Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Mari Holopaisen talousarvioaloitteesta luokkakokojen kasvun estämiseksi Helsingin kouluissa

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta Mari Holopaisen talousarvioaloitteesta luokkakokojen kasvun estämistä helsinkiläisissä peruskouluissa:

Helsingin kaupungin ylläpitämien peruskoulujen, ala-asteen koulujen ja yläasteen koulujen budjetin perusteena käytetään ns. laskennallista ryhmäkokoa, joka on 20 oppilasta vuosiluokilla 1–6 ja 18 oppilasta vuosiluokilla 7–9. Budjettiperuste on kaikissa kouluissa sama, ja rehtori päättää, miten opetus järjestetään budjetin puitteissa. Lisäksi kustannusten nousu ja mahdolliset lisääntyneet tehtävät sekä muut muutokset huomioidaan vuosittain toimialan budjetissa, jos muutokset ovat budjettia laadittaessa tiedossa. Vuoden 2026 talousarvioehdotukseen on varattu talousarvion laatimisohjeiden mukaisesti määrärahat perusopetuksen vuosiluokkien 1 ja 2 laskennallisen ryhmäkoon pienentämiseksi 18 oppilaaseen.

Perusrahoituksen lisäksi koulu voi saada tarveperusteista rahoitusta, jota kohdennetaan ensisijaisesti niin, että yksiköihin voidaan rahoituksella palkata henkilöstöä tai osoittaa nykyiselle henkilöstölle lisätunteja jakamalla ryhmiä pienemmiksi. Tarveperusteista rahoitusta saa tällä hetkellä 39 kaupungin ylläpitämää koulua.

Ryhmäkoko vaihtelee sekä koulujen välillä että niiden sisällä. Rehtorin on huomioitava opetuksen järjestämistä suunnitellessaan käytettävissä olevat koulun tilat, oppilaiden erilaiset tarpeet (esimerkiksi oppimisen tuen tarpeet ja S1/S2-oppilaiden määrä), koulun kieliohjelma sekä henkilöstörakenne (esimerkiksi aineenopettajien ja luokanopettajien erilaiset opetusvelvollisuudet). Peruskoulun yläluokilla tietyissä opetettavissa aineissa opetusryhmät muodostetaan tila- ja työturvallisuussyistä normaaleja luokkakokoja pienemmiksi. Myös oppilaaksiotolla on vaikutusta opetuksen järjestämisen suunnitteluun: ikäluokkien koko vaihtelee ja oppilaiden tekemät valinnat (esim. kielivalinnat ja painotettu opetus) vaikuttavat kokonaisoppilasmääriin, jolloin rehtorin voi olla vaikeaa muodostaa järkevän kokoisia luokkia.

Lainsäädäntö ja opetussuunnitelman perusteet eivät säätele yleisopetuksen opetusryhmien kokoa. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomen- ja ruotsinkieliset jaostot päättävät omien kieliryhmiensä osalta vuosittain 1. vuosiluokan ja 7. vuosiluokan aloituspaikkamäärät kouluittain, ja rehtori päättää, kuinka monta ryhmää oppilaista muodostetaan. Jaostot päättävät lisäksi painotetun sekä englanninkielisen ja kaksikielisen opetuksen vähimmäis- ja enimmäisryhmäkoosta oman kieliryhmänsä järjestämän opetuksen osalta.

Helsingin kaupungin ylläpitämien koulujen opetusryhmien tosiasiallisesta ryhmäkoosta on tällä hetkellä saatavilla keskitettyä tietoa rajallisesti koulujen erilaisten merkintätapojen takia. Merkintätapaa ja järjestelmiä kehitetään syksyn 2025 aikana niin, että ryhmäkokojen kaupunkitasoinen tarkastelu on jatkossa mahdollista.

Kustannusvaikutukset

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioesityksessä vuodelle 2026 on varauduttu strategian mukaiseen alkuopetuksen laskennallisen ryhmäkoon pienentämiseen 1,8 miljoonalla eurolla. Jos laskennallista ryhmäkokoa pienennettäisiin myös vuosiluokilla 3–6, lisämäärärahan kustannusvaikutus olisi vuosiluokkien 3–6 oppilasmäärät huomioiden 3,7 miljoonaa euroa.

Vuosiluokilla 7–9 oppilasmäärä on elokuun 2025 alun tietojen mukaan n. 11 200 yleisopetuksen oppilasta, jolloin laskennallisen ryhmäkoon (18 oppilasta) mukaan jaettuna laskennallinen ryhmien määrä on 622. Yläkoulun aineenopettajia (lehtorit ja tuntiopettajat) on yhteensä n. 1350, joista luokanvalvojakorvausta saa tällä hetkellä n. 560 opettajaa. Laskennallisen ryhmäkoon mukaan laskettuna tarvittaisiin tällöin n. 60 luokanvalvojaa lisää, mutta ilman tietoa todellisesta ryhmäkoosta on mahdotonta arvioida, kohdistuuko mahdollinen tarve luokanvalvojien määrään vai yläkoulun aineenopettajien kokonaismäärään.

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että perusopetuksen opetusryhmien koko pysyy kohtuullisena eikä kasva liian suureksi. Tällä hetkellä koulun budjetti määräytyy laskennallisen ryhmäkoon mukaan, joka on kaikille kouluille sama. Syksyn 2025 aikana kehitetään uusia, yhtenäisiä merkintätapoja oppilastietojärjestelmään, jolloin ryhmäkokoja voidaan jatkossa tarkastella sekä kaupunkitasoisesti että koulukohtaisesti nykyistä paremmin.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioehdotuksessa 2026 on varauduttu laskennallisen ryhmäkoon pienentämiseen vuosiluokilla 1–2 mutta ei muiden vuosiluokkien osalta. 

Kaupunginhallitus on pyytänyt kasvatus- ja koulutuslautakunnalta lausuntoa 10.9.2025 mennessä Mari Holopaisen ja 9 muun allekirjoittaneen talousarvioaloitteeseen. Aloitteessa esitetään riittävää määrärahaa, jolla varmistetaan, etteivät koulujen ryhmäkoot kasva.