyysjaksoista; kuukausikohtaisten arvojen keskiarvo).
- Tavoitearvo: enintään 54,0 %
- Toteuma: 66,8 %
Mittarin tavoitearvoa heikomman toteuman keskeisin selittäjä on Helsingin ja yleisesti Uudenmaan heikko työpaikkatarjonta sekä sen muuta maata heikompi kehitys vuonna 2025. Työpaikkojen määrän väheneminen näkyi erityisesti kaupan, kuljetuksen sekä majoitus- ja ravitsemistoiminnan toimialaryhmissä sekä asiantuntijatehtävissä.
Työnhakijoiden suuri määrä lisäsi kilpailua avoimista työpaikoista ja pitkitti rekrytointien hakuaikoja. Helsingissä työnhakijoista noin 40 prosenttia on muuta kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvia, eikä vieraskielisyys näyttäytynyt kilpailuetuna työmarkkinoilla.
Helsingissä oli vuonna 2025 yli 77 000 työnhakijaa pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen seurauksena. Uusien työnhakijoiden määrä pysyi kuukausitasolla korkeana läpi vuoden 2025. Uusien työnhakijoiden sekä entuudestaan työttöminä olleiden asiakkaiden kasvava määrä vaikutti työllisyyspalvelujen kykyyn tuottaa työttömyyttä lyhentäviä tai katkaisevia palveluja. Pitkittynyt työttömyys näkyi kasvavana palvelutarpeena, mikä rajoitti uusien työnhakijoiden palvelun priorisointia, mikä taas heijastui mittariin kielteisesti. Syksyn 2025 aikana virtauma yli kuuden kuukauden kestävään työttömyyteen kuitenkin hieman väheni, ja loppuvuodesta työttömyysjaksot eivät enää pitkittyneet vastaavassa määrin kuin aiemmin vuonna 2025.
Jo vuonna 2025 työllisyyspalveluissa toteutettiin ja jatkettiin mittariin vaikuttavia toimenpiteitä, joista keskeisimpiä olivat:
- Palvelujen järjestäminen asiakkaiden työmarkkina-aseman mukaan siten, että lähellä työmarkkinoita olevien työnhakijoiden palvelussa korostui työllistyminen avoimille työmarkkinoille.
- Uusien työnhakija-asiakkuuksien mahdollisimman nopea haltuunotto, jotta asiakkaille voidaan tarjota työtä tai työllistymistä tukevia palveluja työttömyyden alkuvaiheessa.
- Työnhakijoille suunnattu laaja nopeaa työllistymistä tukeva oma palvelutuotanto sekä kumppaneiden ja verkostojen tuottamat palvelut.
- Työnantajien rekrytointikynnyksen madaltaminen palvelujen ja taloudellisen tuen avulla (kuten Helsinki-lisä).
Toteutumattomien sitovien tavoitteiden syyt ja tehdyt toimenpiteet on tärkeä tuoda läpinäkyvästi esiin. Työllisyyspalvelut jatkaa toimenpiteitä työttömyyden pitkittymisen ehkäisemiseksi ja palveluprosessien kehittämiseksi siten, että työttömyyden alkuvaiheen palvelu ja ohjaus vahvistuvat myös tilanteessa, jossa asiakasmäärä on korkea. Samalla kiinnitetään huomiota tavoitteiden ja mittareiden dokumentointiin ja raportointiin ohjeiden mukaisesti.
Tarkastuslautakunnan suosituksen mukaisesti Työllisyyspalvelut parantaa sitovien tavoitteiden dokumentointia ottamalla käyttöön yhtenäisen tavoite- ja mittaridokumentoinnin mallipohjan sekä tarkistuslistan, jossa määritellään vähimmäistiedot, kuten tavoitteen kuvaus, mittarimäärittelyt, laskentasäännöt, tietolähteet ja vastuuhenkilöt, osaksi talousarvion valmistelua ja tilinpäätösprosessia. Samalla varmistetaan, että kaikki tavoitteisiin liittyvät dokumentit tallennetaan ohjeen mukaiseen raportointipaikkaan niin, että valmistelu ja jälkikäteinen tarkastus onnistuvat ilman erillisiä tietopyyntöjä. Ennakoivaa seurantaa vahvistetaan käsittelemällä tavoitteiden ja keskeisten mittareiden tilannetta säännöllisesti johtokunnassa ja raportoimalla poikkeamista aina syy-seurauskuvaus, vaikutusarvio ja korjaavat toimenpiteet. Arviointikertomuksen havainnot hyödynnetään ja tarvittavat muutokset viedään käytäntöön osana säännöllistä raportointia.
Esittelijä
Lisätiedot
Satu Lotz, johtava asiantuntija
puhelin: 09 310 60179, satu.lotz@hel.fi
Hannu Hyytinen, palvelustrategiapäällikkö
puhelin: 040 615 2993, hannu.hyytinen@hel.fi
Tarkastuslautakunta 14.04.2026 § 42
Päätös
Tarkastuslautakunta päätti hyväksyä vuoden 2025 arviointikertomuksen ja hankkia siitä kaupunginhallitukselta ja muilta kaupungin toimielimiltä tarvittavat lausunnot 27.5.2026 mennessä toimitettaviksi kaupunginvaltuustolle yhdessä arviointikertomuksen kanssa.
Käsittely
Tarkastuslautakunnan varajäsen Hannu Koponen
Esteellisyyden syy: Yleislausekejäävi (hallintolain 28.1 § kohta 7)
Tarkastuslautakunnan varajäsen Hannu Koponen ei osallistunut arviointikertomuksen käsittelyyn kaupunkiympäristön toimialaa koskevilta osin eikä ollut läsnä niitä käsiteltäessä.
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Teija Makkonen
Esteellisyyden syy: Yleislausekejäävi (hallintolain 28.1 § kohta 7)
Tarkastuslautakunnan puheenjohtaja Teija Makkonen ei osallistunut arviointikertomuksen käsittelyyn kasvatuksen ja koulutuksen toimialaa, kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa, Helsingin Satamaa eikä HSY:tä koskevilta osin, eikä hän ollut läsnä niitä käsiteltäessä.
Tarkastuslautakunnan jäsen Kimmo Niemelä
Esteellisyyden syy: Yleislausekejäävi (hallintolain 28.1 § kohta 7)
Tarkastuslautakunnan jäsen Kimmo Niemelä ei osallistunut arviointikertomuksen käsittelyyn kulttuurin ja vapaa-ajan toimialaa eikä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan pelastustoimintaa koskevilta osin, eikä hän ollut läsnä niitä käsiteltäessä.
07.04.2026 Ehdotuksen mukaan
12.08.2025 Ehdotuksen mukaan
13.05.2025 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Lisätiedot
Timo Cantell, arviointipäällikkö
puhelin: 09 310 73362, timo.cantell@hel.fi