Kasvatus- ja koulutuslautakunnan päätös oikaisuvaatimuksesta tuntiopettajan ottamisesta määräajaksi

Kasvatus- ja koulutuslautakunta päättää hylätä ********** oikaisuvaatimuksen, jonka hän on tehnyt koulutuspäällikön 3.7.2025 tekemästä päätöksestä, koska oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Kasvatus- ja koulutuslautakunta viittaa perusteluinaan esittelijän esittämiin seikkoihin.

********** on tehnyt 16.7.2025 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen Stadin ammattiopiston koulutuspäällikön (kampus 4) tekemästä päätöksestä (4 §), jolla koulutuspäällikkö on ottanut Stadin ammattiopistoon määräaikaisen tuntiopettajan, viestintä ja vuorovaikutus, äidinkieli ja suomi toisena kielenä, virkasuhteeseen

**********

Koulutuspäällikkö on antanut asiassa lausunnon.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua.

Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 mom. 5 kohdan mukaan, ellei toisin ole määrätty toimialajohtaja ottaa palvelukseen toimialan viranhaltijat ja työntekijät. Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegoineista 14.4.2025 tekemän päätökseen (§ 45) perustuen opettajan ottamisesta määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää koulutuspäällikkö.

Hakuprosessista

Stadin ammattiopistoon sijoitettu viestintä ja vuorovaikutusosaamisen (AI ja S2) tuntiopettajan määräaikainen virkasuhteinen tehtävä ajalle 1.8.2025- 31.5.2026 on ollut julkisesti haettavana Helsingin kaupungin rekrytointijärjestelmässä 6.6 - 20.6.2025.

TUVA-opetuksella viitataan tutkintoon valmistavaan opetukseen, jota opettavan kelpoisuudesta säädetään kelpoisuusasetuksen 5 a luvussa ja YTO-opetuksella yhteisten tutkinnon osien opetukseen, jota opettavan kelpoisuudesta säädetään kelpoisuusasetuksen 14 §:ssä.

Hakuilmoituksessa haettiin yhteisten tutkinnon osien tuntiopettajaa määräaikaiseen virkasuhteeseen. Hakuilmoituksen mukaan yhteiset tutkinnon osat eli YTO-opinnot ovat kaikille aloille yhteisiä ja tukevat ammatillisia opintoja. Viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen opettajan tehtävään kuuluu viestintä- ja vuorovaikutusosaamisen (äidinkielen ja suomi toisena kielenä) opettaminen ja ohjaaminen. Hakuilmoituksen mukaan työtehtävän alkaessa tehtävä sijoittuu Ilkantien toimipaikkaan TUVA-koulutukseen, jossa tehtävänä on mahdollistaa TUVA-koulutuksen opiskelijoiden perusopetuksen lukuaineiden (AI/S2) arvosanojen korottaminen sekä yhteisten tutkinnon osien opettaminen.

Hakuilmoituksessa ilmoitettiin arvostettavan hyviä vuorovaikutus- ja tiimityötaitoja ja kiinnostusta opiskelijoiden yksilöllisistä oppimisen tarpeista ja kykyä tukea erilaisia opiskeluvalmiuksia omaavia opiskelijoita osaamistavoitteiden saavuttamisessa. Hakuilmoituksessa eduksi ilmoitettiin luettavan kielitietoisen pedagogiikan tuntemuksen sekä aiempi työkokemus perusopetuksesta ja TUVA-koulutuksesta.

Kelpoisuuden ilmoitettiin määräytyvän opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998) mukaisesti. Hakuilmoituksessa ilmoitettiin, että yhteisiin tutkinnon osiin kuuluvien osa-alueiden opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyvät vähintään 120 op/55 ov laajuiset tai niitä vastaavat opinnot yhdessä opetettavassa osa-alueessa ja vähintään 60 op/35 ov laajuiset tai niitä vastaavat opinnot muissa opetettavissa osa-alueissa tai joka on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon soveltuvassa koulutusohjelmassa sekä vähintään 60 op/35 ov laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Määräaikaisissa tehtävissä kelpoisuusvaatimukset täyttävien hakijoiden puuttuessa myös vaadittavaa kelpoisuutta vailla olevat hakijat otetaan huomioon.

Koulutuspäällikön päätöksen mukaan tehtävää haki hakuajan kuluessa 15 henkilöä, joista yksi oli kelpoinen.

Hakemusten perusteella ryhmähaastatteluun kutsuttiin hakemusten perusteella seitsemän hakijaa, joista yksi ei saapunut ryhmähaastatteluun. Ryhmähaastattelu toteutettiin 25.6.2025. Haastattelijoina toimivat koulutuspäälliköt.. Hakuilmoituksessa oli kuvattu rekrytointiprosessin alustava suunnitelma, jonka mukaan ryhmähaastattelut pidetään keskiviikkona 25.6.25 klo 8-12 välillä. Kutsu ryhmähaastatteluun lähetettiin haastatteluun valituille sähköpostitse hakuajan päätyttyä.

Oikaisuvaatimuksesta

Oikaisuvaatimuksen tekijä hakee oikaisua valintapäätökseen (HEL 2025-010918 koskien työavainta KASKO-03-87-25), sillä oikaisuvaatimuksen tekijä haluaa varmistua pätevyysvaatimuksista ja rekrytointiprosessin kulusta, jotka eivät oikaisuvaatimuksen tekijän mielestä noudattaneet hyvää tapaa. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa tuodaan esille, että pöytäkirjat ovat selvästi virheellisiä, mikä herättää ihmetystä. Lisäksi tuodaan esille, että tehtäviin järjestettiin yksi yhteinen ryhmähaastattelu. Oikaisuvaatimuksen mukaan oikaisuvaatimus koskee läheisesti myös kahta muuta tehtävää.

Oikaisuvaatimuksen mukaan työpaikkailmoituksessa haettiin opettajaa ensisijaisesti tutkintoon valmentavaan (TUVA) koulutukseen, mutta pätevyysvaatimuksena oli kuitenkin ammatillisen koulutuksen yhteisten tutkinnon osien (YTO) opettajan pätevyys (vaatimuksena syventävät opinnot suomen kielessä).

Oikaisuvaatimuksen mukaan ryhmähaastatteluun kutsuttiin kuusi henkilöä. Yhdellä hakijalla oli YTO-opettajan pätevyys, jonka vuoksi hänet valittiin. Oikaisuvaatimuksen mukaan oikaisuvaatimuksen tekijä oli selvittänyt asiaa ja oli ilmennyt, ettei valittu henkilö ollut ryhmähaastattelussa, vaan hänet oli haastateltu toisessa ryhmähaastattelussa. Oikaisuvaatimuksen mukaan pöytäkirjassa on tämän vuoksi virhe.

Oikaisuvaatimuksen tekijän perustelut ilmenevät tarkemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.

Lainsäädännöstä

Lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetetulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa on nimitysperusteita oikeuskäytännön mukaan arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet (KHO 2005:44).

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, jäljempänä myös kelpoisuusasetus) 14 §:n mukaan ammatillisesta koulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (673/2017) 2 §:ssä tarkoitettujen yhteisiin tutkinnon osiin kuuluvien osa-alueiden opetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon, johon sisältyvät vähintään 120 opintopisteen tai 55 opintoviikon laajuiset tai niitä vastaavat opinnot yhdessä opetettavassa osa-alueessa ja vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset tai niitä vastaavat opinnot muissa opetettavissa osa-alueissa tai joka on suorittanut diplomi-insinöörin tutkinnon soveltuvassa koulutusohjelmassa.

Toiminta digitaalisessa ympäristössä, taide ja luova ilmaisu, yhteiskunnassa ja kansalaisena toimiminen, työelämässä toimiminen, opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiudet sekä yrittäjyys ja yrittäjämäinen toiminta osa-alueiden opetusta on 1 momentista poiketen kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut soveltuvan korkeakoulututkinnon.

Sen lisäksi mitä 1 ja 2 momentissa säädetään, edellytetään, että henkilö on suorittanut vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Kelpoisuusasetuksen 17 §:n mukaan ammatillisessa koulutuksessa opettajan tulee hallita opetuksessa käytettävä kieli. Äidinkielen opetusta antavalla opettajalla tulee olla kyseisen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito.

Asian arviointi

Tehtävään valitun toimittaman hakemuksen ja koulutuspäällikön lausunnon mukaan valittu on koulutukseltaan filosofian tohtori. Lisäksi hän on suorittanut 60 opintopisteen opettajan pedagogiset opinnot, 120 opintopistettä / 55 opintoviikkoa suomen kielessä ja 60 opintopistettä / 35 opintoviikkoa kotimaisessa kirjallisuudessa, mikä antaa tehtävässä vaaditun kelpoisuuden toimia yhteisten tutkinnon osien opettajana äidinkielessä. Koulutuspäällikön lausunnon mukaan valittu täyttää myös kielitaitovaatimuksen.

Koulutuspäällikön päätöksen sekä valitun toimittaman hakemuksen mukaan valittu täyttää tehtävälle asetetut yhteisten tutkinnon osien opettajaa koskevan 14 §:n kelpoisuutta ja 17 §:n kielitaitovaatimusta koskevat kelpoisuusehdot.

Hakuilmoituksella on ilmoitettu, että tehtävä sijoittuu alkuun TUVA-opetukseen. Nimikkeenä on ollut viestintä ja vuorovaikutusosaamisen (AI ja S2) tuntiopettaja, mikä jo itsessään viittaa siihen, että kyse on YTO-opetukseen kuuluvasta tehtävästä. Samoin hakuilmoituksella on ilmoitettu, että ”Haemme Stadin ammattiopistoon yhteisten tutkinnon osien tuntiopettajaa”. Samoin hakuilmoituksella on ilmoitettu, että ”Työtehtävän alkaessa tehtävä sijoittuu Ilkantien toimipaikkaan TUVA-koulutukseen”. Lisäksi hakuilmoituksessa on ilmoitettu, että tehtävän kelpoisuusvaatimuksena yhteisten tutkinnon osien opettajan kelpoisuus. Kelpoisuus on siten katsottu asiassa oikein, kun tehtävään kelpoisiksi on katsottu ne hakijat, joilla on kelpoisuusasetuksen 14 §:n mukainen kelpoisuus.

Oikaisuvaatimuksen tekijä tuo oikaisuvaatimuksessaan esille rekrytointiprosessiin liittyviä seikkoja. Tehtävää koskevassa hakuilmoituksessa on kerrottu, että ”alustavan suunnitelman mukaan ryhmähaastattelut pidetään keskiviikkona 25.6.25 klo 8-12 välillä. Kutsu ryhmähaastatteluun lähetetään haastatteluun valituille sähköpostitse hakuajan päätyttyä.” Siten ryhmähaastattelusta oli kerrottu jo hakuilmoituksella. Tehtävään valittu on hakenut myös kahta muuta oikaisuvaatimuksessakin mainittua viestintä ja vuorovaikutusosaamisen (AI ja S2) tuntiopettajan tehtävää. Rekrytoivana esihenkilönä näissä kahdessa muussa tehtävässä on ollut sama koulutuspäällikkö, kuin nyt kyseessä olevassa tehtävässä.

Työnantaja saa päättää, millä tavoin hakijoiden arviointi suoritetaan hakuprosessin aikana. Nyt kyseessä olevassa rekrytointiprosessissa on pidetty ryhmähaastattelut, mistä hakijoille oli ilmoitettu jo hakuilmoituksella. Ryhmähaastatteluita on mahdollista pitää useita, eikä kaikkien hakijoiden tarvitse osallistua samaan ryhmähaastatteluun. Nyt sama koulutuspäällikkö toimi rekrytoivana esihenkilönä kolmeen eri tehtävään, joissa nimike on ollut sama. Rekrytoiva esihenkilö on voinut haastatella hakijan toiseen vastaavaan tehtävään, sillä haastattelun runko eli toteuttamistapa ja haastattelussa esitetyt kysymykset ovat olleet näissä kaikissa kolmessa tehtävässä samat. Esihenkilön ei siten ole tarvinnut kutsua samaa hakijaa toiseen vastaavaan tehtävää koskevaan ryhmähaastatteluun, kun arviointi on pystytty tekemään toisen tehtävän haastattelun perusteella. Tämän perusteella pöytäkirjassa ei siten ole ollut virhettä.

Lisäksi kyseessä on ollut alle vuoden kestävä määräaikainen tehtävä, johon on mahdollista ottaa hakija, joka ei täytä asetuksessa vaadittuja kelpoisuusehtoja. Myös hakuilmoituksella on ilmoitettu, että määräaikaisissa tehtävissä kelpoisuusvaatimukset täyttävien hakijoiden puuttuessa myös vaadittavaa kelpoisuutta vailla olevat hakijat otetaan huomioon. Siten myös niitä hakijoita, jotka eivät ole täyttäneet asetuksen mukaista kelpoisuutta on voitu haastatella kyseessä olevaan tehtävään.

Työnantajalla on laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Viranhaltijan valinta perustuu kokonaisharkintaan. Koulutuspäällikön tekemän päätöksen mukaan valitun hakemusten, työkokemuksen, koulutuksen sekä haastattelussa ilmenevien seikkojen kokonaisarvioinnin perusteella parhaat edellytykset viran menestykselliseen hoitamiseen on ollut valitulla.

Siltä osin, kun oikaisuvaatimuksessa tuodaan esille seikkoja koskien kahta muuta tehtävää, ei oikaisuvaatimuksessa esitettyyn oteta kantaa, sillä oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettu sen kohdistuvan nyt kyseessä olevaan päätökseen (HEL 2025-010918) ja lisäksi oikaisuvaatimuksen koskevan läheisesti myös kahta muuta oikaisuvaatimuksessa ilmoitettua tehtävää. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole ollut hakijana kahteen muuhun tehtävään.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Koulutuspäällikkö on harkintansa mukaan voinut valita koulutuksen, työkokemuksen ja haastattelussa ilmenevien seikkojen kokonaisarvioinnin perusteella soveltuvimmaksi arvioimansa hakijan kyseiseen virkasuhteiseen tehtävään määräajaksi. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että koulutuspäällikkö olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin, mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun, koulutuspäällikön päätökseen ja lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.