Hankerahoitus, Circular Finland LIFE SIP (CircLIFE) -hanke, Strategic Nature and integrated projects, EU:n LIFE -ohjelma

Kansliapäällikkö päätti hyväksyä Helsingin kaupungin osallistumisen EU:n LIFE-ohjelman Strategic Nature and Integrated Projects -rahoitushakuun hankkeessa “Circular Finland LIFE SIP (CircLIFE)”.

Samalla kansliapäällikkö päätti valtuuttaa Helsingin kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalvelut toimimaan kaupungin edustajana kyseisessä hankkeessa sekä vastaamaan sen hausta ja hallinnoinnista todeten, että Helsingin osuuden kustannuksiin arviolta 1 540 000 euroa varaudutaan keskitetyssä hanketoiminnan määrärahassa talousarviokohdassa 1 50 04. Saatava tuki kattaa menoista arviolta 770 000 euroa, jolloin keskitetystä hanketoiminnasta katettavaksi omarahoitusosuudeksi jää 770 000 euroa.

Valtakunnallinen CircLIFE-hanke toteuttaa Suomen kiertotalouden strategista ohjelmaa ja green deal -sopimuksia konkreettisin ratkaisuin. Helsingin kaupunki osallistuu Suomen ympäristökeskuksen koordinoimaan hankkeeseen partnerina ja Helsingin osuuden toteuttaa kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalvelut yhdessä kaupunginkanslian elinkeino-osaston kanssa. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2027–2033.

Kaupunkiympäristön toimiala on esittänyt Helsingin kaupungin osallistumista partnerina EU:n LIFE-rahoitusohjelman Strategic Nature and Integrated projects -rahoitushakuun hankkeessa ”Circular Finland LIFE SIP (CircLIFE)”. Euroopan komission LIFE-ohjelma rahoittaa hankkeita ympäristön, luonnonsuojelun sekä ilmastotoimien saralla.

CircLIFE-hankkeen tavoitteena on tukea kansallisen kiertotalouden strategisen ohjelman sekä green dealin toteutusta. Kansallisen kiertotalouden strategisen ohjelman tavoitteena on muutos, jolla kiertotaloudesta luodaan talouden uusi perusta vuoteen 2035 mennessä ja siihen on kirjattu luonnonvarojen kulutusta, resurssien tuottavuutta ja materiaalien kiertotalousastetta koskevia tavoitteita. Kansallinen kiertotalouden green deal -sitoumus taas pyrkii tukemaan kiertotalousohjelman tavoitteiden toteutumista. Kyseessä on vapaaehtoinen strateginen sitoumus, johon sisältyy seuraavat muutosalueet: Resurssiviisas rakennettu ympäristö, Kiertotalouteen perustuva teollisuus, Kestävä kulutus ja liiketoiminta, Materiaalitehokas energiajärjestelmä sekä Uudistava ruokajärjestelmä. Green deal -sitoumukseen mukaan lähtevät tahot valitsevat itselleen merkittävimmät muutosalueet ja määrittävät niihin kunnianhimoiset tavoitteet sekä toimenpiteet, joita ne sitoutuvat toteuttamaan.

Green dealin viisi muutosaluetta sisältyvät CircLIFE-hankkeen työpaketteihin. Tavoitteena on systeeminen murros kohti kiertotaloutta sekä valtakunnallisella että alueellisella tasolla. Helsingin kaupunki osallistuu CircLIFE-hankkeeseen kahdella osahankkeella, joista ensimmäinen sisältyy Resurssiviisas rakennettu ympäristö -työpakettiin ja toinen Uudistava ruokajärjestelmä -työpakettiin. Kumpikin osahanke tukee tiiviisti Helsingin kaupungilla valmistelussa olevaa kiertotalouden green deal    -sitoumusta.

Resurssiviisas rakennettu ympäristö -työpaketin osahankkeessa Helsingin kaupunki kehittää rakennusurakoiden hankintamenettelyjä paremmin kiertotalouden tavoitteita ja reunaehtoja huomioiviksi. Osahankkeessa laaditaan kiertotaloutta, kuten rakennusosien uudelleenkäyttöä ja elinkaarikestävyyttä tukeva toimintamalli ja menettely sekä näitä tukeva hankintakriteeristö. Toimenpide toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Helsingin kaupungin, rakennusalan yritysten ja urakoitsijoiden sekä kiertotalouden ratkaisuihin erikoistuneiden toimijoiden kanssa. Toimenpiteessä laadittua hankintamenettelyä sekä hankintakriteerejä pilotoidaan yhdessä kokonaisarvoltaan vähintään 15 miljoonan euron talorakennusurakassa sekä yhdessä kokonaisarvoltaan vähintään          8 miljoonan euron infrarakentamisen urakassa. Hankintamenettelyssä otetaan urakoitsija mukaan hankinnan aikaiseen keskusteluun neitseellisten materiaalien korvaamisesta uudelleenkäytettävillä rakennusosilla sekä muiden kiertotalouden kannalta tärkeiden kokonaisuuksien kehittämiseen.

Uudistava ruokajärjestelmä -työpaketin osahankkeessa jalkautetaan Helsingin kaupungin ruokapalveluille ja niitä hankkiville toimialoille laadittavaa tiekarttaa, joka tähtää siihen, että ruokapalveluiden tarjoama ruoka on linjassa ravitsemussuositusten pitkän aikavälin tavoitteiden ja planetaarisen ruokavalion viitekehyksen kanssa. Lapsia ja nuoria sekä muita ruokapalvelujen käyttäjiä osallistetaan suunnitteluun ravintolatoimikuntien ja makuraatien avulla sekä kehittämällä pysyviä ruokailun osallisuuden rakenteita ja menetelmiä kaikille kasvatuksen ja koulutuksen asteille. Työssä hyödynnetään palvelumuotoilun keinoja. Kasvispainotteisen ruokailun lisäksi edistetään ruokakasvatusta kaikissa palveluissa. Ympäristö- ja ravitsemusnäkökulmien lisäksi tavoitteena on, että yhä useampi lapsi ja nuori osallistuu ruokailuun, minkä avulla voidaan vähentää myös ruokahävikin määrää. Ruokapalveluissa tarjottava ravitsemussuositusten mukainen ruokavalio tasaa perhetaustoista johtuvia eroja terveyttä edistävän ravinnon suhteen. Ruokapalvelujen tarjoamalla ruoalla voidaan myös vaikuttaa ruokailutottumusten kehittymiseen.

CircLIFE-hankkeen pääpartnerina ja rahoituksen hakijana toimii Suomen ympäristökeskus. Hankkeessa on mukana yhteensä 27 partneria, jotka edustavat kuntia, alueita, yrityksiä, yhdistyksiä, tutkimuslaitoksia ja ammattikorkeakouluja. Helsingin kaupunki osallistuu hankkeeseen partnerina ja Helsingin osuus koostuu kahdesta osahankkeesta. Uudistava ruokajärjestelmä -työpaketin osahankkeen vetovastuu on kaupunkiympäristön toimialan ympäristöpalveluilla ja keskeisenä yhteistyökumppanina siinä on kasvatuksen ja koulutuksen toimiala. Resurssiviisas rakennettu ympäristö -työpaketin osahankkeen vetovastuu on kaupunginkanslian elinkeino-osastolla ja keskeisenä yhteistyökumppanina mukana on kaupunkiympäristön toimiala.

Hankkeen kokonaiskustannukset ovat noin 26 miljoonaa euroa, josta ulkoisen tuen osuus on 15,6 miljoonaa euroa. Ulkoisen tuen osuus on kokonaisuudessaan 60 prosenttia. Partnereiden tuesta kuitenkin 1/6 ohjautuu Suomen ympäristökeskukselle hankkeen koordinaatiota varten ja näin ollen partnereiden saama ulkoisen tuen osuus on käytännössä 50 prosenttia. Helsingin kaupungin suunniteltu partneriosuus on arviolta 1 540 000 euroa, josta tuen osuus on 770 000 euroa. Helsingin omarahoitusosuudeksi jää 770 000 euroa. Hanke on suunniteltu toteutettavaksi vuosina 2027–2034 ja Helsingin osuuden arvioitu kesto on 1.3.2027–30.4.2033.

Hanke toteuttaa uutta kaupunkistrategiaa, jonka mukaan ”epäsuorien päästöjen vähentämisessä Helsinki keskittyy talo- ja infrarakentamisen sekä julkisten hankintojen päästöjen vähentämiseen. Rakentamisen kiertotalouden edistäminen on osa kaupungin elinkeinopoliittisia painopisteitä. Suomen suurimpana julkisena hankkijana Helsinki toimii myös epäsuorien päästöjen vähentämiseksi ja luontovaikutusten pienentämiseksi hankinnoissa.” Lisäksi hanke toteuttaa Helsingin kaupungin ympäristönsuojelun tavoitteita vuodelle 2040. Siinä visiona on, että kaupungin ja elinkeinoelämän toiminta perustuu hiilineutraaliin kiertotalouteen, jossa luonnonvaroja käytetään kestävästi ja tuotteet ja materiaalit säilytetään kierrossa mahdollisimman pitkään. Keskipitkän aikavälin tavoitteena on mm., että rakennukset suunnitellaan pitkäikäisiksi, muunneltaviksi, korjattaviksi ja purettaessa hyödynnettäviksi. Asukkaiden hiilijalanjälkeä pienennetään ja kaupunkikonsernissa puolitetaan liha- ja maitotuotteiden kulutus vuoteen 2025 mennessä verrattuna vuoteen 2019.

Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan kansliapäällikkö päättää kaupungin puolesta Euroopan unionin rahoituksen hakemisesta.