Vammaisneuvoston asettaminen ja jäsenten nimeäminen toimikaudelle 2025-2027

Det här är en motion

Vammaisneuvoston asettaminen ja jäsenten nimeäminen toimikaudelle 2025-2027

Helsingfors stadsstyrelse

Päätösehdotus

Kaupunginhallitus päättää asettaa toimikaudekseen 2025–2027 vammaisneuvoston edistämään vammaisten ja pitkäaikaissairaiden helsinkiläisten osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Kuntalain ja hyvinvointialuelain mukaisesti vammaisneuvosto osallistuu kaupungin toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten tai pitkäaikaissairaiden henkilöiden hyvinvoinnin ja terveyden, osallisuuden ja liikkumisen, elinympäristön ja asumisen, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen tai heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta.

Vanhusneuvoston tehtävänä on varmistaa vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kaupunkilaisten yhdenvertaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia.

Vammaisneuvosto:

• seuraa, että Helsingin palvelujen kehittämisessä huomioidaan niiden riittävyyttä ja soveltuvuutta vammaisille ja pitkäaikaissairaille kaupunkilaisille

• seuraa, että Helsingin palveluissa huomioidaan esteettömyys ja saavutettavuus

• tuo esiin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden ihmisten näkökulmaa

• tekee esityksiä, lausuntoja ja kannanottoja kaupungin muille toimijoille

• edistää Helsingin kaupungin ja pitkäaikaissairaus- ja vammaisyhdistysten välistä yhteistyötä

• edistää palveluita ja osallistumismahdollisuuksia koskevaa viestintää

Työskentelytapoja kuvataan liitteenä olevassa vammaisneuvoston toimintasäännössä.

Vammaisneuvosto tekee toimikausittain toimintasuunnitelman ja raportin kaupunginhallitukselle.

Kaupunginhallitus nimeää eri vammaryhmiä edustavat yhdistykset / yhteisöt, jotka nimeävät vammaisneuvostoon jäsenen tai varajäsenen.

Nimetyt yhteisöt ovat:

Jäsenen nimeävä yhdistysVarajäsenen nimeävä yhdistys
Helsingin Kuurojen Yhdistys ryHelsingin Kuuloyhdistys ry
Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset rySuomen Kuurosokeat ry
Helsingin Invalidien Yhdistys ry                    Uudenmaan Lihastautiyhdistys ry
Kehitysvammatuki 57 ryDe Utvecklingsstördas Väl i Mellersta Nyland rf
Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys ryAutismiyhdistys PAUT ry
Mielenterveysyhdistys Etappi ryTaiteen sulattamo ry
Neurovähemmistön Aktivistit ryUudenmaan CP-yhdistys ry
Kynnys ryKynnys ry
Helsingin Reumayhdistys ryHelsingin Sydänyhdistys ry
Helsingin Allergia- ja Astmayhdistys ryPääkaupunkiseudun Hengitys ry

Kaupunginhallitus nimeää vammaisneuvoston muut jäsenet ja heidän henkilökohtaiset varajäsenensä seuraavasti:

 
Jäsen
Varajäsen
1. Kokoomus
Sari Menna
Jim Koskinen
2. SDP
Erkki Helo
Christa Pessi
3. SDP
Arzu Caydam-Lehtonen
Jere Lehtoniemi
4. Vihreät
Jan Huopainen          
Julia Liljegren
5. Vasemmistoliitto
Sirpa Puhakka
Jenive Mansikkamäki

Kaupunginhallitus nimeää vammaisneuvoston puheenjohtajaksi Sirpa Puhakan. Vammaisneuvostoa valitsee järjestöedustajien keskuudesta varapuheenjohtajan.

Vammaisneuvosto valitsee keskuudestaan toimintaa valmistelevan työvaliokunnan, johon kuuluu neuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan lisäksi neljä vammaisneuvoston jäsentä. Työvaliokunnan kokoonpanosta vähintään puolet on oltava järjestöjen edustajia.

Kaupunginhallitus päättää lisäksi:

- kehottaa kaupunginkansliaa vastaamaan vammaisneuvoston ja sen työvaliokunnan valmistelu- ja sihteeritehtävistä, kokousjärjestelyistä, viestinnästä sekä muista toiminnan kannalta tarpeellisista järjestelyistä jäsenten erityistarpeet huomioiden.

- kehottaa keskushallintoa ja kaikkia toimialoja nimeämään kokouksiin osallistuvat pysyväisluonteiset asiantuntijat

- oikeuttaa vammaisneuvoston tehtäväkokonaisuuden kannalta keskeiset keskushallinnon ja toimialojen viranhaltijat ja työntekijät osallistumaan vammaisneuvoston kokouksiin.

- kehottaa keskushallintoa myöntämään vammaisneuvostolle toimintamäärärahan tehtäviensä hoitamista varten.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että vammaisneuvoston kokouksiin jäseninä tai varajäseninä osallistuville, sekä työvaliokunnan kokouksiin osallistuville maksetaan luottamushenkilöiden taloudellisia periaatteita soveltaen:

- kokouspalkkiota

- ansionmenetyksen ja lastenhoidon korvausta

- korvausta avustajan käyttämisestä, jos henkilö tarvitsee vammansa vuoksi avustajaa kokoukseen tai siihen valmistautumiseen sekä

- matkakustannusten korvausta, jos henkilö ei vammansa vuoksi kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä.

Kaupunginhallitus päättää myös, että matkakustannukset korvataan, vammaisneuvoston jäsenen osallistuessa neuvoston virallisiin edustamistehtäviin, jos henkilö ei vammansa vuoksi kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä.

Kaupunginhallitus vahvistaa liitteenä 1 olevan vammaisneuvoston toimintasäännön, merkitsi tiedoksi liitteenä 2 olevan vammaisneuvoston raportin toimintakaudelta 2023–2025 sekä kehotti vammaisneuvostoa hyödyntämään toimintakauden 2025–2027 suunnittelussa edellisen kauden toimintaraportin ehdotuksia.

Esittelijän perustelut

Vaikuttamistoimielimet

Vammaisneuvosto on kuntalaissa asetettavaksi säädetty vaikuttamistoimielin, jonka tehtävänä on edistää vammaisten ja pitkäaikaissairaiden henkilöiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Vaikuttamistoimielimet ovat edustamansa ryhmän kuulemis- ja vaikuttamiskanavia. Ne täydentävät muita vaikuttamiskeinoja ja välittävät ryhmän näkemykset kunnan päätöksentekoon. Vaikuttamistoimielimet ovat osa Helsingin osallisuustyötä, jonka pääperiaatteet ovat yksilöiden ja yhteisöjen osaamisen ja asiantuntijuuden hyödyntäminen, omaehtoisen toiminnan mahdollistaminen sekä yhdenvertaisten osallistumismahdollisuuksien luominen.

Vaikuttamistoimielimet eivät ole kuntalain mukaisia kunnan toimielimiä. Niille ei voi siirtää toimivaltaa eivätkä ne tee hallintopäätöksiä. Toimielimen toimintaan ei myöskään sovelleta suoraan hallintosäännön määräyksiä.

Vammaisneuvosto osallistuu kaupungin toiminnan suunnitteluun, valmisteluun ja seurantaan asioissa, joilla on merkitystä vammaisten tai pitkäaikaissairaiden henkilöiden hyvinvoinnin ja terveyden, osallisuuden ja liikkumisen, elinympäristön ja asumisen, päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen tai heidän tarvitsemiensa palvelujen kannalta. Vammaisneuvosto seuraa vammaispalvelulain toteutusta sekä osaltaan YK:n vammaisten henkilöiden oikeuksien sopimuksen toteutumista Helsingissä.

Vammaisneuvosto seuraa palvelujen riittävyyttä ja sopivuutta ja tuo näkemyksiään esiin esityksillä, lausunnoilla ja kannanotoilla sekä edistää kaupungin ja yhdistysten välistä ja keskinäistä yhteistyötä. Kuntalain mukaan vaikuttamistoimielinten lisäksi kunnan asukkailla ja palvelujen käyttäjillä on oikeus osallistua ja vaikuttaa kunnan toimintaan monin eri keinoin. (Kuntalaki 22 § 8.2.2019/175).

Vuorovaikutus

Kaupunkilaisten sekä vammais- ja pitkäaikaissairausyhdistysten näkemyksiä vammaisneuvoston toiminnasta, tehtävistä, kokoonpanosta sekä yhteistyöstä kysyttiin Kerro kantasi -kyselyllä 1.4.-30.4.2025 sekä yhdistysten edustajille 24.4. järjestetyssä keskustelutilaisuudessa. Lisäksi yhdistykset ovat tehneet ehdotuksia kokoonpanosta lähettämällä sähköpostia valmistelijalle. Lisäksi vammaisneuvosto on arvioinut toimintaansa ja toimintakäytäntöjään jäsenille ja varajäsenille lähetetyllä itsearviointikyselyllä sekä kokouksissa käydyssä keskustelussa.

Kokoonpano

Kuntalain mukaan vammaisilla henkilöillä sekä heidän omaisillaan ja järjestöillään tulee olla vammaisneuvostossa riittävä edustus. Jäsenten valinnassa olisi hallituksen esityksen (HE 268/2014) mukaan kiinnitettävä huomiota vammaisten henkilöiden omaan osallistumiseen neuvostotyöhön. Kokoonpanossa tulisi huomioida se, että enemmistö neuvoston jäsenistä valitaan edellä mainitusta ryhmästä.

Kaupunginhallitus asettaa vammaisneuvoston 11.8.2025 alkaen toimikautensa loppuun. Uusi kaupunginhallitus asettaa syksyllä 2027 vammaisneuvoston seuraavan toimikauden valtuustokauden loppuun.

Vammaisneuvosto on tarkoitus muodostaa järjestöjen nimeämästä yhteensä kymmenestä (10) jäsenestä ja varajäsenestä, viidestä valtuustoryhmien nimeämästä jäsenestä ja varajäsenestä sekä keskushallinnon ja toimialojen pysyväisluonteisista asiantuntijoista ja heidän varaedustajistaan.

Yhdistysedustajien määrä vammaisneuvostossa on ollut kymmenen vuodesta 2005 alkaen. Yhdistysten keskustelutilaisuudessa esitettiin vammaisneuvoston yhdistyksiä edustavien jäsenten määrän kasvattamista. Valmistelussa on päädytty esittämään vammaisneuvoston jäsenmäärän säilymistä kymmenessä jäsenessä. Vammaisneuvostoon nimettään kustakin vamma- ja pitkäaikaissairausyhdistysten ryhmästä korkeintaan kaksi järjestöä, joista toinen nimeää jäsenen ja toinen varajäsenen vammaisneuvostoon. Tällä pyritään siihen, että vammais- tai pitkäaikaissairausyhdistysten määrä ja osallisuus laajenee, kun vammaisneuvostoon nimetään kymmenen vammais- tai pitkäaikaissairausyhdistystä, jotka nimeävät varsinaisen jäsenen ja yhdeksän muuta yhdistystä, jotka nimeävät varajäsenen.

Pitkäaikaissairaus- ja vammaisyhdistysten nimeämien jäsenten ja varajäsenten on tarkoitus edustaa vammaisneuvostossa laajasti eri ikäisiä, eri elämäntilanteissa olevia, eri tavoin vammaisia ja pitkäaikaissairaita helsinkiläisiä ja heidän omaisiaan. Vammaisneuvoston yhdistysedustuksen on tarkoitus kattaa ja yhteensovittaa erilaisia toimintakyvyn rajoitteiden aiheuttamia tarpeita ja näkökulmia sekä etsiä ratkaisuja.

Vammaisneuvoston tehtävänä on edistää eri tavoin vammaisten ja pitkäaikaissairaiden kaupunkilaisten yhdenvertaisia osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia. Nimettävät yhdistykset edustavat seuraavia eri vamma- ja pitkäaikaissairaus-yhdistysten ryhmiä: kuulovammaisia, näkövammaisia, liikkumisesteisiä, kehitysvammaisia, mielenterveyskuntoutujia, neurologisia toimintarajoitteita, pitkäaikaissairauksia, vammaisia lapsia ja nuoria sekä muita yleis- tai vammaisten ihmisoikeusjärjestöjä.

Helsingin vammaisneuvostossa kuulovammaisia edustaa Helsingin Kuurojen Yhdistys ry, joka edustaa viittomakielisiä kuuroja ja tuo esiin viestinnän erityistarpeet ja kulttuurisen näkökulman. Varaedustajana Helsingin Kuuloyhdistys ry, joka edustaa eri-ikäisiä kuulovammaisia kaupunkilaisia ja korostavat esteettömyyttä, saavutettavuutta ja viestinnän saavutettavuutta.

Näkövammaisia edustaa Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry, joka edustaa näkövammaisia kaupunkilaisia ja tuo asiantuntemusta näkövammaisten erityistarpeista ja alueellisesta edustuksesta. Varaedustajana Suomen Kuurosokeat ry, joka edustaa kuurosokeiden ja vaikeasti kuulonäkövammaisten kaupunkilaisten oikeuksienvalvontaa, vertaisuutta, asiantuntemusta ja palveluja.

Liikkumisesteisiä edustaa Helsingin Invalidien yhdistys ry, joka on suurin liikkumisesteisiä kaupunkilaisia edustava yhdistys Helsingissä ja jolla on pitkä kokemus esteettömyydestä, asumisesta ja vaikuttamistyöstä. Varaedustajana Uudenmaan Lihastautiyhdistys ry, joka edustaa lihastautia sairastavia kaupunkilaisia, joilla usein on liikkumisen ja kommunikaation haasteita.

Kehitysvammaisia edustaa Kehitysvammatuki 57 ry, joka edistää kehitysvammaisten ihmisten mahdollisuuksia toimia yhteiskunnan yhdenvertaisina ja täysivaltaisina jäseninä. Varaedustajana ruotsinkielisiä edustava De Utvecklingsstördas Väl i Mellersta Nyland rf, föreningens mål är att höja livskvalitén för personer med intellektuell funktionsnedsättning.

Neurologisia toimintarajoitteita edustaa Helsingin ja Uudenmaan Neuroyhdistys ry, joka on suurin neurologisia sairauksia edustava yhdistys Helsingissä ja tuo esiin näkemyksiä neurologisesti sairaiden toimintaan ja liikkumiseen. Varaedustajana Suomen Autismiyhdistys PAUT ry, joka edustaa autisteja ja heidän läheisiään sekä korostaa neurovähemmistöjen huomioimista.

Helsinkiläisten mielenterveyssektorin yhdistysten verkostoa edustaa Mielenterveysyhdistys Etappi ry, joka tarjoaa kansalaisjärjestötoimintaa mielenterveyskuntoutujille ja tuo esiin käytännön näkemyksiä verkostoyhteistyöstä. Varaedustajana Taiteen sulattamo ry, joka edistää mielen hyvinvointia taidelähtöisin menetelmin.

Vammaisia lapsia ja nuoria edustaa Neurovähemmistön Aktivistit ry, joka edistää neurovähemmistöön kuuluvien yhdenvertaisuutta ja oikeuksia.

varalla Uudenmaan CP-yhdistys ry, joka edustaa vammaisia lapsia ja nuoria ja heidän perheitään sekä tuo käytännön kokemuksia lasten oikeuksien toteutumisesta.

Vammaisten ihmisoikeusjärjestöjä edustaa Kynnys ry, joka toimii diagnoosivapaasti ja korostaa esteettömyyttä, saavutettavuutta ja vammaisten ihmisten itsemääräämisoikeutta.

Pitkäaikaissairauksien yhdistysten suurta ryhmää vammaisneuvostossa edustaa kaksi yhdistystä: Helsingin Reumayhdistys ry, joka edustaa reuma- ja tule-sairauksia ja tuo esiin laajaa asiantuntemusta toimintakyvyn rajoitteista ja palvelutarpeista. Varaedustajana Helsingin Sydänyhdistys ry, joka tarjoaa monipuolista tietoa niin sydänsairauksista, niiden hoidosta, liikunnasta, ruoasta, unesta ja muista elintavoista sekä mielen hyvinvoinnista.

Toisena pitkäaikaissairausyhdistysten edustajana Helsingin Allergia- ja Astmayhdistys ry, joka edustaa hengityssairauksia, allergioita ja yliherkkyyksiä ja tuo esiin näkymättömien sairauksien näkökulman. Varaedustajana Pääkaupunkiseudun Hengitys ry, joka edustaa hengityssairaita kaupunkilaisia ja korostaa hoidon saatavuutta ja hoitopolkujen toimivuutta.

Nimetyt yhdistykset vastaavat vamma- ja pitkäaikaissairausryhmää edustavan jäsenen ja varajäsenen nimeämisestä vammaisneuvostoon. Yhdistysten edustajat välittävät tietoa omiin järjestöihinsä sekä tukevat viestintää koko vammaryhmää edustavien yhdistysten välillä ja sisällä.

Vammaisneuvoston kokoukseen osallistuu joko jäsen, tai jäsenen ollessa estynyt osallistumasta, varajäsen. Vammaisneuvoston varajäsenille lähetetään kokousmateriaalit ja heitä kannustetaan osallistumaan aktiivisesti monin tavoin mm. pyydetään kommentteja lausuntoihin ja kannanottoihin ja kutsutaan osallistumaan tilaisuuksiin ja yhteiskehittämiseen.

Vaikuttamistoimielinten jäsenet eivät ole kunnan luottamushenkilöitä. Kokoonpanoon ei suoraan sovelleta tasa-arvolain kunnan toimielimiä koskevia sukupuolikiintiöitä. Osallistumisen ja avoimuuden edistämiseksi ja yhteistyöverkostojen vahvistamiseksi saman henkilön tulisi olla järjestön edustajana korkeintaan kahdeksan vuotta.

Neuvostoon nimetään myös viisi luottamushenkilötaustaista jäsentä varajäsenineen, joiden osallistuminen on tarpeen vammaisneuvostossa käydyn keskustelun ja näkemysten välittämiseksi päätöksentekoon ja valtuustoryhmille. Vammaisneuvoston puheenjohtaja on luottamushenkilötaustainen. Varapuheenjohtaja valitaan järjestöjen keskuudesta.

Vammaisneuvoston asettamispäätöksessä vuonna 2021 siirryttiin kahden varapuheenjohtajan käytännöstä yhden varapuheenjohtajan käytäntöön. Neuvoston toimintakausilla 2021–2023 ja 2023–2025 yhden varapuheenjohtajan malli on osoittautunut toimivaksi.

Vammaisneuvoston kokouksissa on myös läsnäolo- ja puheoikeus tarvittavilla keskushallinnon ja toimialojen edustajilla, jotka eivät kuitenkaan ole neuvoston jäseniä. Kaupungin keskushallinnon ja toimialan kokonaisuuden tuntevan henkilöstön pysyvä läsnäolo kokouksissa on neuvoston toiminnan kannalta välttämätöntä. Keskushallinto ja toimialat nimeävät neuvoston toimintaan osallistuvat asiantuntijat.

Toimintaedellytykset

Vammaisneuvoston välittömät toimintaedellytykset turvataan muun muassa kokoustilojen, kokousten järjestämisen, kokouskustannusten ja kokousasioiden valmistelun sekä kokouksen sihteeritehtävien osalta.

Vammaisneuvoston työvaliokunta valmistelee kokouksia, suunnittelee neuvoston toimintaa ja valmistelee vammaisneuvostossa päätettäviä lausuntoja, kannanottoja ja esityksiä. Vanhusneuvoston työvaliokuntaan kuuluvat puheenjohtaja, varapuheenjohtaja sekä neljä jäsentä. Työvaliokunnasta vähintään puolet koostuu järjestöjenedustajista. Vammaisneuvoston sihteeri toimii myös työvaliokunnan sihteerinä.

Kaupunginvaltuusto on päättynyt luottamushenkilöiden taloudellisten etuisuuksista 21.5.2025 § 106, jonka mukaan vammaisneuvoston jäsenille maksetaan palkkioita ja korvauksia seuraavasti. Vaikuttamistoimielinten puheenjohtajan kokouspalkkio on 180 euroa ja varapuheenjohtajan ja jäsenten kokouspalkkio 160 euroa.

Lisäksi kokoukseen osastuville jäsenille tai varajäsenille maksetaan tarvittaessa luottamushenkilöiden taloudellisten periaatteiden mukaisia kulukorvauksia seuraavasti: Ansionmenetyksen korvauksen enimmäismäärä on 43 euroa tunnilta todellisesta ansionmenetyksestä. Menettelyllä varmistetaan, että vaikuttamistoimielimet voivat kokoontua myös virka-aikana.

Yhdenvertaisuuden toteutumisen edistämiseksi vammaisneuvoston jäsenille maksetaan korvauksia avustajan tai omaishoitajan sijaisen tai lastenhoitajan palkkaamisesta aiheutuneista kustannuksista. Kustannuksia korvataan enintään viideltä tunnilta kokousta kohden. Avustajan tai omaishoitajan sijaisen palkkakustannusten korvauksen enimmäismäärä on enintään 35 euroa tunnilta. Lastenhoidon järjestämisestä maksettavan korvauksen määrä on enintään 30 euroa tunnilta.

Jäsenelle tai varajäsenelle, joka vammansa vuoksi ei kykene käyttämään julkisia kulkuvälineitä, korvataan kaupungin alueella vammaisneuvoston kokoukseen saapumisesta, kokouksesta poistumisesta sekä toimielimen kannalta tarpeellisiin ja kokouksessa erikseen sovittuihin tehtäviin tai tilaisuuksiin osallistumisesta aiheutuneet todelliset taksikulut. Myös vammaisneuvoston työvaliokunnan kokouksista maksetaan korvaus edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti.

Kun aiheutuneista kustannuksista haetaan korvausta, on hakemukseen liitettävä kirjallinen selvitys ansionmenetyksestä tai luottamustoimen hoitamisesta aiheutuneista muista kustannuksista.

Kaupunginkanslia myöntää vaikuttamistoimielinten määrärahat toimielinten toimintakustannuksiin varatuista määrärahoista. Määrärahan on tarkoitus vastata suuruudeltaan aikaisemmin vaikuttamistoimielimille myönnettyä määrärahaa. Määrärahan suuruudessa voidaan ottaa huomioon yhdenvertaisuuslain edellyttämä yhdenvertaisuuden edistäminen ja kohtuulliset mukautukset vammaisten ihmisten yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi.

Vaikuttamistoimielinten kokouskustannukset maksetaan tarjoiluiden ja muiden vastaavien kustannusten osalta vaikuttamistoimielimen määrärahoista. Kaupunginkanslia huolehtii toimielinten kokouksia varten tarvittavien kokoustilojen varaamisesta ja muista kokousjärjestelyistä sekä vastaa kokousasioiden valmistelusta ja kokouksen sihteeritehtävistä.

Föredragande

kansliapäällikkö
Jukka-Pekka Ujula

Mer information fås av

Tiina Lappalainen, asiantuntija, puhelin: 09 310 36086

tiina.lappalainen@hel.fi