Poikkeaminen, Laajasalo, Pojamankatu 6, A-Kruunu Oy

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä 49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49273 tonttia 10 koskevan poikkeamishakemuksen siten, että poiketaan asemakaavasta nro 12010 seuraavasti:

Maksu

Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 2 910 euroa.

Hakija

A-Kruunu Oy

Rakennuspaikka

49. kaupunginosan (Laajasalo) korttelin 49273 tontti 10

Hakemus

Hakija hakee lupaa yhteensä 3 130 k-m² kokoisen kahdeksankerroksisen kerrostalon ja kaksikerroksisen rivitalon rakentamiseen poiketen voimassa olevasta asemakaavasta nro 12010 siten, että rakennusoikeus ylitetään 4%:lla, kahdeksan kerroksinen rakennusosa ylittää päädyssä rakennusalan 2,5 metriä, asemakaavassa määrätyn kahdeksan kerroksisen rakennusosan viisteen sijainnista poiketaan, tontin läpi kulkevan yleisen jalankulun linjauksesta poiketaan 1,5 metrin leveydeltä, asuntopihojen muurit nousevat paikoitellen hieman yli 80 cm maan pinnan yläpuolelle ja materiaalina käytetään lautamuottipintaista betonia, ylimmän kerroksen parvien osalta sallittu lisärakennusoikeus (2/3 yli viisi metriä korkean asunnon pohjapinta-alasta) ylitetään 22,2%. Autopaikkoja laskettaessa käytetään vuoden 2015 laskentaohjetta. Lisäksi rakennukseen rakennetaan kaksi päällekkäistä kellarikerrosta. Kerrostalon julkisivut ovat tiililaattapintaisia sandwich-elementtejä.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että:

1. Asemakaavan rakennusoikeus

Asemakaavan sallima rakennusoikeus 3000 m² ylitetään 4,0 %:lla. Suunnitelman kerrosala on 3130 k-m². Poikkeamisella edistetään asemakaavan toteutumista. Rakennusten massoittelu toteuttaa asemakaavan kaupunkirakenteen tavoitteet.

2. Asemakaavan rakennusalojen rajat

8-kerroksinen rakennusosa ylittää rajan 2,5 m pituudelta torialueen laidalla. Rakennusalan laajuus on 322 m² ja ylityksen suuruus on noin 35 m² (11 %). Ylittävän osan muodostama sisäänkäyntisyvennys on kiinteä osa toriaukion terassivyöhykettä. Rakennusosan päätyyn muodostuva lisätila mahdollistaa sopivan kokoisia, muuntojoustavia asuntoja peruskerroksissa suurentaen asuntojen keskipinta-alaa. Muuntojoustavuus on linjassa alueen yleisten kehitysteemojen kanssa.

3. Asemakaavan rakennusalan osa, jolla rakennuksen neljä ylintä kerrosta on viistettävä sisäänpäin

Poikkeama: Viistetty julkisivupinta on kahden kerroksen korkuinen eikä se ole käsitelty kuten muut julkisivut vaan se verhoillaan pellillä.
Perustelu: Saman korttelin viereisissä torneissa on sama periaate, ja tässä haetaan korttelin yhtenäistä ilmettä. Viiste verhoillaan vaalealla pellillä. Viisteen reunoilla on sadevesikourut, jonka kanssa peltikate muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Peltikate on kosteus- ja rakennusteknisesti sekä taloudellisesti järkevä tapa toteuttaa viisteen verhoilu.

4. Asemakaavassa yleiselle jalankululle varattu alueen osa

Tontin 10 läpi kulkeva yleiselle jalankululle varattu alueen osa poikkeaa asemakaavan linjauksesta 1,5 m leveydeltä. Väylän varrella sijaitsee asuntoparvekkeita. Siirto poistaa törmäysvaaran.

5. Rakentamistapaohje:

”Silloin kun katu- ja pihatason välissä on niin suuri korkeusero, ettei kulkuyhteyttä ilman portaita voi järjestää, tulee rajalle tontin puolelle rakentaa luonnonkivimuuri, esim. ladottu liuskekivinen tukimuuri, johon liittyy teräsrakenteinen aita. Rivitalojen ensimmäistä kerrosta kadun puolella yhdistää 2,5 m leveä puinen sisääntuloterassi, joka on rajattava noin 20–70 cm korkealla yhtenäisellä muurilla.”
Asuntopihojen muurit nousevat paikoitellen hieman yli 80 cm maan pinnan yläpuolelle, johtuen torin korkoeroista. Yhteneväisen ilmeen saavuttamiseksi muurien yläpinnat rakennetaan samaan korkoon, ja silloin suurimman korkoeron nurkassa muuri ylittää niukasti 80 cm:n.
Katu- ja pihatiloihin liittyvien muurien ja terassien sekä tukimuurien materiaali poikkeaa luonnonkivipintaisesta ja puisesta. Muurien materiaali on muottilautapintaista betonia, terassit betonikiveystä.
Perustelu: Tässä korttelissa on käytetty paikallavalettua betonia kaikissa vastaavissa muureissa ja betonikiveä kaikissa vastaavissa terasseissa, ja yhtenäistä ilmettä halutaan jatkaa. Edellisissä kohteissa ratkaisua on perusteltu sillä, että paikalla valettu betoni tukee alueen teollista historiaa ja sitä on käytetty jonkin verran pintamateriaalina alueella. Arkkitehtuurin kannalta katsottuna se rauhoittaa korttelin monimateriaalista maailmaa.

6. Asemakaavamääräys:

”Rakennusala, jonka ylimmässä kerroksessa asuntoihin saa rakentaa parven, jossa on asuin- ja työtiloja asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi enintään 2/3 yli 5 metriä korkean asunnon pohjapinta-alasta.”
6.a E35 asunnon parvi on huoneistoalaltaan kaavan linjausta 10 m² suurempi.
6.b E36 asunnon parvi on huoneistoalaltaan kaavan mukaista alaa 8 m² suurempi.
6.c E37 asunnon parvi on huoneistoalaltaan kaavan mukaista alaa 6,3 m² suurempi.
6.d E38 asunnon parvi on huoneistoalaltaan kaavan linjausta 4,8 m² suurempi.
6.e E39 asunnon parvi on huoneistoalaltaan kaavan linjausta 9,7 m² suurempi.
Parvet ovat luontevassa linjassa suhteessa alakerran seinälinjoihin. Kaikkien parvien huoneistoalojen summa ylittää kaavan salliman alan 38,8 m² = 22,2 %. Asuntojen korkean tilan tuntua on korostettu sisäikkunoilla parvihuoneista olohuoneisiin päin. Isompia parvia puoltaa lisätilan tuoma mahdollisuus kalustaa yläauloja, välttää yläkerran käytäviä ja parantaa asuinhuoneiden kalustettavuutta. Alakerran ruokailu- ja oleskelutilojen jaottelu selkeytyy myös, helpottaen valaisimien sijoittelun.

7. Asemakaavan pysäköintinormi. Asuinkerrostalojen korttelialueella 1 ap / 105 k-m²

7.a. Helsingin kaupungin ”Asuintonttien pysäköintimäärien laskenta” -ohjeen mukaisesti kohde sijaitsee esikaupunkialue III:ssa ja sen etäisyys pikaraitiotiepysäkistä on alle 600 m, joten autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 130 k-m². Eli kohteelle autopaikkojen tarve on 3130 k-m² / 130 = 24 ap. Haetaan myös poikkeusta laskentaohjeen tulkintaa, autopaikkamäärän pyöristymisestä ylöspäin jolloin 3130 k-m² / 130 = 24,077... pyöristyisi ylöspäin 25 autopaikaksi. Perusteluna ylityksen vähäisyys.

7.b. ”Asuintonttien pysäköintimäärien laskenta” ohjeen mukaisesti kohde sijaitsee esikaupunkialue III:ssa ja sen etäisyys pikaraitiotiepysäkistä on alle 600 m, joten autopaikkojen vähimmäismäärästä voidaan vähentää 1 ap kymmentä pyöräpysäköinnin lisäpaikkaa kohden. Kuitenkin enintään 5 % laskentaohjeen määräämästä autopaikkojen kokonaismäärästä. (0,05 x 24 = 1 ap)

7.c. ”Asuintonttien pysäköintimäärien laskenta” -ohjeen mukaisesti: ”Jos tontin omistaja tai haltija osoittaa pysyvästi liittyvänsä yhteiskäyttöautojärjestelmään tai muulla tavalla varaavansa yhtiön asukkaille yhteiskäyttöautojen käyttömahdollisuuden, autopaikkojen vähimmäismäärästä voidaan vähentää 5 ap yhtä yhteiskäyttöautopaikkaa kohti, yhteensä kuitenkin enintään 10 %.” (0,1 x 24 = 2 ap)

7.d. Vuokrakohteissa kaupungin ja ARA-vuokra-asuntojen osalta voidaan käyttää 20 % pienempää autopaikkamääräystä kuin vastaavissa omistusasunnoissa, jolloin autoja tarvitaan 0,80 x 22 = 18. Vähennysten jälkeen toteutuva autopaikkamäärä on 18 ap, joista yksi LE-ap.

8. Asemakaavassa ei ole sallittu rakentaa enempää kuin yksi kellarikerros

Suunnitelmiin on lisätty toinen kellarikerros K2, jotta saadaan maanalainen sisäyhteys toteutumaan AH-tontilla sijaitsevaan autohalliin ympäröivän maaston korkoerojen ja katusuunnitelmien edellyttämällä tavalla. K2-kellarikerros on pinta-alaltaan pienempi kuin rakennuksen peruskerros (peruskerros = 343 br-m², K2 = 211 br-m²)

9. Asemakaavamääräys

”VIII-kerroksisten rakennusten julkisivumateriaalin on oltava vaaleaa lasitettu keraaminen julkisivuelementti, muurauksen päälle tehtyä rappausta tai vastaava vaalea ympäristöön sopiva korkealaatuinen julkisivumateriaali.”

Poikkeama: Muurauksen päälle ei tehdä rappausta, eikä julkisivuna käytetä lasitettua keraamista julkisivuelementtiä.

Perustelu: Suurkorttelin valmistuneet tornit muodostavat parit keskenään, ja tontti 10:n tornipari (tontilla 6) on toteutettu vaaleasta tiilestä. Tontille 10 ehdotetaan samasta tiilestä tehtyä tiililaattaista julkisivuelementtiratkaisua, joka on rakennusteknisesti sekä taloudellisesti toimiva. Elementtien häiritsevien saumojen visuaaliseen hävittämiseen käytetään pintakäsittelyltään ja paksuudeltaan eroavia laattakenttiä. Erinäköiset kentät rikastuttavat kokonaisilmettä. Koska parvekkeet eivät sijaitse päällekkäin, muurauksen kannatus olisi rakennusteknisesti hankalaa parvekekattojen päältä. Tiililaattapintaisten sandwich-elementtien käyttö julkisivurakenteena mahdollistaa isommat parvekkeet perheasunnoissa.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin alueidenkäyttölain (AKL) 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 16.11.2011 vahvistettu asemakaava nro 12010. Asemakaavan mukaan korttelin 49273 tontilla 10 on rakennusoikeutta 3 000 k-m², joka jakautuu kahdeksankerroksiselle ja kaksikerroksisen rakennusalojen osille. Tontti on merkitty asuinrakennusten korttelialueeksi (A). Kahdeksankerroksiselle rakennusosalle on merkitty likimääräinen ala, jonka neljä ylintä kerrosta on viistettävä sisäänpäin. Kahdeksankerroksinen rakennusosan ylimmässä kerroksessa asuntoihin saa rakentaa parven, jossa on asuin ja työtiloja asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi enintään 2/3 yli 5 metriä korkean asunnon pohjapinta-alasta.

Kaksikerroksisen rakennusalan läpi on merkitty neljä metriä leveä reitti yleiselle jalankululle. Piha on merkitty aidattavaksi katualueen rajalla noin 50-80 cm korkealla luonnonkivimuurilla ja istutuksilla. Autopaikkojen määrä on asuinkerrostalojen korttelialueella 1 ap/ 105 k-m².

Alue sijaitsee entisen Laajasalon öljysatama-alueen länsiosassa, jossa on ollut teräsrakenteisten öljysäiliöiden lisäksi erilaisia öljynjalostukseen ja toimitukseen liittyviä huolto-, varasto-toimisto- ja tehdasrakennuksia. Alueen rakennukset ja rakenteet on purettu. Alueen maasto on kallioista ja topografialtaan vaihtelevaa ja siellä on tehty louhintaa ja muokkausta teollisuustoiminnan tarpeisiin. Haakoninlahti 1 kaava-alue on kokonaisuudessaan rakennettu lukuun ottamatta tätä tonttia, jonka toteutuksen viivästyminen on viivästyttänyt koko korttelin yhteispihan toteutusta huomattavasti. Hankkeita on koordinoitu yhteisissä koko korttelin rakennuttajakokouksissa.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (6.6.2025). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.

Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska hanke on kokonaisuutena laadukas ja toteuttaa asemakaavan arkkitehtonisia ja kaupunkikuvallisia tavoitteita.

Poikkeamisen erityiset syyt ovat:

1. Asemakaavan rakennusoikeus

Poikkeama: Asemakaavan sallima rakennusoikeus 3000 m² ylitetään 4,0 %:lla. Suunnitelman kerrosala on 3130 k-m².

Perustelu: Poikkeamisella edistetään asemakaavan toteutumista. Rakennusten massoittelu toteuttaa asemakaavan kaupunkirakenteen tavoitteet. Ylitys on määrältään vähäinen. Suunnitelmassa ei ylitetä rakennusalan rajoja eikä vaikuteta haitallisesti katu- tai pihatilaan.

2. Asemakaavan rakennusalojen rajat

Poikkeaa: 8-kerroksinen rakennusosa ylittää rajan 2,5 m pituudelta torialueen laidalla. Rakennusalan laajuus on 322 m² ja ylityksen suuruus on noin 35 m² (11 %).

Perustelu: Ylittävän osan muodostama sisäänkäyntisyvennys on kiinteä osa toriaukion terassivyöhykettä. Rakennusosan päätyyn muodostuva lisätila mahdollistaa sopivan kokoisia, muuntojoustavia asuntoja peruskerroksissa suurentaen asuntojen keskipinta-alaa. Muuntojoustavuus on linjassa alueen yleisten kehitysteemojen kanssa. Poikkeama ei heikennä julkista kaupunkitilaa, vaan luo kaupunkikuvallisesti aktiivisen reunavyöhykkeen torille. Lisäksi se tukee asuntojen viihtyisyyttä ja käytettävyyttä.

3. Asemakaavan rakennusalan osa, jolla rakennuksen neljä ylintä kerrosta on viistettävä sisäänpäin.

Poikkeama: Viistetty julkisivupinta on kahden kerroksen korkuinen eikä se ole käsitelty kuten muut julkisivut vaan se verhoillaan pellillä.

Perustelu: Saman korttelin viereisissä torneissa on sama periaate, ja tässä haetaan korttelin yhtenäistä ilmettä. Viiste verhoillaan vaalealla pellillä. Viisteen reunoilla on sadevesikourut, jonka kanssa peltikate muodostaa yhtenäisen kokonaisuuden. Peltikate on kosteus- ja rakennusteknisesti sekä taloudellisesti järkevä tapa toteuttaa viisteen verhoilu. Vaalea peltiverhous tukee alueelle ominaista, vaaleaa yleisilmettä ja varmistaa kestävän ja huoltovapaan toteutuksen.

4. Asemakaavassa yleiselle jalankululle varattu alueen osa

Poikkeama: Tontin 10 läpi kulkeva yleiselle jalankululle varattu alueen osa poikkeaa asemakaavan linjauksesta 1,5 m leveydeltä. Väylän varrella sijaitsee asuntoparvekkeita.

Perustelu: Siirto poistaa törmäysvaaran mutta toteuttaa edelleen kaavan mukaisen yhteyden. Reitillä säilyy turvallinen ja esteetön kulkuyhteys, ja poikkeama tukee sujuvaa liikkumista sekä parvekkeiden turvallista sijoittelua.

5. Muurit ja terassit:

Poikkeama: Katualueen ja istutettavan tontinosan rajalle, tontin puolelle on rakennettava vähintään 40 cm korkea luonnonkivimuuri.

Rakentamistapaohje: ”Silloin kun katu- ja pihatason välissä on niin suuri korkeusero, ettei kulkuyhteyttä ilman portaita voi järjestää, tulee rajalle tontin puolelle rakentaa luonnonkivimuuri, esim. ladottu liuskekivinen tukimuuri, johon liittyy teräsrakenteinen aita. Rivitalojen ensimmäistä kerrosta kadun puolella yhdistää 2,5 m leveä puinen sisääntuloterassi, joka on rajattava noin 20–70 cm korkealla yhtenäisellä muurilla.”

Perustelu: Asuntopihojen muurit nousevat paikoitellen hieman yli 80 cm maan pinnan yläpuolelle, johtuen torin korkoeroista. Yhteneväisen ilmeen saavuttamiseksi muurien yläpinnat rakennetaan samaan korkoon, ja silloin suurimman korkoeron nurkassa muuri ylittää niukasti 80 cm:n.

Katu- ja pihatiloihin liittyvien muurien ja terassien sekä tukimuurien materiaali poikkeaa luonnonkivipintaisesta ja puisesta. Muurien materiaali on muottilautapintaista betonia, terassit betonikiveystä.

Perustelu: Tässä korttelissa on käytetty paikallavalettua betonia kaikissa vastaavissa muureissa ja betonikiveä kaikissa vastaavissa terasseissa, ja yhtenäistä ilmettä halutaan jatkaa. Edellisissä kohteissa ratkaisua on perusteltu sillä, että paikalla valettu betoni tukee alueen teollista historiaa ja sitä on käytetty jonkin verran pintamateriaalina alueella. Arkkitehtuurin kannalta katsottuna se rauhoittaa korttelin monimateriaalista maailmaa. Ratkaisu tukee alueen arkkitehtonista yhtenäisyyttä ja jatkuvuutta sekä on pitkäikäinen ja huoltovapaa. Betonipinta liittyy alueen historiaan ja tuo kontrastia pihan kasvillisuudelle.

6. Asemakaavamääräys:

Poikkeama: ”Rakennusala, jonka ylimmässä kerroksessa asuntoihin saa rakentaa parven, jossa on asuin- ja työtiloja asemakaavakarttaan merkityn rakennusoikeuden lisäksi enintään 2/3 yli 5 metriä korkean asunnon pohjapinta-alasta.”

6.a E35 asunnon parvi on huoneistoalaltaan kaavan linjausta 10 m² suurempi.
6.b E36 asunnon parvi on huoneistoalaltaan kaavan mukaista alaa 8 m² suurempi.
6.c E37 asunnon parvi on huoneistoalaltaan kaavan mukaista alaa 6,3 m² suurempi.
6.d E38 asunnon parvi on huoneistoalaltaan kaavan linjausta 4,8 m² suurempi.
6.e E39 asunnon parvi on huoneistoalaltaan kaavan linjausta 9,7 m² suurempi.

Perustelu: Parvet ovat luontevassa linjassa suhteessa alakerran seinälinjoihin. Kaikkien parvien huoneistoalojen summa ylittää kaavan salliman alan 38,8 m² = 22,2 %. Asuntojen korkean tilan tuntua on korostettu sisäikkunoilla parvihuoneista olohuoneisiin päin. Isompia parvia puoltaa lisätilan tuoma mahdollisuus kalustaa yläauloja, välttää yläkerran käytäviä ja parantaa asuinhuoneiden kalustettavuutta. Alakerran ruokailu- ja oleskelutilojen jaottelu selkeytyy myös, helpottaen valaisimien sijoittelun. Poikkeama parantaa merkittävästi asuntojen toimivuutta ja tilatehokkuutta ilman ulkoisia muutoksia.

7. Asemakaavan pysäköintinormi. Asuinkerrostalojen korttelialueella 1 ap / 105 k-m²

Poikkeama:
7.a. Helsingin kaupungin ”Asuintonttien pysäköintimäärien laskenta” -ohjeen mukaisesti kohde sijaitsee esikaupunkialue III:ssa ja sen etäisyys pikaraitiotiepysäkistä on alle 600 m, joten autopaikkoja tulee rakentaa vähintään 1 ap / 130 k-m². Eli kohteelle autopaikkojen tarve on 3130 k-m² / 130 = 24 ap. Haetaan myös poikkeusta laskentaohjeen tulkintaa, autopaikkamäärän pyöristymisestä ylöspäin jolloin 3130 k-m² / 130 = 24,077... pyöristyisi ylöspäin 25 autopaikaksi. Perusteluna ylityksen vähäisyys.

7.b. ”Asuintonttien pysäköintimäärien laskenta” ohjeen mukaisesti kohde sijaitsee esikaupunkialue III:ssa ja sen etäisyys pikaraitiotiepysäkistä on alle 600 m, joten autopaikkojen vähimmäismäärästä voidaan vähentää 1 ap kymmentä pyöräpysäköinnin lisäpaikkaa kohden. Kuitenkin enintään 5 % laskentaohjeen määräämästä autopaikkojen kokonaismäärästä. (0,05 x 24 = 1 ap)

7.c. ”Asuintonttien pysäköintimäärien laskenta” -ohjeen mukaisesti: ”Jos tontin omistaja tai haltija osoittaa pysyvästi liittyvänsä yhteiskäyttöautojärjestelmään tai muulla tavalla varaavansa yhtiön asukkaille yhteiskäyttöautojen käyttömahdollisuuden, autopaikkojen vähimmäismäärästä voidaan vähentää 5 ap yhtä yhteiskäyttöautopaikkaa kohti, yhteensä kuitenkin enintään 10 %.” (0,1 x 24 = 2 ap)

7.d. Vuokrakohteissa kaupungin ja ARA-vuokra-asuntojen osalta voidaan käyttää 20 % pienempää autopaikkamääräystä kuin vastaavissa omistusasunnoissa, jolloin autoja tarvitaan 0,80 x 22 = 18. Vähennysten jälkeen toteutuva autopaikkamäärä on 18 ap, joista yksi LE-ap.

Perustelu: Alueella voidaan yleisten periaatteiden mukaisesti hyödyntää voimassa olevaa uutta pysäköintiohjeistusta. Ratkaisu tukee kestävää liikkumista, hyödyntää olemassa olevaa joukkoliikenteen läheisyyttä sekä edistää pyöräpysäköinnin ja yhteiskäyttöautojen asemaa.

8. Asemakaavassa ei ole sallittu rakentaa enempää kuin yksi kellarikerros

Poikkeama Suunnitelmiin on lisätty toinen kellarikerros K2.

Perustelu: kellarikerroksen toteutuksella saadaan maanalainen sisäyhteys toteutumaan AH-tontilla sijaitsevaan autohalliin ympäröivän maaston korkoerojen ja katusuunnitelmien edellyttämällä tavalla. Lisäkerros ei muuta rakennuksen ulkonäköä, mutta mahdollistaa teknisesti sujuvan liikkumisen ja palvelee yhteispihaa. Ratkaisu parantaa rakennuksen käytettävyyttä ja toimivuutta.

9. Asemakaavamääräys:

”VIII-kerroksisten rakennusten julkisivumateriaalin on oltava vaaleaa lasitettu keraaminen julkisivuelementti, muurauksen päälle tehtyä rappausta tai vastaava vaalea ympäristöön sopiva korkealaatuinen julkisivumateriaali.”

Poikkeama: Muurauksen päälle ei tehdä rappausta, eikä julkisivuna käytetä lasitettua keraamista julkisivuelementtiä.

Perustelu: Suurkorttelin valmistuneet tornit muodostavat parit keskenään, ja tontti 10:n tornipari (tontilla 6) on toteutettu vaaleasta tiilestä. Tontille 10 ehdotetaan samasta tiilestä tehtyä tiililaattaista julkisivuelementtiratkaisua, joka on rakennusteknisesti sekä taloudellisesti toimiva. Elementtien häiritsevien saumojen visuaaliseen hävittämiseen käytetään pintakäsittelyltään ja paksuudeltaan eroavia laattakenttiä. Erinäköiset kentät rikastuttavat kokonaisilmettä. Koska parvekkeet eivät sijaitse päällekkäin, muurauksen kannatus olisi rakennusteknisesti hankalaa parvekekattojen päältä. Tiililaattapintaisten sandwich-elementtien käyttö julkisivurakenteena mahdollistaa isommat parvekkeet perheasunnoissa.

Poikkeamisen erityinen syy on:

Tontti on osa laajaa korttelikokonaisuutta, jonka yhteispiha sijoittuu pysäköintitilojen yläpuolelle ja jonka toteutuksesta vastaa alueen palveluyhtiö. Muu osa korttelista on valmistunut jo useita vuosia sitten, mutta pihan viimeistely on viivästynyt merkittävästi tämän tontin keskeneräisyyden vuoksi, mikä on edellyttänyt alueella poikkeusjärjestelyjä. Tontille tehdyt aiemmat suunnitelmat eivät ole edenneet toteutukseen. Jotta alueen piha- ja katujärjestelyt voidaan viimeistellä, on kaupungin, alueen sekä asukkaiden yhteinen etu, että koko kortteli saadaan rakennettua valmiiksi. Aluetyöryhmä puoltaa hankkeen poikkeamia.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Sovelletut säännökset

Rakentamislaki (751/2023) 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 58 §
Hallintolaki (434/2003) 62 a §

Hyödyntämisaika

Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Toimivalta

Hallintosäännön 16 luvun 5 §:n kohta 3b