Lausunto ympäristöministeriölle koskien luonnosta hallituksen esitykseksi opiskelija-asuntojen korkotuen muutoksista

Kaupunginhallitus päättää antaa ympäristöministeriölle lausunnon koskien luonnosta hallituksen esitykseksi opiskelija-asuntojen korkotuen muutoksista:

Opiskelija-asuntojen valtiontuen nykytila ja tarpeet Helsingissä

Helsingin kaupunki jakaa hallituksen esitysluonnoksen tavoitteen opiskelija-asuntojen nettomäärän lisäämisestä. Helsinki houkuttelee opiskelijoita valtakunnallisesti sekä kansainvälisesti, ja kaupungissa on kasvava tarve opiskelija-asunnoille. Helsingin väkiluvun ennustetaan kasvavan yli 7000 asukkaalla vuosittain.

Noin 14 prosenttia Helsingin asuntokunnista on nuorten aikuisten eli 19–29-vuotiaiden asuntokuntia. Tästä ryhmästä 11 prosenttia asuu opiskelija- ja nuorisoasunnoissa. Opiskelijoiden asumistuki on uudistettu 1.8.2025 alkaen siten, että pääosalla opiskelijoista asumismenoja ei enää tueta yleisellä asumistuella, vaan opintotuen asumislisällä. Opintotuen asumislisä on tasoltaan yleistä asumistukea matalampi, mikä voi lisätä edullisempien asumismuotojen kysyntää.

Opiskelija- ja nuorisoasuntoja on rakennettu viimeisen kymmenen vuoden aikana Helsinkiin keskimäärin 300 asunnon verran vuodessa. Vuonna 2024 Helsingissä valmistui 340 opiskelija- ja nuoriso-asuntoa ja aloitettiin 229 asunnon rakentaminen. Helsingin kaupungin Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelman mukainen tavoite on 400 valmistunutta opiskelija- ja nuorisoasuntoa vuodessa.

Vuosien 2020–2025 aikana Helsinkiin sijoittuville opiskelija-asuntojen perusparannus- ja uudistuotantohankkeille on myönnetty valtion tukemaa korkotukilainaa 218 miljoonaa euroa. Nämä 23 hanketta sisältävät yhteensä 2060 opiskelija-asuntoa.

Helsingin kaupungin näkemys esitysluonnoksesta

Helsingin kaupunki pitää ehdotettua muutosta opiskelija-asuntojen korkotukilainan enimmäismäärän korottamiseksi hyvänä asiana. Ehdotuksen mukaan opiskelija-asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen hyväksyttävän pitkän korkotukilainan enimmäismäärää korotettaisiin siten, että lainan suuruus olisi enintään 100 prosenttia kohteen hyväksytyistä kustannuksista. Tämä olisi poikkeus yleisestä enimmäissuuruudesta, joka on 95 prosenttia. Mahdollisuus täysimääräiseen lainaosuuteen on tällä hetkellä opiskelija-asuntohankkeiden toteutumiseksi välttämätön, sillä monilla opiskelija-asuntoja rakennuttavilla yhteisöillä ei ole hankkeisiin kiinnitettävää pääomaa, koska ne toimivat omakustannusperiaatteella ja yleishyödyllisyyssäännösten mukaisesti.

Vaikka lakimuutos on tarpeellinen, Helsingin kaupunki näkee, että opiskelija-asuntojen aikaisempi tukeminen investointiavustuksella oli toimivampi käytäntö, sillä se johti alhaisempiin vuokriin. Vuoden 2024 alussa ja sitä ennen opiskelija-asuntojen uudisrakennushankkeiden omavastuuosuuden kattamiseen myönnettiin 15 prosentin investointiavustuksia ja korkotukilainan osuus kustannuksista oli täten 85 prosenttia. Vaikutusten arvioinnissa todetaan, että jos verrataan aikaisempaa tukikokonaisuutta ehdotettuun 100 prosentin korkotukilainaan, olisi opiskelija-asuntojen alkuvuokrien laskennallinen nousu noin 9–10 prosenttia. On myös arvioitu, että korkeammalla korkotasolla investointiavustukset saattaisivat olla yhteiskunnalle edullisempi ratkaisu kuin suurempi korkotukilainan määrä. Myös opiskelija-asuntoja rakennuttavien yhteisöjen mukaan investointiavustukset ovat toimiva ja toivotuin ratkaisu kattamaan omarahoitusosuutta.

Helsingin kaupunki pitää hyvänä, että saman omistajan omistamien opiskelija-asuntojen vuokrat voitaisiin lakiesityksen mukaisesti tasata riippumatta siitä, onko niiden tuotantoa tuettu pelkällä korkotukilainalla vai korkotukilainalla ja investointiavustuksella. Tämä mahdollistaa vuokratason pitämisen alhaisempana myös uusissa kohteissa.

Yleisesti Helsingin kaupunki näkee, että hallituksen suunnittelemat, merkittävät leikkaukset korkotukivaltuuksiin vuosina 2026–2027 voivat vaikeuttaa opiskelija-asuntojen riittävää rakentamista tulevina vuosina. 2020-luvulla Helsinkiin sijoittuviin korkotukikohteisiin on sitoutunut vuosittain keskimäärin noin 550 miljoonan euron edestä valtuutta. Määrärahavaltuuden lasku valtakunnallisesti 500 miljoonaan euroon tarkoittaa todennäköisesti, että rahoitusta ei riitä kaikille tarvitseville hankkeille. Hankkeiden peruuntuminen tai viivästyminen voi vaikuttaa myös laajemmin yhteisissä korttelirakenteissa sijaitseviin muihin asuntohankkeisiin. Asuntorakentamisen vaikean suhdanteen nopeasta kääntymisestä ei ole tällä hetkellä merkkejä, joten asuntotuotannon edellytyksiä ja alan työllisyyttä olisi tärkeää tukea myös tuetun asuntorakentamisen avulla.

Helsingin kaupunki pitää hyvänä, että laki ehdotetaan tulevaksi voimaan mahdollisimman pian, ja että lakia sovellettaisiin myös sen voimaan tullessa vireillä olleisiin korkotukilainan hyväksymistä koskeviin hakemuksiin. Tämä mahdollistaa opiskelija-asuntokohteiden rakentamisen nopean jatkumisen.

Ympäristöministeriö on pyytänyt Helsingin kaupungilta 30.9.2025 mennessä lausuntoa koskien luonnosta hallituksen esitykseksi, jossa ehdotetaan muutettavaksi vuokra-asuntolainojen ja asumisoikeustalolainojen korkotuesta annettua lakia.

Opiskelija-asuntojen rakentamiseen, hankintaan ja perusparantamiseen hyväksyttävän korkotukilainan enimmäismäärää korotettaisiin siten, että lainan suuruus olisi enintään 100 prosenttia kohteen hyväksytyistä kustannuksista.

Korkotukilaina olisi mahdollista hyväksyä korotetulla enimmäismäärällä silloin, kun kustannusten omarahoitusosuuteen ei myönnetä erityisryhmien investointiavustusta. Saman omistajan omistamien opiskelija-asuntojen vuokrat voitaisiin tasata riippumatta siitä, onko niiden tuotantoa tuettu pelkällä korkotukilainalla vai korkotukilainalla ja investointiavustuksella. Asuntoja olisi käytettävä opiskelijoiden vuokra-asuntoina vähintään 20 vuoden ajan. Asunnoilta edellytettäisiin soveltumista opiskelijoiden käyttöön ja opiskelija-asunnoille tulisi olla pitkäaikaista asunnontarvetta paikkakunnalla.

Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian.