Ledamoten Pentti Arajärvis motion om en gata med namn på Helsingforsslag i Helsingfors
Ledamoten Pentti Arajärvis motion om en gata med namn på Helsingforsslag i Helsingfors
Beslut
Stadsfullmäktige betraktade motionen som slutbehandlad.
Dessutom godkände stadsfullmäktige följande hemställningskläm:
Samtidigt som stadsfullmäktige godkänner motionssvaret vore det viktigt att staden vid namngivningen av gator och andra platser är medveten om att det är fråga om namn på slangspråk, som är Helsingfors eget språk. Slanggatan som namn innehåller inte slang om staden utan kan vara till exempel sjömansslang, läkarslang eller vilken slang som helst. Staden måste få en plats som beskriver Helsingfors på slangspråk. Namnkommittén borde känna till detta. Sammanfattningsvis: Helsingfors förtjänar att få en plats som är namngiven på dess eget säregna språk. (Pentti Arajärvi) |
Behandling
Ledamoten Pentti Arajärvi understödd av ledamoten Hilkka Ahde föreslog följande hemställningskläm:
Samtidigt som stadsfullmäktige godkänner motionssvaret vore det viktigt att staden vid namngivningen av gator och andra platser är medveten om att det är fråga om namn på slangspråk, som är Helsingfors eget språk. Slanggatan som namn innehåller inte slang om staden utan kan vara till exempel sjömansslang, läkarslang eller vilken slang som helst. Staden måste få en plats som beskriver Helsingfors på slangspråk. Namnkommittén borde känna till detta. Sammanfattningsvis: Helsingfors förtjänar att få en plats som är namngiven på dess eget säregna språk. |
Stadsfullmäktige godkände stadsstyrelsens förslag.
10 omröstningen
Ledamoten Pentti Arajärvis förslag till hemställningskläm JA, motsätter sig NEJ
JA-förslag: Ledamoten Pentti Arajärvis förslag till hemställningskläm
NEJ-förslag: Motsätter sig
Ja-röster: 57
Hilkka Ahde, Mahad Ahmed, Outi Alanko-Kahiluoto, Amanda Alvesalo, Pentti Arajärvi, Nita Austero, Harry Bogomoloff, Silja Borgarsdóttir Sandelin, Maaret Castren, Veli-Pekka Dufva, Elisa Gebhard, Nora Grotenfelt, Sandra Hagman, Juha Hakola, Tiina Halttunen, Atte Harjanne, Ahmad Hassan, Eveliina Heinäluoma, Sari Helin, Mari Holopainen, Ville Jalovaara, Atte Kaleva, Arja Karhuvaara, Emma Kari, Jenny Kasongo, Elina Kauppila, Otso Kivekäs, Mai Kivelä, Terhi Koulumies, Miapetra Kumpula-Natri, Ville Merinen, Silvia Modig, Seija Muurinen, Björn Månsson, Silja Paavola, Matias Pajula, Jenni Pajunen, Jaana Pelkonen, Terhi Peltokorpi, Abdifatah Qaaje, Mika Raatikainen, Marcus Rantala, Janne Rauramo, Risto Rautava, Krishna Regmi, Minna Salminen, Sari Sarkomaa, Daniel Sazonov, Seida Sohrabi, Petri Suhonen, Ilkka Taipale, Minni Takala, Niilo Toivonen, Erkki Tuomioja, Maarit Vierunen, Mikael Vuorinen, Pinja Vuorinen
Nej-röster: 3
Eija-Riitta Korhola, Otto Meri, Wille Rydman
Blanka: 21
Maria Aarnilinna, Paavo Arhinmäki, Mia Haglund, Titta Hiltunen, Veronika Honkasalo, Shawn Huff, Natalia Kallio, Maija Karhunen, Laura Korpinen, Minja Koskela, Tuuli Kousa, Minna Lindgren, Mika Merano, Riku Nieminen, Johanna Nuorteva, Amanda Pasanen, Suvi Pulkkinen, Anni Sinnemäki, Iida Tani, Alma Tuuva, Reetta Vanhanen
Frånvarande: 4
Tuula Haatainen, Harry Harkimo, Jenni Hjelt, Johanna Laisaari
Stadsfullmäktige godkände ledamoten Pentti Arajärvis förslag till hemställningskläm.
Omröstning 1
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Ahde, Hilkka | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Ahmed, Mahad | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Alanko-Kahiluoto, Outi | Vihreä valtuustoryhmä |
| Alvesalo, Amanda | Vihreä valtuustoryhmä |
| Arajärvi, Pentti | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Austero, Nita | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Bogomoloff, Harry | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Borgarsdottir Sandelin, Silja | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Castren, Maaret | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Dufva, Veli-Pekka | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Gebhard, Elisa | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Grotenfelt, Nora | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Hagman, Sandra | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Hakola, Juha | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Halttunen, Tiina | Keskustan valtuustoryhmä |
| Harjanne, Atte | Vihreä valtuustoryhmä |
| Hassan, Ahmad | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Heinäluoma, Eveliina | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Helin, Sari | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Holopainen, Mari | Vihreä valtuustoryhmä |
| Jalovaara, Ville | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Kaleva, Atte | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Karhuvaara, Arja | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Kari, Emma | Vihreä valtuustoryhmä |
| Kasongo, Jenny | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Kauppila, Elina | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Kivekäs, Otso | Vihreä valtuustoryhmä |
| Kivelä, Mai | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Koulumies, Terhi | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Kumpula-Natri, Miapetra | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Merinen, Ville | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Modig, Silvia | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Muurinen, Seija | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Månsson, Björn | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Paavola, Silja | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Pajula, Matias | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Pajunen, Jenni | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Pelkonen, Jaana | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Peltokorpi, Terhi | Keskustan valtuustoryhmä |
| Qaaje, Abdifatah | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Raatikainen, Mika | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Rantala, Marcus | Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä |
| Rauramo, Janne | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Rautava, Risto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Regmi, Krishna | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Salminen, Minna | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Sarkomaa, Sari | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Sazonov, Daniel | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Sohrabi, Seida | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Suhonen, Petri | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Taipale, Ilkka | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Takala, Minni | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Toivonen, Niilo | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Tuomioja, Erkki | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Vierunen, Maarit | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Vuorinen, Mikael | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Vuorinen, Pinja | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Korhola, Eija-Riitta | Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä |
| Meri, Otto | Kokoomuksen valtuustoryhmä |
| Rydman, Wille | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Aarnilinna, Maria | Vihreä valtuustoryhmä |
| Arhinmäki, Paavo | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Haglund, Mia | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Hiltunen, Titta | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Honkasalo, Veronika | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Huff, Shawn | Vihreä valtuustoryhmä |
| Kallio, Natalia | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Karhunen, Maija | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Korpinen, Laura | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Koskela, Minja | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Kousa, Tuuli | Vihreä valtuustoryhmä |
| Lindgren, Minna | Vihreä valtuustoryhmä |
| Merano, Mika | Perussuomalaisten valtuustoryhmä |
| Nieminen, Riku | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Nuorteva, Johanna | Vihreä valtuustoryhmä |
| Pasanen, Amanda | Vihreä valtuustoryhmä |
| Pulkkinen, Suvi | Vihreä valtuustoryhmä |
| Sinnemäki, Anni | Vihreä valtuustoryhmä |
| Tani, Iida | Vihreä valtuustoryhmä |
| Tuuva, Alma | Vasemmistoliiton valtuustoryhmä |
| Vanhanen, Reetta | Vihreä valtuustoryhmä |
| Medlem | Fullmäktigegrupp |
|---|---|
| Haatainen, Tuula | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Harkimo, Harry | Liike Nyt |
| Hjelt, Jenni | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
| Laisaari, Johanna | Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä |
Efter fullmäktigegrupp
| Fullmäktigegrupp | Ja | Nej | Tomt | Bort |
|---|---|---|---|---|
| Kokoomuksen valtuustoryhmä | 20 | 1 | 0 | 0 |
| Sosialidemokraattinen valtuustoryhmä | 18 | 0 | 0 | 3 |
| Vasemmistoliiton valtuustoryhmä | 6 | 0 | 9 | 0 |
| Vihreä valtuustoryhmä | 6 | 0 | 10 | 0 |
| Ruotsalaisen kansanpuolueen valtuustoryhmä | 4 | 0 | 0 | 0 |
| Keskustan valtuustoryhmä | 2 | 0 | 0 | 0 |
| Perussuomalaisten valtuustoryhmä | 1 | 1 | 2 | 0 |
| Kristillisdemokraattien valtuustoryhmä | 0 | 1 | 0 | 0 |
| Liike Nyt | 0 | 0 | 0 | 1 |
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Ledamoten Pentti Arajärvi och 29 andra ledamöter föreslår i sin motion att en gata får namn på Helsingforsslang, till exempel (på finska) Slangigartsa eller alternativt en plats med namnet Slangiplatsi, Slangipleisi eller Slangimesta i Helsingfors. I motionen föreslås att till exempel Adolfsgatan eller Adolfsbrinken, Prästgränd eller Stenhuggaregatan kan få det nya namnet Slangigartsa (på finska) eller något motsvarande. Motionen finns som bilaga 1.
Staden kan överväga att i framtiden kalla en gata Slangikatu–Slanggatan i ett område där slang ursprungligen kommer från och aktivt används, till exempel i östra innerstaden. Det kan övervägas när nya platser ska namnges och planläggs eller när det behövs kompletterande namn. De namn som används och som fungerar behöver emellertid inte ändras utan välgrundade motiveringar.
Principer för namnplanering
Namnplanering är en del av långsiktig stadsplanering och namnen planeras i samband med detaljplaneläggningen. Namnbeståndets preliminära avsikt är att vägleda och identifiera platser. Som bäst är namnbeståndet så oförändrat och bestående som möjligt för att uppfylla detta mål. Förvaltningslagen styr den offentliga förvaltningen och dess mål är att verkställa och främja en god förvaltning och ett gott rättsskydd i förvaltningsärenden. Paragraf nio i förvaltningslagen gäller ett krav på gott språkbruk, enligt vilket myndigheterna ska använda ett sakligt, klart och begripligt språk. Detta krav gäller även det offentliga namnbeståndet, eftersom namnen är en del av myndigheternas språkbruk.
Vid namnplaneringen i Helsingfors beaktas
anvisningar om namnplanering(Länk leder till extern tjänst)
(på finska) av Institutet för de inhemska språken och
Kommunförbundets rekommendationer om kommunens adressystem(Länk leder till extern tjänst)
. Helsingfors följer en princip om att de namn i detaljplanerna som används inte ändras om det inte föreligger vägande skäl, till exempel i anslutning till ändringar i räddningssäkerheten eller trafikarrangemangen. Detta har konstaterats vara en god princip. Enligt
Namnplaneringsguiden(Länk leder till extern tjänst)
av Institutet för de inhemska språken ska användningen av ord och uttryck som hör till slang eller dialekter i officiella namn övervägas noggrant eftersom alla inte nödvändigtvis tar dem till sig. Användningen av en inofficiell språkform kan fjärma någon och förorsaka förtroendebrist på samma sätt som en ton som avviker från den neurala tonen. Institutet för de inhemska språken konstaterar även att det inte finns skäl för den officiella världen att använda sig av talspråkliga uttryck, eftersom till exempel slangens avsikt uttryckligen är att sträva efter att skilja sig från det officiella språket.
Användning av slang i ortnamn
Allmänspråkets ord ’slang’ (på finska ’slangi’) kan användas som ett förled i gatu- och ortnamn. Enligt ordboken Kielitoimiston sanakirja betyder det finska ordet ’slangi’ ett talspråk som används av en åldersgrupp, en yrkesgrupp, en grupp av hobbyutövare eller en annan motsvarande grupp och som avviker från allmänspråket i synnerhet till sin vokabulär. Böjningen och användningen av sådana efter- eller grundled såsom ’gartsa’, ’platsi’, ’pleisi’ eller ’mesta’ kan däremot förorsaka problem för språkanvändare och de som håller på att lära sig språket. Efterledet i ett officiellt namn som är avsett för myndighetsbruk ska vara i linje med övriga efterled som används allmänt i staden, såsom gata, gränd, stig, park eller plats.
Stadsstyrelsen anser att staden kan överväga att i framtiden kalla en gata Slangikatu–Slanggatan i ett område där slang ursprungligen kommer från och aktivt används, till exempel i östra innerstaden. Det kommer att övervägas när nya platser ska namnges och planläggs eller det behövs kompletterande namn på dessa områden. De namn som används och som fungerar behöver emellertid inte ändras utan välgrundade motiveringar. Namnbeståndet är en del av en detaljplan och på så sätt ett rätt stelt skikt av stadsmiljön som sällan ändras. Det är möjligt att lyfta fram slang eller slangnamn i informationstavlor eller skyltar som finns till exempel i parker och vid historiska objekt.
Namnkommittén har redan tidigare behandlat initiativ och motioner som gäller slang: 6.4.2005 (§ 23, ett initiativ av Stadin Slangi ry) och 7.3.2007 (§ 22, en fullmäktigemotion av Lasse Leimola och undertecknad av 43 ledamöter). Efter dem har namn med slangtema getts bland annat i Fiskehamnens kvarter, som heter till exempel Donarn, Stevarn och Dirikan. Kvartersnamn används inte som officiella adresser.
Befogenheter och utlåtanden
Namnkommittén har gett ett utlåtande i ärendet. Förslaget stämmer överens med utlåtandet.
Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan behandlas svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter i stadsfullmäktige. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.
Kaupunginhallitus 03.11.2025 § 713
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Vastaehdotus:
Niilo Toivonen: Lisäys kappaleen 9 ensimmäisen lauseen jälkeen:
Samalla voidaan harkita myös sellaista jälkiosaa paikannimeen, joka noudattaa suomen kielen normaalia taivutusta, kuten aloitteessa käytetyissä esimerkeissä. Vaihtoehtona voidaan harkita, tulisiko nimen alkuosan olla stadinslangi(katu), jotta selviää, että kyse on nimenomaan Helsingissä puhutusta slangista.
Kannattaja: Ville Jalovaara
äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Niilo Toivosen vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 10
Paavo Arhinmäki, Mia Haglund, Tuuli Kousa, Silvia Modig, Seija Muurinen, Jenni Pajunen, Marcus Rantala, Tuomas Rantanen, Sari Sarkomaa, Reetta Vanhanen
Ei-äänet: 5
Ville Jalovaara, Johanna Laisaari, Krishna Regmi, Niilo Toivonen, Maarit Vierunen
Kaupunginhallitus hyväksyi esittelijän ehdotuksen äänin 10 - 5.
27.10.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Petri Jäske, johtava tuloksellisuustarkastaja, puhelin: 09 310 43024
Nimistötoimikunta 13.08.2025 § 45
Nimistötoimikunnan lausunto
Nimistötoimikunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
21.5.2025 tehdyssä valtuutettu Pentti Arajärven ja 29 muun valtuutetun valtuustoaloitteessa esitetään Slangigartsan tai vaihtoehtoisesti Slangiplatsin, -pleisin tai -mestan nimeämistä Helsinkiin. Aloitteessa esitetään, että esimerkiksi Aadolfinkatu tai -rinne, Papinkuja tai Kivenhakkaajankatu voitaisiin nimetä uudelleen Slangigartsaksi tai vastaavaksi.
Nimistötoimikunta kiittää aloitteesta ja mielenkiinnosta Helsingin nimistöä kohtaan. Helsingin nimistönsuunnittelussa huomioidaan Kotimaisten kielten keskuksen nimistönsuunnittelun ohjeet sekä Kuntaliiton suositus kunnan osoitejärjestelmästä. Helsingissä noudatetaan myös hyväksi todettua periaatetta, että käytössä olevia kaavanimiä ei muuteta, ellei nimenmuutosta puolla jokin erityinen, esimerkiksi pelastusturvallisuuteen tai liikennejärjestelyiden muutoksiin liittyvä syy.
Nimistönsuunnittelu on osa pitkäjänteistä kaupunkisuunnittelua, ja nimet suunnitellaan asemakaavoituksen yhteydessä. Nimistön ensisijainen tarkoitus on opastaa ja yksilöidä paikkoja, ja kaavanimistö onkin parhaimmillaan mahdollisimman muuttumatonta ja pysyvää, jotta se täyttää tärkeimmän funktionsa. Julkishallinnon toimintaa ohjaa hallintolaki, jonka tarkoituksena on toteuttaa ja edistää hyvää hallintoa sekä oikeusturvaa hallintoasioissa. Hallintolain 9. pykälä sisältää hyvän kielenkäytön vaatimuksen, jonka mukaan viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. Tämä vaatimus koskee myös julkista nimistöä, koska nimet ovat osa viranomaisten kielenkäyttöä.
Kotimaisten kielten keskuksen Hyvän nimistön opas (https://kielitoimistonohjepankki.fi/hyvan-nimiston-opas) linjaa, että slangiin tai murteeseen kuuluvien sanojen ja ilmausten käyttöä virallisessa nimistössä kannattaa punnita tarkkaan, sillä kaikki eivät välttämättä koe niitä omikseen. Epävirallisen kielimuodon käyttö voi etäännyttää ja aiheuttaa luottamuspulaa siinä missä neutraalista poikkeava sävykin. Kotimaisten kielten keskus toteaa myös, että virallisen maailman ei ole syytä omia puhekielisiä ilmauksia käyttöönsä, sillä esimerkiksi slangin tarkoituksena on nimenomaan pyrkiä erottautumaan kaikesta virallisesta.
Nimistötoimikunnan mielestä yleiskielen sana ’slangi’ (ruotsin kielen sana ’slang’) soveltuu kyllä kadun- tai paikannimen alkuosaksi. Kielitoimiston sanakirjan mukaan ’slangi’ merkitsee jonkin ikä-, ammatti-, harrastaja- tms. ryhmän käyttämää, varsinkin sanastoltaan yleiskielestä poikkeavaa puhekieltä. Yleiskielisessä kontekstissa harvoin käytetyn jälki- tai perusosan, kuten vaikkapa ’gartsa’, ’platsi’, ’pleisi’ tai ’mesta’, taivutus ja käyttö voi sen sijaan aiheuttaa käytännön ongelmia kielenkäyttäjille tai kieltä vasta oppiville. Viralliseen ja viranomaiskäyttöön tarkoitetun nimen jälkiosan tulee olla linjassa muiden, kaupungissa yleisesti käytettyjen jälkiosien kanssa (katu, kuja, polku, puisto aukio jne.).
Slangikatua tai vastaavaa nimeä voidaan tulevaisuudessa harkita alueelle, joka liittyy Stadin slangin syntysijoihin ja aktiiviseen käyttöön, esimerkiksi juuri itäisen kantakaupungin alueella. Tämä tulee harkittavaksi sitten kun uusia nimettäviä paikkoja tulee kaavoitettavaksi tai kun näillä alueilla tarvitaan täydentävää nimistöä. Käytössä olevia toimivia nimiä ei kuitenkaan muuteta.
Nimistötoimikunta on käsitellyt slangi-aihepiiriin liittyviä aloitteita aiemmin 6.4.2005 § 23 (Stadin Slangi ry:n aloite) ja 7.3.2007 § 22 (Lasse Liemolan ja 43 allekirjoittaneen valtuustoaloite). Slangiaiheista nimistöä on tämän jälkeen tullut muun muassa Kalasataman alueen kortteleihin. Korttelinnimet eivät ole virallisessa osoitekäytössä.
Valtuustoaloite
Valtuutettu Pentti Arajärvi ja 29 muuta valtuutettua ovat tehneet 21.5.2025 seuraavan sisältöisen valtuustoaloitteen: Yksi puuttuu: Slangigartsa
Stadissa ei ole Slangigartsaa. Voisse olla Slangiplatsi, -pleisi tai -mestakin, jos sattuu olemaan tori tai plaani. Ruotsinkielinen nimikään ei ole ongelma: Slanggartsan tai Slangmestan lienee käypiä. Verstaalla on proffa, joka tsennaa slangii.
Klaarii on, että mesta tai gartsa on cityssä, kun historiallisesti slangii on bamlattu molemmalla puolen Pitkäsiltaa, Kurvin kulmilla ja niemellä Valkasta Rööperiin ja Tölikasta Sörkkaan. Silloin on strabelina, ett virallinen Stadi ei mielellään sinksaa gartsojen nimiä, jos joku bunkkaa jo streetiillä. Pitäis siis hittaa jokin pleisi, jolla ei ole kenenkään himaosoite. Onks Aadolfinkatu ja -rinne, Papinkuja tai Kivenhakkaajankatu sellasii? Mannerheim, Kekkonen ja Miina Sillanpää on niin rankkoja kundeja ja lyyli, että nimenmuutos on kuitenkin tehty. Slangi on yhtä kova homma, ainaski Stadissa. Sen takia vois flyttaa jonkin nykyisenki nimen.
Me allekirjoittaneet funtsataan, että nimistötoimikunta duunaamaan keissii.
Toimivalta
Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu.
Kaupunginhallitus on 9.6.2025 (434 §) päättänyt, että kaupunginvaltuuston kokouksessa 21.5.2025 jätettyyn valtuutettu Pentti Arajärven ym. valtuustoaloitteeseen koskien Slangigartsan nimeämistä Helsinkiin vastaa kaupunginhallitus.
Lisätiedot
Johanna Lehtonen, nimistönsuunnittelija, puhelin: 09 310 37386
Hanna Ikonen, suunnittelija, puhelin: 09 310 64796
Detta beslut publicerades 20.11.2025
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen