Töölön kisahallin tarveselvitys

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää hyväksyä Töölön kisahallin tarveselvityksen (liite 1).

Töölön kisahalli on liikkujien ja urheilijoiden legendaarinen pyhättö, joka palvelee jo nyt laajasti sisäliikuntalajien harrastajia koko Helsingissä, liikuntaseuroja, järjestöjä, yhteisöjä, kouluja, yksityisiä toimijoita, ohjatun liikunnan asiakkaita sekä monipuolisesti tapahtumakäyttöä. Ensisijainen tavoite on luoda kisahallista paikka, jonne on helppo tulla omaehtoisesti liikkumaan ja joka innostaa kaikenikäiset ja -tasoiset helsinkiläiset liikunnan pariin.

Töölön kisahalli on kulttuurihistoriallisesti sekä rakennushistoriallisesti arvokas osa valtakunnallisesti merkittävää olympiarakennusten kokonaisuutta. Hankkeen lähtökohtana on säilyttää kaupunkikuvallinen ilme ja kehittää sisätiloja alkuperäisessä hengessä.

Tarveselvitys koskee koko rakennuksen teknistä perusparannusta tavoitteena parantaa kisahallin käyttöturvallisuutta, käytettävyyttä, moninaista esteettömyyttä, energiatehokkuutta, kellaritilojen monipuolisempaa hyödyntämistä liikuntakäyttöön sekä henkilökunnan työskentelytilojen parantamista. Ohjatun liikunnan toiminataedellytysten kehittäminen, seuratoiminnan ja tavoitteellisen harrastamisen sekä monipuolisten urheilu- ja liikuntatapahtumien järjestämisen mahdollistaminen ovat myös perusparannuksen keskeisiä tavoitteita.

Asiakkaille tärkeät nykyiset palvelut säilyvät Töölön kisahallissa jatkossakin mutta tällä hetkellä siellä ei ole tarjota palveluita esimerkiksi päiväkoti-ikäisille tai nuorimmille koululaisille. Uusia suorituspaikkoja tarjotaan lasten liikunnalle, matalan kynnyksen liikunnalle ja digitaalisille liikuntamahdollisuuksille. Toiminnallisesti itsenäisen käytön mahdollistavien tilojen määrää kasvatetaan.

Nuorisopalvelujen nuorten äänitoimitus ja Helsingin nuorisoneuvoston toiminnan jatkuminen Töölön kisahallilla sekä uuden toimijan, etsivä nuorisotyön toiminta rakennuksessa vahvistavat yhteistyötä ja nuorille suunnattua palvelutarjontaa sekä lisää nuorten kiinnittymistä uudella tavalla Kisahalliin.

Hanke parantaa merkittävästi alueen palvelutasoa. Perusparannus on aikataulutettu talonrakentamisen rakentamisohjelmassa toteutettavaksi 06/2028–07/2031.

Alueellinen kehitys

Töölön Kisahalli on liikunnan olosuhteiden näkökulmasta olennainen alueellinen liikuntaolosuhde, joka palvelee lähiseudun asukkaiden lisäksi myös laajemmin koko Helsinkiä. Tapahtumaolosuhteena sillä on myös kansallista merkittävyyttä. Kisahallin saavutettavuus erityisesti julkisella liikenteellä sekä kävellen ja pyöräillen on hyvä.

Kisahalli palvelee koko kaupunkia, mutta erityisesti Etelä- ja Länsi-Helsinkiä. Tällä hetkellä siellä asuu yhteensä noin 230 000 asukasta. Viimeisimmän väestöennusteen mukaan arvioidaan, vuodesta 2023 vuoteen 2037 mennessä, yli 85-vuotiaiden määrän kasvavan 78,5 % Taka-Töölössä. Toiseksi suurin kasvu on lasten lukumäärässä: 7–12-vuotiaiden määrä kasvaa 21,6 % ja 0–6-vuotiaiden määrä 16,2 %. 50–64-vuotiaiden määrän arvioidaan kasvavan 12,4 %. Nuorten määrän arvioidaan kasvavan maltillisesti. Kaupungin palveluiden tulee pysyä mukana alueen väestöpohjan kehittymisen rytmissä.

Tärkeä lähtökohta hankkeelle on kaupungin liikuntapalveluiden takaaminen palveluverkon painopisteiden mukaisesti. Erityisesti lasten liikuntamahdollisuuksien kohdalla kaupungissa on tunnistettu katvealue palveluverkossa, johon hanke vastaa tarjoamalla lapsille ja perheille uusia mahdollisuuksia harrastamiselle.

Kisahallin perusparannuksessa sisätilojen ohella on tärkeää huomioida myös läheisten puistojen ja ulkoalueiden virkistyskäytön potentiaali.

Tilaohjelman sisältö ja laajuus

Suunnittelun tueksi on kuultu suuri joukko eri toimi- ja palvelualojen asiantuntijoita, henkilökuntaa, kaupunkilaisia, käyttäjiä ja erilaisia sidosryhmiä, joiden tarpeet näkyvät tilaohjelmassa (liite 2).

Tilaohjelmassa on kulttuurin ja vapaa-ajan käyttöön arvioitu yhtensä 12879,8 hym², joka pitää sisällään kerrokset 0–2, eli kellarin, ensimmäisen ja toisen kerroksen. Osa kellarin nykyisin tyhjillään olevista tiloista, joihin ei tule päivänvaloa ja joiden huonekorkeudet ovat matalammat, on arvioitu tarvittavan tekniseen käyttöön, eivätkä ne neliöt sisälly laskelmaan. Lopullisessa suunnitelmassa tilakohtaiset laajuudet ja niiden riittävyys tulee varmistaa.

Kysyntään pienten lasten liikkumiselle ja liikunnallisen leikin tiloille ja olosuhteille on tilaohjelmassa pystytty vastaamaan. Kellariin suunnitellaan alle kouluikäisten lasten liikuntatiloja sekä perheille suunnattuja tukitiloja. Kellariin sijoitetaan myös monikäyttöisiä ryhmäliikuntasaleja ohjatun liikunnan sekä harrastustoiminnan tarpeisiin.

Asiakkaille tärkeät nykyiset palvelut säilyvät tiloissa; kuten ohjatun liikunnan ryhmäliikunta, koripallo, lentopallo, sulkapallo, pöytätennis, parapöytätennis, tanssi, voimanosto, painonnosto, cheerleading, rytminen voimistelu, telinevoimistelu, miekkailu sekä 5-ottelu, paini, nyrkkeily, erilaiset kamppailulajit, crossfit, digitaalinen liikunta ja monipuolinen kuntosaliharjoittelu ja näkyvät tilavarauksina myös tilaohjelmassa.

A-hallin alapuolella, kellarissa oleviin, varasto- ja tilaussaunan tiloihin on tilaohjelmassa ehdotettu siirrettävän sukupuolitetut puku- ja pesutilat, jolloin ensimmäisestä kerroksesta vapautuu tilaa liikuntakäyttöön sekä tilaa moninaisen esteettömyyden huomioiville perhepukuhuoneille.

Pukuhuoneet kellarissa suunnitellaan monipuolisiksi, vastaamaan eri tarpeita. Erityisesti hallissa järjestettäviä ottelutapahtumia varten suunnitellaan vähintään kuusi lukittavaa pukuhuonetta WC-tiloineen joukkueita, tuomareita ja muita käyttäjäryhmiä varten.

Ensimmäisen kerroksen uusia suorituspaikkoja tai ns. looseja pyritään tarjoamaan erityisesti nuorten omaehtoiselle liikunnalle. Myös toisen kerroksen parvelle suunnitellaan lisää omaehtoisen liikkumisen tilaa.

Koululuokat ovat opettajan johdolla Töölön kisahallin merkittävä kävijäryhmä. Koululaisten liikunnanopetus ja liikunnanopettajien tarpeet on otettu huomioon tilaohjelmassa. Käyttäjille varataan yhteiskäyttövarastoja, riittävästi lukollisia ja tarpeeksi isoja kaappeja liikuntavälineiden säilytykseen väljien käytävien yhteyteen.

Tarveselvityksen tavoitteena on yleisö- ja tapahtumatilojen kehittäminen ja monipuolistaminen. Kulku B-hallin katsomoihin tulisi suunnitella turvallisemmaksi katutasosta. Nyt kulku on esteellinen ja huonosti valvottava. Tilaohjelmassa on ehdotettu D, E, F- kiinteän katsomon muuttamista teleskooppikatsomoksi, jolloin salin lattiapinta-alaa voidaan kasvattaa ja lajivaatimukset huomioimaan paremmin. Salin suunnittelussa huomioidaan myös akustoiva väliverho sekä lisä wc-tiloja sen yhteyteen.

Kuntosalitiloja on tarkoitus laajentaa ensimmäisessä kerroksessa Toivonkadun puolelle, nykyään tyhjillään oleviin tiloihin. Kuntosalitilojen on tarkoitus palvella erityisesti omatoimista harjoittelua, liikunnanohjausta, eri lajien oheisharjoittelua, esteettömyyttä sekä ikäihmisten tarpeita. Kuntosalin nykyiselle lämmittelysalille varataan eriytettävä puoli, huomioiden erityisesti ikäihmiset ja ohjatut kuntosaliryhmät. Sen yhteyteen on tilaohjelmassa varattu liikunnanohjaajille vastaanotto- ja työtila sekä henkilökunnan WC-tila.

Henkilökunnalle on tilaohjelmassa suunniteltu toimistotilat sekä taukotilat omassa rauhallisessa siivessä katutason ikkunallisiin tiloihin. Henkilökunnan puku- ja pesutilat ovat tilaohjelmassa suunniteltu toimistotilojen välittömään läheisyyteen.

Ravintola- ja kahvilatilat suunnitellaan palvelemaan koko rakennusta. Ravintolapalveluiden suunnittelussa tulee käyttää ammattikeittiösuunnittelijaa. Päädyn ravintolatila sijaitsee keskeisellä paikalla, sijainti säilyy, mutta tilaohjelmassa on huomioitu työntekijöiden parempi ergonomia ja keittiön nykytilavaatimukset.

Kahvilalle suunnitellaan Paavo Nurmen kujan puolelle tarkoituksenmukaisemmat ja avarammat tilat rauhallisemmalla paikalla, mistä avautuu upeat näkymät Olympiastadionille. Sijainti on myös kahvilan tavaran toimitukselle parempi. Kahvilan yhteyteen on tilaohjelmassa suunniteltu varattavia tiloja tapahtuma- tai kokoustilakäyttöön.

Perustelut perusparannukselle

Yli 75 vuotta vanha Töölön kisahalli on ollut jo vuodesta 1976 liikuntakäytössä, mutta joutunut odottamaan perusparannusta kauan. Lämmitysverkostot ovat osittain alkuperäisiä. Ulkovaippa, ikkunat ja vesikatto ovat käyttöikänsä päässä. Kiinteistön talotekniikka, kuten kaikki tilaturvallisuus- ja tietotekniset järjestelmät, tietoliikenneverkot ja sähköliittymät on uusittava. Rakennuksen märkätilat tulee uusia kokonaan. Teknisen korjaustarpeen ollessa suuri tulee rakennuksen toiminnallisia tavoitteita tarkastella uudelleen.

Hankkeen suunnittelua ja toteutusta ohjaavat kaupungin palvelurakennushankkeille asetetut ekologisesti kestävän rakentamisen tavoitteet, joilla pyritään pitkäikäiseen, vähähiiliseen, kiertotalousnäkökulman huomioivaan, energiatehokkaaseen ja uusiutuvia energialähteitä hyödyntävään peruskorjaukseen.

Perusparannuksen vaikutus tila- ja toimintakustannuksiin

Kaupunkiympäristön laatiman tilahankkeen kustannusrahoitusvaraus on 115 miljoonaa euroa arvonlisäverottomana. Perusparannuksen kustannusarvioon liittyy epävarmuuksia, koska se ei perustu tuoreisiin kuntotutkimuksiin.

Nykyiset kulttuurin ja vapaa-ajan käytössä olevat tilat Töölön kisahallilla ovat laajuudeltaan yhteensä 16 439 htm², niiden kuukausivuokra on 210 725,42 euroa /kk ja vuosivuokra noin 2,5 milj. euroa /vuosi.

Nuorisopalveluilla on näistä neliöistä käytössä noin 412 htm² ja tilakustannus on noin 85 000 euroa vuodessa.

Etsivä nuorisotyö toimii tällä hetkellä Rikhardinkadun kirjastossa 136 htm2 kokoisissa tiloissa, joiden vuosivuokra on noin 31 495 euroa vuodessa eli 2 624,60 euroa/kk.

Töölön kisahallin tilat ovat hankkeen valmistuttua koko laajuudeltaan 22 600 htm². Laajuudessa on mukana sekä varsinaiset kulttuuri- ja vapaa-ajan tilat sekä laskennallinen kokonaisosuus ulosvuokrattavista tiloista. Kaupunkiympäristön toimialan arvioima tuleva kokonaisvuokra koko rakennukselle on noin 675 514 euroa/m²/kk eli noin 8,1 milj. euroa/vuosi. Tilaohjelman neliömäärä ei ole verrannollinen, koska siihen ei ole laskettu esim. liikenne- ja teknisiä tiloja tai ohjelmoimattomia aulatiloja.

Vuokranmaksulaskelman perusteena on huoneistoala, joka voidaan hyötyalasta laskea tehokkuusluvulla 1,2, vaikka Töölön kisahallissa on keskivertoa enemmän käytävä- ja porrastiloja, jolloin kertoimen tulisi olla suurempi. Tällä laskutavalla tilaohjelman 12879,8 hym2 olisi noin 15 455,76 htm2.

Liikuntapalveluiden käyttöön tulevat tilat (0.–2. kerros) ovat noin 11 573 hym², vuokra-arvio on noin 415 100 euroa/kk.

Nuorisopalveluiden käyttöön tulevat tilat (2. kerros) ovat noin 262 hym², vuokra-arvio on noin 9 400 euroa/kk.

Ulosvuokrattavia tiloja ovat Kisahallin A-hallin päädyn ravintola, kahvio ja toimistotilat 3.–5. kerroksessa.

Tilahankkeen ja vuokrakustannusten lisäksi alustavan arvioin mukaan toiminnan käynnistämiskustannuksiin kuuluvat mm. ensikertainen kalustaminen, laitteet, tarvikkeet ja varusteet. Tässä hankkeessa käynnistämiskustannuksiin ja sisustussuunnitteluun varataan noin 1 500 000 euroa.

Väistötilaa seura- ja yhdistystoiminnalle ei ole mahdollista järjestää sen laajuuden vuoksi. Tilavarausten kanssa pyritään löytämään seuroille tarvittavia vuoroja muista kaupungin liikuntapaikoista. Tilaa tarvitaan tavaroiden säilytystä varten. Muuttokustannusarvio perustuu lähinnä tilojen tyhjentämiseen sekä varusteiden ja laitteiden siirtämiseen rakennuksen sisällä. Alustava arvio on noin 100 000 euroa.

Liikuntapalveluiden toimintakustannukset Kisahallissa ovat nykyisin yhteensä 3 951 858 euroa vuodessa (2024). Toimintakustannukset tulevat muuttumaan liikuntapalveluiden siirtyessä ylläpitovuokraan, mutta tilojen lisääntyessä myös aineiden, tarvikkeiden ja tavaroiden sekä palvelujen oston kustannukset tulevat nousemaan liikuntatilojen ja kävijämäärän noustessa. Liikuntatilojen lisäämisen myötä odotetaan myös asiakasmäärän sekä tulojen kasvavan, niin omatoimikäyttäjien kuin tilavarausten kautta. Kisahallin myynti- ja toimintatuotot ovat vuonna 2024 olleet yhteensä 1 040 262 euroa.

Osallisuus ja yhteisvalmistelu

Peruskorjauksen suunnittelussa on käytetty monipuolisia keinoja asukkaiden ja nykyisten käyttäjien kokemusten, toiveiden ja näkökulmien selvittämiseksi. Osallistamisprosessissa on painotettu eri ikäisten ja taustaisten helsinkiläisten kuulemista. Kisahallin perusparannuksen suunnittelu käynnistyi jo ennen vuotta 2016 ja vuosien varrella on kerätty tietoa eri kohderyhmiltä.

Vuoden 2025 aikana toteutetussa palvelumuotoiluhankkeessa on huomioitu aiemmin toteutettujen osallistavien vaiheiden ja tiedonkeruun tulokset sekä täydennetty tiedonkeruuta puuttuvien sidosryhmien osalta. Palvelumuotoilun tavoitteena on ollut kehittää asiakaskokemusta huomioimalla liikuntapalveluiden visio, nykyiset ja potentiaaliset uudet asiakkaat, kumppanit sekä henkilöstöä ja avainhenkilöitä.

Kisahallin palvelukonsepti ja tilakuvaus -hanke on alustanut Kisahallin perusparannuksen ja suunnittelua maalaten liikuttavan ja houkuttelevan vision tulevaisuuden Kisahallista ja sen tarjonnasta. Palvelumuotoiluhankkeen tavoitteena on ollut luoda tulevaisuuden Kisahallille asiakaspalvelumalli sekä siitä johdettavat tila- ja opastekonseptit. Palvelukonsepti kuvaa Kisahallin tulevaisuuden toimintaa ja painopistealueita. Tilakuvauksessa tuodaan esiin uudistuvan Kisahallin suunnitteluperusteet, millaista toimintaa tilojen tulisi mahdollistaa sekä millaista tunnelmaa tiloissa tavoitellaan. Opastekonsepti tuo esiin millaisella opastamisella tuetaan tilojen käyttöä, lisätään selkeyttä sekä vaikutetaan miellyttävään, innostavaan ja houkuttelevaan asiakaskokemukseen. Tilahankkeet ja tilojen uudistaminen avaavat mahdollisuuden asiakaskokemuksen kehittämisen lisäksi myös palvelukulttuurin kehittämiselle. Koska uuden Kisahallin halutaan vastaavan parhaalla mahdollisella tavalla asukkaiden ja moninaistuvan alueen tarpeisiin, suunnitteluun tuotiin mukaan kaupunkilaisten, Kisahallin sidosryhmien ja henkilöstön näkökulmat, tarpeet, ideat ja ajatukset.

Palvelukonseptin ja tilakuvauksen ymmärrysvaiheessa tehtiin avoin verkkokysely, kumppanityöpaja, tutustumiskierros henkilöstön edustajien kanssa, avoin validointityöpaja, työpaja henkilöstölle sekä haastatteluja eri sidosryhmien, asiantuntijoiden ja käyttäjien sekä ei-käyttäjien kanssa. Eri osallistamistilaisuuksissa oli mukana yhteensä yli 600 henkilöä.

Hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa tulee edelleen huomioida henkilöstön, nuorten ja sidosryhmien, kuten seurojen, järjestöjen, yhdistyksen ja liikuntayritysten sekä kasvatus ja koulutustoimialan näkemykset tilojen kehittämisessä. Käyttäjien osallistuminen suunnitteluun sitouttaa kaikki tahot suunnitelman tavoitteisiin.

Toimivalta

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää tilahankkeesta Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää tilahanketta koskevan tarveselvityksen hyväksymisestä. Tilahankkeiden käsittelyohjeen mukaisesti tilojen käyttäjä sitoutuu tilahankkeeseen tarvepäätöksen jälkeen antamalla puoltavan lausunnon hankesuunnitelmasta.