Päätös pilaantuneen maaperän puhdistamisesta osoitteessa Malminkaari 6

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on hyväksynyt Peseba Oy:n tekemän ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen alla esitetyn mukaisesti.

Ilmoitus

Ilmoitusvelvollisuus

Ilmoitus koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista. Toiminta on ilmoitusvelvollista ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan.

Ilmoituksen tekijä

Peseba Oy
Sandarbergintie 34
10160 Degerby
Y-tunnus 2192999-4

Yhteyshenkilö: Sebastian Lindholm, sebateam@sebateam.fi

Kiinteistön tiedot, omistaja ja haltija

Alue sijaitsee Helsingin 38. kaupunginosassa (Malmi) kiinteistöllä 91- 38-94-11, jonka omistaa Helsingin kaupunki. Peseba Oy:llä on kiinteistön hallintaoikeus. Kauppakirjassa on määritelty ehdot ennen kiinteistön luovutusta Helsingin kaupungille.

Asian vireilletulo

Ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta on tullut vireille Helsingin kaupungin ympäristöseuranta- ja -valvontayksikköön 21.5.2025.

Ilmoitukseen on liitetty seuraavat liitteet:

- Liite 1: Asemapiirros ja pilaantunet alueet
- Liite 2: Kaavakartta
- Liite 3: Rajanaapuritiedot
- Liite 4: Peseba Oy, Tutkimusraportti, Malminkaari 6, Helsinki, Ortek Oy, 24.8.2023.
- Liite 5: Kunnostuksen yleissuunnitelma, Malminkaari 6, Helsinki, Ortek Oy, 20.5.2025.
- Liite 8: Valtakirja.

Ilmoitusta on täydennetty 5.6.2025 sähköpostitse mm. tarkennetuilla tiedoilla pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviosta ja maa-ainesten hyödyntämisestä kohteessa. Lisäksi täydennyksen liitteenä on toimitettu tutkimusraporttikooste: KP 711517, Helsinki Malmi K 38094 T11 Pöyry Environment Oy, 2.3.2007.

Ilmoituksen sisältö

Ilmoituksessa ja sen liitteissä on esitetty seuraavat tiedot mm. maaperästä, sen pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta sekä puhdistusmenetelmästä ja -tavoitteista:

Alueen sijainti, koko ja maan käyttö

Ilmoitusalueen pinta-ala on 5 650 m². Ilmoitusalue on esitetty alla olevassa kuvassa violetilla värillä.

Kohde on merkitty kaavassa teollisuus- ja varastorakennusten korttelialueeksi (T). Kohteessa on toiminut Etelä-Suomen Puutavara Oy 1970-luvulta alkaen kesäkuuhun 2024 asti. Puutavaraliikkeen toiminta on loppunut ja kohteeseen on haettu purkulupaa. Purkulupahakemus on vireillä ja kohteen purkutyöt on suunniteltu toteutettavaksi kesällä 2025. Kohteen käyttö on muuttumassa tulevaisuudessa ja kohteeseen on suunniteltu polkupyöräreittiä (pohjoisbaana).

Kiinteistöllä on tapahtunut omistajan vaihdos, ja kaupan yhteydessä kiinteistön myyjä (Peseba Oy) on velvoitettu vastaamaan maaperän kunnostamisesta ennen luovutusta Helsingin kaupungille.

Ilmoitusalue rajautuu lännessä junarataan, pohjoisessa ja idässä teollisuuskiinteistöihin ja etelässä Malminkaareen.

Maaperä, pohjavesi ja pintavedet

Kohteen maaperä on pääsääntöisesti hiekkaa ja soraa ensimmäisen metrin syvyydeltä maanpinnasta, minkä alapuolella on savea.

Ilmoitusalue ei sijaitse pohjavesialueella. Lähin vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue Tattarisuo (0109102) sijaitsee noin 2,5 kilometrin päässä idässä kohteesta.

Lähin pintavesi Vantaanjoki virtaa noin 2,3 kilometrin päässä lännessä.

Haitta-ainetutkimukset

Tutkimuskohteessa on tehty aiempi tutkimus vuonna 2006, jossa on todettu arseenia ja dioksiineja. Pitoisuudet on todettu alle metrin syvyydessä.

Vuonna 2023 kohteeseen tehtiin 15 tutkimuspistettä, jotka ulottuivat 1–2 metrin syvyyteen maanpinnasta. Osassa tutkimuspisteitä todettiin pilaantuneisuuteen viittaavaa hajua. Näytteistä tutkittiin öljyhiilivedyt C₁₀–C₄₀, PAH-yhdisteet, valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset metallit ja dioksiinit/furaanit (PCDD/F).

Ilmoitusalueen pohjoisosassa todettiin yhdessä tutkimuspisteessä PAH-yhdisteitä ylemmän ohjearvon ylittävänä pitoisuutena. Eteläosassa todettiin kahdessa tutkimuspisteessä sinkkiä ja kuparia ylemmän ohjearvon ylittävänä pitoisuutena, mistä sinkkiä todettiin toisessa pisteessä myös vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävä pitoisuus. Yhdessä tutkimuspisteessä todettiin myös arseenia alemman ohjearvon ylittävänä pitoisuutena. Pilaantuneeksi todetut maa-ainekset todettiin 0–1 metrin syvyydellä. Lisäksi useassa tutkimuspisteessä todettiin metalleja, kahdessa tutkimuspisteessä PAH-yhdisteitä ja yhdessä tutkimuspisteessä öljyhiilivetyjä (C₁₀–C₄₀) kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina.

Kahdesta tutkimuspisteestä tutkitut PCDD/F-yhdisteiden pitoisuudet eivät ylittäneet kynnysarvoja, mutta ne ylittivät laboratorion määritysrajat (6,4 ng/kg ja 8,9 ng/kg).

Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvio

Ilmoituksen liitteenä toimitetussa maaperän tutkimusraportissa (Ortek Oy, 24.8.2025) esitetyn pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin mukaan kohteen nykyinen toiminta luokitellaan epäherkäksi toiminnaksi, jolloin pilaantuneisuuden raja-arvona pidetään VNa 214/2007 mukaisia ylempiä ohjearvoja. Kohteessa tehdyssä maaperätutkimuksessa ylemmät ohjearvot ylittyvät kolmessa tutkimuspisteessä ja yhdessä tutkimuspisteessä todettiin alemman ohjearvon ylittävä haitta-ainepitoisuus. Arvion mukaan kohteessa katsotaan olevan kunnostustarve.

Ilmoituksen täydennyksessä (5.6.2025) on esitetty pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvio. Riskinarvion mukaan kohteessa on todettu metrin syvyydessä pilaantuneisuutta valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten alemman ja ylemmän ohjearvon ylittävinä pitoisuuksina. Ensimmäisen metrin kerroksen jälkeen tulee tiivis savinen maaperä. Maaperässä on todettu metalleja (As, Cu, Zn) sekä PAH-yhdisteitä. Kohteen pinta on asfaltoitu.

Kohdetta ei luokitella herkäksi alueeksi eikä kohteessa tai sen läheisyydessä ole ekologisesti herkkiä kohteita. Kohde ei sijaitse pohjavesialueella tai sen läheisyydessä.

Riskinarvion mukaan haitta-aineiden kulkeutumista maaperässä ei arvioida tapahtuvan. Ilmoitusalueella tehdyn maaperätutkimuksen aikana ei ole havaittu vettä, jonka mukana haitta-aineet pääsisivät leviämään. Kohteen pinta on asfaltoitu, jolloin haihtumisen tai pölyämisen arvioidaan olevan erittäin vähäistä tai olematonta. Kohteessa ei viljellä ravintokasveja eikä maan nielemistä arvioida tapahtuvan.

Kunnostustavoitteet ja arvio pilaantuneiden maa-ainesten määristä

Kunnostustavoitteeksi esitetään valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisia alempia ohjearvoja seuraavasti:

- arseeni (As), 50 mg/kg
- koboltti (Co), 100 mg/kg
- kupari (Cu), 150 mg/kg
- nikkeli (Ni), 100 mg/kg
- sinkki (Zn), 250 mg/kg
- antraseeni, 5 mg/kg
- bentso(a)antraseeni, 5 mg/kg
- bentso(a)pyreeni, 2 mg/kg
- bentso(k)fluoranteeni, 5 mg/kg
- fenantreeni, 5 mg/kg
- fluoranteeni, 5 mg/kg
- naftaleeni, 5 mg/kg
- PAH summapitoisuus, 30 mg/kg
- öljyhiilivetyjen C₁₀–C₂₁, 300 mg/kg
- öljyhiilivetyjen C₂₁–C₄₀, 600 mg/kg.

Mikäli kunnostustavoitetta ei saavuteta, ja kohteelle jää yli alemman ohjearvon ylittäviä maa-aineksia, laaditaan loppuraportin yhteydessä riskinarvio.

Mikäli kohteessa havaitaan aistinvaraisesti viitteitä muista kuin todetuista haitta-aineista, analysoidaan muut haitta-aineet tarvittavin osin pilaantuneisuuden varmistamiseksi. Mikäli kohteessa todetaan uusia haitta-aineita, otetaan yhteyttä valvovaan viranomaiseen.

Kohteessa arvioidaan olevan ylemmän ohjearvojen ylittäviä maa-aineksia yhteensä 1 350 tonnia seuraavasti:

- yli ylempi ohjearvo: 615 tonnia
- yli ylempi ohjearvo, yli vaarallisen jätteen raja-arvo: 345 tonnia
- yli alempi ohjearvo: 390 tonnia.

Kunnostustyön toteutus ja puhdistustyön laadunvalvonta

Kunnostusmenetelmänä toimii massanvaihto. Kunnostustyön aloittamisajankohta ja ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot ilmoitetaan valvovalle viranomaiselle ennen töiden alkua.

Kunnostettava kohde aidataan. Työmaa-aitaan kiinnitetään varoituskyltit, joissa ilmoitetaan työmaa-alueesta ja pilaantuneen maa-alueen kunnostamisesta.

Pilaantuneen maa-aineksen kaivua ohjaa ympäristötekninen valvoja, joka ohjaa kaivutöitä sekä huolehtii näytteenotoista. Kaivua ohjataan aistinvaraisten havaintojen, kenttämittausten ja laboratorioanalyysien perusteella. Ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivettujen maa-aineksien lajittelua pitoisuustasojen mukaan ja ohjaa ne oikeisiin vastaanottopaikkoihin. Ympäristötekninen valvoja huolehtii poisajettavien pilaantuneiden maa-aineksien kuormien siirtoasiakirjoista ja kuormakirjanpidosta. Lisäksi valvoja pitää työmaapäiväkirjaa. Näytetiedot, kuormakirjanpito sekä työmaapäiväkirja esitetään loppuraportissa.

Työmaan ympäristövaikutusten ei arvioida poikkeavan normaalista maanrakennustyömaasta. Kaivutyö toteutetaan siten, että haitta-ainepitoista maa-ainesta ei leviä puhtaille alueille tai työmaan ulkopuolelle. Haitta-aineiden leviäminen vältetään estämällä autojen tarpeeton liikkuminen haitta-ainepitoisella alueella ja peittämällä maa-aineskuormat. Tarvittaessa autojen renkaat puhdistetaan. Mikäli haitta-ainepitoisia/haisevia aineksia joudutaan väliaikaisesti välivarastoimaan alueella, maa-ainekset varastoidaan peitettynä. Kunnostustöistä aiheutuu ympäristöön normaaliin maanrakennustyöhön verrattavaa melua eli kaivinkoneiden ja kuorma-autojen ääniä. Kaivutyön aikainen pölyäminen estetään tarvittaessa maa-ainesten kastelulla tai peitolla.

Pilaantuneet maa-ainekset kaivetaan ja lajitellaan pitoisuustasojen mukaisesti. Pois kuljettavat massat toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on voimassa oleva ympäristölupa ottaa vastaan kyseistä materiaalia. Vastaanottopaikka valitaan ennen kunnostustyön alkua.

Tutkimuksissa ei ole todettu maaperässä jätteitä. Kaivutöiden aikana esiin tulevat jätteet erotellaan ja toimitetaan vastaanottopaikkoihin, joilla on lupa ottaa ko. materiaaleja vastaan.

Pilaantuneen maan ja jätteen kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Kuormat varustetaan sähköisellä siirtoasiakirjalla, jotka toimitetaan Siirto-rekisteriin. Esimerkki siirtoasiakirjasta liitetään kunnostuksenloppuraporttiin ja ympäristötekninen valvoja tai tilaaja säilyttää asiakirjoja kolme vuotta kunnostuksen päättymisestä.

Pilaantuneita maa-aineksia ei lähtökohtaisesti välivarastoida, vaan ne kuljetetaan mahdollisuuksien mukaan soveltuvaan vastaanottopaikkaan ilman välivarastointia. Hetkellistä välivarastointia voidaan kuitenkin joutua tekemään esimerkiksi laboratoriomääritysten ajaksi. Hetkellinen välivarastointi toteutetaan pääsääntöisesti asfaltoidulla tai pilaantuneella kunnostamattomalla alueella. Jos välivarastointia tehdään pilaantumattomalla alueella, varmistetaan maaperän puhtaus näytteenotolla välivarastoinnin jälkeen.

Kunnostuksen lopputulos todetaan jäännöspitoisuusnäytteillä, jotka kerätään kaikilta kaivupinnoilta, seinämistä ja pohjista. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan kaivannon pohjalta vähintään 15 x 15 metrin alalta edustavina kokoomanäytteinä. Kaivannon luiskista/seinämistä otetaan jokaiselta 10…20 metrin matkalta edustava kokoomanäyte niiltä osin, kun kaivannossa on selkeä luiska/seinämä. Jäännöspitoisuusnäytteet analysoidaan akkreditoidussa laboratoriossa ja näytteistä analysoidaan todettuja haitta-aineita.

Mikäli kohteeseen jää kunnostustavoitteen ylittäviä maa-aineksia, merkitään maa-ainekset huomiorakenteella, esimerkiksi huomioverkolla.

Alueen maaperän kunnostus päättyy, kun kunnostustavoitteet ylittävät haitta-ainepitoiset maa-ainekset on saatu poistettua alueelta asianmukaisiin vastaanottopaikkoihin. Kunnostuksen jälkeen kaivannot täytetään niin, että ne jäävät turvallisiksi.

Kohteen jälkiseurantatarve sekä mahdolliset jatkotoimenpiteet arvioidaan kunnostuksen loppuraportissa.

Varautuminen poikkeuksellisiin tilanteisiin ja työsuojelu on esitetty yleissuunnitelmassa.

Veden tutkiminen ja johtaminen

Kohteessa toteutetussa tutkimuksessa ei havaittu vettä. Ennakkotietojen perusteella kaivantoihin ei arvioida kertyvän kaivantovesiä.

Mikäli kunnostusvaiheessa kunnostuskaivantoon kertyy vettä, tutkitaan veden laatu (öljyhiilivedyt C₅–C₄₀, kiintoaine, VNa:n 214/2007 mukaiset metallit sekä PAH-yhdisteet) akkreditoidussa laboratoriossa.

Veden pumppaamiselle varmistetaan lupa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY) ennen pumppauksen aloitusta. Johdettava vesi käsitellään tarvittaessa ympäristölle haitattomiksi ennen johtamista viemäriverkostoon.

Maa-ainesten hyödyntäminen

Kunnostustavoitteet alittavat maa-ainekset voidaan hyödyntää kohteen täytöissä. Maa-ainesten pitoisuudet varmistetaan laboratoriossa.

Ilmoituksen täydennyksen (5.6.2025) mukaan kohteesta kaivetut pilaantumattomat (haitta-ainepitoisuuksiltaan alemman ohjearvon alittavat) tiivistyskelpoiset maat käytetään kaivantojen täyttöön, jos ne ovat teknisesti siihen soveltuvia. Maa-ainekset, joissa todetaan hajua, ei käytetä täytöissä.

Kynnysarvomaiden hyödyntämisestä aiheutuvat mahdolliset haitalliset vaikutukset ympäristöön ja terveydelle voidaan arvioida, kun tiedetään mitä haitta-aineita mahdollisesti täyttöön käytettävät maa-ainekset sisältävät. Kynnysarvon ylittävien maa-ainesten haitalliset vaikutukset arvioidaan ennen niiden hyödyntämistä. Arviointi toimitetaan viranomaiselle, jonka hyväksynnän jälkeen kynnysarvon ylittäviä maa-aineksia voidaan kohteella hyödyntää.

Kohteessa hyödynnettävät maat sijoitetaan ensisijaisesti kaivantojen pohjalle alustäyttöihin. Kynnysarvot ylittäviä, mutta alemman ohjearvon alittavia maa-aineksia voidaan käyttää yli 0,5 metrin syvyydessä maanpinnasta. Hyödynnettyjen kynnysarvomaiden sijainnit merkitään kunnostuksen toimenpideraportin piirustuksiin.

Raportointi

Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti, jossa esitetään vähintään seuraavat asiat:

- tunnistetiedot
- työn vastuuhenkilöt
- muut kunnostushankkeeseen osallistuneet tahot
- käsitellyt massat (määrä, laatu, alkuperä, pitoisuudet, sijoituspaikka ja ajankohta)
- kohteeseen jäävien massojen laatu ja sijainti
- kunnostuksen toteutus
- kunnostuksen aikataulu
- maa-ainesten ja jätteiden käsittelytiedot
- hyödynnetty haitta-ainepitoinen maa-aines
- mahdollisten vesien käsittely ja johtaminen
- mahdolliset käyttörajoitukset
- arvio tavoitteiden toteutumisesta
- asiakirjojen säilytys
- tiedot työskentelyolosuhteista
- erikoiset havainnot ja poikkeamat suunnitelmista sekä syyt mahdollisiin poikkeamiin.

Kunnostustyöstä laaditaan loppuraportti kolmen kuukauden kuluttua kunnostustyön päättymisestä. Loppuraportti toimitetaan valvovalle ympäristöviranomaiselle sekä tiedoksi kiinteistön omistajalle.

Aikataulu

Kunnostustyöt on tarkoitus tehdä kesän 2025 aikana.

Ilmoituksen käsittely

Vireilläolosta ilmoittaminen ja kuuleminen sekä lausunnot

Ilmoituksen vireilläolosta tiedotettiin 5.6.2025 kiinteistön omistajalle, jolle asianosaisena varattiin tilaisuus tehdä muistutus ilmoituksesta. Kiinteistön omistaja on 12.6.2025 ilmoittanut, että ilmoitukseen ei ole lausuttavaa.

Ilmoituksesta ei ole pyydetty lausuntoja.

Ratkaisu

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikkö on tarkastanut Peseba Oy:n ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisen ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maaperän puhdistamista osoitteessa Malminkaari 6, ja on päättänyt hyväksyä sen seuraavin määräyksin.

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä

1. Puhdistettavan alueen maaperästä on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä esitetyt alemmat ohjearvot. (Valtioneuvoston asetus (214/2007) 2, 3, 4 §)

2. Alueelta tulee poistaa jätejakeet, jotka saattavat aiheuttaa haittaa tai vaaraa ympäristölle tai terveydelle. (Jätelaki (646/2011) 5, 12, 13 §)

3. Kunnallistekniset ja muut vastaavat rakenteet, esimerkiksi putket ja kaapelit, tulee asentaa siten, että pilaantumattoman maan kerros on paksuudeltaan sellainen, etteivät haitta-aineet pääse kulkeutumaan putkiin tai haitta-aineille ei voi altistua tulevien kaivutöiden aikana. Myös rakenteiden yläpuolelle tulee sijoittaa pilaantumatonta maata, jossa alittuvat kynnysarvot ja arseenin luontainen taustapitoisuus. Ko. maa-ainekset eivät saa sisältää jätejakeita. (VNA (214/2007) 2, 3, 4, 5 §)

4. Ilmoitusalueelle tehtäviltä istutusalueilta, puiden istutusalueet ja nurmialueet mukaan lukien, on poistettava maa-aines, jossa haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, ja jätetäyttö riittävän syvältä, jotta istutus- ja muiden hoitotöiden yhteydessä ei jouduta käsittelemään haitta-ainepitoisia tai jätteitä sisältäviä maa-aineksia. (JL 5, 13 §, VNA (214/2007) 2, 3, 4 §)

5. Jos maaperässä todetaan aiemmin toteamattomia haitta-aineita valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaiset kynnysarvot ylittävinä pitoisuuksina, tai jo aiemmin todettuja haitta-aineita selvästi aiemmin todettua enemmän, maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve on arvioitava näiden haitta-aineiden osalta. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen puhdistustyön jatkamista. Jos kyseiset maa-ainekset poistetaan alueelta, ei arviointia tarvitse tehdä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §, YSL 135 §)

Jos maaperään jää kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia naftaleenia, tulee pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida edellä mainitusti kunnostuksen loppuraportin yhteydessä. (VNA 214/2007 2, 3, 4 §, Ympäristönsuojelulaki 135 §)

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta

6, Täydentäviä haitta-ainetutkimuksia on tehtävä pääasiassa ilmoituksen mukaisesti kunnostuksen edetessä, mikäli havaitaan jätteitä tai kenttämittausten perusteella haitta-ainepitoista maata. Maanäytteitä tulee ottaa myös paikoilta, joilta on purettu rakennuksia tai rakenteita alueen aiempien tutkimusten jälkeen. Alueelta kaivettujen maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksia tulee tutkia riittävästi. Maa-aineksista tulee tutkia vähintään niiden haitta-aineiden pitoisuuksia, joita ko. kaivualueella on aiemmin todettu kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina. Pois kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien selvittämiseen voidaan käyttää siihen soveltuvia kenttämittausmenetelmiä. Vähintään 10 % kenttämittausten tuloksista tulee varmentaa laboratorioanalyysein. (YSL 6 §, VNA 214/2007 2 §)

7. Pilaantuneiden maiden kaivun jälkeen on otettava jäännöspitoisuusnäytteitä ilmoituksessa esitetysti, mutta kuitenkin siten, että kaivantojen pohjilta otetaan yksi kokoomanäyte noin 200 m² kohti ja seinämistä 10–20 metrin matkaa kohden vähintään yksi kokoomanäyte maalajikohtaisesti korkeintaan metrin paksuisista näytekerroksista. Jäännöspitoisuusnäytteistä on tutkittava laboratoriossa vähintään jokaisella kaivualueella tutkimuksissa todettujen pitoisuuksiltaan kynnysarvon ylittävien haitta-aineiden pitoisuudet. (YSL 6 §)

8. Analyysi- ja mittausmenetelmien on oltava luotettavia ja riittävän tarkkoja. Kenttämittauslaitteiden ja -välineiden on oltava tarkoitukseen sopivia, kunnossa ja oikein kalibroituja. (YSL 209 §)

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen

9. Kaivualueelle tai sen reunoille jäävät maa-ainekset, joissa jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon, on merkittävä tavanomaisesta maanrakentamisesta poikkeavalla huomiorakenteella. Lisäksi jos kunnostusalueelle tai sen reunoille jää helposti haihtuvia tai kulkeutuvia haitta-aineita kynnysarvon ylittävinä pitoisuuksina, tulee arvioida eristystarve. (JL 12, 13 §)

10. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on toimitettava vähintään kaksi viikkoa ennen asentamista tarkastettavaksi suunnitelmat eristystarpeen arvioinneista ja/tai käytettävistä eristysrakenteista. (YSL 172 §)

11. Asennetut huomio- ja eristysrakenteet tulee dokumentoida kunnostuksen loppuraportissa. (YSL 139 §)

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy

12. Puhdistustyömaa on aidattava ja varustettava pilaantuneen maan puhdistamisesta kertovin kyltein. (JL 13 §)

13. Maan kaivu, mahdollinen esikäsittely ja varastointi sekä kuljetus on tehtävä niin, ettei pilaantunutta maata tai siinä esiintyviä haitta-aineita tai jätteitä leviä ympäristöön ilman kautta, veden mukana tai muilla tavoin. (YSL 7 §, JL 13 §)

14. Pilaantumattomat ja eriasteisesti pilaantuneet sekä vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat maa-ainekset sekä mahdolliset jätejakeet on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. (JL 5, 17 §)

15. Pilaantunut maa-aines on toimitettava kuormat peitettyinä käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai muussa vastaavassa päätöksessä on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. (JL 13, 29 §)

16. Vaarallista jätettä sekä pilaantunutta maa-ainesta luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan kuljetettaessa on oltava mukana jätteen haltijan laatima siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on pääsääntöisesti laadittava sähköisenä, jätelain 121 a §:n rajauksin. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (JL 121 §)

17. Jätteitä saa luovuttaa kuljetettavaksi vain alueellisen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ylläpitämään jätehuoltorekisteriin merkityille kuljetusliikkeille. (JL 29 §)

Maa-ainesten välivarastointi

18. Puhdistustyö on suunniteltava ja toteutettava siten, että massojen välivarastointi puhdistusalueella on mahdollisimman vähäistä. Kaivettuja massoja saa välivarastoida puhdistusalueella maa-ainesten esikäsittelyn ja analysoinnin vaatiman ajan, kuitenkin korkeintaan yhden kuukauden. Voimakkaasti haisevia massoja saa välivarastoida korkeintaan yhden viikon. Välivarastoinnista on pidettävä kirjaa. (JL 13 §)

19. Välivarastointitoiminta on sijoitettava puhdistusalueella sellaiseen kohtaan ja toteutettava siten, että toiminnasta ei aiheudu puhtaan pohjamaan ja pilaantuneiden maa-ainesten sekoittumista. Tarvittaessa välivarastointialueelta tulee ottaa näytteet toiminnan päätyttyä. (JL 13, 16 §)

Veden tutkiminen ja käsittely

20. Kaivantovedet tulee toimittaa luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan tai johtaa jätevesiviemäriin. Veden johtamisesta jätevesiviemäriin on haettava lupa Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä (HSY). HSY:n vesihuollon liittymispalveluiden antama lupa on esitettävä ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien johtamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §).

21. Veden poistamisesta muualle kuin jätevesiviemäriin tai luvanvaraiseen vastaanottopaikkaan on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tarkastettavaksi erillinen suunnitelma vähintään kaksi viikkoa ennen veden poistamisen aloittamista. (YSL 155, 172 §, Ympäristönsuojeluasetus 41 §)

Maa-ainesten hyödyntäminen

22. Alueelle muualta tuotavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet eivät saa ylittää kynnysarvoja. Kunnostusalueelta kaivettuja maa-aineksia, joissa haitta-ainepitoisuudet ovat tutkitusti kynnysarvojen ja alempien ohjearvojen välissä voidaan käyttää kunnostusalueella hyödyksi pääasiassa ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Selvästi haitta-aineelta haisevia maa-aineksia sekä kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia haihtuvia haitta-aineita, POP-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia ei kuitenkaan saa käyttää hyödyksi. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

23. Maa-ainesten hyödyntämisessä on otettava huomioon YSL 16 § mukainen maaperän pilaamiskielto eikä hyötykäytettävästä maa-aineksesta saa aiheutua vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Kynnysarvomaita saa käyttää hyödyksi vain alueella, jossa on jo valmiiksi vastaavia pitoisuuksia ja ominaisuuksiltaan vastaavia haitta-aineita. Hyötykäytettävän maa-aineksen yläpuolella tulee olla vähintään 0,5 metrin paksuinen pilaantumattoman maan kerros tai tiivis rakennekerros (tiivis asfaltti). Hyödynnettävät maa-ainekset saavat sisältää enintään 10 % mineraalisia rakennusjätejakeita. (YSL 32, 136 §, JL 5, 6, 8 §)

24. Maa-ainesten hyödyntämispaikat tulee esittää valvontaviranomaiselle vähintään viikkoa ennen hyödyntämisen aloittamista. (YSL 172 §)

25. Maa-ainesten hyödyntämistä koskevat toimenpiteet tulee raportoida kunnostuksen loppuraportin yhteydessä. Hyödyntämispaikat tulee esittää myös kartalla. (YSL 172 §)

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa

26. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on ilmoitettava välittömästi, jos työn aikana ilmenee oleellinen poikkeama aiemmista tutkimustuloksista tai tarve poiketa ilmoituspäätöksen mukaisesta kunnostuksesta. Tarvittaessa on lisäksi esitettävä suunnitelma puhdistustyön jatkamisesta, jotta uuden ilmoitusmenettelyn tai jatkotoimenpiteiden tarvetta voidaan harkita. (YSL 134, 135, 136, 172 §, JL 13 §)

27. Jos pilaantuneisuus jatkuu ilmoituksen tarkoittaman alueen ulkopuolelle, on työn jatkamisesta siinä kohdassa esitettävä suunnitelma tarkastettavaksi ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle. Asiasta on myös viipymättä ilmoitettava sen maa-alueen omistajalle, jonka puolelle pilaantuneisuus jatkuu. (YSL 134, 136, 172 §, JL 13 §)

Tiedottaminen ja raportointi

28. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tehtävä kirjallinen aloitusilmoitus ennen puhdistustöiden aloittamista. Mikäli kunnostus tehdään useassa osassa, tulee jokaisesta kunnostusvaiheesta tehdä aloitusilmoitus. Aloitusilmoituksesta on käytävä ilmi kunnostuksen aloitusajankohta, työn vastuuhenkilöiden ja kunnostuksen valvonnasta vastaavan ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot työn aikana sekä kaivettujen haitta-ainepitoisten maa-ainesten vastaanottopaikat. Kunnostuksesta pidettävän kirjanpidon on oltava ajan tasalla ja valvovan viranomaisen saatavilla työn aikana. (YSL 172 §)

29. Pilaantuneen maaperän puhdistamistöistä on tiedotettava naapureita. (YSL 7 §, JL 13 §)

30. Varsinaisen puhdistustyön aikana ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle tulee tiedottaa työn eri vaiheiden etenemisestä. (YSL 172 §)

31. Puhdistustyöstä on laadittava loppuraportti karttaliitteineen ilmoituksessa esitetyn mukaisesti. Loppuraportti on toimitettava ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ja maanomistajalle kolmen kuukauden kuluessa puhdistustyön päättymisestä. (YSL 172 §)

Yleiset perustelut

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Ilmoitus on tehtävä viimeistään 45 vuorokautta ennen puhdistamisen kannalta olennaisen työvaiheen aloittamista.

Valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset pilaantuneen alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä sekä tarkkailusta. Pilaantuneen alueen puhdistamisen on katettava toimet, jotka ovat tarpeen pilaavien aineiden poistamiseksi, vähentämiseksi, leviämisen estämiseksi tai hallitsemiseksi. Päätös on annettava tiedoksi ja siitä on tiedotettava noudattaen, mitä ympäristönsuojelulain 85 §:ssä säädetään.

Edellä annetut määräykset pilaantuneen maaperän kunnostamisesta ovat tarpeellisia, jotta kiinteistön maaperästä ei voi aiheutua vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle.

Pilaantuneisuuden arviointiperiaatteet

Valtioneuvoston asetuksessa (214/2007) maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista on säädetty maaperän yleisimpien haitta-aineiden pitoisuuksille kynnysarvot sekä alemmat ja ylemmät ohjearvot. Näitä pitoisuusarvoja käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää kynnysarvon, on arvioitava maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve.

Herkkyydeltään tavanomaisessa maankäytössä, kuten asuin-, puisto- ja virkistysalueilla, maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon. Teollisuus-, varasto- tai liikennealueella tai muulla vastaavalla alueella maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jos jonkin haitta-aineen pitoisuus ylittää ylemmän ohjearvon. Vastaavalla alueella tarkoitetaan esimerkiksi päällystettyjä työpaikka-alueita, joilla ei ole asuinrakennuksia ja joiden maaperän suojelun tarve ei ole ihmisen toiminnan vuoksi erityinen. Puhdistustavoitteet voidaan määrittää myös tarkennetulla riskinarviolla, joka perustuu maankäyttöön ja muihin olosuhteisiin.

Mikäli alueen maankäyttö muuttuu myöhemmin, pitää pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioida tarvittaessa uudelleen vastaamaan muuttunutta tilannetta.

Päätöksessä pilaantumattomalla maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa haitta-aineiden pitoisuudet eivät ylitä kynnysarvoja. Pilaantumattomalla maa-aineksella, jossa on kohonneita haitta-ainepitoisuuksia, tarkoitetaan maata, jossa jonkin haitta-aineen pitoisuus on kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan maata, jossa yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus ylittää alemman ohjearvon.

Kaivettu pilaantunut maa-aines on vaarallista jätettä, jos valtioneuvoston asetuksessa jätteistä (978/2021) esitetyt kriteerit täyttyvät. Jos maa-aineksessa todetaan olevan haitallisia aineita, niiden vaaraominaisuudet on selvitettävä tarvittaessa.

Haitta-ainepitoisten maa-ainesten luokittelu

Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset luokitellaan kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältäviksi maa-aineksiksi, tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi sekä vaarallisiksi jätteiksi luokiteltaviksi pilaantuneiksi maa-aineksiksi.

Tiedon siirtäminen

Ympäristönsuojelulain 139 §:n mukaan maa-alueen luovuttajan tai vuokraajan on esitettävä uudelle omistajalle tai haltijalle käytettävissä olevat tiedot alueella harjoitetusta toiminnasta sekä jätteistä tai aineista, jotka saattavat aiheuttaa tai ovat aiheuttaneet maaperän tai pohjaveden pilaantumista, sekä alueella mahdollisesti tehdyistä tutkimuksista tai puhdistustoimenpiteistä.

Määräysten perustelut

Puhdistustavoitteet ja -menetelmä (perustelut määräyksille 1–5.)

Maaperän puhdistaminen kohteessa on tarpeen, sillä kohteessa kiinteistön omistaja on vaihtunut. Kohteen käyttötarkoitus on myös muuttumassa puutavaraliikkeen toiminnasta polkupyöräreitiksi. Ilmoitusalueen maaperässä on todettu valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaisten ylemmän ohjearvon ylittäviä pitoisuuksia sinkkiä, kuparia ja PAH-yhdisteitä. Sinkkiä todettiin myös vaarallisen jätteen raja-arvon ylittävä pitoisuus. Lisäksi arseenia todettiin alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus. Alueella on todettu myös kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia metalleja, PAH-yhdisteitä ja öljyhiilivetyjä. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnin mukaan kohteessa katsotaan olevan kunnostustarve nykyisellä maankäytöllä. Ilmoituksessa on esitetty kunnostustavoitteeksi alempia ohjearvoja. Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on hyväksynyt esitetyt kunnostustavoitteet.

Erilaisilla jätejakeilla voi olla haitallisia ominaisuuksia. Tarkastelu jätteiden haitattomuudesta on tarpeen ympäristön pilaantumisen ehkäisemiseksi ja terveysturvallisuuden takaamiseksi. Jätejakeiden poistamisella estetään mahdollisen haitan tai vaaran aiheutuminen ympäristölle ja terveydelle. Jätteiden haitattomuus voidaan osoittaa esimerkiksi kemiallisilla analyyseillä tai liukoisuustesteillä.

Pilaantuneiden maiden poistamisella riittävän laajalti putki- ja kaapelikaivantojen kohdilta varmistetaan, etteivät työntekijät myöhemmin tehtävien uusimistöiden yhteydessä altistu haitta-aineille.

Riittävän suurilla kasvien istutuskuopilla ja haitta-ainepitoisten maa-ainesten poistamisella juurien läheisyydestä estetään pilaantuneen maan esiintulo hoitotoimenpiteiden yhteydessä.

Puhdistustyön aikana mahdollisesti todettavien uusien haitta-aineiden riskien arviointi kynnysarvot ylittäville haitta-ainepitoisuuksille on tarpeen, koska kynnysarvopitoisuus toimii herätearvona pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli haitta-aineita todetaan selvästi aiempaa enemmän tai tavoitepitoisuuksia korkeampina pitoisuuksina, ei aiemmin tehty riskinarvio kuvaa riittävän luotettavasti muuttunutta tilannetta. Lisäksi naftaleenin osalta pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi on tarpeen terveyshaittojen ehkäisemiseksi, jos kynnysarvon ylittäviä pitoisuuksia jää maaperään. Maankäyttö on tulevaisuudessa muuttumassa polkupyöräreitiksi.

Haitta-ainetutkimukset ja puhdistustyön laadunvalvonta (perustelut määräyksille 6–8.)

Maaperän riittävän tarkalla ja luotettavalla tutkimisella pilaantunut maa voidaan tunnistaa, rajata ja puhdistaa päätöksen mukaisesti. Poistettavan maa-aineksen riittävällä tutkimisella varmistutaan siitä, että maa-aineksen kaikki haitta-aineet ja niiden pitoisuudet tunnetaan niin, että maa voidaan toimittaa oikeaan vastaanotto- tai hyödyntämispaikkaan. Jäännöspitoisuusnäytteillä osoitetaan puhdistustavoitteiden saavuttaminen.

Pitoisuuksien mittaamisessa kenttämenetelmät ovat epätarkempia kuin laboratoriomenetelmät. Valtioneuvoston asetuksen (214/2007) mukaan tutkimusten tulee perustua standardoituihin tai niitä luotettavuudeltaan vastaaviin menetelmiin. Tämän vuoksi näytteet tai osa niistä on analysoitava laboratoriomenetelmin. Jäännöspitoisuusnäytteiden laboratoriomäärityksillä saadaan mitattua myös niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joille ei ole käytettävissä kenttämittausmenetelmää ja mahdollisesti niiden haitta-aineiden pitoisuudet, joita ei ole aiemmin tutkittu.

Pilaantuneen maa-aineksen merkitseminen (perustelut määräyksille 9–11.)

Huomiorakenteet toimivat myöhempien kaivujen aikana merkkinä pilaantuneen maan rajasta. Mahdolliset eristysrakenteet estävät pilaantuneisuuden leviämistä muille alueille.

Tiedot huomiorakenteiden ja/tai eristysrakenteiden asentamisesta ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Työn aiheuttamien terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy (perustelut määräyksille 12–17.)

Kunnostuskohteen rajaamisella ja merkitsemisellä varmistetaan, etteivät ulkopuoliset henkilöt oleskele alueella ja/tai altistu haitta-aineille työn aikana.

Määräyksellä haitta-aineiden leviämisen estämisestä ilman, veden tai muunkaan altistusreitin kautta ehkäistään niistä aiheutuvien ympäristö- ja terveyshaittojen syntyminen.

Jätelain 17 §:n mukaan vaarallista jätettä ei saa laimentaa eikä muulla tavoin sekoittaa lajiltaan tai laadultaan erilaiseen jätteeseen taikka muuhun aineeseen.

Siirtoasiakirjan käytöllä turvataan ko. jätteiden luovutus asianmukaiseen käsittelyyn ja luodaan edellytykset kuljetusten riittävään seurantaan ja valvontaan. Siirtoasiakirjat ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Alueelta luvanvaraisiin vastaanottopaikkoihin kuljetettava pilaantunut maa-aines on jätelain tarkoittamaa jätettä. Jätelain mukaan jätettä saa luovuttaa vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljetusliikkeelle tai sille, jolla on oikeus ottaa vastaan jätettä ympäristöluvan nojalla.

Maa-ainesten välivarastointi (perustelut määräyksille 18–19.)

Välivarastointia koskevilla määräyksillä varmistetaan, että puhdistusalueen läheisyydessä ei tapahdu maaperän tai veden lisäpilaantumista tai lähialueella oleskelevien ihmisten altistumista.

Näytteiden ottamisella välivarastointialueelta toiminnan päättyessä varmistetaan, että haitta-ainepitoisten massojen välivarastointi ei ole aiheuttanut maaperän pilaantumista kyseisellä alueella.

Veden tutkiminen ja käsittely (perustelut määräyksille 20. ja 21.)

Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, että vedessä olevat haitta-aineet eivät pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän tai pohjaveden pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle.

HSY:n vesihuollon liittymispalvelujen luvassa ohjeistetaan viemäriin johdettavista vesistä tehtävät laatuselvitykset. Viemärin omistajan tai haltijan antaman luvan sekä veden puhdistus- ja johtamissuunnitelmien esittäminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle ennen vesien jätevesiviemäriin johtamista on tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Riittävät tiedot kaivantovesien laadusta ovat tarpeen, sillä maa-aineksessa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet eivät suoraan vastaa niiden pitoisuuksia vedessä muun muassa haitta-aineiden erilaisen liukoisuuden vuoksi. Vesien laatutiedon perusteella kaivantovedet voidaan toimittaa sellaiseen vastaanottopaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseisen laatuisia kaivantovesiä.

Veden johtamissuunnitelman toimittamisella valvontaviranomaiselle tarkastettavaksi varmistetaan, ettei vesien ympäristöön johtamisessa aiheuteta ympäristön pilaantumisen vaaraa.

Maa-ainesten hyödyntäminen (perustelut määräyksille 22–25.)

Ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaan ilmoituskäsittelyllä voidaan käsitellä maaperän puhdistamisen yhteydessä kaivetun maa-aineksen hyödyntäminen kaivualueella.

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö on pääasiassa hyväksynyt ilmoituksessa esitetyn haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntämistä koskevan suunnitelman. Määräyksissä on tarkennettu mm. hyödynnettävien maa-ainesten sisältämiä haitta-aineita ja jätejakeiden enimmäismäärää.

Haitta-ainepitoisuuksiltaan kynnysarvot ylittävien ja alemmat ohjearvot alittavien kohteesta kaivettujen kaivumaiden soveltuvuus hyötykäyttöön kunnostusalueella on tarpeen selvittää valtioneuvoston asetuksen (214/2007) 2 §:n nojalla kohteen arvioinnin yhteydessä. Maa-ainesten hyötykäyttöön tarvitaan ympäristölupa, jos alueelle muualta tuotavien kaivumaiden haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot. Lisäksi maa-ainesten hyödyntäminen edellyttää, että maa-aines on käyttötarkoitukseen teknisesti soveltuvaa eikä siitä aiheudu vaaraa tai haittaa ympäristölle.

Joidenkin orgaanisten yhdisteiden hajukynnys voi olla niille annettuja pilaantuneen maan viitearvoja alempi, ja ne voivat täytöissä aiheuttaa hajuhaittaa. Tämän vuoksi selvästi haisevia maa-aineksia ei voi käyttää hyödyksi alueella. Haihtuvia haitta-aineita, PCDD/PCDF-yhdisteitä tai elohopeaa sisältäviä maa-aineksia, joissa ko. haitta-ainepitoisuudet ylittävät kynnysarvot, eivät sovellu alueella hyödynnettäväksi haitta-aineiden haitallisten ominaisuuksien ja haihtuvuuden vuoksi.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/1021, eli ns. POP-asetuksen mukaan POP-yhdisteitä sisältävän jätteen osalta on varmistettava jätteen sisältämien POP-yhdisteiden hävittäminen tai muuntaminen palautumattomasti siten, että jäljelle jäävillä jätteillä ja päästöillä ei ole POP-yhdisteiden ominaisuuksia. PBT- ja vPvB-aineiden hävittäminen ja poistaminen kierrosta tulisi olla tavoitteena. Näin ollen ko. yhdisteiden kynnysarvon ylittävät pitoisuudet tulisi lähtökohtaisesti rajata hyötykäytön ulkopuolelle.

Kunnostuskohteesta kaivettujen kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävien maa-ainesten hyödyntämisen edellytyksenä on, että hyötykäytettävästä maa-aineksesta ei aiheudu lisäpilaantumista tai vaaraa tai haittaa ympäristölle tai terveydelle. Näin ollen haitta-ainepitoisten maakerrosten päällä tulee olla riittävä pilaantumattoman maan kerros tai tiivis asfaltti.

Mineraalisilla rakennusjätejakeilla tarkoitetaan inerttejä rakennusjätteitä, kuten betonia ja tiiltä. Maa-ainesten seassa esiintyvien jätejakeiden sallittua enimmäismäärää on tarkennettu kymmeneen prosenttiin.

Maa-ainesten hyödyntämistä koskeva aloitusilmoitus ja raportointi ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Toiminta poikkeuksellisissa tai yllättävissä tilanteissa (perustelut määräyksille 26. ja 27.)

Ympäristöseuranta- ja -valvontayksikkö voi antaa lisäohjeita pilaantuneen maan puhdistamisesta tai päättää jatkokäsittelystä ympäristönsuojelulain 136 §:n mukaisesti puhdistustyön aikana ilmenneiden yllättävien tai uusien tietojen perusteella.

Poikkeuksellisesta tilanteesta ja pilaantuneen alueen jatkumisesta ilmoituksessa esitetyn alueen ulkopuolelle on edellytetty ilmoitettavaksi valvontaviranomaiselle ja kiinteistön omistajalle, jotta voidaan harkita tarvittavia jatkotoimenpiteitä.

Tiedottaminen ja raportointi (perustelut määräyksille 28–31.)

Kirjallinen aloitusilmoitus ja tiedot massojen käsittely- ja loppusijoituspaikoista sekä ilmoitus valvojan yhteystiedoista ovat tarpeen viranomaisvalvonnassa.

Määräys naapureille tiedottamisesta on tarpeen, jotta voidaan varmistaa, ettei kunnostus loukkaa yksityistä etua.

Työnaikaisella kirjanpidolla ja raportoinnilla dokumentoidaan alueella tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Työn eri vaiheista tiedottaminen ympäristöseuranta- ja -valvontayksikölle on tarpeen, jotta valvovalla viranomaisella on mahdollisuus tehdä tarkastuksia oleellisten kunnostustyövaiheiden aikana. Loppuraportin esittäminen on tarpeen viranomaisvalvonnassa ja tiedon kulkemisen varmistamisessa maaperän tilasta kiinteistön omistajalle.

Sovelletut säännökset

Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 6, 7, 16, 32, 134, 135, 136, 139, 155, 172, 200, 205, 209 §

Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 41 §

Jätelaki (646/2011) 5, 6, 8, 12, 13, 17, 29, 121 §

Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) 2, 3, 4, 5 §

Hallintolaki (434/2003) 34 §

Toimivaltainen viranomainen

Ympäristöministeriö on päätöksellään VN/5635/2018 siirtänyt Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle toimivallan käsitellä ympäristönsuojelulain mukaiset pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevat ilmoitukset Helsingin kaupungin alueella. Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto on päätöksellään siirtänyt tämän toimivallan ympäristöseuranta- ja -valvontayksikön päällikölle.

Ilmoituksen käsittelymaksu ja sen määräytyminen

Ilmoituksen käsittelystä peritään 1750,00 euron maksu. Helsingin kaupungin Taloushallintopalvelu-liikelaitos toimittaa laskun ilmoituksen tekijälle.

Maksu määräytyy Helsingin kaupungin ympäristönsuojeluviranomaisen taksan (ympäristö- ja lupajaosto 15.2.2024, 31 §) perusteella.

Päätöksen tiedoksianto ja voimassaolo

Päätöksestä kuulutetaan julkisesti Helsingin kaupungin internetsivulla, osoitteessa https://paatokset.hel.fi/fi/kuulutukset-ja-ilmoitukset

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä kuulutuksen julkaisemisesta. Päätös on lainvoimainen valitusajan jälkeen, mikäli päätöksestä ei valiteta.

Päätös on voimassa viisi vuotta.

Muutoksenhaku ja täytäntöönpano

Valitusosoitus on liitteenä asianosaisille. Päätöstä on noudatettava muutoksenhausta huolimatta, jollei valitusviranomainen toisin määrää.