Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Tove Janssonin puisto, Kanavapuisto

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Helsingin kaupunki
Kaupunkiympäristön toimiala
Maaomaisuuden kehittäminen ja tontit
PL 58213, 00099 Helsingin kaupunki
Y-tunnus 0201256-6

**********

Alueen omistaja ja haltija

Helsingin kaupunki omistaa alueen.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on saapunut Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 13.5.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraava asiakirja: Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelu, Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma, Tove Janssonin puisto, Helsinki, 13.5.2025 AFRY Finland Oy.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoitusalue sijaitsee Helsingin 8. kaupunginosassa (Katajanokka), kiinteistöllä 91-8-9903-100 (osittain) ja 91-8-9901-100 (osittain) osoitteessa Tove Janssonin puisto ja Kanavapuisto. Kiinteistöt omistaa Helsingin kaupunki. Perusparannus on suunniteltu aloitettavan alkukesästä 2025. Tove Janssonin puiston pinta-ala on 8900 m² ja Kanavapuiston 2400 m².

Kuvassa alla kohteen sijainti kiinteistökartalla.

Tove Janssonin puiston istutustyöt aloitettiin 1897 ja Kanavapuisto on valmistunut 1900-luvun alussa. Tove Janssonin puisto on suurimmaksi osaksi rakentamatonta nurmipäällysteistä puistoaluetta, jota halkovat hiekka- ja asfalttipäällysteiset kävelytiet. Kohteessa sijaitsee vanhoja puita. Puiston luoteisosassa sijaitsee hiekkapäällysteinen lasten leikkipaikka ja eteläosassa koira-aitaus. Kanavapuisto on osittain nurmialuetta ja osittain avokalliota.

Kohde on voimassa olevissa asemakaavoissa merkitty puistoalueeksi. Kohteeseen ei ole suunnitteilla kaavamuutoksia ja kohteen käyttö pysyy perusparannuksen jälkeen ennallaan.

Kohteeseen suunnitellaan perusparannusurakkaa, jonka yhteydessä uusitaan puistojen pintarakenteet, istutetaan uusia kasveja ja järjestellään alueen toimintoja uudestaan. Tämän lisäksi urakan yhteydessä työalueella perusparannetaan ja siirretään kaukolämpöputkia ja sähkökaapeleita.

Maaperä, pohjavesi ja pintavesi

Tutkimuksessa tehtyjen havaintojen perusteella kohteen maaperä on sekalaista täyttömaata, joka koostuu pääosin hiekasta ja osin kivestä ja louheesta. Osassa tutkimuspisteissä todettiin savea vaihtelevilla syvyyksillä. Alueen maanpinnan taso vaihtelee välillä +3,7…+11,1 (N2000).

Kohde ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeäksi luokiteltu pohjavesialue (Santahamina) sijaitsee noin 4,7 km kohteesta kaakkoon. Tutkimuksissa ei tavoitettu pohjaveden pintaa. Sadevedet imeytyvät alueella osittain maaperään ja osittain vedet ohjataan hulevesiviemäriin. Lähimmät pintavedet sijaitsevat noin 0,1 km etäisyydellä kohteesta.

Haitta-ainetutkimukset

Kohteessa on tehty maaperän haitta-ainetutkimus huhtikuussa 2025. Tutkimuksissa tehtiin kaivinkoneavusteisesti 9 tutkimuspistettä, joista otettiin yhtensä 24 maanäytettä. Tutkimukset ulotettiin maksimissaan 2 m syvyyteen maanpinnasta. Tutkimukset keskittyivät Tove Janssonin puistoon, sillä suunniteltuja koekuoppia ei ollut mahdollista toteuttaa Kanavapuistoon mahdollisten muinaisjäännösten vuoksi.

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi

Maaperätutkimusten analyysituloksia on verrattu valtioneuvoston asetuksen (214/2007) kynnys- ja ohjearvoihin.

Kohteessa todettiin yhdessä tutkimuspisteessä alemman ohjearvon ylittävänä pitoisuutena fluoranteenia 1–2 m syvyydellä maanpinnasta. Viidessä tutkimuspisteessä todettiin kynnysarvon ylittävänä pitoisuutena arseenia, elohopeaa ja lyijyä. Lisäksi kolmessa pisteessä todettiin yksittäisiä PAH-yhdisteitä kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina.

Osa kynnysarvon ylittävistä pitoisuuksista todettiin lasten leikkialueella 0–0,5 m syvyydellä maan pinnasta. Riskinarvion mukaan todetut haitta-aineet pidättyvät maaperään, joten niiden ei arvioida merkittävästi kulkeutuvan maaperässä. Todetut haitta-aineet eivät ole herkästi haihtuvia elohopeaa lukuun ottamatta. Elohopean arvioidaan kuitenkin joutuneen maaperään pitkän aikaa sitten, ja mahdolliset haihtuvat yhdisteet ovat ajan kuluessa poistuneet pintamaasta. Kaikkien yhdisteiden SHPter-pitoisuudet alittuvat ja täten haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan välitöntä terveysriskiä kohteen suunnitellussa käytössä. Bentso(a)pyreenin pitoisuus todettiin 1–2 m syvyydestä maanpinnan alapuolella tavanomaisen maankäytön alueella. Täten haitta-aineiden ei arvioida aiheuttavan välitöntä terveysriskiä kohteen suunnitellussa käytössä.

Haitta-aineilla ei todettu olevan merkittävää kulkeutumisriskiä.

Maamassojen kokonaismäärä on arvioitu ainoastaan Tove Janssonin puiston osalta, sillä Kanavapuistoon ei tutkimuksissa ollut mahdollista tehdä koekuoppia. Suunnitelman perusteella kaivettavien massojen määrän arvioidaan olevan noin 2900 m³ktr, jotka ylittävät kynnysarvon ja 600 m³ktr jotka ylittävät alemman ohjearvon.

Tutkimuksissa alueen maaperässä todettiin jätettä pieniä ääriä. Jäte oli enimmäkseen täyttömaan seassa ollutta tiilimurskaa ja lasia.

Puhdistustavoitteet

Ympäristöhallinnon julkaisun, Pilaantuneen maa-alueen riskinarviointi ja kestävä riskinhallinta (OH/2014) suosituksen mukaisesti lasten leikkipaikan kohdalla kunnostustavoitteeksi esitetään 0–0,5 m:n pintamaakerroksen osalta VNa 214/2007 mukaisia kynnysarvoja rakentamisen vaatimalle laajuudelle. Kunnostustavoitteita ei esitetä 0,5 m syvemmälle.

Puistoalueen ja koira-aitauksen osalta maaperässä todetuista haitta-aineista ja jätteistä ei arvioida muodostuvan alueen nykyisessä tai tulevassa käytössä merkittävää terveys- tai ympäristöriksiä, eikä näille aseteta kunnostustavoitteita. Koira-aitauksen alueella kaivusyvyys on noin 200 mm ja koira-aitausta ympäröivän uuden pensasistutuksen alueella 600 mm. Puistoalueella kaivut ulotetaan 20–1150 mm syvyyteen.

Putkia ja kaapeleita ympäröivän (0,3 m putken/kaapelin ympärillä) maa-aineksen tavoitepitoisuuksiksi esitetään VNa 214/2007 mukaisia kynnysarvoja. Alueelle istutettavien kasvien juurien ympärillä on oltava kynnysarvon alittavaa maata siten, ettei puiden ja pensaiden juuret ulotu pilaantuneeseen maahan eikä kasvien istutus- ja hoitotöiden yhteydessä jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia maa-aineksia.

Alueella olevia vanhoja, täysikasvuisia puita ei poisteta kohonneiden haitta-aineiden vuoksi. Näille alueille, jotka jäävät rakentamatta maisemallisista syistä, ei esitetä sovellettavaksi em. pintamaan kunnostustavoitteita. Tällaisilla alueilla on kasvillisuutta, jolloin altistuminen suoran kontaktin, pölyämisen tai tahattoman maan nielemisen kautta arvioidaan vähäiseksi, koska kasvillisuus rajoittaa altistumista näiden reittien kautta.

Puhdistusmenetelmä ja työn toteutus

Kohteessa sijaitsee vanhoja puita, jotka on tarkoitus säilyttää. Tämä vaikuttaa kunnostuksen kulkuun siltä osin, että säilytettävien puiden lähistöllä pilaantuneiden maiden kaivu rajoittuu rakentamisen vaatimaan laajuuteen, jottei puita vahingoiteta kaivujen aikana.

Kunnostus toteutetaan massanvaihdolla rakentamisen edellyttämässä laajuudessa. Kaivu tehdään siten, että haitta-aineita ei siirry alueille, joissa ei ole todettu kohonneita pitoisuuksia tai joilla on mahdollisesti tuotu pilaantumattomia maa-aineksia.

Mikäli kunnostuksen yhteydessä epäillään alueella olevan aikaisemmin toteamattomia haitta-aineita, tehdään tarvittavat analyysit, kartoitetaan esiintymistaajuus, arvioidaan kunnostustarve sekä ilmoitetaan asiasta välittömästi Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön.

Kaukolämpökaivannon alueelle suositellaan tehtäväksi tarkentavia maaperän haitta-ainetutkimuksia pilaantuneisuuden rajaamiseksi ja kunnostustöiden sujuvoittamiseksi, kun kaivutyöt alkava.

Kaivettuja maa-aineksia välivarastoidaan ja käytetään uudelleen kohteessa mahdollisuuksien mukaan. Kaivetuista maa-aineksista, joita ei voida käyttää uudelleen kohteessa, ja jotka sisältävät kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, erotellaan isoimmat kivet ja jätejakeet kaivinkonetarkkuudella ja toimitetaan luvalliseen vastaanottopaikkaan.

Jätelain (646/2011) 121§ mukaan pilaantuneen maan kuormille laaditaan kuormakohtaiset siirtoasiakirjat.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

Ympäristötekninen valvoja ohjaa kunnostustyötä ympäristöteknisissä tutkimuksissa todettujen ja kunnostuksen aikana tarvittaessa otettavien näytteiden analyysitulosten perusteella. Kaivua voidaan tarvittaessa ohjata myös metallien kenttämittausten (XRF-mittaus) avulla. Tällöin kuitenkin vähintään 20 % kenttäanalyyseista varmistetaan laboratorioanalyyseilla, jossa näytteistä analysoidaan vähintään tutkimuksissa kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet.

Kunnostuksen lopputulos varmistetaan kaivannon pohjasta otettavilla jäännöspitoisuusnäytteillä. Kaivantojen pohjanäytteitä otetaan yksi kutakin 200m²:n alaa kohden. Seinämänäytteitä otetaan mahdollisuuksien mukaan yksi noin 20 m seinämää kohden. Jäännöspitoisuusnäytteistä analysoidaan kaivualueella tehdyissä maaperätutkimuksissa kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

Mikäli kohteeseen jää kaivujen vaatiman tason alapuolelle alemman ohjearvon ylittävää maa-ainesta, erotetaan puhdas täyttö pilaantuneesta maa-aineksesta asentamalla niiden väliin huomiorakenne.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöriskien hallinta

Ennen kunnostuksen aloittamista alueelle asennetaan pilaantuneen maaperän kunnostamisesta kertovat kyltit ja alue aidataan. Pilaantuneiden maiden kuormat peitetään ja autojen renkaat puhdistetaan tarvittaessa pilaantuneiden massojen leviämisen estämiseksi. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet maa-ainekset sekä jätteelliset maa-ainekset pidetään erillään. Varastokasojen pölyämistä ja maa-aineksen leviämistä estetään tarvittaessa kevyellä kastelulla tai kasojen peittämisellä.

Veden tutkiminen ja käsittely

Kohde ei sijaitse pohjavesialueella. Pilaantuneiden maiden kaivantoihin ei arvioida kertyvän vettä kaivujen yhteydessä. Kaivantoon mahdollisesti kertyneestä vedestä otetaan näyte. Mikäli vesiä joudutaan johtamaan viemäriin, hankitaan tätä varten erillinen lupa vesien johtamisen HSY:n jäteviemärijärjestelmään. Näytteestä analysoidaan vähintään kohteesta kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina todetut haitta-aineet (VNa 21/2007).

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

Kohteessa voidaan välivarastoida maamassoja laboratoriotulosten valmistumisen, kuormaamista tai vastaanottopaikan varmistamisen vaatiman ajan.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

Kohteessa kaivettavia maa-aineksia, joiden haitta-ainepitoisuudet alittavat alemman ohjearvon, voidaan välivarastoida ja käyttää alueella täyttöihin pintamaata (0–0,5 m) syvemmällä, mikäli ne ovat siihen geoteknisiltä ominaisuuksiltaan sopivia. Haisevia ja/tai haihtuvia yhdisteitä tai elohopeaa yli kynnysarvon sisältäviä maa-aineksia ei hyödynnetä.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa on käsitelty kunnostuksen yleissuunnitelmassa.

Tiedottaminen ja raportointi

Kunnostuksesta vastaavan henkilön ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan Helsingin kaupungin ympäristöseuranta ja -valvontayksikölle ennen työn aloittamista. Ilmoituksessa kerrotaan myös kunnostuksen aloitusajankohta.

Kunnostuksen toteuttamisesta pidetään työmaalla kirjaa

Kunnostamisen jälkeen laaditaan loppuraportti, jossa esitetään vähintään seuraavat asiat:

- kohteen kuvaus
- kunnostustavoitteet
- näytteenotto- ja analytiikkamenetelmät
- kunnostuksen toteutus ja lopputulos
- määräarvio kohteeseen mahdollisesti jäävistä kunnostustavoitteiden ylittävistä maista
- alueen viimeistely
- mahdollisesti hyötykäytettyjen maiden määrät ja sijoitusalueet
- riskinarvio tai kunnostustarpeen arviointi tarvittaessa
- jatkotoimenpidetarpeen arviointi
- johtopäätökset

Loppuraportti toimitetaan Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle 3 kuukauden kuluessa kunnostuksen valmistumisesta.

Jälkiseuranta

Kohteessa ei arvioida olevan tarvetta jälkiseurannalle.

Puhdistustyön ajankohta

Arvion mukaan puistoalueen perusparannusurakka aloitetaan alkukesästä 2025.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja, eikä kuultavia asianosaisia ole.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Helsingin kaupungin maaomaisuuden kehittäminen ja tontit -palvelun ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista kiinteistöillä 91–8–9903–100 (osa) ja 91–8–9901–100 (osa) osoitteessa Tove Janssonin puisto ja Kanavapuisto, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Rakentamisalueelta on poistettava pilaantuneet maa-ainekset rakentamisen vaatimassa laajuudessa sekä ilmoituksessa esitettyjen tavoitteiden mukaisesti.
Puiston leikkialueiden päällystämättömillä ja päällystetyillä alueilla haitta-ainepitoisuudet maaperän ylimmässä, vähintään 0,5 metrin maakerroksessa eivät saa esitetyn mukaisesti ylittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaista kynnysarvoa ja arseenin osalta sen luontaista taustapitoisuutta. Leikkialueella säilytettävien puiden alueella kunnostus tulee toteuttaa rakentamisen vaatimalta laajuudelta.
Leikkialueella olevien puiden ympäriltä haitta-ainepitoinen maa-aines on poistettava niin laajasti kun puita vahingoittamatta on mahdollista. Rakenteilla, istutuksilla ja puiston hoidolla on varmistettava, etteivät lapset pääse kosketuksiin haitta-ainepitoisien maa-aineksien kanssa puiston käytön aikana. Suunnitelma lasten suojaamiseksi on toimitettava ympäristöseuranta ja -valvontayksikölle ennen leikkipaikan kunnostustyön lopettamista. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)

2. Ilmoitusalueen istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutuksen ja hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)

3. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että niitä ympäröi pilaantumattoman maan kerros, jossa haitta-aineiden pitoisuudet alittavat kynnysarvot tai arseenin luontaisen taustapitoisuuden. Pilaantumattoman maan kerroksen tulee olla paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei altistu kaivun aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNa (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

4. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisesti. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNa (214/2007) 2, 3, 4 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

5. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Pois kuljetettavista maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. Jos soveltuvaa kenttämittausmenetelmää ei ole käytettävissä, maanäytteiden haitta-ainepitoisuudet tulee määrittää riittävällä määrällä laboratoriotutkimuksia. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (VNA (214/2007) 5 §, YSL 6 § ja 209 §)

6. Kaivutyön lopuksi kaivantojen seinämien ja pohjan maaperästä tulee ottaa edustavat jäännöspitoisuusnäytteet alueilta, joista poistetaan maa-aineksia. Ne on otettava niin, että kaivualueen maaperään jäävät haitta-ainepitoisuudet tulevat luotettavasti selvitetyiksi. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kyseisellä kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. (YSL 6, 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen ja merkitseminen

7. Kaivualueille tai niiden reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Jos kunnostetulle alueelle tai sen reunoille jää maa-aineksia, joissa jonkin kulkeutuvan ja/tai haihtuvan haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava eristysrakenteen tarve. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava tarkastettavaksi suunnitelma käytettävästä eristysrakenteesta ennen kyseisten rakenteiden asentamista. (JL 12, YSL 7, 16 §)

8. Eristys- ja huomiorakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

9. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

10. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 15, 17 §)

11. Pilaantuneen maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi ja kuljetus sekä muut puhdistukseen liittyvät työvaiheet on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata ja haitta-aineita leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

12. Poistettavat pilaantuneet ja/tai jätteensekaiset maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset, joita ei hyödynnetä määräyksen 18 mukaisesti, on toimitettava kuormat peitettyinä ja ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka luvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

Vesien käsittely

13. Veden johtamisesta viemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalveluilta (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa viemäriin johtamiseen on esitettävä ympäristöseuranta- ja –valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §)

14. Mikäli kaivantoihin kertynyttä vettä ei voida ominaisuuksiensa vuoksi johtaa sellaisenaan viemäriin, on se poistettava esimerkiksi imuautolla tai puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. (YSA 41 §)

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella

15. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

16. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. (JL 13 §)

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella

17. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa pitoisuudet ovat tutkitusti valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyjen kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi esitetyn mukaisesti sekä määräyksen 1 kunnostustavoitetta noudattaen. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §, YSL 135 §)

18. Kynnysarvomaita voi käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Selvästi haitta-aineelta haisevia, haihtuvia haitta-aineita, maa-aineksia, jotka sisältävät kynnysarvopitoisuuden ylittäviä pitoisuuksia POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei saa käyttää hyödyksi. Maa-ainesten hyötykäytöstä on toimitettava yksityiskohtainen suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön vähintään viikko ennen hyötykäytön aloittamista. Suunnitelmaan tulee sisältyä arvio hyötykäytettävien maa-ainesten sisältämien haitta-aineiden ympäristö- ja terveysvaikutuksista. (YSL 32, 136 §, JL 5, 8 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

19. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta (esimerkiksi jos kunnostusalueelta ei ole teknisesti mahdollista poistaa tavoitetason ylittäviä haitta-ainepitoisuuksia sisältävää maata tai poistaminen on huomattavan vaikeaa tai riskinhallintarakenteisiin on tarpeen tehdä muutoksia). Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

20. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava myös sen maa-alueen omistajalle ja haltijalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

21. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, jokaisesta kunnostusvaiheesta tulee tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana (YSL 172 §)

22. Puhdistustyöstä on laadittava karttaliittein havainnoitu loppuraportti ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. Loppuraportissa on esitettävä vähintään tiedot alueelta kaivetuista pilaantuneista maista ja niiden sijoituspaikoista, tutkimusmenetelmistä, näytteiden analysoinnista, kunnostuksen seurannasta, mahdollisesti pilaantuneeksi jääneen alueen riskinarvio, johdetuista vesistä ja niiden käsittelystä, yhteenveto kuorma- ja siirtoasiakirjoista sekä esitys mahdollisesta jälkiseurannasta. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperä täyttää ympäristönsuojelulain 16 ja 133 §:n mukaiset terveyden- ja ympäristönsuojelun vaatimukset.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin tai alueelle rakennetaan, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (Perustelut määräyksille 1–4)

Kiinteistöillä on tarve pilaantuneen maaperän poistamiselle puistojen perusparannuksen yhteydessä. Maaperän puhdistustavoitteet on määritetty riskinarvioperusteisesti. Haitta-ainetutkimuksissa alueen maaperässä on todettu alemmat ohjearvot ylittäviä pitoisuuksia fluoranteenia, ja kynnysarvot ylittäviä pitoisuuksia arseenia, elohopeaa, lyijyä, ja PAH-yhdisteitä. Kunnostustyö on esitetty tehtäväksi leikkipuiston alueella 0,5 metrin syvyyteen ja muilta osin rakentamisen vaatimassa laajuudessa, koska kunnostussuunnitelman perusteella alueella todetut haitta-aineet eivät aiheuta riskiä ympäristölle tai terveydelle tulevassa käytössä.

Leikkikenttäalueelle jäävien isojen puiden ympäristössä on rakentein tai istutuksin varmistettava, ettei lapset pääse tahattomasti altistumaan haitta-aineille. Tätä varmistamaan on annettu määräys näiden rakenteiden ja kasvillisuuden suunnittelemisesta ja hoidosta.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille tai haitta-aineet pääse kulkeutumaan esim. asennettujen putkien kautta käyttöveteen.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti havaittavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Lisäksi mahdolliset muuttuneet pilaantuneisuuden lähtöoletukset on otettava huomioon, minkä vuoksi riskinarviota on edellytetty tarvittaessa täydennettäväksi.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (Perustelut määräyksille 5–6)

Maa-ainesten riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kaivettujen maa-aineksien kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet ovat selvillä, jotta maa-ainekset voidaan käyttää hyödyksi tai ne voidaan toimittaa oikeaan vastaanottopaikkaan. Kaivua ohjaavista näytteistä ja jäännöspitoisuusnäytteistä on tarpeen tutkia niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita kohteessa on todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Riittävällä ja luotettavalla tutkimisella varmistetaan, että kunnostustavoitteet saavutetaan.

Pitoisuuksien mittaamisessa laboratoriomenetelmät ovat tarkempia kuin kenttämenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin.

Määräys ilmoittamisesta on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Pilaantuneen maa-aineksen eristäminen, merkitseminen ja dokumentointi (Perustelut määräyksille 7–8)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Eristysrakenteilla estetään haitta-aineiden kulkeutuminen.

Eristyssuunnitelman toimittamisella etukäteen tarkastettavaksi varataan ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle mahdollisuus arvioida eristysrakenteen riittävyys estämään haitta-aineiden leviäminen puhdistetulle alueelle. Huomiorakenteiden asennuksen tarkastamiseen ennen niiden peittämistä varataan mahdollisuus, jotta voidaan arvioida perusteet kaivujen lopettamiselle asennusalueella. Samalla varmistetaan kunnostustavoitteiden toteutuminen.

Määräys dokumentoinnista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (Perustelut määräyksille 9–12)

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Haitta-aineiden tutkimisella pois kuljetettavista maa-aineksista turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaa.

Määräykset ovat tarpeen terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi.

Veden tutkiminen ja käsittely (Perustelut määräyksille 13-14)

Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan esittäminen ympäristöpalveluiden ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien viemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset ja niiden toimittaminen HSY:lle.

Kaivantovesien puhdistuslaitteisto soveltuu tarkoitukseensa, jos puhdistustulokset osoittavat johdettavan veden laadun olevan HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvan ja edellä mainitun ympäristöseuranta- ja –valvontayksikön hyväksymän erillissuunnitelman mukaista.

Pilaantuneen maa-aineksen varastointi alueella (Perustelut määräyksille 15-16)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Maa-aineksen hyödyntäminen alueella (Perustelut määräyksille 17-18)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella. Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle. Ympäristölle tai terveyden aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemiseksi kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten päällä tulee olla riittävät suojakerrokset. Nämä on esitetty määräyksessä 2 ja 3 kunnostustavoitteista.

Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto. Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Lisäpilaantuminen estetään mm. hyötykäyttökohteiden suunnitelmallisella sijoittelulla.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella.

Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ei voi käyttää hyödyksi alueella haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden takia.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena.

Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Suunnitelman tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Toiminta yllättävissä tai poikkeuksellisissa tilanteissa (Perustelut määräyksille 19–20)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Määräyksessä edellytetyt tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Tiedottaminen ja raportointi (Perustelut määräyksille 21–22)

Määräyksessä edellytetyt tiedot ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt kunnostustoimenpiteet. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Sovelletut oikeusohjeet

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 14, 16, 17, 32, 85, 133, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §
Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §
Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §
Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 15, 17, 29, 121 §
Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään ja VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750 euron maksu.
Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle. Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset
Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.
Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.