Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Johanna Nuortevan talousarvioaloitteesta peruskoulujen kielten opetuksen toteuttamiseen varattavasta rahoituksesta

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon liitteenä olevasta Johanna Nuortevan talousarvioaloitteesta peruskoulujen kielten opetuksen toteuttamiseen varattavasta rahoituksesta:

Helsingin peruskouluissa noudatetaan Helsingin perusopetuksen opetussuunnitelmaa, jonka mukaisesti A1-kielen opetus aloitetaan ensimmäiseltä vuosiluokalta ja B1-kielen opetus kuudennelta vuosiluokalta. Valinnaisen A2-kielen opetus aloitetaan viimeistään kolmannelta vuosiluokalta ja valinnaisen B2-kielen opiskelu viimeistään kahdeksannelta vuosiluokalta. Uuden aloittavan A1-, A2-, ja B2-oppimäärän vähimmäisoppilasmäärä on 13–15 oppilasta (Kasvatus- ja koulutuslautakunta 17.12.2024 § 347). Koulut päättävät jokaisen oppimäärän vähimmäisoppilasmäärän koulukohtaisessa opetussuunnitelmassa.

Tuntijako määrittää järjestävän opetuksen vuosiviikkotuntimäärän, ja kielten opetus järjestetään osana laajaa kokonaisuutta. Helsingissä on vahvistettu ja lisätty kielten opetusta. Kieliä opiskellaan enemmän kuin valtakunnallinen tuntimäärä edellyttää ja koulujen kielivalikoima on laaja. Valtakunnallisessa tuntijaossa A1-kieltä on alkuopetuksessa 2 vuosiviikkotuntia. Helsingissä tuntimäärä on nostettu 4 vuosiviikkotuntiin. Helsingissä B1-kieltä opiskellaan 8 vuosiviikkotuntia, kun valtakunnallisessa tuntijaossa määrä on 7 vuosiviikkotuntia. Myös vapaaehtoista A2-kieltä opiskellaan yksi vuosiviikkotunti enemmän.

Koulujen kielitarjonta on tarkistettu keväällä 2025. Koulut tarjoavat yhteensä 9 vierasta kieltä, joista voidaan perustaa kielen ryhmä, kun vähimmäisoppilasmäärä on 13 oppilasta tai enemmän koulukohtaisen päätöksen mukaisesti (Kasvatus- ja koulutuslautakunta 17.12.2024 § 347).

A2-kieli osana alakoulun valinnaisuutta tai perustunnit ylittävänä opetuksena

Alakoulussa opiskellaan valinnaisaineita luokkien 3–6 aikana yhteensä kolme vuosiviikkotuntia. A2-kieltä opiskellaan luokilla 3–6 yhteensä 7 vuosiviikkotuntia. Jos A2-kieli ei ole valinnaisaine, lisää yksi A2-kieli vuosittaisia kustannuksia 7 vuosiviikkotunnin verran. Jos A2-kieli on oppilaan valinnaisaine, se lisää vuosittaisia kustannuksia 4 vuosiviikkotunnin verran.

A2-kieli osana yläkoulun valinnaisuutta tai perustunnit ylittävänä opetuksena

Perusopetuksen luokilla 7–9 A2-kieli on joko osa valinnaisaineita tai ylimääräinen aine. Ylimääräisenä aineena yksi A2-kieli lisää koulun vuosittaisia kustannuksia 6 vuosiviikkotunnin verran.

B2-kielen valinnanmahdollisuudet

B2-kieltä opetetaan yläkouluissa valinnaisaineena 8. vuosiluokalta alkaen.

Kouluissa, joissa A2-kieli jatkuu oppilaan valinnaisaineena, B2-kieli lisää ylimääräisenä aineen oppilaan viikkotyön määrää 8. ja 9. luokalla kahdella vuosiviikkotunnilla. Osa valinnaisaineiden tunneista on kohdennettu vain taito- ja taideaineisiin, eikä niitä voi käyttää vieraiden kielten opetukseen.

Kouluissa, joissa A2-kieltä opiskellaan ylimääräisenä aineena, oppilaat voivat valita lisäksi B2-kielen.

Kustannusvaikutukset

Ylimääräisenä aineena toteutettava A2-kielen opetus lisää koulun vuosittaisia kustannuksia 13 vuosiviikkotunnin verran. Kieltenopettajan yhden vuosiviikkotunnin henkilökustannukset ovat noin 3400 euroa sivukuluineen. Yhden ylimääräisenä aineena toteutettavan A2-kielen koulukohtainen opettajan palkkauksen lisäkustannus olisi noin 44 200 euroa.

Yhteenveto

Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että peruskoululaiset opiskelevat vähintään yhtä vierasta kieltä (A1- tai A2-kielenä) sekä toista kotimaista kieltä (A1-, A2- tai B1-kielenä). Opetus ylittää Helsingissä valtakunnallisen minimituntimäärän. Lisäksi useimmissa kouluissa voi opiskella toista vierasta kieltä.

Rehtori perustaa kouluun opetusryhmiä kaikkiin aineisiin, myös kieliin, kouluille myönnetyn käyttötalouden puitteissa. Uuden aloittavan kielen oppimäärän minimioppilasmäärä on 13–15 oppilasta.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan talousarviovalmistelussa 2026 ei ole varauduttu aloitteen mukaisiin lisämäärärahatarpeisiin ylimääräisten kielten opetusryhmien perustamiseksi.

Toimialalla laaditaan Helsinki josta voimme olla ylpeitä -kaupunkistrategian mukaisesti kieltenopetuksen tulevaisuutta Helsingissä määrittävä kielistrategia.

Kaupunginhallitus on pyytänyt lausuntoa 10.9.2025 kasvatus- ja koulutuslautakunnalta Johanna Nuortevan ja 10 muun allekirjoittaneen talousarvioaloitteeseen. Aloitteessa esitetään, että Helsingin talousarviota laadittaessa varataan riittävä määräraha vieraiden kielten opettamiseen ja kouluille varataan lisärahoitus toteutuvien ylimääräisten kielten opetuksen ryhmien mukaan.