Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Vesa Korkkulan talousarvioaloitteesta oppimisen ja koulunkäynnin tuen resurssien ja tarveperustaisen rahan lisäämiseksi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta Vesa Korkkulan talousarvioaloitteesta oppimisen ja koulunkäynnin tuen resurssien ja tarveperusteisen rahan lisäämiseksi:

Helsingissä on viime vuosina ollut selkeästi nähtävissä alueiden välisen eriytymiskehityksen lisääntyminen. Kuvausta koulujen eriytymiskehityksestä on saatu oppimistulosten ja hyvinvoinnin mittareiden avulla. Helsingin kouluissa ratkaistaan syrjäytymistä ja segregaatiota jokapäiväisessä koulutyössä, kun segregaation juurisyihin vastataan varmistamalla yhdenvertaiset mahdollisuudet kasvaa ja oppia kaikille oppilaille. Myös henkilöstön koulutus ja osaaminen edesauttavat toimintaa erilaisissa toimintaympäristöissä ja opetus- ja kasvatushenkilöstö osaa tukea erilaisista lähtökohdista tulevia oppilaita.

Perusopetuslain perusteella annettava oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestämisen tapa muuttui 1.8.2025. Jatkossa esi- ja perusopetuksessa oppimisen ja koulunkäynnin tuki perustuu oppimisen edellytyksiä tukeviin opetusjärjestelyihin, ryhmäkohtaisiin tukimuotoihin ja oppilaskohtaisiin tukitoimiin. Siirtymävaiheessa lukuvuoden 2025–2026 aikana tehostettua ja erityistä tukea saaneiden oppilaiden tuki tarkistetaan vastaamaan nykyistä lainsäädäntöä. Lainmuutoksessa on varmistettu, että oppilaille annetaan konkreettisia tukitoimia ja koulujen tulee varautua riittävillä resursseilla tuen toteuttamiseen. Lainsäädännön asettamien velvoittavien tukimuotojen ja -toimien toteuttamiseksi opetuksen järjestäjille osoitetaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusta valtionosuuksina.

Vuoden 2026 talousarvioehdotuksessa on varaudu talousarvioehdotuksen laatimisohjeiden mukaisesti oppimisen tuen edellyttämiin lisäpanostuksiin kaikkiaan 11,6 miljoonalla eurolla. Tästä 8,4 miljoonaa euroa kohdentuu perusopetukseen, 0,8 miljoonaa varhaiskasvatuksen, 1,1 miljoonaa lukiokoulutukseen ja 0,4 miljoonaa ammatilliseen koulutukseen ja 1,0 miljoonaa keskitettynä varauksena opettajien täydennyskoulutukseen.

Tarveperusteinen rahoitus

Helsingissä alueellisen eriytymiskehityksen vaikutuksia ehkäistään kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla tarveperusteisella rahoituksella. Lähtökohtaisesti tarveperusteista rahoitusta kohdennetaan koululle siten, että rahoituksella voidaan toteuttaa eriarvoisuuskehitystä ehkäiseviä toimia. Ensisijaisesti rahoitusta kohdennetaan henkilöstön palkkaamiseen. Koulut voivat myös palkata yhdessä henkilöstöä ja tehdä alueellista yhteistyötä rahoituksen käytössä. Tarveperusteista rahoitusta voidaan käyttää myös muihin eriarvoisuutta vähentäviin toimenpiteisiin koulun harkinnan mukaan. Lisäksi tarveperusteista rahoitusta jaetaan keskitetysti rahoitusta saaville kouluille syrjäytymistä ehkäisevään toimintaan, kuten kouluvalmentajien ja monikielisten ohjaajien palkkakuluihin.

Perusopetuksen tarveperusteinen rahoituksen määräraha vuoden 2025 tulosbudjetissa on 9 737 000 euroa. Rahoitusta saavia kouluja on yhteensä 42, joista kaupungin kouluja on 39. Tarveperusteinen rahoitus on jaettu kouluille 1.8.2025 alkaen uudella laskentamallilla, joka huomioi entistä paremmin rahojen kohdentumisen koulujen tarpeisiin. Laskentamallissa koulujen oppilasmäärät painotetaan tarveperusteisesta indeksistä muodostetulla painokertoimella. Vuoden 2026 talousarvioehdotuksessa perusopetuksen tarveperustaista rahoitusta on lisätty talousarvion laatimisohjeiden mukaisesti 500 000 eurolla.

Lukuvuoden 2024–2025 aikana perusopetuksen 2.luokkalaisilla toteutettiin tarveperusteisen rahoituksen vaikuttavuustutkimus yhdessä Jyväskylän ja Turun yliopistojen sekä Aalto-yliopiston kanssa. Interventiotutkimuksella selvitettiin, miten luokassa olevien opettajien määrä vaikuttaa oppilaiden lukutaidon kehitykseen, matematiikan perustaitoihin, tunne- ja vuorovaikutustaitoihin sekä työskentelytaitoihin. Lisäksi tutkimuksella selvitettiin vaikutuksia opettajien yhteisopettajuutta koskevien pedagogisten käytänteiden ja toimintakulttuurin mahdollisiin muutoksiin. Tutkimustulokset valmistuvat vuoden 2025 aikana. Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta pitää tärkeänä, että tarveperusteisen rahoituksen vaikuttavuutta seurataan ja kehitetään edelleen.

Kustannusvaikutukset

Talousarvioaloitteen kustannusvaikutus oppimisen ja koulunkäynnin tuen resurssien ja tarveperusteisen rahan lisäämiseksi on 25 miljoonaa euroa.

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä oppimisen tuen ja eriarvoisuuden vähentämiseen kohdistettavaa resursointia talousarvion laatimisohjeiden mukaisin määrärahoin, jotka perustuvat toimialan tekemiin arvioihin tarpeista. Myös tarveperustaista rahoitusta on lisätty laatimisohjeiden mukaisesti. Perusopetuksen oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen perustuu perusopetuslakiin. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan palveluissa on varauduttu uudistuneen lainsäädännön edellyttämien oppimisen ja koulunkäynnin tuen lakisääteisten palvelujen resursointiin.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarvioehdotuksessa 2026 ei ole varauduttu aloitteen mukaisiin 25 miljoonan euron lisämäärärahatarpeisiin.

Kaupunginhallitus on pyytänyt kasvatus- ja koulutuslautakunnalta lausuntoa 10.9.2025 mennessä Vesa Korkkulan ja 9 muun allekirjoittaneen talousarvioaloitteesta. Aloitteessa esitetään, että oppimisen ja koulunkäynnin yleisen, tehostetun ja erityisen tuen resurssien ja koulujen tarveperustaisen rahoituksen parantamiseksi varataan ensi vuoden talousarvioon 25 miljoonan euron suuruinen lisämääräraha.