Kasvatus- ja koulutuslautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Terhi Peltokorven valtuustoaloitteesta oppikirjojen kunnon ja riittävyyden turvaamiseksi peruskouluissa

Kasvatus- ja koulutuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Terhi Peltokorven ja 45 muun valtuutetun liitteenä 1 olevasta valtuustoaloitteesta koskien oppikirjojen kunnon ja riittävyyden turvaamista Helsingissä:

Valtuustoaloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esittivät kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle kolme eri toimenpidettä. Seuraavaksi näitä toimenpiteitä käydään läpi yksitellen.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tekee selvityksen oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumisesta oppikirjojen ja muun oppimateriaalin saatavuudessa eri kouluissa.

Helsingin kaupungin suomenkielisten peruskoulujen rehtoreille (86 koulua) lähetettiin 5.12.2025 kartoitus (liite 2) oppimateriaalien käytöstä sekä oppikirjavajeesta, johon oli 9.12.2025 mennessä tullut 74 vastausta.

Kartoituksen vastausten mukaan kouluissa on oppimateriaalia käytössä seuraavan taulukon mukaisesti:

* Ainetta opetetaan vain luokilla 1–6, joten taulukkoon on otettu huomioon vain niiden koulujen vastaukset, joissa opetetaan luokkia 1–6.

** Ainetta opetetaan vain luokilla 7–9, joten taulukkoon on otettu huomioon vain niiden koulujen vastaukset, joissa opetetaan luokkia 7–9.

*** Näitä uskonnon oppimääriä ei opeteta kaikissa vastanneista kouluista.

Erityiskouluissa käytetään valmiita oppimateriaaleja vain muutamissa aineissa, koska heidän tarpeisiinsa suunnattuja oppimateriaaleja ei ole useimmissa aineissa olemassa. Tämä selittää osittain, miksi kaikkien aineiden kohdalla ei päästä 100 %:iin oppikirjojen käytössä.

Kyselyn perusteella kaikissa kouluissa on käytössä painetut oppikirjat suomen kielessä ja kirjallisuudessa, matematiikassa, englannin ja ruotsin kielissä sekä biologiassa ja maantiedossa. Muissa lukuaineissa painettuja oppikirjoja käytetään suurimmassa osassa kouluista.

Digitaalista oppimateriaalia on käytössä enemmistössä kouluja lähes kaikkien aineiden opetukseen. Eniten digitaalista materiaalia käytetään suomen kielen ja kirjallisuuden sekä englannin opetukseen.

Kyselyn perusteella 78 % kouluista on oppikirjavajetta. Vajetta on eniten ympäristöopin, englannin, elämänkatsomustiedon ja suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa. Oppikirjavajeen suurta määrää selittää erityisesti oppiaineen tehtäväkirjojen puuttuminen.

Koska kyselyyn vastasi 74 suomenkielistä koulua 86:sta (86,0 %) eikä vastanneiden koulujen maantieteellisessä jakaumassa tai koulun tyypissä (ala-aste, yhtenäinen peruskoulu, yläaste, erityiskoulu) näy mitään selkeää vääristymää, on perusteltua olettaa, että vastaukset edustavat hyvin koko Helsingin suomenkielisen perusopetuksen tuloksia. Kyselyä ei kuitenkaan ole lähetetty ruotsinkielisille peruskouluille, joten tuloksista ei voi vetää johtopäätöksiä ruotsinkielisten koulujen tilanteesta.

Toimiala laatii suunnitelman siitä, miten oppimateriaaleihin käytettävää rahoitusta voidaan nostaa valtakunnallisen keskiarvon tasolle, ottaen huomioon kaupunkistrategiassa hyväksytyt tavoitteet

Perusopetuksessa koulujen käyttösuunnitelmat vuodelle 2026 on laadittu siten, että koulujen oppimateriaaleihin kohdennetut resurssit ovat kasvaneet. Vuoden 2026 talousarviossa peruskoulujen oppikirjamäärärahoja lisätään 1,5 miljoonalla eurolla. Tästä lisäyksestä 1,0 miljoonaa euroa on toimialan määrärahojen kokonaislisäystä ja 0,5 miljoonaa euroa on toimialan talousarvion sisäistä uudelleenkohdentamista ICT-hankinnoista oppikirjamäärärahoihin.

Oppimateriaaleihin kohdennettu oppilaskohtainen raha on suomenkielisissä peruskouluissa vuonna 2026 133 euroa ja ruotsinkielisissä peruskouluissa noin 140 euroa. Tämä lähestyy jo aloitteessa mainittua kansallista keskiarvoa 145 euroa. Ero suomen- ja ruotsinkielisten koulujen rahoituksessa selittyy sillä, että ruotsinkieliset materiaalit ovat tyypillisesti kalliimpia kuin suomenkieliset. Painetun oppimateriaalin määrän kasvua seurataan kouluittain.

Kaupunkistrategian mukaisesti tarveperustaista rahoitusta kasvatetaan. Peruskouluja ohjataan käyttämään tarveperustaista rahaa myös oppimateriaalien hankintaan.

Kouluille laaditaan ohjeistus oppimateriaalien hankinnasta, jakelusta ja käytöstä peruskouluissa.

Valtuustoaloitteen tekstin mukaan tässä ohjeistuksessa linjataan painettujen oppikirjojen tarjonnan laajentamisesta yhdenvertaisesti helsinkiläisissä peruskouluissa, kierrätettävien kirjojen kunnosta ja kierrosta poistamisesta ja tehtäväkirjojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä.

Yllämainitussa kyselyssä kartoitettiin myös kouluissa kierrätettävien kirjojen kuntoja. Kyselyn tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon:

Huonossa kunnossa olevia kirjoja on melko vähän. 71,6 % kouluista ilmoitti, että huonossa kunnossa olevia kirjoja on vain vähän tai ei melkein yhtään. Vain 1,4% kouluista yli 75 % kirjoista on huonossa kunnossa.

Erinomaisessa kunnossa olevia kirjoja on hieman enemmän. 74,3 %:ssa kouluista erinomaisessa kunnossa olevia kirjoja on vain vähän tai ei yhtään. 6,8 %:ssa kouluissa kaikki tai melkein kaikki ovat erinomaisessa kunnossa.

Yhteenvetona voi todeta, että selvästi suurin osa koulujen kierrätetyistä kirjoista on hyvässä tai kohtalaisessa kunnossa. Huonossa kunnossa olevia kirjoja on varsin vähän, tosin seitsemässä koulussa (9,5 % vastanneista) tällaisia kirjoja on yli puolet.

Toimiala laatii vuoden 2026 aikana peruskouluille ohjeen painettujen oppikirjojen tarjonnan laajentamiseen sekä kierrätettävien oppikirjojen suunnitelmalliseen käyttöön ja hankintaan.

Yhteenveto

Kyselyyn oppikirjatilanteesta vastasi 74 suomenkielistä peruskoulua 86:sta. Vastausten perusteella painetut oppikirjat ovat pääasiallinen opetusmateriaali erityisesti lukuaineissa. Digitaalisia oppimateriaaleja on käytössä suurimmassa osassa kouluja, mutta vähemmän kuin painettuja oppikirjoja. Vastauksista voidaan päätellä, että kouluissa on oppikirjavajetta.

Peruskoulujen oppikirjoihin käytettävää rahaa on nostettu vuodelle 2026. Painetun materiaalin määrän kasvamista tullaan seuraamaan.

Suurin osa koulujen kierrätetyistä kirjoista ovat hyvässä tai kohtalaisessa kunnossa. Toimiala laatii ohjeistuksen vuoden 2026 aikana oppimateriaalien hankinnasta ja käytöstä peruskouluille.

Kaupunginkanslia on pyytänyt kasvatus- ja koulutuslautakunnalta lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Terhi Peltokorven ja 45 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien oppikirjojen kunnon ja riittävyyden turvaamista Helsingissä. Lausuntoa on pyydetty 30.1.2026 mennessä.

Hallintosäännön 30 luvun 11 §:n 2 momentin mukaan kaupunginhallituksen on osoitettava aloite vastattavaksi sille lautakunnalle tai johtokunnalle, jonka toimivaltaan tai jonka alaisen viranomaisen toimivaltaan aloitteessa esitetty toimenpide kuuluu. Kaupunginhallitus on 22.9.2025 § 604 päättänyt, että se vastaa Terhi Peltokorven oppikirjojen kunnon ja riittävyyden turvaamista koskevaan aloitteeseen.