Lausunto perusopetuslain muuttamisesta (valmistavan opetuksen lisäopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitus)

Kaupunginhallitus antaa opetus- ja kulttuuriministeriölle seuraavan lausunnon:

Mitä mieltä olette perusopetuksessa järjestettävän valmistavan opetuksen lisäopetuksesta?

Lakiehdotus on tärkeä uudistus perusopetukseen valmistavan opetuksen järjestämiseen. Se toisi kaivattua joustoa vieraskielisten opetukseen ja oppilaille, jotka tarvitsevat lisää aikaa ja tukea kielen oppimiseen ja muiden oppimisvalmiuksien kehittämiseen.

Helsingin kaupunki kannattaa valmistavan opetuksen lisäopetuksen kohdentamista tarveperusteisesti lakiehdotuksessa esitetylle kohderyhmälle, eli oppilaille, joilla on vasta alkava luku- ja kirjoitustaito, puutteellinen kouluhistoria tai yläkouluiässä maahan tulleet. Helsingin kaupunki kannattaa sitä, että lakiehdotus mahdollistaa opetuksen erilaiset toteutustavat, joilla parhaiten tuetaan oppilaan osaamisen kehittymistä. Tämä edellyttää tukea oppimiseen sekä tarvittavia resursseja laadukkaaseen oppimista tukevaan opetukseen alusta lähtien tavoitteellisesti ja arvioiden asiaa säännöllisesti. Perusopetukseen integroimisen tulee olla lisäopetuksen ensisijainen toteutustapa, sillä se tukee oppilaan vertaisvuorovaikutusta ja sosiaalistumista kieleen ja kouluyhteisöön.

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä sitä, että luodaan valtakunnallisesti selkeät ja yhtenäiset kriteerit siitä, kenelle perusopetuksessa järjestettävän valmistavan opetuksen lisäopetus on tarkoitettu. Tämä tukee oppilaiden yhdenvertaisuutta kotikunnasta riippumatta. Päätöksen tulee yhtenäisten kriteerien pohjalta perustua oppilaskohtaiseen arviointiin ja harkintaan. Kehittyvä kielitaito ei yksinään riitä perusteeksi valmistavan opetuksen lisäopetukseen.

Onko perusopetuksessa järjestettävä valmistavan opetuksen lisäopetus mielestänne tarpeellinen?

Helsingin kaupunki näkee perusopetuksessa järjestettävän valmistavan lisäopetuksen olevan erityisen tarpeellinen yläkouluiässä maahan muuttaneille, joilla jostain syystä kielen oppiminen on hidasta tai vaikeaa esimerkiksi puutteellisen koulunkäyntitaustan, kehittyvän luku- ja kirjoitustaidon, oppimisvaikeuden tai traumataustan vuoksi. Muutos antaisi lisää aikaa selvittää oppilaan tuen tarpeita, miettiä sopivaa polkua jatko-opintoihin sekä vähentää yläkoulun päättövaiheessa tulleiden koulupolun sirpaleisuutta. Lisäopetuksen tarvetta arvioitaessa oppilaan edun on aina oltava etusijalla, eikä päätös voi perustua esimerkiksi resurssikysymyksiin. Oikein kohdennettuna ja riittävästi resursoituna, valmistavan opetuksen lisäopetus mahdollistaisi oppilaille vahvat perustiedot ja -taidot, jotka tukevat oppilaan siirtymistä jatko-opintoihin ja työelämään.

Lisäopetuksen vaikutuksia on tärkeää arvioida valtakunnallisesti säännöllisin väliajoin, jotta nähdään että lisäresurssi on kohdentunut oikein.

Onko perusopetuksessa järjestettävän valmistavan opetuksen lisäopetuksen rahoitusratkaisutoimiva?

Valmistavan opetuksen lisäopetuksen rahoituksen pitäisi kattaa lisäopetuksesta aiheutuvat kustannukset täysimääräisesti. Lisäopetus kohdistuisi haavoittuvassa asemassa oleviin lapsiin, joiden kielen oppimiseen ja kotoutumiseen panostamalla voidaan ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja segregaatiokehitystä.

Perusopetukseen valmistavan opetuksen oppilasmäärät vaihtelevat vuosittain muun muassa maailmantilanteen vuoksi. Helsinki on maahanmuuttajille vetovoimainen kaupunki ja oppivelvollisuusikäisiä muuttajia on vuosittain paljon. Etukäteen on haastavaa ennustaa, kuinka suuri osa heistä tarvitsisi valmistavan opetuksen lisäopetusta vuosittain. Helsingin kaupungin mielestä on tärkeää, että rahoitusratkaisussa otetaan huomioon kasvava maahanmuuttajien määrä ja se, että rahoitus mahdollistaa valmistavan opetuksen lisäopetuksen toteuttamisen laadukkaasti myös suuressa kaupungissa, jossa maahanmuuttajataustaiset oppilaat opiskelevat kouluissa eri puolilla kaupunkia.

Helsingin kaupungin näkemys on, että rahoituksen tulee olla ennakoitavissa. Esitetyllä rahoitusmallilla yksikköhinta muuttuu sen mukaan, kuinka monelle oppilaalle valmistavan opetuksen lisäopetusta annetaan. Malli hankaloittaa toiminnan suunnittelua, kun yksikköhinta voi olla erisuuruinen eri vuosina. Malli ei myöskään ota huomioon muuttuvia kustannuksia, kuten opettajien palkkojen muutosta. Lisäksi rahoitusmallin tulisi olla sellainen, että kunnan saama valtionosuus tiedetään mahdollisimman aikaisin kunnan budjettivalmistelun ja siten palveluntuotannon mitoituksen helpottamiseksi. Kiinteä ja kustannustenjaon tarkistusten myötä päivittyvä yksikköhinta tukisi tätä.

Mikäli rahoitusmallia ei muuteta, pitää Helsingin kaupunki tärkeänä, että valmistavan opetuksen lisäopetukseen siirtymiseen luodaan selkeät yhteiset valtakunnalliset kriteerit. Jos vuosittainen lisäopetukseen varattu määräraha jaetaan valtakunnallisesti valmistavan opetuksen lisäopetukseen osallistuvien oppilaiden määrän perusteella, on tärkeää, että oppilaat ovat yhdenvertaisessa asemassa riippumatta asuinkunnastaan.

Onko teillä lausuttavaa aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen korottamista koskevaan osuuteen esityksessä?

Valtionosuuteen liittyvät rahoituksen leikkaukset vaikuttavat kuntien mahdollisuuksiin tuottaa laadukasta ja turvallista perusopetuksen aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan esitys aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien enimmäismaksujen korottamisesta on periaatteessa perusteltu, sillä korotus voisi kompensoida kunnille valtionosuuteen liittyvää rahoituksen leikkausta aamu- ja iltapäivätoiminnassa. On tärkeää huomioida, että tämä kompensaatiomalli johtaa kuntien eriarvoiseen asemaan sen mukaan, miten ne järjestävät perusopetuksen iltapäivätoimintaa. Kunnissa palvelua voivat tuottaa palveluntuottajat, joille kunta myöntää toiminta-avustusta. Jos palveluntuottajat myös laskuttavat perheitä, maksujen korotus ei kompensoi kunnalle valtionosuuteen liittyviä leikkauksia. On tärkeää varmistaa, että kunnilla on riittävät edellytykset tarjota lapsille korkealaatuisia ja turvallisia palveluja, riippumatta siitä, miten ne kunnassa järjestetään.

Helsingissä suurimman osan perusopetuksen iltapäivätoiminnasta tuottavat ulkopuoliset palveluntuottajat, jotka myös laskuttavat perheitä. Tämän vuoksi maksujen korotus ei kompensoi Helsingin kaupungille valtionosuuteen liittyviä leikkauksia.

Koska huoltajat voivat hakea kompensaatiota maksuista, avustettavan toiminnan kokonaisoppilasmäärästä maksuhuojennuksen 0-luokassa tai alle 50 prosentin maksuluokassa on yhteensä noin kolmasosa lapsista (lukuvuonna 2024–2025). Tällöin maksujen korotus ei kompensoi valtionosuuksien leikkausta.

Aamu- ja iltapäivätoiminta on keskeinen osa lapsen toiminnallista koulupäivää, sillä se vähentää lasten yksinoloa ja lisää heidän turvallisuuden tunnettaan sekä tarjoaa mielekästä toimintaa koulupäivän jälkeen. Laadukas aamu- ja iltapäivätoiminta vahvistaa lasten keskinäistä kanssakäymistä, yhdessä tekemistä sekä yhdessä oppimista ja siten ehkäisee segregaation kehittymistä kouluissa ja alueilla. Lisäksi iltapäivätoiminta tukee perheiden arjen ja työelämän yhteensovittamista.

Helsingin kaupunki pitää tärkeänä, että valtakunnallisesti kehitetään asiakasmaksun porrastusta ja huoltajien mahdollisuutta hakea maksuista alennusta. On ensiarvoisen tärkeää varmistaa, että kaikilla kohderyhmän lapsilla on mahdollisuus osallistua toimintaan perheen taloudellisesta tilanteesta riippumatta.

Onko teillä lausuttavaa aamu- ja iltapäivätoiminnan maksujen indeksisäännöstä koskevaan osuuteen esityksessä?

Helsingin kaupungin näkemyksen mukaan maksujen sitominen indeksiin on perusteltua. Indeksisäännön avulla varmistetaan, että maksut tarkistetaan säännöllisesti, mikä auttaa kattamaan toiminnan kustannukset. Koska indeksikorotukset vaikuttavat myös toiminnan järjestämiseen liittyviin kuluihin, on tärkeää, että maksut pysyvät ajan tasalla taloudellisten muutosten myötä.

Opetus- ja kulttuuriministeriö on 23.6.2025 pyytänyt lausuntoa hallituksen esityksestä eduskunnalle laiksi perusopetuslain muuttamisesta ja siihen liittyviksi laeiksi (valmistavan opetuksen lisäopetus ja aamu- ja iltapäivätoiminnan rahoitus) 6.8.2025 mennessä. Lausunnolle saatiin lisäaikaa 12.8.2025 asti.

Ehdotuksella esitetään muutettavaksi perusopetuslakia, opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia sekä kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettua lakia.

Perusopetuslakiin esitetään lisättäväksi perusopetuksessa järjestettävän valmistavan opetuksen lisäopetusta koskevat säännökset. Esityksessä ehdotetaan lisättäväksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituslakiin säännökset uuden toiminnan rahoituksesta ja kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta annettuun lakiin tekninen maininta uudesta rahoituksesta.

Esityksessä ehdotetaan myös aamu- ja iltapäivätoiminnasta perittävien enimmäismaksujen määrää korotettavaksi, mikä kompensoisi kunnille aamu- ja iltapäivätoiminnan valtionosuuteen tehtävää valtion rahoituksen leikkausta. Lisäksi maksut sidottaisiin indeksiin.

Esityksen tavoitteena on mahdollistaa hallitusohjelman mukaisesti valmistavan opetuksen jatkuminen kahteen vuoteen tilanteissa, joissa se arvioidaan tarpeelliseksi riittävien kielellisten valmiuksien varmistamiseksi.

Esitys liittyy valtion vuoden 2026 talousarvioesitykseen ja käsitellään sen yhteydessä. Lait on tarkoitettu tulemaan voimaan pääsääntöisesti 1.8.2026.

Asiasta on saatu kasvatuksen ja koulutuksen toimialan lausunto. Esitys on lausunnon mukainen. Se on valmisteltu yhdessä kaupunginkanslian talous- ja suunnitteluosaston kanssa.

Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n mukaan kaupungin lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus.