Luonnonsuojelualueen perustaminen sekä hoito- ja käyttösuunnitelma, Pitkärivi
Hakemus Uudenmaan elinvoimakeskukselle Pitkärivin luonnonsuojelualueen perustamiseksi sekä hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymiseksi
Päätös
Kaupunginhallitus esitti Uudenmaan elinvoimakeskukselle, että se perustaa Pitkärivin luonnonsuojelualueen sekä hyväksyy alueen hoito- ja käyttösuunnitelman.
Hakemus luonnonsuojelualueen perustamiseksi
Alueen nimi
Pitkärivin luonnonsuojelualue - Långratans naturskyddsområde.
Suojelun perusteet ja tarkoitus
Suojelun tarkoituksena on monimuotoisen niittyluonnon ja linnustoarvojen sekä Helsingin niittyverkoston turvaaminen. Alueella täyttyvät luonnonsuojelulain 43 §:ssä mainitut luonnonsuojelualueen perustamisen yleiset edellytykset.
Alue sisältyy Helsingin kaupungin luonnonsuojelualueohjelmaan. Alueen valinta luonnonsuojelualueohjelmaan perustuu viiteen luontoarvoon: 1) erityisesti huomioitavat luontotyypit, 2) maakunnallisesti arvokkaat lintualueet, 3) arvokkaimmat kasvikohteet, 4) niityt ja 5) lammet. Luodon erityisesti huomioitavat luontotyypit ovat itä- ja länsiosassa sijaitsevat kalliolammet, itäosassa sijaitseva kallioketo sekä itä- ja länsiosassa sijaitsevat kivikkoiset niittyrannat.
Alueen sijainti ja rajaus
Pitkärivi sijaitsee Santahaminan itäpuolella ja Villingin kaakkoispuolella. Alue on kaksiosainen luoto, ja osien välissä on kapea hiekka- ja kiviosainen kannas. Luodon osat eroavat toisistaan ja läntinen osa on laakea, kun taas, itäinen osa kohoaa korkeammalle muodostaen kasvillisuudelle mereltä suojaisan kalliokumpareen. Suojeltavaksi esitettävän luodon pinta-ala on 2,79 hehtaaria. Luonnonsuojelualueen rajausta on muutettu luonnonsuojelualueohjelman mukaisesta rajauksesta noudattamaan kiinteistörajaa (91-412-3-1, Östra Rönnskär). Samalla suojelualueen pinta-ala laajeni alkuperäisestä 2,69 hehtaarista 2,79 hehtaariin. Luonnonsuojelualueen rajaus on esitetty liitteenä 1 .
Kiinteistötiedot ja omistus
Alue sijaitsee Helsingin kaupungin omistamalla kiinteistöillä 91-412-3-1, Östra Rönnskär. Lainhuutotodistus on esityksen liitteenä 3.
Kaavoitus ja muut aluesuunnitelmat
Helsingin yleiskaavassa 2016 Pitkärivin uusi luonnonsuojelualue on merkitty virkistys- ja viheralueeksi.
Voimassa olevassa asemakaavassa 12300 (2022) luonnonsuojelualueella on merkintä ”VR/s” eli retkeily- ja ulkoilualue, joka on maisemakulttuurin kannalta arvokas. Maisemakuvaa ei saa turmella. Alueella sallitaan vain luonnonsuojelun kannalta tarpeellista kulunohjausta ja tiedottamista palvelevat rakenteet. Alue tulee säilyttää mahdollisimman luonnontilaisena. Lisäksi asemakaavassa on ”me”-merkintä aivan luonnonsuojelualueen vieressä eli melojien rantautumispaikka. Rannalle ei saa rakentaa rantautumista vaikeuttavia rakenteita. Kaupungin saarikategorisoinnissa kohde on luokiteltu jokamiessaareksi. Se tarkoittaa, että saarta koskevat jokaisenoikeudet, mikäli luonnonsuojelualueen rauhoitusmääräykset eivät toisin määrää.
Korvaus
Helsingin kaupunki ei hae korvausta luonnonsuojelualueen perustamisesta.
Luonnon monimuotoisuus
Pitkärivi kuuluu maakunnallisesti tärkeisiin lintualueisiin (MAALI) Uudellamaalla (Eestiluodon saaristoalue, 211208) sekä Helsingin tärkeisiin lintualueisiin (Arvoluokka 2). Pitkärivi kuuluu arvokkaisiin kasvillisuus- ja kasvistokohteisiin (Arvoluokka II).
Luontotyypit ja kasvillisuus
Koko luoto lähivesineen kuuluu vaarantuneeseen luontotyyppiin lintusaaret, joka on luonnontilaltaan vähän heikentynyt ja edustavuudeltaan hyvä. Luodon itäosassa esiintyy niittyverkoston arvokohteista (saariston niityt) äärimmäisen uhanalainen, luonnontilainen ja edustavuudeltaan kohtalainen luontotyyppi karut kalliokedot.
Lisäksi luodolla on kaksi kuviota silmälläpidettävää luontotyyppiä Itämeren kivikkoiset niittyrannat. Niistä toinen on luonnontilainen ja edustavuudeltaan erinomainen, ja toinen luonnontilaltaan vähän heikentynyt ja edustavuudeltaan hyvä.
Itäinen korkea kallioalue mahdollistaa kalliolammikoille sopivia painanteita ja alueelta löytyy kolme luonnontilaista ja edustavuudeltaan erinomaista tai hyvää kalliolammikkoa. Ne edustavat silmälläpidettävää luontotyyppiä merenrantojen kalliolammikot.
Merkittävä lajisto
Alueen luontoselvityksissä on keskitytty linnustoon ja kasvillisuuteen ja eikä muita merkittäviä eliöryhmiä kuten lepakoita tai matelija- ja sammakkoeläimiä ole erikseen kartoitettu. Helsingin kasvillisuusseurannoissa vuosien 1990–1998 aikana saarelta havaittiin merisara sekä somersara joiden uhanalaisuusluokitus on muuttunut silmälläpidettävästä (NT) säilyväksi (LC) vuonna 2020. Alueelta on havaintoja pesivistä tukkasotkista, karikukoista, kalalokeista, riskilöistä sekä kala- ja lapintiiroista. Lisäksi luodon pesimälinnustossa on ollut edustettuina haahka, punajalkaviklo, selkälokki ja luotokirvinen.
Alueen käyttö ja saavutettavuus
Luonnonsuojelualue on saavutettavissa ainoastaan veneillen tai talvella hyvän jäätilanteen aikana luistellen, hiihtäen ja kävellen. Alueella ei ole selkeitä polkuja tai reittejä. Luodon ranta on kivikkoinen ja maihinnousu on kovalla merenkäynnillä haasteellista.
Uhkatekijät
Alueen suurimmat uhkatekijät liittyvät Itämeren tilan muutoksiin, esimerkiksi ilmastonmuutoksesta aiheutuvaan meren vedenpinnan kohoamiseen. Uhka ei ole ajankohtainen, mutta kymmenen vuoden aikajaksolla saattaa veden pinnan kohoamista tapahtua. Veden pinnan kohoaminen vaikuttaisi alueen laakean länsiosan kasvillisuuden altistumiseen luodon yli pyyhkiviin suolaisen veden pulsseihin tai talvella jään kuluttavaan vaikutukseen. Itämeren laivaliikenteen lisääntyessä ja laivojen rakenteellisen kunnon heikentyessä öljypäästöjen riski kasvaa. Myös mereen heitettyjen jätteiden, varsinkin muovijätteiden, kulkeutuminen luodon matalille rannoille on merkittävä uhka luodon luonnolle ja pesimälinnustolle. Luodolla esiintyvän haitallisen vieraslajin kurtturuusun leviäminen laajemmalle alueelle heikentää alkuperäisten rantakasvien leviämismahdollisuuksia.
Hoito- ja käyttösuunnitelma
Luonnonhoidon suunnitelma
Pitkärivin luonnonhoidon toimenpiteet keskittyvät alueen säilyttämiseen luonnontilaisena linnuston pesimäluotona ja luonnonhoidon toimenpiteet jäävät vähäisiksi. Alueen luonnonhoidon toimenpiteet keskittyvät vieraskasvilajin poistoon, vieraslajipienpetopyyntiin sekä pesimälaatikoiden asentamisesta linnuille.
Virkistyskäytön suunnitelma
Alueelle ei ohjata virkistyskäyttöä eikä suunnitella reittejä tai polkuja. Luodolla pesivien lintujen pesimärauhaa turvataan rauhoitusmääräyksissä kieltämällä maihinnousu keskeisimpänä pesimäaikana 1.4.–15.8. Lisäksi alueelle sijoitetaan rauhoitusmääräystauluja, asennetaan luonnonsuojelualueesta kertovat opastetolpat merkittävimpiin kohtiin sekä asennetaan maihinnousukieltotaulut selkeisiin, mereltä nähtäviin kohtiin.
Ehdotus rauhoitusmääräyksiksi
1. Yleiset rajoitukset
Alueella on kielletty:
- maa-ainesten tai kaivoskivennäisten ottaminen, ruoppaukset ja muu maa- ja kallioperän vahingoittaminen ja muuttaminen;
- rakennusten, rakennelmien, teiden ja polkujen rakentaminen;
- elävien ja kuolleiden kasvien, kasvinosien ja sienien ottaminen tai vahingoittaminen;
- luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten pyydystäminen, tappaminen tai hätyyttäminen tai niiden pesien hävittäminen ja selkärangattomien eläimien pyydystäminen tai kerääminen;
- tulenteko, telttailu ja muu leiriytyminen;
- kaikenlaisten eläin- ja kasvinäytteiden keruu ilman valtion luonnonsuojeluviranomaisen lupaa;
- koirien, kissojen ja muiden lemmikkieläinten irti pitäminen;
- kaikenlainen muu toiminta, joka muuttaa alueen maisemakuvaa tai vaikuttaa epäedullisesti luonnonoloihin tai eliölajien säilymiseen sekä
- maihinnousu lintujen pesimäaikana 1.4.–15.8.
2. Liikkumisrajoitukset
Edellä mainittujen toimenpiteiden lisäksi on kielletty:
- liikkuminen moottoriajoneuvolla lukuun ottamatta alueen hoidon kannalta välttämätöntä liikkumista.
3. Sallitut toimenpiteet
Edellä olevien määräysten estämättä alueella on sallittu:
- Haitallisten vieraskasvilajien poistaminen maanomistajan luvalla;
- Haitallisten vieraslajipienpetojen pyynti myös lintujen pesimäaikana koulutetun koiran avulla maanomistajan luvalla;
- luonnonsuojelualueen geologian, rakennepiirteiden ja lajiston kartoittaminen;
- tekopesien ja muiden lintujen pesintää edistävien rakenteiden rakentaminen;
- luodolla sijaitsevan linjamerkin kunnossapitoon liittyvät toimet ympärivuotisesti sekä
- muiden valtion luonnonsuojeluviranomaisen hyväksymän hoito- ja käyttösuunnitelman mukaisten toimenpiteiden toteuttaminen.
4. Rauhoitusmääräyksistä poikkeaminen
Valtion luonnonsuojeluviranomainen voi yksittäistapauksessa myöntää poikkeuksen luonnonsuojelualuetta koskevista rauhoitusmääräyksistä, jos poikkeaminen ei vaaranna alueen perustamistarkoitusta ja on tarpeen alueen hoidon, käytön tai tutkimuksen kannalta.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Elinvoimakeskus voi maanomistajan hakemuksesta
tai suostumuksesta perustaa luonnonsuojelualueen. Päätökseen
luonnonsuojelualueen perustamisesta on otettava tarpeelliset määräykset alueen luonnon suojelemisesta ja tarvittaessa sen hoidosta.
Valmistelu
Helsingin kaupungin ympäristönsuojelu ja ohjaus -yksikön ympäristöasiantuntija kävi havainnoimassa saaren yleistä tilannetta elokuussa 2025 ja kirjoitti virkatyönä hoito- ja käyttösuunnitelman syksyn loka-marraskuun 2025 aikana.
Luonnonsuojelualueen valmistelua sekä hoito- ja käyttösuunnitelman valmistelua varten kutsuttiin koolle syksyllä 2025 työryhmä, johon kuului edustajia kaupunkiympäristön toimialalta ympäristöpalveluista, kaupunkitila- ja maisemasuunnittelusta, asemakaavoituksesta ja yleiset alueet -palveluista, kulttuuri- ja vapaa-ajan toimialalta sekä alueiden käyttö ja -valvonnasta. Ryhmän keskustelut ja hoito- ja käyttösuunnitelman (HKS) kommentointi tapahtuivat Teams-sovelluksen kautta ja kokoontumisia oli yksi. Lisäksi kaupungin muut virkistyskäyttöasiantuntijat suunnittelivat alueen virkistyskäyttöä työryhmätyön ulkopuolella.
Luonnonsuojelualueen perustamisesta tai hoito- ja käyttösuunnitelmasta ei järjestetty yleisötilaisuutta vaan keskeisimpien sidosryhmien yhteyshenkilöille lähetettiin sähköpostina verkkolinkki ja pyydettiin kannanottoja 1,5 viikon sisällä. Verkkolinkki lähetettiin Helsingin luonnonsuojeluyhdistykselle (Helsy ry), Helsingin Seudun Lintutieteelliselle Yhdistykselle (Tringa ry), Marjaniemen Melojat ry:lle sekä Helsingin Melojat ry:lle.
Aisaan ei tullut kannanottoja tai kommentteja.
Hoito- ja käyttösuunnitelman toteuttaminen edellyttää investointeja, joiden kokonaiskustannuksiksi on arvioitu noin 17 000 euroa. Opasteiden kustannukset suunnittelukuluineen ovat 12 000 euroa. Kunnossapidon vuotuiset kustannukset, jotka koostuvat vieraskasvilajin torjunnasta, pienpetopyynnistä ja rakenteiden huollosta ja ylläpidosta ovat noin 48 000 euroa koko hoito- ja käyttösuunnitelmakaudelle. Lajistoseurannan kustannuksiksi on arvioitu 45 000 euroa.
Toimivalta
Hallintosäännön 19 luvun 5 §:n 1 momentin mukaan, ellei toisin ole säädetty tai määrätty, kaupungin puhevaltaa käyttää ja kaupungin esitykset ja lausunnot ulkopuoliselle antaa kaupunginhallitus.
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto 04.12.2025 § 182
Esitys
Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto esitti kaupunginhallitukselle ja edelleen valtion luonnonsuojeluviranomaiselle Pitkärivin luonnonsuojelualueen perustamista sekä hoito- ja käyttösuunnitelman hyväksymistä.
Käsittely
Asian aikana kuultavana oli ympäristöasiantuntija Virpi Karén. Asiantuntija poistui kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Esittelijä
Lisätiedot
Virpi Karén, ympäristöasiantuntija
puhelin: 09 310 52280, virpi.karen@hel.fi
Detta beslut publicerades 03.02.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §