Valtuustoaloite, oppikirjojen kunnon ja riittävyyden turvaaminen peruskouluissa
Ledamoten Terhi Peltokorpis motion om att trygga läroböckernas skick och tillräcklighet i grundskolor
Beslutsförslag
Stadsfullmäktige betraktar motionen som slutbehandlad.
Föredragandens motiveringar
Ledamoten Terhi Peltokorpi och 45 andra ledamöter föreslår följande i sin motion:
- att utbudet av tryckta läroböcker ska ökas på ett jämlikt sätt i Helsingfors grundskolor
- vilket skick de böcker som återanvänds ska vara i och när de ska tas ur bruk
- en ändamålsenlig användning av övningsböcker.
Utredning om likabehandling av elever beträffande tillgången till läroböcker och andra läromedel i olika skolor
Till rektorerna för stadens finska grundskolor (86 skolor) skickades 5.12.2025 en enkät (bilaga 2) om användning av läromedel och läroboksituationen. Fram till 9.12.2025 hade det kommit in 74 svar.
Av de rektorer som svarade bedömde 78 procent att det borde finnas fler läroböcker. Mest önskar sig rektorerna läroböcker i omgivningslära, engelska, livsåskådningskunskap och finska språket och litteraturen. Enligt deras erfarenhet handlar det om att det inte finns separata övningsböcker i alla ämnen. Eleverna kan alltså ha många kompendier, eller de läser uppgifterna i det digitala materialet och svarar i ett separat häfte. Utredningens resultat finns i bilaga 3.
Eftersom enkäten besvarades av 74 finska skolor av 86 (86,0 %) och det i den geografiska fördelningen eller skoltypen (årskurserna 1–6, sammanhållen grundskola, årskurserna 7–9, specialskola) inte syns någon klar snedvridning är det motiverat att anta att svaren väl representerar hela den finska grundläggande utbildningen i Helsingfors. Även den svenska grundläggande utbildningens situation kommer att utredas.
Stadsstyrelsen uppmanar fostrans- och utbildningssektorn att så snart som möjligt göra en motsvarande kartläggning av lärobokssituationen inom den svenska grundläggande utbildningen. Målet är att få en klar bild av även de svenska skolornas situation för att eventuella brister och behovet att åtgärda dem ska kunna bedömas på ett ändamålsenligt sätt. Kartläggningen föreläggs fostrans- och utbildningsnämndens svenska sektion. Stadsstyrelsen betonar att dylika viktiga utredningar i fortsättningen alltid bör göras på såväl finska som svenska.
I specialskolor används färdiga läromedel bara i några ämnen eftersom det i de flesta ämnen inte finns läromedel som lämpar sig för dessa skolors behov. Detta förklarar delvis varför man inte når upp till 100 % i användningen av läroböcker i alla ämnen.
Enligt enkäten använder alla skolor tryckta läroböcker i finska språket och litteraturen, matematik, engelska, svenska, biologi och geografi. I övriga läsämnen används tryckta läroböcker i största delen av skolorna.
Digitala läromedel används i majoriteten av skolorna i undervisningen av nästan alla ämnen. Flest digitala läromedel används i undervisningen i finska språket och litteraturen och i engelska.
Plan för att höja finansieringen av läromedel till den nationella genomsnittsnivån med beaktande av målen i strategin
I den grundläggande utbildningen har skolornas användningsplaner för 2026 upprättats så att skolornas resurser för läromedel har ökat. I budgeten för 2026 ökas anslaget för grundskolornas läroböcker med 1,5 miljoner euro. Av denna ökning utgör 1,0 miljoner euro en helhetsökning av sektorns anslag och 0,5 miljoner euro en omallokering inom sektorns budget från IKT-anskaffningar till läroböcker.
År 2026 uppgår finansieringen av läromedel till 133 euro per elev i de finska grundskolorna och cirka 140 euro per elev i de svenska grundskolorna. Beloppet närmar sig alltså det i motionen nämnda riksgenomsnittet på 145 euro. Skillnaden i finansieringen mellan finska och svenska skolor förklaras av att läromedel på svenska vanligen är dyrare än på finska. Staden kommer att följa upp hur mängden tryckt material förändras. Det kalkylerade läromedelsanslaget per elev följs upp på stadsnivå. Staden följer skolvis upp hur det belopp som används för tryckta läromedel ökar. Stadsstyrelsen föreslår att sektorn utreder hur utvecklingen av lärobokssituationen i Helsingforsskolorna kan följas upp.
I överensstämmelse med stadsstrategin ökar staden den behovsbaserade finansieringen. Grundskolorna styrs till att använda behovsbaserad finansiering också för anskaffning av läromedel.
Anvisningar för anskaffning, utdelning och användning av läromedel i grundskolorna
Enligt fullmäktigemotionen ska anvisningarna innehålla riktlinjer om att utbudet av tryckta läroböcker ska ökas på ett jämlikt sätt i Helsingfors grundskolor, vilket skick de böcker som återanvänds ska vara i och när de ska tas ur bruk och en ändamålsenlig användning av övningsböcker.
Ganska få böcker är i dåligt skick. Av skolorna angav sig 71,6 % ha endast få eller nästan inga böcker som är i dåligt skick. Bara i 1,4 % av skolorna är över 75 % av böckerna i dåligt skick.
Lite fler böcker är i utmärkt skick. I 74,3 % av skolorna finns det bara få eller nästan inga böcker som är i utmärkt skick. I 6,8 % av skolorna är alla eller nästan alla böcker i utmärkt skick.
Sammanfattningsvis kan det konstateras att den klart största delen av skolornas återanvända böcker är i gott eller hyggligt skick. Tämligen få böcker är i dåligt skick. I sju skolor (9,5 % av de svarande) är dock över hälften av böckerna i dåligt skick.
Under år 2026 utarbetar sektorn anvisningar för grundskolorna om att öka utbudet av tryckta läroböcker och en planmässig användning och anskaffning av läroböcker som återanvänds.
Enligt 30 kap. 11 § 4 mom. i förvaltningsstadgan ska stadsfullmäktige behandla svaret på en motion som undertecknats av minst 25 ledamöter. Stadsstyrelsens svar ska föreläggas stadsfullmäktige inom åtta månader från att motionen väckts.
Kaupunginhallitus 16.03.2026 § 194
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.
Käsittely
Vastaehdotus:
Marcus Rantala: uusi kappale nykyisen kymmenennen kappaleen jälkeen:
Kaupunginhallitus kehottaa kasvatus- ja koulutustoimialaa tekemään ruotsinkielisen perusopetuksen oppikirjatilanteesta mahdollisimman pian vastaavan kartoituksen kuin suomenkielisellä puolella. Tavoitteena on saada selkeä kuva myös ruotsinkielisen puolen tilanteesta, jotta mahdolliset puutteet ja niiden korjaamistarpeet voidaan arvioida asianmukaisesti. Kartoitus viedään kasvatus- ja koulutuslautakunnan ruotsinkieliseen jaostoon.
Kaupunginhallitus painottaa, että tämänkaltaiset keskeiset selvitykset on syytä jatkossa aina tehdä niin suomeksi kuin ruotsiksi.
Kannattaja: Maarit Vierunen
Kaupunginhallitus hyväksyi yksimielisesti Marcus Rantalan vastaehdotuksen mukaan muutetun ehdotuksen.
09.03.2026 Pöydälle
16.12.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Katja Rimpilä, kaupunginsihteeri
puhelin: 09 310 36256, katja.rimpila@hel.fi
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 20.01.2026 § 12
Lausunto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Terhi Peltokorven ja 45 muun valtuutetun liitteenä 1 olevasta valtuustoaloitteesta koskien oppikirjojen kunnon ja riittävyyden turvaamista Helsingissä:
Valtuustoaloitteen allekirjoittaneet valtuutetut esittivät kasvatuksen ja koulutuksen toimialalle kolme eri toimenpidettä. Seuraavaksi näitä toimenpiteitä käydään läpi yksitellen.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala tekee selvityksen oppilaiden yhdenvertaisuuden toteutumisesta oppikirjojen ja muun oppimateriaalin saatavuudessa eri kouluissa.
Helsingin kaupungin suomenkielisten peruskoulujen rehtoreille (86 koulua) lähetettiin 5.12.2025 kartoitus (liite 2) oppimateriaalien käytöstä sekä oppikirjavajeesta, johon oli 9.12.2025 mennessä tullut 74 vastausta.
Kartoituksen vastausten mukaan kouluissa on oppimateriaalia käytössä seuraavan taulukon mukaisesti:
Oppiaine | Painettu oppimateriaali käytössä % | Digitaalinen oppimateriaali käytössä % | Oppiaineessa on oppimateriaalivajetta % |
Suomen kieli ja kirjallisuus | 100 | 86,5 | 41,9 |
Suomi toisena kielen ja kirjallisuus | 78,4 | 55,4 | 33,8 |
Ruotsi | 98,6 | 79,5 | 38,4 |
Englanti | 98,6 | 87,8 | 45,9 |
Matematiikka | 100 | 78,4 | 23 |
Ympäristöoppi * | 98,6 | 73,2 | 49,3 |
Biologia ** | 100 | 65,7 | 20 |
Maantieto ** | 100 | 60 | 20 |
Fysiikka ** | 94,3 | 60 | 22,9 |
Kemia ** | 94,3 | 60 | 22,9 |
Terveystieto ** | 91,4 | 57,1 | 20 |
Historia | 94,5 | 57,5 | 38,4 |
Yhteiskuntaoppi | 89,2 | 56,8 | 33,8 |
Elämänkatsomustieto | 63,5 | 55,4 | 44,6 |
Ev.lut. uskonto | 82,4 | 55,4 | 40,5 |
Ortodoksinen uskonto *** | 62,2 | 16,2 | 23 |
Islam *** | 62,2 | 13,5 | 25,7 |
Kotitalous ** | 77,1 | 14,9 | 11,4 |
* Ainetta opetetaan vain luokilla 1–6, joten taulukkoon on otettu huomioon vain niiden koulujen vastaukset, joissa opetetaan luokkia 1–6.
** Ainetta opetetaan vain luokilla 7–9, joten taulukkoon on otettu huomioon vain niiden koulujen vastaukset, joissa opetetaan luokkia 7–9.
*** Näitä uskonnon oppimääriä ei opeteta kaikissa vastanneista kouluista.
Erityiskouluissa käytetään valmiita oppimateriaaleja vain muutamissa aineissa, koska heidän tarpeisiinsa suunnattuja oppimateriaaleja ei ole useimmissa aineissa olemassa. Tämä selittää osittain, miksi kaikkien aineiden kohdalla ei päästä 100 %:iin oppikirjojen käytössä.
Kyselyn perusteella kaikissa kouluissa on käytössä painetut oppikirjat suomen kielessä ja kirjallisuudessa, matematiikassa, englannin ja ruotsin kielissä sekä biologiassa ja maantiedossa. Muissa lukuaineissa painettuja oppikirjoja käytetään suurimmassa osassa kouluista.
Digitaalista oppimateriaalia on käytössä enemmistössä kouluja lähes kaikkien aineiden opetukseen. Eniten digitaalista materiaalia käytetään suomen kielen ja kirjallisuuden sekä englannin opetukseen.
Kyselyn perusteella 78 % kouluista on oppikirjavajetta. Vajetta on eniten ympäristöopin, englannin, elämänkatsomustiedon ja suomen kielen ja kirjallisuuden oppikirjoissa. Oppikirjavajeen suurta määrää selittää erityisesti oppiaineen tehtäväkirjojen puuttuminen.
Koska kyselyyn vastasi 74 suomenkielistä koulua 86:sta (86,0 %) eikä vastanneiden koulujen maantieteellisessä jakaumassa tai koulun tyypissä (ala-aste, yhtenäinen peruskoulu, yläaste, erityiskoulu) näy mitään selkeää vääristymää, on perusteltua olettaa, että vastaukset edustavat hyvin koko Helsingin suomenkielisen perusopetuksen tuloksia. Kyselyä ei kuitenkaan ole lähetetty ruotsinkielisille peruskouluille, joten tuloksista ei voi vetää johtopäätöksiä ruotsinkielisten koulujen tilanteesta.
Toimiala laatii suunnitelman siitä, miten oppimateriaaleihin käytettävää rahoitusta voidaan nostaa valtakunnallisen keskiarvon tasolle, ottaen huomioon kaupunkistrategiassa hyväksytyt tavoitteet
Perusopetuksessa koulujen käyttösuunnitelmat vuodelle 2026 on laadittu siten, että koulujen oppimateriaaleihin kohdennetut resurssit ovat kasvaneet. Vuoden 2026 talousarviossa peruskoulujen oppikirjamäärärahoja lisätään 1,5 miljoonalla eurolla. Tästä lisäyksestä 1,0 miljoonaa euroa on toimialan määrärahojen kokonaislisäystä ja 0,5 miljoonaa euroa on toimialan talousarvion sisäistä uudelleenkohdentamista ICT-hankinnoista oppikirjamäärärahoihin.
Oppimateriaaleihin kohdennettu oppilaskohtainen raha on suomenkielisissä peruskouluissa vuonna 2026 133 euroa ja ruotsinkielisissä peruskouluissa noin 140 euroa. Tämä lähestyy jo aloitteessa mainittua kansallista keskiarvoa 145 euroa. Ero suomen- ja ruotsinkielisten koulujen rahoituksessa selittyy sillä, että ruotsinkieliset materiaalit ovat tyypillisesti kalliimpia kuin suomenkieliset. Painetun oppimateriaalin määrän kasvua seurataan kouluittain.
Kaupunkistrategian mukaisesti tarveperustaista rahoitusta kasvatetaan. Peruskouluja ohjataan käyttämään tarveperustaista rahaa myös oppimateriaalien hankintaan.
Kouluille laaditaan ohjeistus oppimateriaalien hankinnasta, jakelusta ja käytöstä peruskouluissa.
Valtuustoaloitteen tekstin mukaan tässä ohjeistuksessa linjataan painettujen oppikirjojen tarjonnan laajentamisesta yhdenvertaisesti helsinkiläisissä peruskouluissa, kierrätettävien kirjojen kunnosta ja kierrosta poistamisesta ja tehtäväkirjojen tarkoituksenmukaisesta käytöstä.
Yllämainitussa kyselyssä kartoitettiin myös kouluissa kierrätettävien kirjojen kuntoja. Kyselyn tulokset on koottu seuraavaan taulukkoon:
Lähes kaikki (76-100 % oppikirjoista) | Suurin osa (51-75 %) | Alle puolet (26-50 %) | Hyvin vähän (0-25 %) | |
Erinomainen | 6,8 | 9,5 | 9,5 | 74,3 |
Hyvä | 1,4 | 10,8 | 43,2 | 44,6 |
Kohtalainen | 0 | 12,2 | 47,3 | 40,5 |
Huono | 1,4 | 8,1 | 18,9 | 71,6 |
Huonossa kunnossa olevia kirjoja on melko vähän. 71,6 % kouluista ilmoitti, että huonossa kunnossa olevia kirjoja on vain vähän tai ei melkein yhtään. Vain 1,4% kouluista yli 75 % kirjoista on huonossa kunnossa.
Erinomaisessa kunnossa olevia kirjoja on hieman enemmän. 74,3 %:ssa kouluista erinomaisessa kunnossa olevia kirjoja on vain vähän tai ei yhtään. 6,8 %:ssa kouluissa kaikki tai melkein kaikki ovat erinomaisessa kunnossa.
Yhteenvetona voi todeta, että selvästi suurin osa koulujen kierrätetyistä kirjoista on hyvässä tai kohtalaisessa kunnossa. Huonossa kunnossa olevia kirjoja on varsin vähän, tosin seitsemässä koulussa (9,5 % vastanneista) tällaisia kirjoja on yli puolet.
Toimiala laatii vuoden 2026 aikana peruskouluille ohjeen painettujen oppikirjojen tarjonnan laajentamiseen sekä kierrätettävien oppikirjojen suunnitelmalliseen käyttöön ja hankintaan.
Yhteenveto
Kyselyyn oppikirjatilanteesta vastasi 74 suomenkielistä peruskoulua 86:sta. Vastausten perusteella painetut oppikirjat ovat pääasiallinen opetusmateriaali erityisesti lukuaineissa. Digitaalisia oppimateriaaleja on käytössä suurimmassa osassa kouluja, mutta vähemmän kuin painettuja oppikirjoja. Vastauksista voidaan päätellä, että kouluissa on oppikirjavajetta.
Peruskoulujen oppikirjoihin käytettävää rahaa on nostettu vuodelle 2026. Painetun materiaalin määrän kasvamista tullaan seuraamaan.
Suurin osa koulujen kierrätetyistä kirjoista ovat hyvässä tai kohtalaisessa kunnossa. Toimiala laatii ohjeistuksen vuoden 2026 aikana oppimateriaalien hankinnasta ja käytöstä peruskouluille.
16.12.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Kirsi Kukkonen, pedagoginen asiantuntija
puhelin: 310 81030, kirsi.kukkonen2@hel.fi
Antti Värtö, pedagoginen asiantuntija
puhelin: 310 88047 , antti.varto@hel.fi