Itäkeskuksen uimahallin tarveselvitys

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää hyväksyä Itäkeskuksen uimahallin perusparannuksen tarveselvityksen (liite 1).

Itäkeskuksen uimahalli on tällä hetkellä Helsingin toiseksi suurin uimahalli Mäkelänrinteen uimahallin jälkeen. Uimahalli sijaitsee Itäkeskuksen ja Myllypuron urheilupuiston välissä, hyvällä sijainnilla, lähellä Itäkeskuksen metroasemaa.

Uimahallin vaikutusalueella, joka ulottuu Herttoniemestä, Laajasaloon ja Myllypurosta Mellunkylään, asuu noin 130 000 helsinkiläistä, mutta alueella on Itäkeskuksen lisäksi vain kaksi muuta uimahallia, jossa on rajallinen allaspinta-ala.

Itäkeskus on kasvava asuinalue. Yksin Itäkeskuksen ja Puotilan alueella on käynnissä kaavahankkeita niin, että vuoteen 2040 mennessä uutta asumisrakentamista suunnitellaan noin 12 000 uudelle asukkaalle.

Vuonna 2024 Itäkeskuksen uimahallin kävijämäärä oli noin 344 000. Uimahallin käyntimäärätavoite hankkeen valmistuttua on yli 400 000 käyntikertaa vuodessa.

Tarveselvitys koskee teknistä perusparannusta sekä esteettömyyden, saavutettavuuden ja käytettävyyden parantamista. Itäkeskuksen uimahalli palvelee monipuolisesti eri käyttäjiä myös tulevaisuudessa. Suunnittelussa on myös huomioitu Helsingin väestön moninaistuminen, joka näkyy erityisesti Itäkeskuksessa, jossa muuta kuin suomea, ruotsia tai saamea äidinkielenään puhuvien osuus on 44 %.

Uimahalli on erittäin tärkeä helsinkiläisten lasten uinninopetuksen kannalta. Hallissa järjestetään laaja-alaista toimintaa kaiken ikäisille ja siellä on myös omatoimikäyttäjille tarjolla laajasti liikuntamahdollisuuksia. Uimahallilla on kiistaton vaikutus helsinkiläisten terveyteen.

Uimahalli toimii myös kriisiaikoina yli 3 500 henkilön S6 suojausluokan väestönsuojana.

Tilat suunnitellaan otettavan käyttöön kalustettuna alkusyksystä 2030.

Tilojen erityisvaatimukset perusparannuksen perustana

Uimahallin kosteusolosuhteet, korkea lämpötila ja kemikaalit ovat rasittaneet vanhoja rakenteita ja materiaaleja. Uimahalli on jo 32 vuotta vanha ja vaatii laajemman teknisen perusparannuksen ja tehostamisen, jotta se voi palvella monipuolisesti myös seuraavat 30 vuotta.

Talotekniikkajärjestelmät on uusittava koko kiinteistössä. Itäkeskuksen uimahallissa allashuone on virheellisesti yhdistetty sisääntuloaulaan, jonka takia huoneen lämpötila- ja kosteusolosuhteet ovat erittäin hankalat. Ilmanvaihto tulee mitoittaa niin, että huoneilman lämpötila- ja kosteusolosuhteet ovat sekä liikkujille että henkilökunnalle miellyttävät ja rakenteille turvalliset.

Altaiden vedenkäsittelylaitteisto on saavuttamassa teknisen käyttöikänsä ja vaatii uusimisen. Vedenkäsittelyjärjestelmät tulee uusia niin, että altaiden lämpötiloja voidaan muuttaa suositusten mukaisiksi. Vedenkäsittelyyn liittyvä kemikaalien varastointi ei myöskään täytä nykyisiä turvamääräyksiä. Kemikaalitilat on erotettava omiksi palo-osastoiksi ja kemikaaleille tulee varata omat, erilliset ilmastoidut tilat. Kemikaalitiloissa on myös käytettävä rakennusmateriaaleja, jotka eivät edistä tulipalon leviämistä. Kemikaalien toimitusreittiä on kehitettävä niin, että täyttöprosessi saadaan mahdollisemman riskittömäksi.

Akustiikkaa parannetaan kaikissa tiloissa. Varsinkin lastenaltaat, opetusallas sekä poreallas tulisi eriyttää omiksi tiloikseen, allashallin ilman ja akustiikan parantamiseksi. Liukumäellä tulisi olla oma laskukouru turvallisuuden parantamiseksi.

Kiinteistön kaikki tilaturvallisuus- ja paloturvallisuusjärjestelmät on uusittava. Kiinteistön käyttöturvallisuutta ja esteettömyyttä parannetaan hankkeen myötä. Käyttöturvallisuuden parantaminen pitää sisällään myös valaistuksen parantamisen, varsinkin allastiloissa.

Kaikkien materiaalien valinnassa on otettava huomioon hygieenisyys, puhdistettavuus ja turvallisuus.

Toiminnalliset muutokset mahdollistavat monipuoliset ja moninaisiin tarpeisiin soveltuvat uima- ja liikuntatilat

Toiminnallisten muutosten tavoitteena on parantaa saavutettavuutta, turvallisuutta, uimahallin liikuntaolosuhteita, henkilökunnan työskentelyolosuhteita, huomioida paremmin erityisryhmät sekä lisätä tilojen monikäyttöisyyttä ja viihtyisyyttä sekä tehostaa toimintaa.

Esteetön pääsy kiinteistön parkkipaikalta uimahallin asiakastiloihin on ensisijaisen tärkeätä. Sisääntuloaulan kulkureittejä sekä reittejä pukutiloihin ja liikunta-, sekä kuntosalille parannetaan, ja palvelupiste siirretään näkyvämmälle ja saavutettavammalle paikalle. Palvelupisteen suunnittelussa huomioidaan myös henkilökunnan turvallisuus. Itsepalveluautomaatit täydentävät uudella tavalla palvelua.

Asiakaspuku- ja pesutiloja kehitetään ja monipuolistetaan. Moninaisen esteettömyyden huomioimiseksi ensimmäiseen kerrokseen suunnitellaan uusi esteetön unisex-/perhepuku- ja pesutila. Sukupuolitetut puku- ja pesutilat säilyvät mutta niitä monipuolistetaan ja niissä huomioidaan nykyajan tarpeet.

Allastiloissa esitetään pääaltaan pidentämistä 1,5 metrillä ja nostosillan korvaamista liukuvalla neljän radan mittaisella välisillalla, joiden avulla monipuolistetaan altaan käyttöä. Lisäksi parannetaan pääaltaan esteettömyyttä tasoittamalla sen matala pää 1,35 metrin syvyiseksi sekä turvaamalla altaaseen pääsy luiskan ja turvallisten portaiden avulla. Opetus-/monitoimiallasta syvennetään ja sen käyttöä tehostetaan nostopohjaratkaisulla. Ison altaan viereen suunnitellaan uusi turvallisuusohjeet täyttävä kylmäallas. Lastenaltaan viereen suunnitellaan uusi kahluuallas, mikä toteutetaan ilman louhimista. Poreallasta laajennetaan ja sen intimiteettisuojaa parannetaan.

Valvontaa tehostetaan sijoittamalla uintivalvomo keskeisemmälle paikalle sekä lisäämällä toinen valvontapiste allasalueen vastapäiseen päähän. Allasalueen asiakasturvallisuutta ja akustiikka parannetaan myös sijoittamalla nykyisen porealtaan yhteyteen pääaltaan porepenkit ja niskasuihkut. Valvontaa parannetaan myös lisäämällä ja nykyaikaistamalla valvontakameroita.

Hankkeen tavoitteena on parantaa henkilökunnan työskentelytilojen ergonomiaa koko kiinteistössä. Laitosmiesten kellarissa sijaitsevien työskentelytiloja uusitaan. Siivoustilojen toimivuutta ja sijoitusta parannetaan. Henkilökunnan puku- ja pesutilat muutetaan esteettömiksi ja yksityisyyttä huomioiviksi unisex-pukutilaksi. Henkilökunnalle suunnitellaan 2. kerrokseen yhteinen taukotila keittiöineen.

Uusien tilojen vaikutus tila- ja toimintakustannuksiin

Talonrakennushankkeiden rakentamisohjelmassa vuosiksi 2025–34 on hankkeelle varattu 48,7 miljoonaa euroa.

Nykyisten Itäkeskuksen uimahallin tilojen vuosivuokra on yhteensä 115 411,02 euroa/kk eli 1 384 932,24 euroa/vuosi.

Kaupunkiympäristön toimialan arvioima tilojen tuleva kokonaisvuokra on noin 30,70 euroa/htm²/kk eli noin 3,2 miljoonaa euroa/vuosi. Näin olleen vuokra nousisi noin 1,8 miljoonalla eurolla vuodessa.

Arvio tulevista toimintakuluista on uimahallin osalta noin 3,8 miljoonaa euroa vuodessa. Toimintakustannukset tulevat muuttumaan liikuntapalveluiden siirtyessä ylläpitovuokraan.

Toiminnan käynnistämiskustannuksiin kuuluvat mm. ensikertainen kalustaminen, tarvikkeet, varusteet ja laitteet. Tässä hankkeessa käynnistämiskustannuksiin varataan 750 000 euroa, joka ei sisällä tietoja viestintäteknologian kustannuksia. Muuttokustannusarvio on 50 000 euroa.

Varsinaista väistötilaa kaikille toiminnoille ei ole mahdollista järjestää, mutta uimaopetusta ja vesijumppia tulee pystyä järjestämään myös remontin aikana ja niiden väistötiloja sekä siitä aiheutuvia kustannuksia tulee selvittää projektin edetessä.

Osallisuus ja yhteisvalmistelu

Perusparannuksen suunnittelussa on käytetty monipuolisia osallistamisen keinoja potentiaalisten ja nykyisten asiakkaiden, kumppaneiden sekä henkilöstön ja avainhenkilöiden kokemusten, toiveiden ja näkökulmien selvittämiseksi. Osallistamisprosessissa on painotettu eri ikäisten ja taustaisten helsinkiläisten kuulemista. Erityistä huomiota on kiinnitetty kohderyhmiin, joiden tavoittaminen on koettu aiemmin haastavaksi esim. kulttuurisesti moninaiset naiset ja lapset sekä sukupuolen moninaisuuden edustajat. Vuoden 2024 aikana toteutetussa palvelumuotoiluhankkeessa on ollut pohjatietona myös liikuntapalveluiden visio sekä alueen palveluverkko ja sen demografisia tietoja.

Vuonna 2024 toteutetun palvelumuotoiluprojektin tavoitteena oli kehittää uimahallin asiakaskokemusta ja siinä keskityttiin palvelumallin tavoitetilan kirkastamiseen ja sen myötä tiloihin ja opastamisen liittyvien toiveiden ja tarpeiden tunnistamiseen. Lopputuloksena syntyneiden sisältöjen ja aineistojen on tarkoitus toimia uimahallin toiminnan, palvelujen ja opastamisen asiakaslähtöisen kehittämisen tukena. Palvelumuotoilun tilojen kuvauksen tavoitteena on ollut tukea uimahallin perusparannushankkeen valmistelua sekä toimia tausta-aineistona hankesuunnittelulle ja tilojen suunnittelulle.

Itäkeskuksen uimahallin palvelumallin ja opastamisen sekä tilojen kuvauksen toteutti palvelumuotoiluyritys Pentagon Design Oy 8.4.–30.11.2024 välisenä aikana yhdessä kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan edustajien kanssa.

Palvelumallin, tilojen ja opastamisen ymmärrysvaiheessa tehtiin avoin verkkokysely, kohdattiin asiakkaita ideakeitaalla sekä uimahallilla ja sen lähiympäristössä, ryhmähaastatteluja niin asiakkaiden kuin henkilöstön kanssa, sidosryhmähaastatteluja kumppanityöpaja sekä järjestettiin henkilöstön työpaja ja liikuntapalveluiden johdon osallistamistilaisuus. Kehittämiseen osallistui yhteensä 1112 kaupunkilaista. Verkkokyselyyn vastasi 802 henkilöä, asiakaskohtaamisia oli 290, ryhmähaastatteluja järjestettiin yhteensä 21 ja henkilöstön osallistamistilaisuuksia oli yhteensä 6. Kohtaamisissa ja verkkokyselyissä tavoitetuista yli 50 % oli 30–49-vuotiaita, noin 27 % 50–64 vuotiaita, noin 12 % yli 65-vuotiaita, noin 7 % 18–29-vuotiaita ja alle 18-vuotiaita oli noin 1,3 %. Ideakeitaaseen ja ryhmähaastatteluihin osallistuneista noin 35 % oli lapsiperheitä, yli 15 % lapsia ja nuoria, noin 23 % työikäisiä ja noin 27 % senioreita.

Palvelumuotoiluprojektin tuloksen tuotettiin Itäkeskuksen uimahallille myös palvelulupaus: ”Kaupunkilaisten liikkumisen ilon keskus. Meillä viihdyt, onnistut, uit ja kuntoilet kannustavassa ilmapiirissä turvallisesti ja matalalla kynnyksellä omia tavoitteitasi kuunnellen.”

Idän tropiikiksikin kutsuttu Itäkeskuksen uimahallin halutaan olevan kaikkien kaupunkilaisten ja koko perheen keskus, jossa panostetaan erityisesti liikunnan ilon, moninaisuuden ja kehorauhan vaalimiseen sekä varmistetaan yhdenvertaisen ja onnistuneen liikuntaelämyksen toteutuminen noudattamalla uimahallien ja uimaloiden yleisiä järjestyssääntöjä sekä turvallisemman tilan periaatteita.

Palvelumuotoiluprojektissa kiteytettiin Itäkeskuksen uimahallin motivaatiopohjaisia avainasiakas- ja kumppaniprofiileja. Valtaosa kävijöistä eli yli 50 % on arkiliikkujia, lasten ehdoilla kävijöitä on lähes 23 %, ajanviettäjiä 14,5 %, aktiiviharrastajia 8,5 %. Tämän lisäksi oli myös kumppaniprofiileina opettajat ja koululaiset sekä seurat. Profiilit tulee ottaa huomioon myös suunnittelussa, mutta on hyvä muistaa, että verkkokyselyyn vastanneista suurin osa oli 30–65-vuotiaita ja suomea äidinkielenään puhuvia naisia.

Osallistamisessa esiin nousseita toiveita tilojen ja palvelujen käyttämisen sujuvoittamiseksi on opastamisen osalta toteutettu jo 2025 kevään ja kesän aikana. Ratkaisuilla tuetaan asiakkaiden itseohjautuvuutta ja ne toimivat tarvittaessa asiakaspalvelijan apuvälineenä erilaisissa asiakaskohtaamisissa ja -tilanteissa uimahallin arjessa. Tilojen osalta osallistamisissa nousi esiin toiveita sähköautojen latauspaikoista, suojaavasta pyöräparkista sekä piha-alueen houkuttelevuuden kehittämisestä. Aulatilaan toivottiin parempaa akustiikkaa, ilmanvaihtoa, istuimia sekä vesipisteitä. Esiin nousi toive myös venyttelytilasta sekä arvotavaralokeroiden paremmasta sijoittelusta. Kassapisteen suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota erilaisten asiointitapojen sekä saavutettavuuden huomioimiseen. Pukuhuoneita tulee kehittää sujuvan ja toimivan käytön mahdollistamiseksi. Pukutiloihin toivottiin mm. nykyaikaisia älypukukaappeja, eri korkeuksiin asennettuja pyyhekoukkuja, yksityisyyttä huomioivia tilaratkaisuja sekä peilejä, hiustenkuivaimia ja uimapukulinkoja. Esteetöntä unisex-pukuhuonetilaa kaivattiin lisää. Muiden tilojen osalta nousi toive muuttaa höyrysauna esimerkiksi perhesaunaksi höyrysaunan huonon valvottavuuden ja häiriökäyttäytymisen takia. Äänieristävyyden ja akustiikan parantamista toivottiin useissa eri tiloissa, kuten esim. saunatiloissa, poreallastiloissa sekä allashallissa. Poreallasalueelle toivottiin myös muutoksia valvottavuuden, vaihtuvuuden ja esteettömyyden parantamiseksi. Omatoimisia Hydrohex-vesijumppamahdollisuuksia toivottiin lisää ja ehdotettiin kylmäaltaan purkua ja uuden turvallisen kylmäaltaan rakentamista. Lasten allasalueelle toivottiin erillistä kahluuallasta sekä erilaisia ratkaisuja ja virikkeitä veteen totutteluun ja leikkeihin. Lasten liukumäki haluttiin uusia ja parantaa altaan syvyysmerkintöjä. Opetusaltaan käyttöä haluttiin monipuolistettavana sekä käyttöä mm. vesijumpissa tehostettavan esim. nostopohjaratkaisulla. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon myös alueen rajausmahdollisuudet, esteettömyyden laadukas huomiointi ja varustelutason parantaminen sekä Hydrohex-näyttöjen säilyttäminen. Altaiden ja allashallin lämpötiloihin sekä ilmanvaihtoon ja akustiikkaan tulee kiinnittää huomiota. Ison altaan osalta toivottiin ohjattavaa valaistusta, nostosillan muutosta osittain pysyväksi ja osittain kiskoilla liikuteltavaksi, tilan parempaa käyttöä ja pelastuksen helpottamista kallioseinän puolella ilmastointiputken toisella sijoittelulla. Starttipallit halutaan uusia sekä kehittää niin seurojen varastotilaa kuin siivoustiloja. Altaiden varaustilanteesta toivottiin kerrottavan altaan lähellä oleville infonäytöillä ja allasopasteita haluttiin kehitettävän. Turvallisuuden osalta tulee varmistaa radiopuhelinten kuuluvuus ja kehittää valvonnan toimintatapoja sekä kameravalvontaa. Liikunta- ja kuntosalin osalta nousi esiin toive kuntosalin laajentamisesta, laitteiden uusimisesta, valaistuksen parantamisesta, vapaan tilan lisäämisestä, unisex-pukuhuoneista ja kuntosalin pitämisestä auki aina myös ohjatun liikunnan toiminnan aikana. Henkilökunnan tiloissa tulisi kehittää ergonomiaa, akustiikkaa, ilmanvaihtoa ja viilennystä, suunnitella taukotilaa kassan läheisyyteen, parantaa valvontakameroiden ja -näyttöjen sijoittelua. Perusparannuksen myötä toivottiin myös toimintakulttuurin kehittyvän ja yhteistoiminnan parantuvan esim. yhteiskäyttöisillä tauko- ja työtiloilla maanalaisissa työskentelypisteiden lähelle sijoittuvissa tiloissa. Pukutilojen kaappimäärä tulee suunnitella koko henkilökunta huomioiden ja WC:n äänieristystä parantaa.

Hankkeen jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa tulee edelleen huomioida henkilöstön, sidosryhmien sekä potentiaalisten ja nykyisten asiakkaiden näkemykset tilojen kehittämisessä. Käyttäjien osallistuminen suunnitteluun sitouttaa kaikki tahot suunnitelman tavoitteisiin.

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää tilahankkeesta

Helsingin kaupungin hallintosäännön 10 luvun 1 §:n 3 momentin 4 kohdan mukaan kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää tilahanketta koskevan tarveselvityksen hyväksymisestä. Tilahankkeiden käsittelyohjeen mukaisesti tilojen käyttäjä sitoutuu tilahankkeeseen tarvepäätöksen jälkeen antamalla puoltavan lausunnon hankesuunnitelmasta.