Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle valtuutettu Fatim Diarran ym. valtuustoaloitteesta koskien kunniaväkivallan ehkäisemistä Helsingissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon Fatim Diarran ja seitsemän muun valtuutetun aloitteesta koskien kunniaväkivallan ehkäisemistä Helsingissä yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa:

"Valtuustoaloitteessa esitetään, että Helsinki ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin kunniaväkivallan ehkäisemiseksi ja torjumiseksi yhteistyössä poliisin ja muiden viranomaisten kanssa. Ehdotettuja toimenpiteitä ovat kaupungin oman, monialaisen kunniaväkivallan ehkäisytyön kehittäminen, yhteistyörakenteiden vahvistaminen erityisesti Helsingin poliisin kanssa vakaviin väkivallan riskeihin puuttumiseksi sekä kaupungin työntekijöiden kouluttaminen kunniaväkivallan uhrien auttamiseksi. Lisäksi ehdotetaan, että luodaan kunniaväkivallan uhreille matalan kynnyksen tukipalveluja ja neuvontaa, ja että kunniaväkivallan ehkäisy sisällytetään osaksi kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä.

Kunniaväkivalta osana lähisuhdeväkivaltaa

Kunniaväkivalta on yhteisöllistä väkivaltaa, joka tapahtuu lähisuhteissa. Yhteisöllisessä väkivallassa perhe, suku tai muu yhteisö rankaisee yksilöä väkivaltaisesti normien vastaisesta käytöksestä. Väkivallan tarkoituksena on puhdistaa ja palauttaa tahrattu kunnia, ja uhrin läheiset saattavat tukea väkivallan tekijää.

Kunniaväkivalta voi ilmetä esimerkiksi uhkailuna, pakottamisena, kunnianloukkauksena, pahoinpitelynä, vainoamisena, ihmiskauppana tai seksuaalirikoksena. Kunniaväkivaltaan voi sisältyä esimerkiksi pakkoavioliiton uhka, valvonnan kohteeksi joutuminen, ryhmän tai yhteisön ulkopuolelle jättäminen, naisen sukuelinten silpominen ja äärimmillään murha. Kaikki kunniaan liittyvät väkivallan muodot eivät välttämättä täytä jonkin rikosnimikkeen tunnusmerkistöä.

Kunniaväkivallan uhrit kuuluvat usein kieli- ja kulttuurivähemmistöön tai ovat ulkomaalaistaustaisia. Useimmiten uhrina on nainen, mutta myös miehet ja pojat saattavat joutua uhreiksi esimerkiksi homoseksuaalisuuden vuoksi.

Kunniaväkivallan ehkäisy ja uhrien auttaminen toimialalla

Helsingin sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala osallistuu aktiivisesti kunniaväkivallan ehkäisytyöhön ja sen uhrien auttamiseen. Helsingillä on kaupunkiyhteinen lähisuhdeväkivallan ehkäisyn verkosto, jossa on toimialan edustus perhe- ja sosiaalipalveluista, terveys- ja päihdepalveluista sekä sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluista. Syksyllä 2025 toimialalle perustettiin oma lähisuhdeväkivaltatyön koordinaatioryhmä, jossa on edellä mainittujen palvelukokonaisuuksien lisäksi edustus pelastustoiminnan palveluista. Työryhmän tehtävinä ovat muun muassa kaupunkitasoisesta verkostosta nousevien asioiden ja jäljempänä kuvatun Moto-mallin jalkautus toimialalle.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaiset auttavat kunniaväkivallan uhreja osana perustyötään niin toimialan sisällä kuin yhteistyössä muiden viranomaisten kanssa. Kunniaväkivallan uhri voi ottaa yhteyttä neuvontaa ja apua tarvitessaan esimerkiksi sosiaalineuvontaan, lastensuojelun päivystykseen, sosiaali- ja kriisipäivystykseen tai maahan muuttaneiden erityispalvelujen palveluneuvontaan.

Kunniaväkivaltailmiön moniulotteisen luonteen vuoksi asiakkaan voi olla vaikea ottaa yhteyttä ja luottaa hänelle tuntemattomaan viranomaistahoon. Kunniaväkivaltaan voidaan puuttua ja avun saaminen varmistaa ensisijaisesti dialogisessa kohtaamisessa oman työntekijän kanssa siinä palvelussa, jossa uhri ensimmäisenä kertoo väkivallan riskistä ammattilaiselle. Olisikin tärkeää panostaa siihen, että työntekijöillä olisi mahdollisuus konsultoida myös anonyymisti lähisuhdeväkivallan asiantuntijoita tilanteissa, joissa herää huoli kunniaan liittyvästä väkivallasta.

Toimialan useissa palveluissa, kuten maahan muuttaneiden erityispalveluissa, lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä sekä aikuisten sosiaalityössä, on osaamista käydä motivoivia keskusteluita asiakasperheiden kanssa haitallisten perinteiden syrjäyttämiseksi.

Vakiintuneesti kunniaan liittyvän väkivallan ehkäisytyötä tehdään maahan muuttaneiden erityispalveluissa osana perhekohtaista asiakastyötä. Yksikössä on erityisosaamista kunniaväkivaltaan liittyvistä teemoista, kuten kunniakäsityksistä eri kulttuureissa sekä kunniaväkivallalle altistavista tekijöistä. Työssä on haasteena muun muassa työsaran laajuus, viranomaisten turvaamistoimien rajallisuus sekä uhrin solidaarisuus ja voimattomuus yhteisöä kohtaan ilmeisestä hyväksikäytöstä ja pakottavasta kontrollista huolimatta. Kunniaan liittyvän väkivallan käsittelyssä myös jatkumo pakkoavioliittoihin ja ihmiskauppaan voi nousta esille.

Toimintamalleja, jotka mahdollistavat kunniaväkivaltaan puuttumisen

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on toimintamalleja, joissa mahdollistuu kunniaväkivallan ehkäiseminen, tunnistaminen ja siihen puuttuminen. Esimerkkeinä tällaisista toimintamalleista voidaan mainita nuorten monialainen perhetyö, Barnahus-tiimi ja Vanhempana Suomessa -ryhmät sekä vakaviin ja toistuviin lähisuhdeväkivaltatilanteisiin kehitetty monitoimijainen toimintamalli (MOTO).

Nuorten monialainen perhetyö (1.1.2026 alkaen Helmi-palvelu) on tarkoitettu lastensuojelun tai perhesosiaalityön asiakkaina oleville maahanmuuttajataustaisille perheille, joiden 7–17 -vuotiailla lapsilla on esimerkiksi mielenterveys- tai päihdeoireilua ja joiden vanhemmilla on oma tuentarve. Työskentelyn tavoitteena on tukea suunnitelmallisesti koko perheen hyvinvointia ja toimintakykyä, ja palvelun työntekijöillä on ammatillisen pätevyyden lisäksi laajaa kulttuurista ja kielellistä kompetenssia asiakasperheiden kanssa työskentelyyn. Esimerkiksi nuorten itsenäistymiseen ja aikuistumiseen liittyvien kysymysten huolestuttaessa vanhempia, perhettä ja nuorta voidaan tukea keskustelemalla nuoren itsemääräämisoikeuksiin ja toisaalta vanhemman oikeuksiin ja velvollisuuksiin liittyvistä kysymyksistä.

Barnahus-työntekijät tarjoavat monialaista konsultaatiota ja tukea lapsiin kohdistuvan väkivallan kysymyksissä. Tiimissä on usean vuoden ajalta kokemusta ja osaamista asiakastapauksista, joissa on epäilty kunniaan liittyvää väkivaltaa, ja tiimin seniorisosiaalityöntekijä on linkkinä järjestöjen tarjoamaan tukeen ja yhteistyöhön poliisin kanssa. Hän myös siirtää osaamistaan toimialan muille työntekijöille.

Vanhempana Suomessa -ryhmät ovat vakiintuneet osaksi maahan muuttajien erityispalveluiden asiakastyötä tarjoten vertaisryhmissä mahdollisille kunniaväkivallan kokijoille ja tekijöille tietoa ja tukea kotouttamisen alkuvaiheessa. Ryhmissä vanhemmille annetaan tietoa muun muassa positiivisista kasvatusmenetelmistä, kuritusväkivallan haittavaikutuksista lapsiin sekä kerrotaan, että tyttöjen ja naisten silpominen on Suomessa rikos. Ryhmissä käydään keskusteluja siitä, miten uskonnollisia tai kulttuurisia perinteitä voidaan vaalia lapsen kehollista ja psyykkistä itsemääräämisoikeutta kunnioittaen, ja hylätä lapsen kasvulle ja kehitykselle haitallisia perinteitä.

Yhteistyö Helsingin poliisin kanssa

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on yhteistyössä Helsingin poliisilaitoksen, järjestöjen ja HUSin kanssa kehittänyt monitoimijaisen toimintamallin (MOTO) vakaviin ja toistuviin lähisuhdeväkivaltatilanteisiin. Mallin yhteistyötahona on Helsingin poliisin Ankkuri-tiimi, ja sitä on pilotoitu Helsingin poliisissa keväästä 2025 alkaen. Toimintamallin piiriin voidaan ohjata myös kunniaväkiväkivallan uhreja. Toimiala on sitoutunut jatkamaan monitoimijaisen mallin kehittämistä yhdessä poliisin kanssa.

MOTO-mallin mukainen työskentely kohdentuu aikuisten väliseen lähisuhdeväkivaltaan, ja sen tavoitteena on väkivaltakierteen katkaisu sekä väkivallan uhrin tukeminen. Mallissa nähdään tärkeäksi, että väkivallan uhrilla on riittävä tietoa rikosprosessin etenemisestä ja että samanaikaisesti huolehditaan tarkoituksenmukaisen tuen ja palveluohjauksen toteutumisesta. Lisäksi monialaiseen yhteistyöhön kuuluu riskinarvio ja turvasuunnitelma, jos perheenjäseneen kohdistuu kunniaväkivaltaa, kontrollia ja vainoa perheen ja yhteisön taholta.

Malli tuodaan olemassa oleviin rakenteisiin tukemaan perustyötä, ja sen avulla halutaan lisätä eri toimijoiden osaamista lähisuhdeväkivallan tunnistamisessa ja puheeksi ottamisessa. Keskeisessä roolissa on asiakkaan omatyöntekijä sosiaalihuollossa.

Lisäksi yhteistyötä Helsingin poliisin kanssa tehdään vakiintuneesti sosiaali- ja kriisipäivystyksen yhteydessä toimivassa poliisisosiaalityön yksikössä. Poliisissa työskentelevät sosiaalityöntekijät arvioivat poliisin työssään kohtaamien asiakkaiden sosiaalityön tarvetta sekä antavat psykososiaalista ohjausta ja neuvontaa. Sosiaalityöntekijät työskentelevät Pasilan ja Malmin poliisitaloissa.

Työntekijöiden kouluttaminen ja ohjeistaminen

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala pyrkii mahdollisimman kattavaan työntekijöiden osaamisen kartuttamiseen kunniaväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Työntekijöille on tarjolla lähisuhde- ja kunniaväkivaltaan liittyvää koulutusta, samoin kuin heitä eri tavoin ohjeistetaan toimimaan asiakkaiden kohtaamissa väkivaltatilanteissa.

Toimialan ammattilaisia on mukana Helsingin lähisuhdeväkivallan ehkäisyn verkoston koordinoimassa kaupunkiyhteisessä avainhenkilömallissa, jossa heitä koulutetaan tunnistamaan ja puuttumaan lähisuhdeväkivaltaan osana perustyötään. Syksyllä 2025 oli meneillään kaksi avainhenkilökoulutusta. Tähän mennessä toimialalla on noin 55 koulutettua avainhenkilöä.

Helsingin lähisuhdeväkivallan ehkäisyn verkosto järjestää kaupungin henkilöstölle lähisuhdeväkivaltatyön koulutuksia ja teemasta on käytettävissä oppimismateriaaleja. Kunniaväkivallasta järjestettiin oma koulutuksensa lokakuussa 2025. Lähisuhdeväkivaltaa käsittelevän Oppivan verkkokurssin on syyskuulle 2025 mennessä suorittanut noin 300 toimialan työntekijää.

Toimiala tekee yhteistyötä kolmannen sektorin toimijoiden kanssa henkilöstön kouluttamiseksi kunniaan liittyvän väkivallan tunnistamisesta ja puheeksi ottamisesta. Erityisesti koulutusta on tilattu ja saatu Loisto Setlementin Sopu ry:ltä, Monika Naiset -liitolta, Ihmisoikeusliitolta, Pääkaupunkiseudun Turvakoti ry:ltä sekä Ensi- ja Turvakotien liitolta.

Lapsiin liittyvän kunniaväkivallan ehkäiseminen ja siihen puuttuminen pohjautuu toimialan pysyväisohjeeseen Lapseen kohdistuvan väkivalta- ja seksuaalirikosepäilyn selvittäminen (PYSY063). Lisäksi lastensuojelussa ja perhesosiaalityössä on erillinen toimintaohje lapseen kohdistuvien väkivaltaepäilyjen selvittämisestä.

Helsingin kaupunki on laatinut kaupunkitasoinen ohjeen silpomisen estämiseksi. Lisäksi syksyllä 2025 julkaistiin kasvatuksen ja koulutuksen toimialan koordinoimana kaupunkitasoinen ohje kunniaan liittyvän väkivallan ja erityisesti kurinpitomatkojen estämiseksi sekä niin sanottujen kadonneiden lasten auttamiseksi viranomaisyhteistyöllä. Lastensuojelussa valmistellaan ohjeistusta tilanteeseen, jossa toinen ammattilainen tekee lastensuojeluilmoituksen mahdollisesta kurinpitomatkan valmistelusta tai kunniaan liittyvästä väkivallasta.

Vuoden 2025 loppuun mennessä poliisiyhteistyön Moto-mallista valmistuu perehdytysvideo työntekijöille.

Kunniaväkivallan ehkäisy osana tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on sitoutunut Helsingin kaupungin palvelujen tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmaan (2022–2025). Suunnitelmassa toimialan yhdeksi kehittämiskohteeksi on määritelty lähi- ja parisuhdeväkivallan tunnistamisen parantaminen ja palveluihin hakeutumisen edistäminen osana lähisuhdeväkivalta lapsiperheissä -palveluketjun kehittämistä ja toimeenpanoa. Toimenpiteinä mainitaan lähi- ja parisuhdeväkivaltaan liittyvien koulutusten järjestäminen, ohjeistusten laatiminen ja tutkimukseen perustuvien toimintamallien käyttöönotto. Voidaan arvioida, että erityisesti koulutusten ja ohjeistusten toteuttamisessa on suunnitelmakaudella edistytty hyvin.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Kunniaväkivallan ehkäiseminen ja uhrien onnistuneesti auttaminen tuottaa äärimmäisen merkittäviä, myönteisiä ja pitkäaikaisia terveyteen, hyvinvointiin, turvallisuuteen sekä ihmisoikeuksien toteutumiseen liittyviä vaikutuksia väkivallan kohteena oleville henkilöille ja heidän lähiyhteisöilleen. Kunniaväkivaltaan puuttuminen myös vahvistaa kansalaisten luottamusta yhteiskunnan instituutioihin ja oikeusjärjestelmään, samoin kuin vähentää väkivallasta koituvia kustannuksia.

Johtopäätökset

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalla on toteutettu valtuustoaloitteessa esitettyjä toimenpiteitä kunniaväkivallan ehkäisytyöstä, vuoropuhelusta Helsingin poliisin ja muiden viranomaisten kanssa, työntekijöiden kouluttamisesta sekä osin myös kunniaväkiväkivallan sisällyttämisestä osaksi kaupungin tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyötä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta ei pidä kannatettavana perustaa kohderyhmän asiakkaille erillisiä matalan kynnyksen palvelupisteitä, koska asiantuntijatiedon mukaan kunniaväkivallan uhria voidaan ensisijaisesti auttaa siinä palvelussa, jossa hän muutoinkin asioi. Ellei henkilö muutoin asioi toimialan palveluissa, hänelle on toimialalta tarjolla neuvontaa ja apua myös virka-ajan ulkopuolella.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että kunniaväkivallan uhrien auttamiseen tulee edelleen panostaa. Jatkokehittämisen tarpeena tunnistetaan sosiaalihuollon ja perusterveydenhuollon välisen yhteistyön vahvistaminen kunniaväkivaltaan liittyvissä kysymyksissä. Samoin lautakunta toteaa haasteelliseksi puuttua niihin kunniaväkivallan muotoihin, jotka eivät täytä rikoksen tunnusmerkistöä ja joiden selvittelyssä poliisi ei ole mukana."