Valtuustoaloite, maahan muuttaneiden naisten työllisyyden parantaminen Helsingissä

Päätös on ehdotuksen mukainen.

Kaupunginvaltuutettu Fatim Diarra ja seitsemäntoista muuta valtuutettua esittävät aloitteessaan, että maahan muuttaneiden naisten työllisyyttä tulisi edistää aloitteessa esitetyillä tai muihin tutkittuun tietoon perustuvilla toimenpiteillä. Toimenpiteiksi ehdotetaan ryhmän nostamista kotoutumispalvelujen erityiseksi kohderyhmäksi, henkilöstön kouluttamista ryhmän tarpeista ja tukemisesta, työelämälähtöisten palvelujen laajentamista erityisesti työvoiman ulkopuolella oleville, lastenhoidolla tuettujen palvelujen määrän lisäämistä sekä ryhmän osaamisen hyödyntämistä kaupungin rekrytoinnissa.

Kaupunkistrategiassa 2025-2029 todetaan, että Helsingissä kaikilla on oltava mahdollisuus oppia ja löytää työtä. Lisäksi strategian mukaan kaupunki tarjoaa Suomen parhaat työllisyyspalvelut, jotka perustuvat helsinkiläisten työikäisten ja yritysten aitoihin tarpeisiin.

Maahan muuttaneiden naisten työllistymisen esteet

Maahan muuttaneita naisia kohtaavat Helsingissä erilaiset työllistymisen esteet. Työllisyyspalveluissa kehitettiin vuosina 2019-21 Euroopan sosiaalirahaston tuella Women to work -hankkeessa pitkään työttöminä olleille maahan muuttaneille naisille sukupuolisensitiivistä työllistymistä tukevaa palvelua ja työotetta. Hanke tunnisti naisten työllistymisen keskeisiksi esteiksi tutkinnon rinnastamiseen tai täydentämiseen, kielitaitoon, henkilökohtaiseen tuen saatavuuteen sekä naisten hoivavelvoitteeseen liittyvät haasteet.

Hankkeen havainnot ovat yhteneväisiä tutkimuskirjallisuuden ja tilastojen kanssa. Maahan muuttaneiden naisten miehiä matalampaa työllisyysastetta selittävät mm. maahanmuuton syy, työvoiman ulkopuolella oleminen sekä erilaiset työllistymisen esteet. Miehet muuttavat Suomeen naisia useammin työperusteisesti ja naiset miehiä useammin perhesyistä (Pesola H. ym., 2024, s. 32). Naiset ovat huomattavasti miehiä useammin työvoiman ulkopuolella (Saukkonen P., 2024, kuvio 38). Työllistymisen esteinä naiset tunnistavat ensisijaisesti kielitaidon puutteen, vähäiset suhteet kantasuomalaisiin, koulutukseen, työkokemukseen ja tiedonsaantiin liittyvät puutteet (Martelin, T. ym., 2020, s. 49-60).

Maahan muuttaneet naiset kotoutumis- ja työvoimapalveluiden asiakkaina Helsingissä

Helsingin kaupungin järjestämät kotoutumislain 2 luvun mukaiset kotoutumista edistävät palvelut on osoitettu työllisyyspalveluiden tehtäväksi.

Vuonna 2025 uudistuneen kotoutumislain mukaisten kotoutumista edistävien palvelujen ensisijaisia kohderyhmiä ovat äskettäin Suomeen muuttaneet työnhakijat, kansainvälistä suojelua saaneet henkilöt, lasten kotihoidon tukea saaneet henkilöt, muuten kuin tilapäisesti toimeentulotukea saavat henkilöt sekä ihmiskaupan uhrit.

Työnhakijoiksi ilmoittautuneita kotoutuja-asiakkaita on noin 6 800 henkeä, joista 57 % on naisia. Työnhakijoina olevista kotoutuja-asiakkaista naiset ovat hieman miehiä useammin korkeakoulutettuja ja hieman harvemmin perus- tai keskiasteen koulutuksen suorittaneita. Miesten työttömyys pitkittyy hieman useammin kuin naisten.

Työvoiman ulkopuolella olevia kotoutuja-asiakkaita on vuoden 2025 alusta lähtien tavoitettu 440 henkeä, joista asiakkuuden on aloittanut 156 henkeä ja joista arviolta 85 % on naisia.

Työnhakijoiden palvelut

Työvoimapalveluita Helsingissä järjestetään työnhakijoiden yksilöllisen palvelutarpeen mukaan ja henkilöasiakaspalvelu on organisoitu työllistymisen todennäköisyyden perusteella. Työllisyyspalvelujen järjestämistä ja organisointia ohjaa työnhakijoiden työttömyyden pitkittymisen keskeiset riskitekijät, jotka on tunnistettu työ- ja elinkeinoministeriön Työvoimatiekartta-hankkeessa. Riskitekijöitä ovat pitkäaikaistyöttömyys, riittämätön koulutus hakuammattiin, yli 55 vuoden ikä, ulkomaalaistaustaisuus sekä työkykyyn liittyvä riski.

Työvoimapalveluina maahan muuttaneille naisille tarjotaan esimerkiksi osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen palveluja, työnhaun tukea ja koulutusta esimerkiksi kieli-, digi-, työnhaku- ja ammatillisen osaamisen kehittämiseksi. Asiantuntijoiden osaamista kohderyhmän palvelemisessa kehitetään työllisyyspalvelujen, ELY-keskusten kehittämis- ja hallintokeskuksen (KEHA-keskus) sekä muiden kumppanien tuottamilla koulutuksilla ja tilaisuuksilla, joita on järjestetty mm. monialaisesta yhteistyöstä, traumatietoisesta asiakastyöstä, ihmiskaupasta sekä pakolaisuudesta.

Korkeakoulutetuille maahan muuttaneille on pilotoitu vuodesta 2024 lähtien International Talent Employment Service -palvelua, jossa kehitetään korkeakoulutettujen maahan muuttaneiden työllisyyspalveluita, esimerkiksi tarjoamalla työelämäyhteyksiä, kehittämällä työelämätietoa ja työnhakutaitoja sekä ohjaamalla täydennyskoulutuksiin. Pilotti on saanut erinomaisia tuloksia ja tultaneen jatkamaan vuonna 2026.

Maahan muuttaneiden työllisyyspalveluiden kehittämisen tulevaisuuden painopisteitä ovat työllisyyspalvelujen strategian mukaisesti asiakastarpeeseen paremmin vastaavien palveluiden kehittäminen, työnantajien palvelun kehittäminen mm. työelämän monimuotoisuutta vahvistavilla palveluilla, palveluiden kustannusvaikuttavuuden kasvattaminen sekä kumppanien työllisyyttä tukevan työn tukeminen.

Työvoiman ulkopuolisten kotoutujien palvelut

Maahan muuttaneiden sukupuoli on huomioitu kotoutumis- ja työvoimapalveluissa erityisesti työvoiman ulkopuolisten kotoutujien palveluissa. Työvoiman ulkopuolisia kotoutujia palvelee työllisyyspalveluissa vuoden 2025 alussa perustettu heidän tarpeisiinsa erikoistunut nelihenkinen tiimi. Keskeinen tämän palvelun kohderyhmä on kotona lapsiaan hoitavat vanhemmat, joita tavoitetaan Kelan luovuttamien lasten kotihoidon tukea saavien listojen avulla. Näistä valtaosa on naisia. Työvoiman ulkopuolisten kotoutujien palvelun työotetta ja palveluvalikoimaa kehitetään erityisesti tämän kohderyhmän kotoutumisen ja työllistymisen edistämiseksi.

Työvoiman ulkopuolisille kotoutujille järjestetään Helsingissä työväenopistolla sekä ruotsinkielisessä työväenopistossa lastenhoidolla tuettuja kieli- ja yhteiskuntaorientaatiokursseja (KOTIVA ja HEMPE). Lisäksi hyödynnetään muita työllisyyspalvelujen työnhakijoille suunnattuja sekä kolmannen sektorin ja oppilaitosten järjestämiä palveluita ja koulutuksia. Kohderyhmä ei pääsääntöisesti ollut tuntenut palveluita entuudestaan ja he ovat ohjauksen jälkeen osallistuneet niihin aktiivisesti.

Työllistymistä ja yhteisöllisyyttä edistävät puolisojen palvelut

Maahan muuttaneille on tarjolla myös asettautumista tukeva Puoliso-ohjelma. Palvelu on suunnattu kansainvälisille puolisoille, eli henkilöille, jotka ovat muuttaneet ulkomailta Suomeen kumppanin perässä. Palvelun asiakkaista yli 60 % on naisia ja se soveltuu erityisesti korkeasti koulutetuille, asiantuntijatason tehtäviin suuntaaville osaajille.

Puoliso-ohjelman asema asettautumispalveluna on vakiintunut ja sen jäsenmäärä on yli kaksinkertaistunut reilussa kahdessa vuodessa 2796 jäseneen. Palvelun asiakastyytyväisyys on ollut hyvällä tasolla ja sen uraohjauspalvelujen tuella on työllistynyt 205 puolisoa tarkastelujaksolla 2021-2025. Kokonaistyöllistymismäärä osallistujilla on ollut vielä suurempi. Palvelussa on tarjolla myös yhteisöllistä toimintaa, verkostoitumista ja yritysvierailuja sekä yritysten järjestämiä työpajoja. Vuoden 2026 alussa palvelussa julkaistaan uusi kokonaisuus urapalveluissa ja urapalveluita pystytään tarjoamaan laajemmin laajemmalle joukolle asiakkaita. Asiakkaiden ei tarvitse olla työttömiä työnhakijoita, jolloin myös esimerkiksi alityöllistetyt helsinkiläiset voivat osallistua urapalveluun.

Maahan muuttaneiden naisten rekrytoiminen kaupungille

Kaupunki julkaisi Työyhteisöjen kieliperiaatteet vuonna 2025, ja kehittämistyö periaatteiden toteutumiseksi jatkuu. Osana tätä työtä edistettiin työntekijöiden suomen ja ruotsin kielen oppimisen tukea käynnistämällä tukipalvelujen kilpailutus. Sen tarjonnasta toimialat voivat jatkossa hankkia palveluja. Kielikoulutusten tarjonta ja osallistujamäärät ovat viime vuosina kasvaneet.

Vieraskielisten tai kehittyvällä kielitaidolla kaupungille hakevien henkilöiden rekrytointia jalkautetaan osaksi normaalia rekrytointia, ja ohjeistusta sekä koulutusta sitä varten päivitetään myös kuluvan strategiakauden aikana. Henkilöstöhankinnan periaatteet: ”Helsingin kaupungin rekrytointiprosessi on tasa-arvoinen ja yhdenvertainen, ja se perustuu henkilön tosiasialliseen osaamiseen ja ansioihin.” Kaupunki kehittää myös monimuotoisten työyhteisöjen johtamista.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kehittämässä maahan muuttaneiden varhaiskasvatuksen opettajien työllistymispolussa on tuettu henkilöitä Opetushallituksen tutkinnon rinnastamis-/tunnustamisprosessissa. Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on yhteistyössä Stadin AO:n kanssa koulutettu maahan muuttaneita hakijoita kielituetun oppisopimuskoulutuksen avulla terveydenhuollon hoiva-avustajan tehtäviin.

Toimivalta

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu. Kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja suoraan kaupunginhallituksen alaisen viranomaisen toimivaltaan kuuluvia toimenpiteitä koskevat aloitteet jäävät kaupunginhallituksen vastattavaksi.

Kaupunginhallitus 12.01.2026 § 22

Päätös

Käsittely

Esittelijä

Lisätiedot

Taneli Kuusiholma, johtava asiantuntija
puhelin: 09 310 34093, taneli.kuusiholma@hel.fi

Detta beslut publicerades 28.01.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §