Naapurin toimenpidepyyntö koskien terassin ja katoksen rakentamista pientalotontille, Pitäjänmäki

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päätti, että se ei ryhdy toimenpiteisiin ********** toimenpidepyynnön johdosta.

Pöytäkirjanote toimenpidepyynnön tekijälle sekä naapurikiinteistön omistajalle saantitodistuksin.

Toimenpidepyyntö

Kiinteistön ********** omistaja ********** on rakennusvalvontaan 7.10.2024 toimittamassaan kirjallisessa toimenpidepyynnössä pyytänyt naapuritontille rakennettavan katetun terassin luvanvaraisuuden tarkastamista, ja jos luvat eivät toteudu, rakennelman purkamista/töiden keskeyttämistä. Naapurikiinteistön vuokralainen on alkanut rakentamaan katettua terassia rajan tuntumaan ilman naapurin lupaa. Naapuritontin omistaja on antanut vuokralaiselleen vapaat kädet ja kehottanut toimenpidepyynnön tekijää ja vuokralaista tekemään kompromissin asiassa. Kaupungilta on saatu tietoa siitä, että rajan tuntumaan rakentamiseen tarvitsee naapurin kirjallisen luvan ja että etäisyys rajaan tulisi olla saman verran kuin rakenteella on korkeutta. Kumpikaan ehto ei toteudu. Pyynnöstä huolimatta toimenpidepyynnön tekijä ei ole saanut piirrettyä suunnitelmaa terassista mittoineen.

Rakennusvalvonnan toimenpiteet

Rakennusvalvonnan rakennusmestari on tehnyt paikallakäynnin kiinteistöllä 28.10.2024. Paikallakäynnillä on havaittu, että rakennuksen sivustalle on rakennettu katettu terassi. Rakennusmestari on lähettänyt kirjallisen kehotuksen purkaa katos 29.10.2024. Paikallakäynnillä 10.12.2024 on havaittu, ettei katosta ole purettu. Rakennusvalvonnan rakennusjuristi on todennut, ettei asiassa ryhdytä enempiin toimiin.

Toimenpidepyynnön tekijän vaatimus

Toimenpidepyynnön tekijä on vaatinut valituskelpoista päätöstä ja toimittanut oman selontekonsa tilanteesta ympäristö- ja lupajaostolle. Selonteossa vaaditaan, että ympäristö- ja lupajaosto määrää katoksen purettavaksi. Asiakirjat ovat tämän päätöksen liitteenä.

Kuuleminen

Rakennusvalvonta on 23.9.2025 päivätyllä kirjeellä varannut toimenpidepyynnön kohteena olevan kiinteistön omistajalle tilaisuuden lausua naapurin vaatimuksista 10.10.2025 mennessä.

Lausumaa ei ole annettu.

Päätöksen perustelut

Toimenpidepyynnön kohteena oleva kiinteistö sijaitsee Helsingissä osoitteessa ********** kiinteistötunnus ********** Kiinteistön omistaa **********

Kiinteistön luoteenpuoleisessa päässä sijaitsee v. 1951 rakennettu puurakenteinen rakennus, joka sijoittuu luoteen puoleiselta päädyltään osittain kiinni toimenpidepyynnön tekijän omistaman tontin rajaan. Etäisyys toimenpidepyynnön tekijän tontilla olevaan rakennukseen on lähimmillään noin 8 metriä. Tontit on muodostettu vuonna 1978 rakennusten rakentamisen jälkeen.

Toimenpidepyynnön kohteena olevan rakennuksen lounaaseen päin avautuvalle sivustalle on vuoden 2024 lopulla rakennettu maanvarainen terassi sekä katos valokatteella. Katoksen koko on silmämääräisesti arvioituna noin 20 m2. Katos on sijoitettu alkamaan noin metrin etäisyydelle rakennuksen nurkasta.

Alueella on voimassa asemakaava 12067, joka on tullut voimaan vuonna 2013. Rakennukset sijoittuvat asuinpientalojen korttelialueelle (AP). Asemakaavamääräysten mukaan saa tontin pinta-alasta käyttää enintään 30 % rakentamiseen kaikki katetut tilat mukaan luettuna. Rakennusten vähimmäisetäisyys tontin rajoista on, ellei rakennusrajoin toisin osoiteta: 4 metriä tontin rajasta; 2 m, jos viereisen tontin leveys on korkeintaan 6; autosuoja- ja varastorakennuksen saa naapurin suostumuksella rakentaa lähemmäksi kuin 4m.

Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen 18 §:n mukaan vaja, katos tai muu rakennelma on sijoitettava naapuritontin rajasta vähintään niin kauaksi, että piirrettäessä tontin rajalta 45 asteen kulmassa suora, rakennelman on jäätävä kokonaan sen alle. Rakennelman sijoittaminen edellä mainittua lähemmäksi edellyttää naapuritontin omistajan tai haltijan suostumusta. Erityisistä syistä rakennusvalvontaviranomainen voi kuitenkin antaa luvan rakentaa rakennelma naapurin rajaan asti, vaikka naapuritontin omistaja tai haltija ei ole antanut suostumustaan, jos tästä ei aiheudu naapurille huomattavaa haittaa.

Rakentamislain 42 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan uuden rakennuskohteen rakentaminen edellyttää rakentamislupaa, jos kohde on kooltaan vähintään 50 m2 oleva katos.

Ympäristöministeriön asetuksen rakennusten paloturvallisuudesta 29 §:n mukaan palon leviäminen rakennuksesta toiseen ei saa vaarantaa henkilöturvallisuutta eikä aiheuttaa kohtuuttomana pidettäviä taloudellisia eikä yhteiskunnallisia menetyksiä. Naapuritonteilla tai -rakennuspaikoilla olevien rakennusten (naapurirakennus) välisen etäisyyden on oltava sellainen, että palo ei leviä helposti rakennuksesta toiseen ja että aluepalon vaara jää vähäiseksi. Jos naapurirakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä, on rakenteellisin tai muilla keinoin huolehdittava palon leviämisen rajoittamisesta.

Nyt kyseessä oleva katos on silmämääräisesti arvioituna kooltaan noin 20m2. Näin ollen katos ei vaadi rakentamislupaa. Myöskään maanvaraisen terassin rakentaminen ei vaadi rakentamislupaa.

Alueella voimassa oleva asemakaava sallii rakennuksen rakentamisen kyseiselle tontinosalle ********** Ei ole näin ollen perusteltua kieltää rakennelman, kuten katoksen rakentamista tälle tontinosalle. Katos ei myöskään heikennä paloturvallisuutta, sillä katos ei lyhennä tonteilla sijaitsevien rakennusten välistä etäisyyttä.

Rakennusvalvonta on kantakartasta ja ilmakuvasta arvioinut, että rakennusten ja talousrakennusten yhteenlaskettu peittoala ennen katoksen rakentamista on noin 25% (550m2/2151m2). Katoksen rakentamisen jälkeen peittoala on noin 26 %. Asemakaavan määräys 30 % maksimipeittoalasta täyttyy.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 82 § antaa kiinteistön omistajalle lähtökohtaisen oikeuden rakentaa aita tontin rajalle, ellei rakennusjärjestys tai asemakaava toisin määrää. Alueen asemakaava ei rajoita aitojen rakentamista tonttien rajalle. Myös kasvillisuuden lisääminen näkösuojaksi on mahdollista. Asiassa vaikuttaisi olevan kyse erityisesti siitä, että naapuritontin pihaa on käytetty toimenpidepyynnön tekijää häiritsevästi oleskeluun, ja että pihan käyttö on mahdollisesti lisääntynyt sen jälkeen, kun paikalle on rakennettu katos ja terassi. Asemakaava ei kuitenkaan rajoita oleskelua kyseisellä pihan alueella. Tiiviisti rakennetuilla alueilla oleskelualueet voivat sijaita myös lähellä naapurin rajaa.

Toimenpidepyynnön tekijän selonteon osalta jaosto toteaa, että kuten selonteostakin käy ilmi, tontilla 7 sijaitsevaa puurakennusta ei tällä hetkellä saatavien tietojen mukaan käytetä majoittamiseen.

Lopputulos

Ympäristö- ja lupajaosto ei ryhdy toimenpiteisiin toimenpidepyynnön johdosta.

Toimivalta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 2 § 8 kohdan mukaan kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää maankäyttö- ja rakennuslain 21.4 §:n tarkoittamista sekä rakentamislain tarkoittamista hallintopakkoa ja oikaisuvaatimusta koskevista asioista.