Matkailun ja tapahtumien maankäyttöön painottuva Master Plan -suunnitelma

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Työn tavoitteet ja vaiheet

Helsingin matkailun ja tapahtumien toimintaohjelman, joka on hyväksytty kaupunginhallituksen elinkeinojaostossa 9.5.2022, keskeisiä tavoitteita ovat kansainvälisen vetovoiman kasvattaminen, kestävä kehitys sekä älykkyys ja tiedolla johtaminen. Toimintaohjelman yhtenä toimenpiteenä on kirjattu Helsingin matkailuun ja tapahtumiin liittyvän kokonaisvaltaisen suunnitelman eli Master Planin, jonka painopiste on maankäytöllisessä kehittämissuunnitelmassa, laadinta. Elinkeinopoliittiset tavoitteet maankäytölle -työssä (ELMA 14.3.2022) linjataan, että kaavoituksen ja kilpailujen ehdoilla mahdollistetaan uusien hotellitoimijoiden ja konseptien sijoittuminen Helsinkiin, edellyttäen sitoutumista kansainvälisesti tunnustettuihin ympäristösertifikaatteihin. Lisäksi linjausten mukaisesti Helsinki lisää ja monipuolistaa suunnitelmallisesti majoituskapasiteettia kaupungin alueella yksityisillä hankkeilla.

Kestävä ja elinvoimainen matkailu ja tapahtumallisuus ovat Helsingin kehittämisen kulmakiviä. Helsinki on saavuttanut tavoitteensa olla maailman kestävin matkailukohde. Monien positiivisten lähtökohtien ansiosta Helsinki jatkaa kasvuaan ja kehittymistään monipuolisena ja elinvoimaisena matkailu- ja tapahtumakaupunkina. Kasvun mahdollistamiseksi on laadittu kokonaisvaltainen, maankäyttöön keskittyvä Master Plan-suunnitelma, jossa tunnistetaan Helsingin nykyiset matkailun ja tapahtumien painopistealueet sekä tulevaisuuden kehityssuunnat.

Työn toteutti Helsingin kaupungin toimeksiannosta FCG Finnish Consulting Group kaupunkiyhteisen, elinkeino-osaston, viestintäosaston ja kaupunkiympäristön toimialan edustajista koostuneen ohjausryhmän tukemana 1.11.2024-30.4.2025.

Master Plan laadittiin vuorovaikutteisena prosessina. Lähtökohtana on ollut maankäytön nykytila ja sen luomat kehittämismahdollisuudet sekä tulevaisuuden matkailu- ja tapahtumatoimialoja linjaavat kehityssuunnat. Suunnitelma laadittiin pitkälle tulevaisuuteen, joten eri kehityssuuntien ja laadittujen kasvuskenaarioiden vaikutukset on huomioitu kehityskuvassa ja visiossa.

Keskeistä on myös ollut sitouttaa matkailu- ja tapahtuma-alan toimijat Master Plan –prosessiin sekä tunnistaa ja analysoida heidän tarpeensa matkailu- ja tapahtuma-alojen maankäytön kehittämiselle. Tarpeiden selvittämiseksi toteutettiin muun muassa yli 20 keskeisen toimijan ja sidosryhmien edustajan haastattelua sekä paikkatietopohjainen kysely, joka oli suunnattu muun muassa matkailubussiyrityksille. Lisää kehittämistarpeita tunnistettiin ja käsiteltiin vuorovaikutteisessa työpajassa. Toisessa työpajassa ideoitiin visiota ja tunnistettiin tarvittavia strategisia kehittämisalueita ja toimenpiteitä. Työpajoihin osallistui yhteensä 48 matkailu- ja tapahtumatoimialojen keskeistä toimijaa niin kaupunkikonsernista kuin yrityksistä. Master Planiin koottiin strategiset toimenpide-ehdotukset, joiden avulla yhteinen visio on mahdollista saavuttaa. Toimenpiteistä laadittiin kokonaiskuva ja arvioitiin niiden yhteisvaikutus. Prosessin loppuvaiheessa järjestettiin kommentointikierros toimeksiannon keskeisistä tuloksista.

Keskeiset nostot

Nykyisin matkailu- ja tapahtumapalvelut ovat keskittyneet kantakaupunkiin suhteellisen pienelle ja tiiviille alueelle muodostaen matkailun ja tapahtumien ydinvyöhykkeen. Alueelta löytyy suuri osa Helsingin majoitus- ja ravitsemispalveluyrityksistä sekä tapahtumatiloista. Palvelujen lisäksi nykyisiä tähtikohteita, kuten museoita, kirkkoja ja muita kulttuurikohteita löytyy alueelta useita muodostaen näin vetovoimaisen kulttuuriympäristön. Monet kaupungin vetovoimaisimmista kohteista sijaitsevat lyhyen kävelymatkan päässä rautatie- ja linja-autoliikenteen asemilta tai hyvien julkisen liikenteen yhteyksien varrella. Matkailutarjonnan ja -kysynnän kasvaessa saavutettavuus eri kulkumuodoin tulee huomioida esimerkiksi matkailubussiliikenteen näkökulmasta.

Sidosryhmähaastattelujen sekä matkailubussiyrityksille suunnatun kyselyn perusteella eniten vierailijapainetta todettiin kohdistuvan Senaatintorin, Kauppatorin ja Makasiininrannan alueille sekä Suomenlinnaan. Lisäksi Temppeliaukion kirkon ja Sibelius-monumentin ympäristöt koettiin vilkkaimpana matkailusesonkina ruuhkaisiksi.

Ydinvyöhykettä reunustavalta vyöhykkeeltä löytyy myös useita matkailullisesti mielenkiintoisia kohteita, kuten arkkitehtuuria sekä luonto- ja kulttuurikohteita. ”Reunavyöhykkeelle” on sijoittunut myös jonkin verran huoneistohotellityyppisiä palveluita, erityisesti hyvien julkisten liikenneyhteyksien varteen.

Merellinen Helsinki muodostaa oman vyöhykkeensä rannikolle ja saaristoon. Merellinen Helsinki tarjoaa mahdollisuuksia omatoimimatkailuun, mutta myös liiketoiminnan harjoittamiseen. Merellisten kohteiden saavutettavuuden kehittäminen ja ylläpito tulee huomioida erityisesti ympärivuotisuuden näkökulmasta. Joukko- ja kevytliikenne, erilaiset laiva- ja veneyhteydet sekä matkaketjut ovat saavutettavuuden kannalta olennaisia.

Vetovoimaltaan suurimmat luontokohteet sijaitsevat kaupungin pohjois- ja itäosissa. Luontokohteiden saavutettavuus kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen yhteyksin on varmistettava sekä opasteita kehitettävä. Lisäksi on hyvä huomioida lumisen ajan mahdollisuudet ja haasteet. Yhteyttä Sipoonkorven kansallispuistoon tulee kehittää. Kaupunkiluonto puistoineen on matkailun ja tapahtumien näkökulmasta viihtyisyyttä lisäävä tekijä.

Nykyisiä tähtikohteita tulee ylläpitää ja kehittää siten, että niiden toimintaedellytykset ja vetovoima säilyvät vahvoina. Myös uusien ja potentiaalisten tähtikohteiden kehittäminen on tärkeää, jotta koko kaupungin vetovoima niin matkailun kuin tapahtumienkin näkökulmasta kasvaa. Kantakaupungin matkailullista vetovoimaa voidaan edelleen kehittää keskittämällä sinne uusia palveluita ja kohteita. ”Reunavyöhykkeen” kehittäminen ja sen matkailullisen vetovoiman lisääminen on mahdollisuus, jota tulee arvioida. Palvelut hakeutuvat kuitenkin toisten palveluiden yhteyteen muodostaen palvelukeskittymiä matkailijavirtojen äärelle. Helsingissä on kaupunginosia, joiden kehittäminen matkailullisesti tai tapahtumallisesti ei ole järkevää esimerkiksi saavutettavuuden, nykyisen toiminnan tai palvelutarjonnan näkökulmasta. Esimerkiksi merelliset kaupunginosat ovat potentiaalisempia kehittämiskohteita kuin asumispainotteiset kaupunginosat.

Master Planin tavoitteena on kasvattaa Helsingin vetovoimaa siten, että vierailijat haluavat palata kaupunkiin ja viipyä pidempään. Tähän tarvitaan houkuttelevia syitä, jotka tuovat matkailijoita säännöllisesti tai toistuvasti kaupunkiin. Merellisyyden ja saariston kestävän kehityksen tukeminen ovat kriittisiä. Kaupunkikulttuuri ja kaupunkilaisten aktiivisuus nähdään matkailun ja tapahtumien perustana, jotka tuovat Helsingin omaleimaisuutta esille. Samalla on tärkeää kehittää infrastruktuuria, kuten saaristo- ja joukkoliikennettä sekä tapahtumapaikkoja ja -tiloja, ja varmistaa kestävä ja uudistava matkailukehitys.

Helsingissä on vireillä useita hankkeita ja kehittämissuunnitelmia, jotka osaltaan vaikuttavat suoraan tai välillisesti matkailun ja tapahtumallisuuden kehitykseen.

Kehityskuvassa on kuvattu mitä kehittämisperiaatteita tulisi huomioida matkailun ja tapahtumallisuuden kehittämisessä Helsingissä ja mitkä ovat kehittämisen painopisteet:

• Matkailun vetovoima-akselin muodostaa Kauppatori-Hietalahti-akseli. • Matkailun ja tapahtumien ydinaluetta on Töölönlahden alue laajasti, joka sisältää lukuisia tähtikohteita ja tapahtumapaikka ja -aluekeskittymiä.  • Suvilahden-Tukkutorin tapahtuma-alueen kehittäminen useiden erillishankkeiden ja aloitteiden toimesta. • Itäisen kantakaupungin urbaanin kohdematkailun potentiaalin hyödyntäminen (mm. yöelämä). • Suurtapahtuma-alueiden kehittäminen. • Luontokohteiden kehittämisessä huomioidaan erityisesti saavutettavuus ja kestävyys sekä luonnon, omatoimimatkailijoiden että matkailun liiketoiminnan näkökulmasta. • Merellisyyden kehittämisessä seurataan Merellinen Helsinki -tilannekuvassa määriteltyjä periaatteita. Matkailun ja tapahtumien näkökulmasta erityisesti liiketoimintapotentiaalin mahdollistaminen on keskeistä.

Investoinnit tulisi keskittää olemassa olevien palvelukeskittymien tai vetovoimaisten alueiden yhteyteen. Saaristossa, ranta-alueilla ja muissa luontokohteissa on erityisesti huomioitava matkailijavirtojen vaikutukset luonnon ja ympäristön kantokykyyn. Kehittämistoimien ja investointien tulee olla mittakaavaltaan sopivan kokoisia ja olla sopusoinnussa alueen luonteen kanssa.

Toiminnallisia kehittämistoimia voidaan osoittaa kaupunginosiin, joissa tuodaan esille kaupungin omaleimaisuutta ja jotka ovat hyvin saavutettavissa. Matkailun ja tapahtumien suunnittelussa on huomioitava kaupunkilaisten näkökulmat ja edut sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta.

Helsinki on myös saavuttanut Green Destinations GSTC -sertifioinnin, joka noudattaa maailman tiukinta kestävän matkailukohteen Global Sustainable Tourism Council (GSTC) -kriteeristöä. Uusien investointien ja toimintojen sijoittumiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota kestävyyden eri näkökulmista. Kestävyystoimien raportoinnissa huomioidaan myös Helsingin matkailun ja tapahtumallisuuden kehittämisen painopistealueet ja mittarit.

Pääaineisto Matkailun ja tapahtumien maankäyttöön painottuvaan tarinakarttaan löytyy https://storymaps.arcgis.com/stories/ea89739d01d74470aeaf3c0242cab8cd(Länk leder till extern tjänst) .

Työn hyödyntäminen

Työtä tullaan hyödyntämään tulevien matkailun ja tapahtumien kehittämiseen liittyvien strategisten tavoitteiden määrittelyssä. Lisäksi linjaukset toivotaan otettavan huomioon päivitettävässä Helsingin yleiskaavan toteuttamisohjelmassa ja tulevissa maankäytön suunnitelmissa ja toteutuksessa. Alkukesän 2025 aikana toteutetaan edelleen kaupunkikonsernin sisäistä jalkautustyötä ja viestintää sidosryhmille sekä käydään keskusteluja ydintoimijoiden kanssa. Tavoitteena on, että myös matkailu- ja tapahtumatoimijat sekä sijoittajat hyödyntävät työtä suunnittelunsa ja päätöksentekonsa tukena.

Toimivalta

Hallintosäännön 8 luvun 2 §:n mukaan kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää elinkeinopolitiikkaa ja kilpailukykyä koskevista periaatteista sekä seuraa niiden toteutumista.

Kaupunginhallituksen elinkeinojaoston kokouksessa asiaa esittelevät matkailupäällikkö Nina Vesterinen, yksikön päällikkö Sanna Forsström, brändi ja tapahtumat sekä yksikön päällikkö Heikki Salmikivi, yleiskaavoitus

Detta beslut publicerades 03.06.2025

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §