Valtuustoaloite, pitkäaikainen suunnitelma maapohjan kiinteistöveron asteittaiseksi nostamiseksi

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara ja seitsemäntoista muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että Helsinki laatisi pitkäaikaisen suunnitelman maapohjan kiinteistöveron asteittaiseksi nostamiseksi kaupungin talouden turvaamiseksi.

Kiinteistöverotuksen kehittäminen Helsingissä

Kaupunkistrategian 2025-2029 mukaan ”Pidättäydymme kunnallisveron ja kiinteistöverojen korotuksista”. Tämä linjaus ohjaa tulevina vuosina myös maapohjan kiinteistöveroprosenttia koskevia päätöksiä.

Lisäksi kiinteistöverotuksen kokonaisuudistus on valmistelutilanteessa, ja siten kaikki kiinteistöverotukseen liittyvä pitkän tähtäimen suunnitelmien teko on ennen mahdollista lakiuudistusta hyvin haasteellista.

Erityisesti kiinteistöverotuksen nykyistä oikeudenmukaisemman kohdentumisen näkökulmasta olisi perusteltua toteuttaa valtakunnallinen ja jo pitkään suunniteltu kiinteistöverotuksen kokonaisuudistus, tai vaihtoehtoisesti päivittää verottajan toimesta maapohjan verotusarvojen hinta-aluekarttoja.

Yleistä kiinteistöverotuksesta

Kiinteistövero on kunnallinen vero, joka määrätään kunnassa sijaitsevasta kiinteistöstä sen omistajalle. Kiinteistövero koskee sekä maata että rakennuksia. Maa- ja metsätalousmaa sekä vesialueet eivät kuulu kiinteistöveron piiriin, maatilojen rakennukset sen sijaan kuuluvat. Kunnat eivät maksa kiinteistöveroa omalla alueellaan sijaitsevista kiinteistöistä.

Kiinteistövero määräytyy kiinteistöveroprosentin mukaisena osuutena kiinteistön verotusarvosta. Kunnalla on oikeus ja velvollisuus määritellä vuosittain käytettävät kiinteistöveroprosentit eri kiinteistötyypeille. Kunnan tulee määrätä kunnan yleinen kiinteistöveroprosentti rakennuksille ja erikseen maapohjalle, vakituisten asuinrakennusten veroprosentti sekä muiden kuin vakituisten asuinrakennusten veroprosentti.

Kunnat päättävät vuosittaiset kiinteistöveroprosenttinsa seuraavien vaihteluvälien sisällä. Helsingin kiinteistövero on voimalaitoksia lukuun ottamatta lain sallimalla minimitasolla.

* Rakentamattoman rakennuspaikan veroprosentti on tietyissä pääkaupunkiseudun ja sen kehysalueen kunnassa vähintään kunnassa sovellettava maapohjan yleinen veroprosentti vähintään +3,0 prosenttiyksikköä, enintään kuitenkin 6,00 prosenttia. Muualla rakentamattomalle rakennuspaikalle voidaan soveltaa myös yleistä kiinteistöveroprosenttia.

Valtakunnallinen kiinteistöverouudistus on ollut valmisteilla useita vuosia. Uudistuksessa pyrittäisiin saada maapohjien verotusarvot aluehintakarttojen kautta vastaamaan markkinahintoja. Rakennusten arvotusmenetelmää uudistettaisiin rakennuskustannuksiin perustuvasta vanhasta mallista käyttötarkoitukseen ja ominaisuuksiin perustuvaksi uudeksi malliksi.

Kiinteistöverouudistuksen toteuttamisen tarvetta erityisesti maapohjan osalta tukee se, että maapohjien verotusarvojen nykytilanne ei heijasta markkinahintoja ja maapohjan todellista arvoa. Tämä korostuu etenkin kasvukeskuksissa, kuten Helsingissä. Toteutuessaan uudistus todennäköisesti nostaisi merkittävästi maapohjan verotusarvoja Helsingissä ja suurimmat vaikutukset todennäköisesti kohdistuisivat omakotitalotonteille.

Kiinteistöverouudistuksen lähtökohtana on ollut kuntakohtaisesti kerättävän veron kokonaistason näkökulmasta tuottoneutraalin verotuksen tason mahdollistaminen. Toisin sanoen uudistuksen yhteydessä veroprosenttien vaihteluvälit asetettaisiin siten, että kunnalla olisi mahdollista määrittää veroprosenttinsa siten, että kerättävän kiinteistöveron kokonaismäärä ei muutu uudistuksen seurauksena.

Verotuksessa käytettävät aluehintakartat ja kiinteistöjen todellisen arvon kehitys

Verohallinto vahvistaa vuosittain päätöksellään, miten kunkin kunnan rakennusmaan verotusarvo lasketaan. Laskenta perustuu kuntakohtaisiin aluehintakarttoihin ja arviointiohjeisiin, joista selviää rakennusmaan käypä arvo eri hinta-alueilla.

Nykyinen arviointimenetelmä on kehitetty 1990-luvun alussa Valtion teknillisen tutkimuslaitoksen (VTT) ja Verohallinnon yhteistyönä. VTT selvitti rakennusmaan käyvät arvot koko maassa, ja näiden selvitysten pohjalta laadittiin vuonna 1993 kuntakohtaiset arviointiohjeet.

Arviointiohjeita on sittemmin päivitetty ajoittain hintatason muutosten mukaan. Kuitenkin viimeisin laaja päivitys kasvukeskuksissa ja niiden kehyskunnissa tehtiin jo vuosina 2005–2006. Lisäksi vuonna 2008 päivitettiin haja-asutusalueiden asunto- ja lomakiinteistöjen sekä tunturialueiden ja muiden vapaa-ajan keskusten lomakiinteistöjen hinnat. Sen jälkeen päivityksiä ei ole tehty.

Verottaja ei siis ole päivittänyt hinta-aluekarttoja 20 vuoteen. Kuitenkin samanaikaisesti Tilastokeskuksen mukaan esimerkiksi Pääkaupunkiseudun omakotitalotonttien euromääräiset keskihinnat ovat kasvaneet yli kaksinkertaisiksi välillä 2005–2024. Lisäksi Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten euromääräiset keskiansiot nousivat vuosina 2006–2023 noin 55 %. Vuoteen 2025 asti laskettuna muutos on noin 58 %. Samalla aikavälillä inflaatio heikensi rahan arvoa noin 45 % (Kuluttajahintaindeksi). Kiinteistöjen hinnat ovat nousseet Pääkaupunkiseudulla enemmän kuin tulotaso.

Näin ollen kiinteistöjen todelliset arvot ovat huomattavasti korkeammat kuin niiden tämänhetkiset verotusarvot. Jos verottaja päivittäisi alueiden hintatiedot, niin kiinteistöveron tuotto voisi kasvaa selvästikin nykyisessä kiinteistöverojärjestelmässä nykyisillä kiinteistöveroprosenteilla. Samanaikaisesti kiinteistöverotuksen kohtaanto myös yksittäisen kunnan sisällä tulisi oikeudenmukaisemmaksi kun verotuksessa käytettävät alueiden hintatiedot vastaisivat paremmin kunkin alueen todellisia nykyisiä kiinteistöjen arvoja.

Toteutunut kiinteistöveron määrän muutos Helsingissä 2015–2025

Kiinteistöveron vuosittainen kokonaismäärä kasvoi Helsingissä useimpina vuosina melko maltillisesti viimeksi kuluneen kymmenen vuoden aikana. Merkittäviä vuosimuutoksia tapahtui kuitenkin vuosina 2017 ja 2024 valtion toteuttamien lainsäädäntömuutosten seurauksena. Vuonna 2017 kiinteistöveron tuoton kasvu johtui kiinteistöverolain muutoksista. Tuolloin kiinteistöveroprosenttien ala- ja ylärajoja korotettiin sekä muiden asuinrakennusten veroprosentin kytkös vakituisen asuinrakennuksen veroprosenttiin poistettiin. Vuonna 2024 maapohjien verotus kiristyi, kun maapohjia koskevan kiinteistöveron minimitaso nostettiin 1,30 prosenttiin.

Kiinteistöverotulojen määrä Helsingissä (* vuoden 2025 luvut ovat ennakkotieto):

Voidaan todeta, että maapohjasta kerätty kiinteistövero on noussut Helsingissä kymmenen vuoden aikana lähes kaksinkertaiseksi ja erityisesti vuodelle 2024 toteutunut nousu oli suuri. Tämä kehitys on jo osaltaan ollut viime vuosina vahvistamassa Helsingin palveluiden ja investointien rahoituspohjaa.

Valtuustoaloitevastauksen valmistelu ja päätösvalta

Vastauksen on valmistellut kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosasto.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi.

Kaupunkiympäristölautakunta 09.12.2025 § 665

Detta beslut publicerades 16.01.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §