V 27.8.2025, Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2024

Det här är en motion

V 27.8.2025, Helsingin kaupungin ympäristöraportti 2024

Helsingfors stadsstyrelse

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:

Kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi Helsingin kaupungin ympäristöraportin vuodelta 2024.

Esittelijän perustelut

Helsingin kaupungin ympäristöasioiden hallintaa ohjaavat kaupunginvaltuuston hyväksymä kaupunkistrategia, kaupunginhallituksen hyväksymät ympäristönsuojelun tavoitteet 2040 sekä kaupunginhallituksen hyväksymät vuosittaiset talousarvion laatimisohjeet. Kaupungin ekologisen kestävyyden johtamisen kokonaisuudessa ympäristönsuojelun tavoitteita edistetään temaattisten osa-alueohjelmien määrätietoisella toimeenpanolla. Toimialojen, virastojen, liikelaitosten ja tytäryhteisöjen ympäristötyö tukee kaupungin ympäristöjohtamista.

Helsingin kaupungin ympäristöraportti on kaupunkikonsernin yhteinen asiakirja, jossa kuvataan kaupungin ympäristönsuojelun tavoitteiden edistymistä ja toiminnan ympäristövaikutuksia.

Ympäristöraportissa seurataan myös keskeisten ympäristönsuojelun osa-alueohjelmien, esimerkiksi Hiilineutraali Helsinki -päästövähennysohjelman, ilmastonmuutokseen sopeutumisen linjausten sekä kierto- ja jakamistalouden toimenpideohjelman edistymistä. Toimialojen, virastojen ja liikelaitosten raportointi- ja ympäristötilinpitotiedot julkaistaan avoimena datana. Koko raportti julkaistaan osoitteessa julkaisut.hel.fi, osiossa Talous, strategia ja hallinto. Ympäristöpalveluiden kokoamaan ja toimittamaan raporttiin ovat tuottaneet tietoja kaupungin toimialat, virastot, liikelaitokset ja tytäryhteisöt.

Keskeisiä poimintoja ympäristöraportista

Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi maaliskuussa 2024 kunnianhimoiset ympäristönsuojelun tavoitteet, jotka viitoittavat tietä kohti ekologisesti kestävää tulevaisuutta ja kokoavat yhteen ekologisen kestävyyden kokonaisuuden tavoitteet.

Helsingin kaupungin tavoitteena on, että ympäristöasioiden hallinnan jatkuva parantaminen on luonteva osa kaikkea johtamista. Toimialat ja liikelaitokset edistivät ympäristöjohtamista Ekokompassi-ympäristöjärjestelmien sekä kestävän kehityksen ohjelmien, sertifikaattien ja suunnitelmallisen työn kautta. Kaupungin emo-organisaatiossa toimi vuonna 2024 noin 1 200 ekotukihenkilöä.

Helsinki saavutti strategisen tavoitteensa olla maailman kestävin matkailukohde sijoittuessaan ensimmäiseksi kansainvälisessä matkailukohteiden kestävyyttä mittaavassa Global Destination Sustainability -indeksissä.

Kaupunginhallitus hyväksyi 23.6.2025 § 474 Helsingin uuden luonnonsuojelualueohjelman. Ohjelman myötä uusia luonnonsuojelualueita tullaan perustamaan Helsinkiin huomattavasti enemmän kuin aikaisemmin. Vuonna 2024 Helsinkiin perustettiin viisi uutta luonnonsuojelualuetta: Patterimäen, Varjakanpuiston tervaleppälehdon, Fastholman, Ramsinniemen luonnonsuojelualueen laajennuksen sekä Pakilanmetsän alueet. Luonnonsuojelualueiden osuus Helsingin maapinta-alasta kasvoi edellisvuodesta 0,2 prosenttiyksikköä ja on nyt 4,6 prosenttia.

Vesiensuojelutyössä korostuvat rehevöitymisen torjunta, luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen ja hulevesien hallinta. Uusi luonnonsuojelualueohjelma tulee kymmenkertaistamaan kaupungin merellisten suojelualueiden pinta-alan, ja siinä on painotettu myös pienvesikohteita. Helsingin kaupunginhallitus hyväksyi Helsingin ja Turun uuden yhteisen Itämeri-toimenpideohjelman vuosille 2024–2028 tammikuussa 2024.

Helsingillä on kunnianhimoiset ilmastotavoitteet, ja tavoitteena on saavuttaa nettonollatilanne (päästöt ja hiilen poisto tasapainossa) vuoteen 2040 mennessä. Vuonna 2024 Helsingin asukkaiden, palveluiden ja teollisuuden aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt laskivat edellisvuodesta 16 prosenttia. Merkittävin syy päästöjen vähenemiseen oli kivihiilen polton lopettaminen Hanasaaren voimalassa 1.4.2023. Vuonna 2024 kivihiiltä ei käytetty Hanasaaressa enää lainkaan.

Kaupunkikonsernin CO2-päästöt olivat 18 prosenttia koko kaupunkialueen päästöistä ja tästä osuudesta 92 prosenttia aiheutui rakennusten energiankulutuksesta. Kaupunkikonsernin kokonaisenergiankulutus väheni prosentin vuodesta 2023. CO2-päästöt vähenivät 13 prosenttia kaukolämmön päästökertoimen pienenemisen ansiosta.

Hiilineutraalin energian osuus Helen Oy:n tuotannosta nousi 63 prosenttiin. Suorat kasvihuonekaasupäästöt vähenivät 24 prosenttia.

Vaatimustaso rakentamisen energiatehokkuuden suhteen pysyi entisellään, eli kaupungin omat uudis- ja peruskorjaushankkeet tuli suunnitella ja toteuttaa kansallista määräystasoa energiatehokkaampina. Vuonna 2024 käyttöönotetuissa uudisrakennuksissa sekä rakennuslupahakemuksissa määräystasot alitettiin selvästi sekä palvelurakennuksissa että asuntotuotannossa.

Ilmastonmuutokseen sopeutumisen työtä jatkettiin edistämällä rankkasateisiin ja helteisiin varautumista sekä viherrakenteen vahvistamista.

Joukkoliikenteen matkustajamäärät kasvoivat edellisvuoteen verrattuna, mutta eivät vielä palautuneet koronaa edeltävälle tasolle. HSL otti käyttöön noin 120 uutta sähköbussia ja sähköbusseilla ajettiin lähes 42 % bussikaluston kilometreistä. Sähköautojen määrä jatkoi kasvuaan. Ladattavien autojen osuus kaikista Helsingissä liikennekäytössä olevista autoista oli 20,7 prosenttia (16,7 prosenttia vuonna 2023).

Raitioliikenne Pasilan ja Kalasataman välisellä radalla käynnistyi elokuussa ja toi kokonaan uusia alueita Helsingissä raitioliikenteen piiriin. Pyöräverkko laajeni muun muassa Itäbaanan ja Pasilanbaanan uusilla osuuksilla, ja päärautatieaseman ratapihan alittava pyörä- ja jalankulkuyhteys Kaisantunneli valmistui.

Uusi kaupungin ilmansuojelu- ja meluntorjuntasuunnitelma 2024–2029 (ILME) hyväksyttiin kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaostossa toukokuussa 2024. Siinä ennakoitiin jo EU:n uutta ilmanlaatudirektiiviä, joka tuli voimaan joulukuussa 2024. Sen myötä EU:n sitovat raja-arvot ilmansaasteiden pitoisuuksille kiristyvät merkittävästi vuonna 2030. Helsingin ilmanlaatu on kansainvälisesti vertaillen melko hyvä, mutta katupöly, liikenteen pakokaasut sekä puun pienpolton päästöt aiheuttavat yhä haittaa ihmisten terveydelle ja ympäristön viihtyisyydelle. Merkittävin melunlähde Helsingissä on tieliikenne.

Läpiajoliikennettä koskeva nastarengaskieltokokeilu oli käynnissä Lönnrotinkadulla kolmatta vuotta. Kitkarenkaiden hyötyjä nostettiin laajasti esiin eri viestintäkanavissa sekä ilmansuojelun että meluntorjunnan näkökulmasta. Kitkarenkaiden osuus on viime vuosina kääntynyt Helsingissä nousuun ja on keskimäärin noin 43 prosenttia.

Helsinki on sitoutunut toimimaan edelläkävijänä hankintojen ympäristövastuun edistämisessä. Vuonna 2024 kaupungin merkittävien toimialojen ja liikelaitosten kynnysarvon ylittäneissä hankinnoissa käytettiin ympäristökriteerejä keskimäärin 69,8 prosentissa kappalemääräisesti tarkasteltuna.

Kaupunkikonsernissa tavoitellaan liha- ja maitotuotteiden kulutuksen puolittamista vuoteen 2025 mennessä verrattuna vuoteen 2019. Esimerkiksi lihan käyttö Palvelukeskus Helsingin ruokapalveluissa on vähentynyt kouluissa ja päiväkodeissa noin 30 prosenttia vuodesta 2019 vuoteen 2024.

Helsingin kierto- ja jakamistalouden toimenpideohjelman painopistealueet ovat rakentaminen, hankinnat sekä ympäristötietoisuus ja kestävä kuluttaminen. Vuonna 2024 hyötykäyttökelpoisia maamassoja käytettiin rakentamiskohteissa uudelleen 297 728 tonnia (32 % kaikista hyötykäyttökelpoisista maamassoista). Massojen kierrättämisellä säästettiin 0,2 miljoonaa litraa polttoainetta, 755 tonnia CO2-päästöjä ja 2,1 miljoonaa euroa.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla jatkettiin kestävän kehityksen opinpolun toteuttamista. Harakan luontokeskus järjesti saariseikkailuja (844 lasta ja 197 aikuista osallistui), luontokoulupäiviä (2 313 lasta ja nuorta opettajineen osallistui), leirejä, koulutuksia, retkiä ja tapahtumia. Ympäristökasvatusta tuettiin myös HSY:n tarjoaman ympäristöneuvonnan kautta. Neuvontatunneille osallistui yhteensä 6 325 helsinkiläistä lasta ja nuorta, ja vierailukäynneillä kävi noin 1 300 helsinkiläistä koululaista ja opiskelijaa.

Helsingin kaupungin ympäristökulut, poistot mukaan lukien, olivat yhteensä 96,8 miljoonaa euroa (1,7 % kaupungin kaikista toimintakuluista). Ympäristökulut vähenivät 0,8 prosenttia vuodesta 2023. Suurimmat kuluerät aiheutuivat ilmasto- ja ympäristöystävällisen liikkumisen edistämisestä sekä alueiden puhtaanapidosta ja jätehuollosta.

Ympäristöinvestoinnit olivat yhteensä 96,9 miljoonaa euroa (12,9 % kaupungin kaikista käyttöomaisuusinvestoinneista). Vuonna 2024 ympäristöinvestoinnit vähenivät 10 prosenttia edellisvuodesta. Suurimmat investoinnit liittyivät ilmasto- ja ympäristöystävälliseen liikkumiseen, ilmastonsuojeluun sekä pilaantuneiden maiden kunnostuksiin. Ympäristötuotot olivat 5,7 miljoonaa euroa (0,5 % kaupungin kaikista toimintatuotoista).

Föredragande

kansliapäällikkö
Jukka-Pekka Ujula

Mer information fås av

Timo Lindén, kaupunginsihteeri, puhelin: 09 310 36550

timo.linden@hel.fi