Lausunto opetus- ja kulttuuriministeriölle ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta

Kaupunginhallitus päättää antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavan lausunnon:

1. Lausunnonantajan näkemykset ammattikorkeakoululain ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutusta koskevista muutoksista

Helsingin kaupunki pitää ammattikorkeakoululakiin esitettyjä muutoksia kannatettavana ja tarpeellisena, kun tavoitteena on vähentää tarvetta useamman saman tasoisen sosiaali- ja terveysalan korkeakoulututkinnon suorittamiselle. Mahdollisuutta jatkossakin suorittaa terveydenhoitajan sekä ensihoitajan koulutus yhtenäisenä opintokokonaisuutena sairaanhoitajatutkinnon kanssa (240 op/4 vuotta) nähdään kannatettavana.

Sairaanhoitajan osaamisen on kuuluttava terveydenhoitajan sekä ensihoitajan ammattitaitoon, joten kannatamme myös ehdotuksen mukaisesti ensihoitaja- ja terveydenhoitajakoulutuksen antamista erikseen suoritettavana koulutuksena sairaanhoitajatutkinnon jo suorittaneille.

Helsingin kaupunki pitää hyvänä, että sairaanhoitajatutkinnon päälle rakentuva 60 opintopisteen terveydenhoitajakoulutus (yhteensä 270 op/4,5 vuotta) ja 90 opintopisteen ensihoitajakoulutus (yhteensä 300 op/5 vuotta) toteutettaisiin opiskelijan aiemmat muut opinnot ja työelämässä hankittu osaaminen huomioon ottaen. Pidämme tärkeänä huomioida, että erikseen annettavan koulutuksen ei tule lisätä ammattitaitoa edistävän harjoittelun määrää, sillä jo tällä hetkellä harjoittelupaikkojen saaminen kaikille halukkaille opiskelijoille on haastavaa.

Koulutuksia koskevat muutokset edellyttävät todennäköisesti työnantajan ja ammattikorkeakoulujen välisten sopimusten päivittämistä, koska niiden mukaisesti harjoittelupaikkoja tarjotaan ensisijaisesti tutkintoa suorittaville opiskelijoille. Esityksessä on nostettu esille myös ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvästä ammattitaitoa edistävästä harjoittelusta suoritettavat korvaukset. On tärkeää varmistaa, että esitetyillä koulutusrakennetta koskevilla muutoksilla ei muuteta nykyistä korvausten maksamiseen liittyvää käytäntöä ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutuksen osalta.

2. Lausunnonantajan näkemykset ammattikorkeakoululain ammatillista opettajankoulutustakoskevista muutoksista

Esitettyjä muutoksia pidetään perusteltuina.

Ammattikorkeakoululakiin lisättäväksi ehdotetun asetuksenantovaltuutuksen myötä ammatilliseen opettajankoulutukseen kuuluvista opinnoista, opintojen rakenteesta ja osaamistavoitteista voidaan säätää asetuksella tarkemmin. Muutokset tekevät nykyistä paremmin näkyväksi opintojen tuottamaa osaamista ja mahdollistavat opintojen sijoittamisen Suomen tutkintojen ja muiden osaamiskokonaisuuksien viitekehykseen.

Lausunnonantajan näkemykset opintotukilain muutoksista

Helsingin kaupunki pitää hyvänä, että sairaanhoitajakoulutuksen jälkeen suoritettavat erilliseen sääntelyyn perustuvat koulutukset voidaan sisällyttää opintotukilain piiriin ja tuen ehdot vastaavat tutkinnon suorittamiseen myönnettyä tukea.

Ehdotettu uusi koulutusmalli sujuvoittaa työelämässä olevien aikuisten mahdollisuuksia suunnata ammattiuraansa uudella tavalla ja hankkia uutta ammatillista pätevyyttä työuran aikana. Aikuiskoulutustuen lakkauttaminen todennäköisesti vaikuttaa sairaanhoitajan mahdollisuuksiin lähteä jatkokouluttautumaan. Aikuisopiskelijoille onkin tärkeää mahdollisuus osa-aikaiseen opiskeluun ja sen tukeen.

Opetus ja kulttuuriministeriö on pyytänyt lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi laeiksi ammattikorkeakoululain ja opintotukilain muuttamisesta (kaksoistutkintouudistus) 31.8 mennessä. Lausunnolle on pyydetty lisäaikaa ja sitä on saatu 2.9 asti.

Opetus- ja kulttuuriministeriön korkeakoulu- ja tiedepolitiikan osasto pyytää lausuntoa luonnoksesta hallituksen esitykseksi koskien ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutusta sekä ammatillista opettajankoulutusta.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ammattikorkeakoululakia. Lakia muutettaisiin siten, että ensihoitajakoulutus, terveydenhoitajakoulutus ja kätilökoulutus eivät olisi enää tutkintoon johtavaa koulutusta, vaan niitä toteutettaisiin kyseisiä koulutuksia koskevien ammattikorkeakoululakiin lisättävien uusien säännösten nojalla. Ensihoitajakoulutuksen ja kätilökoulutuksen tavoitteellinen suoritusaika olisi 1,5 lukuvuotta ja terveydenhoitajakoulutuksen 1 lukuvuosi. Ensihoitajakoulutusta ja terveydenhoitajakoulutusta annettaisiin yhtenäisenä koulutuksena sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, johon liitetään tutkintonimike sairaanhoitaja (AMK), kanssa. Ensihoitaja- ja terveydenhoitajakoulutusta annettaisiin erikseen suoritettavana koulutuksena myös niille, joilla on jo sairaanhoitajan koulutus. Kätilökoulutusta annettaisiin sairaanhoitajakoulutuksen suorittaneille. Muutoksen tavoitteena on sujuvoittaa koulutuspolkuja ja nopeuttaa näihin ammatteihin valmistumista ja käytettävissä olevien resurssien käyttöä.

Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös opintotukilakia. Ensihoitaja-, kätilö- ja terveydenhoitajakoulutus olisivat opintotukeen oikeuttavaa koulutusta. Opintolainansaaja olisi oikeutettu opintolainahyvitykseen suorittaessaan opintolainahyvitykseen oikeuttavan tutkinnon suorittamisajassa sairaanhoitajan tutkinnon (AMK) lisäksi ensihoitaja-, kätilö- tai terveydenhoitajakoulutuksen.

Lisäksi esityksessä ehdotetaan muutettavaksi ammattikorkeakoululakia joiltain ammatillista opettajankoulutusta koskevilta osilta. Muutoksilla täsmennettäisiin joitakin säännöksiä siten, että niihin sisällytettäisiin myös ammatillista opettajankoulutusta koskevat säännökset. Lisäksi lakiin lisättäisiin ammatillista opettajankoulutusta koskeva asetuksenantovaltuus. Muutoksilla ei ole tarkoitus merkittävästi muuttaa nykytilaa.

Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 1.8.2028.

Asiasta on saatu Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan lausunto, joka on valmisteltu yhteistyössä Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan kanssa. Kaupunginhallituksen lausunto on saadun lausunnon mukainen.