V 26.11.2025, Hallintosäännön muuttaminen, sopimustoimivalta, kaupunginkanslian organisaatio, automaattinen ratkaisumenettely sekä muita muutoksia

Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto hyväksyy Helsingin kaupungin hallintosäännön liitteen 1 mukaisesti voimaan 1.1.2026.

Sopimustoimivaltaa koskevat muutosehdotukset

Hallintosääntöön lisätään kirjaukset yleisestä toimivallasta sopimusten solmimiseen ja muihin sopimustoimiin. Toimivallan kirjaaminen helpottaa sopimustoimivaltaan liittyviä tulkintatilanteita, joita sopimusten määrän vuoksi syntyy usein. Toimivaltaa käyttäisi toimialalautakunta, tarkastuslautakunta, johtokunta tai kansliapäällikkö, jotka siirtäisivät toimivaltaansa tarkoituksenmukaiselle viranhaltijalle tai pidättäisivät toimivallan itsellään. Merkittävimmistä kaupunkiyhteisistä sopimuksista päättäisi kaupunginhallitus.

Tausta

Kaupunki on julkisoikeudellisen viranomaisroolinsa lisäksi merkittävä yksityisoikeudellinen toimija ja solmii jatkuvasti sopimuksia. Sopimukset ovat lisääntyneet myös julkisten toimijoiden välisten oikeussuhteiden määrittäjänä, ja yhä suurempi osa kaupungin toiminnasta on kytköksissä sopimuksiin. Sopimusjohtamiseen, sopimusten hallintaan ja valvontaan sekä sopimusehtojen valmisteluun ja sopimusosaamiseen on kiinnitetty viime vuosina enenevästi huomiota.

Hallintosäännössä on runsaasti erilaisista sopimuksista päättämistä koskevaa toimivaltaa suoraan tai välillisesti ilmaistuna, esimerkiksi toimivalta ottaa vuokralle maata maanvuokrasopimuksin tai toimivalta päättää toimialan henkilöstöasioista eli muun muassa solmia työsopimus.

Erityisten sopimuksista päättämiseen oikeuttavien toimivaltuuksien ulkopuolella hallintosäännössä ei ole ollut määräyksiä yleisesti sopimuksia koskevasta toimivallasta. Toimivalta on johdettu hankintavaltuuksista, määrärahojen käyttöoikeuksista ja toiminnan johtamisesta. Sopimuksen on näin ollen saanut solmia se viranhaltija, jolla on hankintavaltuus, määrärahat, ja jonka toimialaan (toimintaan) asia kuuluu.

Sopimusten määrän, vaihtelevuuden ja monimutkaisuuden vuoksi tilanteita, joissa sopimustoimivaltaa joudutaan tulkitsemaan, on paljon. Kirjaamalla toimivalta hallintosääntöön voitaisiin välttää osa tulkintatilanteista ja tekemällä toimivallan siirtopäätöksiä hallintosääntöön kirjatun toimivallan nojalla siirtää tulkintatilanteet siirtopäätösten valmistelun yhteyteen.

Sopimuksista päättämisen toimivallan lisääminen ja sen perustelut

Hallintosääntöön kirjattaisiin toimivalta päättää sopimuksista toimialalautakuntien yleiseen toimivaltaan, liikelaitosten johtokuntien yleiseen toimivaltaan, tarkastuslautakunnan toimivaltaan ja kansliapäällikön toimivaltaan. Nämä valtuudet olisivat siirrettävissä, eli toimielin tai kansliapäällikkö voisi tehtäväalueellaan päättää perusteet ja rajat, joiden mukaan sopimuksista päättäisikin viranhaltija.

Koko kaupunkiorganisaatiota taikka kahta tai useampaa toimialaa koskevat sopimukset päätettäisiin kaupunginhallituksessa, jos ne olisivat taloudellisesti tai periaatteellisesti merkittäviä. Muutoin niistä voisi päättää kansliapäällikkö.

Toimialalautakunta ja tarkastuslautakunta ovat tarkoituksenmukaiset toimielimet omalla tehtäväalueellaan päättämään sopimuksista, koska ne muutoinkin päättävät hinnoista, maksuista, vuokrista ja korvauksista. Johtokunnalle tehtävä liikelaitosten osalta sopii, koska sillä on jo toimivalta päättää palvelujen myyntiä koskevista sopimuksista. Kaupunginkanslian johtajana tehtävä on luonteva kansliapäällikölle.

Sopimuksia on hyvin erilaisia periaatteellisista ja taloudellisesti merkittävistä teknisluonteisiin. Sopimustoimivalta olisi siirrettävissä toimielimen tai kansliapäällikön päätöksellä alemmalle viranhaltijalle. Näin jokaisessa organisaatio-osassa voitaisiin tehtäväalueen sopimustoimivalta järjestää sopivalla tavalla.

Sopimus saattaa koskea kaupunkiorganisaatiota kokonaisuudessaan taikka kahta tai useampaa toimialaa taikka ulottaa vaikutuksensa usealle tehtäväalueelle. Tällaisista sopimuksista päättäminen on tarkoituksenmukaista keskittää kaupunginhallitukselle. Kuitenkin tällaisiakin sopimuksia voi olla hyvin operatiivisia, teknisluonteisia ja taloudellisesti vähäarvoisia, joita ei ole tarkoituksenmukaista saattaa kaupunginhallituksen käsiteltäväksi. Näistä sopimuksista voisi päättää kansliapäällikkö tai määräämänsä viranhaltija.

Kuvatulla kaupunkiyhteisellä sopimuksella ei tarkoiteta sinänsä koko kaupunkia koskevaa tai kaupunkiin vaikuttavaa sopimusta, kuten esimerkiksi kaupunkiympäristöä koskevat sopimukset. Sopimuksen sisällön keskeisten vaikutusten ja keskeisten sopimusvelvoitteiden täyttämiseen johtavan toiminnan tulee ulottua usealle tehtäväalueelle, jotta sopimus olisi tässä tarkoitetulla tavalla kaupunkiorganisaatiota kokonaisuudessaan taikka kahta tai useampaa toimialaa koskeva.

Myös voimassa olevan tulkinnan mukaan kaupunginhallitus päättää yleistoimivaltansa nojalla merkittävistä kaupunkiyhteisistä sopimuksista. Kaupunginhallitus on päättänyt esimerkiksi kaupungin ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy:n välisestä yhteistyösopimuksesta, HAM-säätiön kanssa tehdystä kaupungin taidekokoelman tallettamissopimuksesta taikka pääkaupunkiseudun kaupunkien ja yliopistojen välisestä Kaupunkiakatemia-sopimuksesta. Tällaisia yleisiä sopimuksia on joitain vuodessa. Kansliapäällikkö nykyisenkin tulkinnan mukaan päättää operatiivisemmista kaupunkiyhteisistä sopimuksista. Tätä rakennetta ei ole tarkoitus muuttaa toimivaltakirjausten lisäämisellä.

Yleisen sopimustoimivallan lisäämisellä hallintosääntöön ei ole tarkoitus muuttaa hankintavaltuuksia ja niiden perusteella päätettäviä sopimuksia, henkilöstöasioita koskevaa toimivaltaa ja niiden perusteella päätettäviä sopimuksia, maan tai tilojen luovuttamiseen, maanvuokraan, tilojen vuokraamisen tai muuhun erikseen hallintosäännössä määrättyyn sopimustoimintaan liittyvää välittömästi tai välillisesti määrättyä toimivaltaa taikka sopimuksiin ja sopimusmenettelyihin liittyviä tulkintakäytäntöjä. Kysymys on yleisen sopimustoimivallan lisäämisestä hallintosääntöön (”ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty”).

Toimialoilla tehdään tosiasiallisen käytännön toiminnan yhteydessä myös paljon merkitykseltään vähäisiä sopimuksia ja sitoumuksia. Toiminnan tarkoituksenmukaisen hoitamisen kannalta voi näin ollen olla tarpeen antaa työsuhteessa olevalle henkilölle oikeus tehdä merkitykseltään vähäisiä sopimuksia toimivaltaisen viranhaltijan vastuulla. Hallintosäännössä on siten tarkoituksenmukaista määrätä, että toimivaltainen viranhaltija voi oikeuttaa alaisensa työsuhteessa olevan henkilön sitoutumaan sopimukseen viranhaltijan vastuulla. Toimivaltainen viranhaltija antaa oikeutuksen työsuhteessa olevalle henkilölle viranhaltijapäätöksellä.

Sopimusten muuttamiseen liittyvän toimivallan lisääminen ja sen perustelut

Hallintosääntöön kirjattaisiin lisäksi toimialalautakunnille mahdollisuus päättää kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen päätöksellään tekemä sopimus tai tehdä siihen vähäisiä muutoksia tietyissä tilanteissa. Tämä toimivalta, kuten lautakunnan oma vastaava toimivalta, olisi siirrettävissä viranhaltijalle ja koskisi kaikkia, niin yleisen kuin erityisenkin sopimustoimivallan perusteella, kaupunginvaltuuston ja kaupunginhallituksen hyväksymiä sopimuksia.

Lähtökohtana on, että sopimuksen päättää tai sitä muuttaa se, jolla on toimivalta sopimuksen tekemiseen. Kiireellisissä tilanteissa voi kuitenkin olla kaupungin edun mukaista, että toimielimen toimivaltaan kuuluva sopimus päätetään viranhaltijan toimesta.

Tällainen tilanne on erityisesti silloin, kun vastapuolen sopimusvelvoitteen rikkomisen vuoksi on ryhdyttävä sopimuksen päättämistoimiin ja keskeytettävä kaupungin sopimusvelvoitteiden suorittaminen vahingon minimoimiseksi. Muutoin kaupungin edun mukaista sopimuksen päättämistä voisi olla esimerkiksi maanvuokrasopimuksen päättäminen solmittaessa uusi sopimus tai vastapuolen irtisanomisen hyväksyminen sopimuksen irtisanomisperusteiden mukaisesti.

Tarkoituksenmukaista ei myöskään ole vähäisten sopimukseen tarvittavien muutosten käsitteleminen sopimuksen solmineessa toimielimessä. Erityisesti pitkäkestoisissa sopimuksissa sopimukseen joudutaan usein tekemään pieniä muutoksia, jotka eivät muuta alkuperäistä siten, että sopimuksen edellytykset muuttuisivat. Näitä muutoksia voivat olla vähäiset hinnantarkistukset tai ehtomuutokset. Myös irtisanomisen hyväksyminen, joka tehdään vähäisissä määrin sopimuksen irtisanomisehdoista poiketen, mutta jonka hyväksyminen on kuitenkin kaupungin edun mukaista, olisi tällainen vähäinen muutos.

Toimialalautakunta voisi toimialallaan siirtää näitä koskevan toimivallan kukin tarkoituksenmukaisella tavalla toimialan viranhaltijoille.

Hallintosääntömuutokset

Toimialalautakunnan yleiseen toimivaltaan lisätään sana: sopimuksista.

10:1.3 1 k. Toimialalautakunnan yleinen toimivalta

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää,

hinnoista, maksuista, sopimuksista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta toimialalle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta

Liikelaitoksen johtokunnan yleisestä toimivallasta poistetaan kirjaus, jonka mukaan johtokunta päättää ainoastaan palvelujen myyntiä koskevista sopimuksista.

11:1.2 8 k. Liikelaitoksen johtokunnan yleinen toimivalta
Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, liikelaitoksen johtokunta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää,

liikelaitoksen sopimuksista ja palvelujen hinnoittelusta [pois: ja palvelujen myyntiä koskevista sopimuksista].

Kaupunginhallituksen toimivaltaan lisätään uusi kohta.

8:1.2 uusi 6a k. Kaupunginhallituksen toimivalta

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunginhallitus päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan muu toimielin tai viranhaltija päättää

taloudellisesti ja periaatteellisesti merkittävistä sopimuksista, jotka koskevat koko kaupunkiorganisaatiota taikka kahta tai useampaa toimialaa, liikelaitosta tai virastoa.

Kansliapäällikön toimivaltaan lisätään uusi kohta.

12:1.2 uusi 8b k. Kansliapäällikön toimivalta

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kansliapäällikkö päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää,

sopimuksista, jotka koskevat koko kaupunkiorganisaatiota taikka kahta tai useampaa toimialaa, liikelaitosta tai virastoa, ja joita ei ole saatettava kaupunginhallituksen käsiteltäväksi, taikka kaupunginkansliaa.

Tarkastuslautakunnan yleiseen toimivaltaan lisätään sana: sopimuksista.

13:1.3 1 k. Tarkastuslautakunnan yleinen toimivalta

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, tarkastuslautakunta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan tarkastusjohtaja päättää,

hinnoista, maksuista, sopimuksista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta tarkastusvirastolle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta

Hankintavaltuuksia ja tilausvaltuuksia koskevaan kohtaan lisätään mahdollisuus työntekijälle tehdä sopimuksia viranhaltijan vastuulla.

20:8.3 Hankintavaltuudet, sopimusvaltuudet ja tilausvaltuudet

Hankintavaltuuksia tai oikeutta solmia sopimuksia ei voida siirtää työsuhteessa olevalle. Mikäli toimialan tai liikelaitoksen toiminnan tarkoituksenmukaisen hoitamisen kannalta on tarpeen antaa työsuhteessa olevalle henkilölle oikeus toteuttaa hankintoja tai tehdä sopimuksia, voi viranhaltija oikeuttaa alaisensa työsuhteessa olevan henkilön toteuttamaan hankintoja tai tekemään sopimuksia viranhaltijan vastuulla.

Toimialalautakunnan yleiseen toimivaltaan lisätään uusi kohta.

10:1.3 uusi 10 k. Toimialalautakunnan yleinen toimivalta

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialalautakunta omalla toimialallaan päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranomainen päättää,

toimialan tehtäväalueeseen kuuluvien kaupunginvaltuuston tai kaupunginhallituksen päättämien sopimusten päättämisestä sopimuskumppanin sopimusrikkomuksen perusteella tai milloin muutoin kaupungin etu sitä vaatii sekä sopimusten vähäisistä muutoksista

Käsittely

Muutoksia on valmisteltu toimialojen, virastojen ja liikelaitosten kesken yhteistyössä. Muutosehdotukset on käsitelty kaupungin sääntötyöryhmässä 15.9.2025 ja 27.10.2025. Sääntötyöryhmä totesi esityksen sääntöteknisesti ongelmattomaksi.

Tarkastuslautakunnan muutosehdotukset hallintosääntöön

Kuntalain 121 §:n mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on valmistella kaupunginhallitukselle esitys tehtäviään koskeviksi hallintosäännön määräyksiksi. Kaupunginhallitus voi poiketa tarkastuslautakunnan esityksestä hallintosäännön yhteensovittamiseen liittyvästä perustellusta syystä.

Tarkastuslautakunta esitti (21.10.2025 § 84) kaupunginhallitukselle seuraavia hallintosääntömuutoksia.

Hallintosääntömuutokset

Hallintosäännön 4 luvun 4 § (Tarkastusvirasto)

Hallintosäännön 4 luvun 4 §:n 2 momentti muutetaan kuulumaan siten, että virasto raportoi arviointityönsä tuloksista tarkastuslautakunnalle ja tarkastustyönsä tuloksista tilintarkastajalle:

4 luvun 4 §:n 2 momentti

Virasto valmistelee tarkastuslautakunnan hyväksyttäväksi lautakunnantoimikauden kattavan toimintasuunnitelman ja vuosittaisen arviointisuunnitelman yhteistyössä lautakunnan kanssa. Virasto raportoi arviointityönsä tuloksista tarkastuslautakunnalle ja tarkastustyönsä tuloksista tilintarkastajalle.

Muutoksen perustelut

Hallintosäännön 4 luvun 4 §:n 2 momenttia muokataan siten, että virasto raportoi arviointityönsä tuloksista tarkastuslautakunnalle ja tarkastustyönsä tuloksista tilintarkastajalle.

Tarkastusviraston raportointia koskevaa hallintosäännön kirjausta on tarpeen selkeyttää. Tarkastusviraston tehtävänä on avustaa tarkastuslautakuntaa sen lakisääteisen arviointitehtävän suorittamisessa. Tarkastuslautakunnalle suoritettavan arviointityön tuloksista raportoidaan tarkastuslautakunnalle.

Lisäksi viraston tehtävänä on avustaa kaupungin tilintarkastajaa hallinnon ja talouden tarkastuksessa. Avustavan tilintarkastuksen tuloksista tarkastusvirasto raportoi tilintarkastajalle. Tilintarkastaja raportoi tarkastuslautakunnalle tarkastustyön kulusta ja merkittävimmistä tarkastushavainnoista kaupungin tilintarkastuspalveluja koskevassa sopimuksessa määritellyllä tavalla. Tähän raportointiin sisältyvät myös keskeisimmät tarkastusviraston avustavassa tilintarkastuksessa tekemät havainnot.

Hallintosäännön 13 luvun 1 § (Tarkastuslautakunnan toimivalta)

Hallintosäännön 13 luvun 1 §:n 2 momentin 9 kohta muutetaan kuulumaan siten, että tarkastuslautakunta päättää kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastusta koskevasta sopimuksesta:

13 luvun 1 §:n 2 momentin 9 kohta

hyväksyy suunnitelman kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen ja säätiöiden tilintarkastuksen järjestämisestä, nimeää ehdokkaat näiden tilintarkastajiksi, ellei se erityisestä syystä ole antanut nimeämisoikeutta lautakunnan puheenjohtajalle, ja päättää tilintarkastusta koskevasta sopimuksesta. Tytäryhteisöjen tilintarkastaja voi olla eri kuin kaupungin tilintarkastaja

Hallintosäännön 13 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohta muutetaan kuulumaan siten, että tarkastuslautakunnalla on omalla toimialallaan yleinen toimivalta sopimusten solmimiseen ja muihin sopimustoimiin:

13 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohta

hinnoista, maksuista, sopimuksista, vuokrista ja korvauksista sekä vapautuksesta tarkastusvirastolle kohdistettavan maksun, korvauksen ja muun saatavan suorittamisesta

Muutoksen perustelut

Hallintosäännön 13 luvun 1 §:n 2 momentin 9 kohdassa selkeytetään tarkastuslautakunnan päätösvaltaa kaupungin tytäryhteisöjen tilintarkastusta koskevasta sopimuksesta.

Helsingissä kaupungin tilintarkastuksesta ja konserniyhteisöjen tilintarkastuksesta on mahdollista tehdä erilliset sopimukset. Kuntalain mukaan tarkastuslautakunnan tehtävänä on hallinnon ja talouden tarkastusta järjestäessään huolehtia kunnan ja sen tytäryhteisöjen tarkastuksen yhteensovittamisesta.

Kaupungin hallintosäännön mukaan tarkastuslautakunta hyväksyy suunnitelman kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen
ja säätiöiden tilintarkastuksen järjestämisestä ja nimeää ehdokkaat näiden tilintarkastajiksi, ellei se erityisestä syystä ole antanut nimeämisoikeutta lautakunnan puheenjohtajalle. Tässä hallintosäännön kohdassa ei ole aiemmin tarkemmin määrätty sopimuksen teosta, mutta sen on katsottu kuuluvan tarkastuslautakunnan toimintaan ja toimivaltaan. Tällä hallintosäännön muutoksella selkeytetään sopimuksesta päättämiseen liittyvää toimivaltaa.

Hallintosäännön 13 luvun 1 §:n 3 momentin 1 kohta muutetaan kuulumaan siten, että tarkastuslautakunnalla on omalla toimialallaan yleinen toimivalta sopimusten solmimiseen ja muihin sopimustoimiin.

Hallintosääntöön lisätään koko kaupungin tasolla kirjaukset yleisestä toimivallasta sopimusten solmimiseen ja muihin sopimustoimiin. Toimivallan kirjaaminen helpottaa sopimustoimivaltaan liittyviä tulkintatilanteita, joita sopimusten määrän vuoksi syntyy kaupunkitasolla usein. Jatkossa suurimmista kaupunkiyhteisistä sopimuksista päättäisi kaupunginhallitus.

Hallintosäännössä on runsaasti erilaisista sopimuksista päättämistä koskevaa toimivaltaa suoraan tai välillisesti ilmaistuna. Erityisten sopimuksista päättämiseen oikeuttavien toimivaltuuksien ulkopuolella hallintosäännössä ei ole ollut määräyksiä yleisesti sopimuksia koskevasta toimivallasta. Toimivalta on johdettu hankintavaltuuksista, määrärahojen käyttöoikeuksista ja toiminnan johtamisesta. Sopimuksen on näin ollen saanut solmia se viranhaltija, jolla on hankintavaltuus, määrärahat, ja jonka toimialaan (toimintaan) asia kuuluu.

Muutoksella hallintosääntöön kirjattaisiin tarkastuslautakunnalle toimivalta päättää sopimuksista. Sopimuksia on hyvin erilaisia periaatteellisista ja taloudellisesti merkittävistä teknisluonteisiin. Tämä valtuus olisi siirrettävissä eli tarkastuslautakunta voisi tehtäväalueellaan päättää perusteet ja rajat, joiden mukaan sopimuksista päättäisi tarkastusjohtaja.

Mikäli sopimus koskisi kaupunkiorganisaatiota kokonaisuudessaan, kahta tai useampaa toimialaa taikka ulottaa vaikutuksensa usealle tehtäväalueelle, tällaisista sopimuksista päättäminen on tarkoitus keskittää kaupunginhallituksen tai tietyin ehdoin kansliapäällikön päätettäväksi. Tämä ei kuitenkaan koskisi esimerkiksi kaupungin tilintarkastuspalvelujen koskevaa sopimusta, koska hallintosäännössä on määrätty, että tilintarkastusta koskevan sopimuksen tekee ja sen noudattamista valvoo tarkastuslautakunta.

Yleisen sopimustoimivallan lisäämisellä hallintosääntöön ei ole tarkoitus muuttaa hankintavaltuuksia ja niiden perusteella päätettäviä sopimuksia, henkilöstöasioita koskevaa toimivaltaa ja niiden perusteella päätettäviä sopimuksia, maan tai tilojen luovuttamiseen, maanvuokraan, tilojen vuokraamisen tai muuhun erikseen hallintosäännössä määrättyyn sopimustoimintaan liittyvää välittömästi tai välillisesti määrättyä toimivaltaa taikka sopimuksiin ja sopimusmenettelyihin liittyviä tulkintakäytäntöjä. Kysymys on yleisen sopimustoimivallan lisäämisestä hallintosääntöön (ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty).

Hallintosäännön 21 luvun 3 § (Tilintarkastuksen suunnittelu ja raportointi)

Hallintosäännön 21 luvun 3 §:n 1 momentti muutetaan kuulumaan siten, että tilintarkastaja laatii toimikaudekseen tarkastussuunnitelman ja vuosittain kullekin tilikaudelle tarkastussuunnitelman:

21 luvun 3 §:n 1 momentti

Tilintarkastaja laatii tarkastussuunnitelman koko toimikaudelleen ja vuosittain tarkastussuunnitelman tilikaudeksi. Suunnitelmat toimitetaan tarkastuslautakunnalle tiedoksi. Tilintarkastaja raportoi tarkastuslautakunnalle tarkastussuunnitelmien toteutumisesta, tarkastustyön kulusta ja tarkastustyössä tehdyistä havainnoista lautakunnan kanssa sovittavalla tavalla.

Hallintosäännön 21 luvun 3 §:n 2 momentista poistetaan maininta, jonka mukaan tilintarkastuskertomuksessa on annettava lausunto tilikauden tuloksen käsittelyä koskevasta kaupunginhallituksen esityksestä:

21 luvun 3 §:n 2 momentti

Tilintarkastaja antaa tilintarkastuskertomuksen huhtikuun loppuun mennessä tarkastuslautakunnalle edelleen kaupunginvaltuustolle toimitettavaksi.

Muutoksen perustelut

Hallintosäännön 21 luvun 3 §:n 1 momentista poistetaan tilintarkastuksen suunnitteluun liittyvä termi työohjelma ja muutetaan se vastaamaan julkishallinnon hyvässä tilintarkastustavassa käytettävää termiä tarkastussuunnitelma.

Tilintarkastaja laatii tarkastussuunnitelman koko toimikaudelleen ja sen lisäksi vuosittaiset tilikauden tarkastussuunnitelmat. Suunnitelmat toimitetaan tarkastuslautakunnalle tiedoksi.

Hallintosäännön 21 luvun 3 §:n 2 momentista poistetaan tarpeettomana määräys, jonka mukaan tilintarkastajan tulee antaa tilintarkastuskertomuksessa lausunto tilikauden tuloksen käsittelyä koskevasta kaupunginhallituksen esityksestä.

Tilintarkastuskertomuksen sisältö määräytyy kuntalain ja julkishallinnon hyvän tilintarkastustavan mukaisesti. Kaupunginhallituksen esitys tuloksen käsittelystä on vuosittain tilinpäätöskokonaisuuden kautta tilintarkastuksen kohteena. Mikäli siinä havaitaan tarkastuksessa huomautettavaa, siitä raportoidaan normaalin menettelyn mukaisesti tilintarkastuksessa.

Käsittely

Muutosehdotukset on käsitelty kaupungin sääntötyöryhmässä 27.10.2025. Sääntötyöryhmä totesi esityksen sääntöteknisesti ongelmattomaksi.

Erityishankkeiden päätöksenteko

Hallintosääntömuutoksen perustelut

Hallintosääntöä muutetaan siten, että kaupunginhallitus päättää ns. erityishankkeiden, eli turvallisuuden tai varautumisen vuoksi salassa pidettävien rakentamishankkeiden, hankesuunnitelmista.

Voimassa olevan hallintosäännön (7:1.1 3 kohta) mukaan kaupunginvaltuusto hyväksyy kaupungin hankesuunnitelmat, kun niiden kustannusarvio ylittään 10 miljoonaa euroa. Kaupunginhallituksen yleistoimivaltaan kuuluu hyväksyä hankkeet, joiden kustannusarvio on 5-10 miljoonaa euroa. Kaupunginhallitus on vahvistanut kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaostolle päätöstoimivallan siten, että jaosto hyväksyy alle 5 miljoonan euron suuruiset hankkeet.

Jatkossa kaupunginhallitus hyväksyisi kaikki turvallisuuden tai varautumisen vuoksi salassa pidettävien rakentamishankkeiden hankesuunnitelmat niiden kustannusarviosta riippumatta. Tämä toimivalta olisi siirrettävissä viranhaltijalle.

Hankesuunnitelma pidetään turvallisuuden tai varautumisen vuoksi salassa, jos viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) 24.1 §:n 7, 8 tai 10 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät. Turvallisuuden tai varautumisen vuoksi salassa pidettävät rakentamishankkeet ovat hankkeita, joilla toteutetaan kaupungin turvallisuuden tai varautumisen kannalta kriittisiä rakentamishankkeita taikka parannetaan tai varustetaan väestönsuojia.

Salassa pidettävien hankesuunnitelmien käsitteleminen kaupunginvaltuustossa on kaupunginvaltuuston kokouksen julkisen luonteen vuoksi epätarkoituksenmukaista. Luottamushenkilöelin, jonka päätettäväksi hankkeet luontevimmin sopisivat, olisi kaupunginhallitus. Kaikki hankesuunnitelmat eivät välttämättä tarvitsisi luottamushenkilöpäätöksentekoa, vaan ne voisi delegoida viranhaltijalle.

Kaupunkistrategian mukaan kaupunki vahvistaa väestönsuojelua ja investoi väestönsuojien rakentamiseen ja perusparantamiseen. Väestönsuojiin tehtävien investointien määrärahat osoitetaan talousarviossa. Väestönsuojien hallinnointi on kaupunginkansliassa, joka tekee päätökset tarveselvityksistä. Myös muiden turvallisuuden tai varautumisen vuoksi salassa pidettävien rakentamishankkeiden tarveselvitykset päätettäisiin kaupunginkansliassa. Valmistelu suoritettaisiin käyttäjäorganisaation, kaupunkiympäristön toimialan ja kaupunginkanslian yhteistyönä.

Hallintosääntömuutokset

Kaupunginvaltuuston toimivaltaa rajoitettaisiin erityishankkeiden osalta:

7:1.1 3 k. Kaupunginvaltuuston toimivalta

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunginvaltuusto päättää,

kaupungin hankkeita koskevista hankesuunnitelmista, kun kustannusarvio ylittää 10 miljoonaa euroa, lukuun ottamatta turvallisuuden tai varautumisen vuoksi salassa pidettäviä hankesuunnitelmia

Kaupunginhallituksen toimivaltaan lisättäisiin toimivalta erityishankkeiden päätöksentekoon:

8:1.2 uusi 6b k. Kaupunginhallituksen toimivalta

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunginhallitus päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan muu toimielin tai viranhaltija päättää,

turvallisuuden tai varautumisen vuoksi salassa pidettävistä kaupungin hankkeita koskevista hankesuunnitelmista

Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaostolta poistetaan toimivalta käsitellä erityishankkeita:

16:3.1 2-k. Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston toimivalta

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, rakennusten ja yleisten alueiden jaosto,

tekee esityksen kaupunginhallitukselle sellaisissa jaoston toimialaan liittyvissä asioissa, jotka kuuluvat kaupunginhallituksen tai valtuuston toimivaltaan, lukuun ottamatta turvallisuuden tai varautumisen vuoksi salassa pidettäviä hankesuunnitelmia

16:3.2 3-k. Kaupunkiympäristölautakunnan rakennusten ja yleisten alueiden jaoston toimivalta

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, rakennusten ja yleisten alueiden jaosto päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää,

Tilahankkeita koskevien hanke- ja muiden suunnitelmien hyväksymisestä kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa lukuun ottamatta hankkeita, jotka toteutetaan liikehuoneiston vuokralle ottamisella ja joista tehdään hallintosäännön 16 luvun 3 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu liikehuoneistojen vuokralle ottamista koskeva päätös, ja turvallisuuden tai varautumisen vuoksi salassa pidettäviä hankkeita

Kansliapäällikölle lisättäisiin toimivalta tarveselvityspäätösten tekemiseen:

12:1.2 uusi 4a-k. Kansliapäällikön toimivalta

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kansliapäällikkö päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää,

turvallisuuden tai varautumisen vuoksi salassa pidettävän tilahankkeen tarveselvityksen hyväksymisestä

Kanslian organisaatiota koskevat muutosehdotukset

Hallintosääntöä muutetaan kaupunginkanslian (myöhemmin Kanslia) osastorakenteen uudelleenorganisoimiseksi siten, että Kansliaan perustetaan uusi osasto, jonne siirretään nykyinen strategiaosaston digitalisaatioyksikkö ja hallinto-osaston tiedonhallintayksikkö.

Kanslian osasto- ja johtamisrakennetta on tarkasteltu vuoden 2025 aikana. Tarkastelun tarkoituksena on ollut tunnistaa, miten Kanslian osasto- ja johtamisrakenne tukisi parhaiten kanslian toimintaa, strategian toteuttamista sekä Kanslian sisäistä ja toimialojen kanssa tehtävää yhteistyötä. Tarkastelun tavoitteena on​ ollut muun muassa sujuvoittaa kaupunkiyhteisten tavoitteiden toimeenpanoa​, vahvistaa Kanslian kykyä reagoida kaupungin strategisiin tarpeisiin ja painopisteisiin​ sekä vahvistaa Kanslian roolia strategisissa ja ohjaavissa tehtävissä kaupunkikonsernissa​.

Kaupunkistrategian mukaisesti ”Varmistamme sen, että kaupunki ylläpitää toimintavarmaa ja luotettavaa digitaalista palveluympäristöä. Varmistamme kaupungin palveluiden tietoturvallisuuden. Parannamme digitaalista huoltovarmuuttamme.” Perustettava digitalisaatioon, tiedonhallintaan ja tietohallintoon keskittyvä osasto pystyy varmistamaan kaupunkistrategian tavoitteellisen toteutumisen huolehtimalla laadukkaasta tiedonhallinnasta ja tietoturvasta yhtenäisenä kokonaisuutena. Tiedonhallinnan, tietohallinnon ja tietoturvan sijoittuminen samalle osastolle vahvistaa käynnissä olevien tietoturvan kehittämistoimenpiteiden viemistä käytäntöön.

Kaupungin toimintaympäristössä mahdollisuudet ja riskit liittyvät lisääntyvässä määrin digitaalisiin palveluihin ja järjestelmiin. Kaupungin yhteisten tietovarantojen tehokkaassa hyödyntämisessä palvelutuotannon parantamisessa ja päätöksenteossa sekä työntekoa palvelevien laadukkaiden ja turvallisten digitaalisten työympäristöjen kehittämisessä nähdään merkittävää tuottavuutta parantavaa potentiaalia. Uuden digitalisaatio-osaston perustamisella pystytään paremmin hallitsemaan riskeiksi tunnistettuja tiedon hajanaisuutta ja epäyhtenäisyyttä, järjestelmien moninaisuutta sekä näihin liittyviä tiedonhallinnan, tietosuojan ja tietoturvan haasteita.

Uuden digitalisaatio-osaston muodostaminen digitalisaatioyksikön ja tiedonhallintayksikön toiminnoista selkeyttää digitalisaation kaupunkitasoista kehittämistä ja ohjausta, kaupunkiyhteisten ydintietojärjestelmien ja digitaalisten palveluiden organisointia sekä digitalisaation ja tiedonhallinnan asiantuntijoiden yhteistyötä. Muutoksella varmistetaan, että tiedonhallinta kytkeytyy entistä tiiviimmin digitalisaatioon liittyvään kehittämiseen ja kaupungin kokonaisarkkitehtuuriin.

Tietoturvajohtamisen vastuut ja toiminnan organisointi yli toimialarajojen kuvataan kaupunginhallituksen päätöksentekoon tuotavissa, päivitettävänä olevissa tietoturvalinjauksissa. Lisäksi kanslian, toimialojen ja liikelaitosten toimintasääntöjen kirjauksia tietoturvaan liittyvistä tehtävistä pyritään yhdenmukaistamaan.

Hallintosääntömuutokset

Hallintosäännön 4 luvun 2 §:n 2 momenttia (Keskushallinto, tarkastusvirasto ja toimialat, kaupunginkanslia) muutetaan siten, että kaupunginkanslia jakautuu aiempien kuuden osaston sijasta seitsemään osastoon. Uusi seitsemäs osasto on digitalisaatio-osasto.

Hallintosäännön 4 luvun 2 §:n 2 momentin uusi 1a kohta:

Digitalisaatio-osasto, joka huolehtii digitalisaation ja tietohallinnon ohjauksesta sekä asianhallinnan ja asiakirjahallinnon johtamisesta. Osasto vastaa tietoturvan kaupunkitasoisesta ohjaamisesta.

Hallintosäännön 4 luvun 2 §:n 2 momentin 2 kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Hallinto-osasto, joka huolehtii kaupunginvaltuuston, kaupunginhallituksen ja pormestarikunnan toimintaedellytyksistä, hallintomenettelyn ohjaamisesta, kaupunginkanslian kehittämis- ja tukipalveluista sekä oikeudellisesta edunvalvonnasta ja asiantuntijapalveluista.

Hallintosäännön 4 luvun 2 §:n 2 momentin 4 kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Strategiaosasto, joka huolehtii kaupungin strategisesta kehittämisestä ja strategisesti keskeisten asiakokonaisuuksien ja hankkeiden koordinoinnista, tilasto- ja tutkimustoiminnasta, kansainvälisistä asioista sekä turvallisuuden ja varautumisen kaupunkitasoisesta ohjaamisesta.

Hallintosäännön 5 luvun 3 §:ään (Kaupunginkanslian muut johtavat viranhaltijat) lisätään uudeksi 1 momentiksi perustettavan osaston osastopäällikkö digitalisaatiojohtaja:

Digitalisaatio-osastoa johtaa digitalisaatiojohtaja.

Käsittely

Muutosehdotukset on käsitelty kaupungin sääntötyöryhmässä 27.10.2025. Sääntötyöryhmä totesi esityksen sääntöteknisesti ongelmattomaksi.

Häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallinnan toimenpiteistä sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueella päättävä viranhaltija

Hallintosääntöön esitettävä muutos koskee sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain (612/2021, jäljempänä sote-järjestämislaki) lisättyä uutta 50 a §:ää (27.6.2025/822), jossa säädetään häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallinnasta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueella. Uudessa säädöksessä edellytetään, että Helsingin kaupungin hallintosäännössä määrätään viranhaltijasta, joka päättää yhteistyösopimuksessa sovittujen toimenpiteiden, jos se on tarpeen häiriötilanteen laajuuden, kiireellisyyden tai muun vastaavan syyn takia.

Sote-järjestämislain 50 a §:ssä säädetään hyvinvointialueiden yhteistyösopimuksessa sovittavista häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallintaa koskevista asioista sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueella, ja 50 a §:n 2 momentissa edellytetään, että yliopistollista sairaalaa ylläpitävän hyvinvointialueen hallintosäännössä määrätty viranhaltija päättää 1 momentin 3–6 kohdassa tarkoitettujen toimenpiteiden käyttämisestä, jos se on tarpeen häiriötilanteen laajuuden, kiireellisyyden tai muun vastaavan syyn takia. Edelleen 50 a §:n 4 momentissa edellytetään, että Helsingin kaupungin hallintosäännössä määrätään viranhaltija, joka toimii 2 momentissa tarkoitettuna viranhaltijana siltä osin kuin toimivalta ei lain mukaan kuulu HUS-yhtymän hallintosäännössä määrätylle viranhaltijalle.

Hallintosäännön määräyksellä viranhaltijan toimivaltaan kuuluu sote- järjestämislain 50 a §:n 1 momentin ja yhteistyösopimuksessa sovitun perusteella päättää

3) Helsingin kaupungin muulle yhteistyöalueen hyvinvointialueelle järjestämästä tuesta ja ohjauksesta sellaisissa häiriötilanteissa, joiden hoitamiseen yksittäisen hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat eivät riitä;

4) periaatteista, joilla eri valmiuden säätelyn tasoilla määritettyjä menettelyjä voidaan ottaa käyttöön tai päättää niiden käytöstä Helsingin kaupungin toimesta;

5) Helsingin kaupungin oikeudesta johtaa yhteistyöalueeseen kuuluvan yhden tai useamman hyvinvointialueen sosiaali- ja terveydenhuollon häiriötilanteen hoitamiseen liittyvää toimintaa sekä kohdentaa sosiaali- ja terveydenhuollon voimavaroja yhteistyöalueen hyvinvointialueiden välillä; sekä

6) periaatteista, joilla yhteistyöalueen muut hyvinvointialueet voivat tukea Helsingin kaupunkia sellaisissa häiriötilanteissa, joiden hoitamiseen kaupungin omat sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat eivät riitä.

Hallituksen esityksessä (HE 210/2024) todetaan lisäksi, että Etelä- Suomen yhteistyöalueen yhteistyösopimuksessa olisi sovittava aluehallitusten (Helsingissä kaupunginhallituksen) informointiin liittyvistä menettelytavoista.

Hallintosäännön 4 luvun 8 §:n mukaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala vastaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetussa laissa, pelastustoimen järjestämisestä annetussa laissa, terveyden- huoltolaissa, sosiaalihuoltolaissa ja muussa lainsäädännössä hyvinvointialueille säädetyistä tehtävistä sekä pelastuslain mukaisista pelastuslaitoksen tehtävistä, ja 5 luvun 9 §:n mukaan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimintaa ja hallintoa johtaa sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja.

Hallintosäännön mukaisesti sote-järjestämislain 50 a §:n mukainen häiriötilanteiden ja poikkeusolojen hallinta sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistyöalueella on tarkoituksenmukaista määrätä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tehtäviin.

Laissa säädetty toimivalta häiriötilanteisiin ja poikkeustilanteisiin liittyvistä toimenpiteistä koskee päätöksentekoa Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveydenhuollon osalta ja edellyttää koko toimialan johtamista. Toimivalta on tarkoitettu sosiaali-, terveys ja pelastustoimialan resurssien käyttämiseen sen mukaisesti, kun yhteistyösopimuksessa sovitaan. Tarkoitus lisäksi on, että kaupungin kriisijohtamisen menettelytapoja noudatetaan myös käytettäessä tätä toimivaltaa.

Näin ollen hallintosäännön toimivaltamääräykseksi esitetään, että sosiaali- terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja toimii sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 50a §:n 4 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna viranhaltijana. Tämä toteutettaisiin lisäämällä hallintosääntöön tämän sisältöinen uusi momentti 18 luvun 3 §:ään.

Sote-järjestämislain uusi 50 a § on tullut voimaan 1.8.2025. Samalla on säädetty, että hallintosääntö on saatettava lain mukaiseksi yhdeksän kuukauden sisällä lain voimaantulosta. Esityksen mukaan lain edellyttämä hallintosäännön muutos Helsingin kaupungilla tulisi voimaan 1.1.2026, mikä on laissa säädetyn määräajan rajoissa.

Hallintosääntöön ehdotettu muutos on käsitelty kaupungin sääntötyöryhmässä 27.10.2025, jolloin sääntötyöryhmä esitti hallintosääntömuutokseen täsmennyksiä. Tehtyjen täsmennysten jälkeen sääntötyöryhmä käsitteli asian 30.10.2025 ja piti esitettyjä muutoksia sääntöteknisesti ongelmattomina.

Hallintosäännön muutos

18 luku 3 § uusi 4 momentti:

Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toimialajohtaja toimii sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä annetun lain 50 a §:n 4 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna viranhaltijana.

Automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönoton toimivalta

Hallintosääntömuutoksen perustelut

Automaattisella päätöksenteolla tarkoitetaan menettelyä, jossa viranomainen tekee asian käsittelyn päättävän ratkaisun automaattisella tietojenkäsittelyllä ilman, että ratkaisun tarkastaa ja hyväksyy luonnollinen henkilö.

Hallintolain 8 b luvussa säädetään automaattisen ratkaisun edellytyksistä. Tiedonhallintalain 6 a luvussa säädetään automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönotosta ja käytöstä, eli niistä vaatimuksista, jotka viranomaisen on toteutettava ennen automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönottoa sekä sen jälkeen, kun automaattinen ratkaisumenettely on otettu käyttöön esimerkiksi tietojärjestelmässä tai digitaalisessa palvelussa.

Viranomainen voi hallintolain 53 e §:n mukaan ratkaista automaattisesti vain sellaisen asian, johon ei sisälly seikkoja, jotka edellyttävät tapauskohtaista harkintaa, tai johon sisältyvät tapauskohtaista harkintaa edellyttävät seikat virkamies tai muu asian käsittelijä on arvioinut. Tällainen päätös voidaan tehdä vain sovellettavan lain ja etukäteisen harkinnan perusteella laadittujen käsittelysääntöjen perusteella. Automaattisen päätöksenteon edellytyksenä on lisäksi, että päätöksen kohteena oleva henkilö voi kaikilta osin vaatia päätökseen oikaisua. Hallintopäätöksestä on käytävä ilmi, jos asia on ratkaistu automaattisesti, sekä tieto siitä, missä tiedonhallintalain 28 d §:ssä tarkoitettu käyttöönottopäätös on saatavilla.

Tehtäväjaon ja käsittelysääntöjen dokumentointi

Tiedonhallintalain 6 a lukuun sisältyvän 28 a §:n mukaan viranomaisen on dokumentoitava 6 a luvussa säädettyjen velvollisuuksien toteuttamisesta vastuussa olevien henkilöiden tehtäväjako ja automaattisen ratkaisumenettelyn käsittelysäännöt. Viranomaisen on merkittävä dokumentaation muodostaviin asiakirjoihin hyväksymispäivämäärä sekä asiakirjan hyväksyjä, jonka tehtävänä on tarkastaa asiakirjan sisällön lainmukaisuus.

Päätös automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönotosta

Tiedonhallintalain 28 d §:n mukaan toimintaprosessista vastaavan viranomaisen on tehtävä ennen automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönottoa päätös. Käyttöönottopäätöksen on sisällettävä vähintään: perustelut, joista on ilmettävä käyttöönoton edellytykset ja sovelletut säännökset; luettelo käyttöönottopäätöksen perusteena olevista asiakirjoista; suunniteltu käyttöönottopäivämäärä ja päätöksen tekemisen ajankohta; tieto päätöksentekijästä; viranomaisen yhteystieto, josta saa lisätietoa automaattisen ratkaisumenettelyn käytöstä.

Käyttöönottopäätös on tehtävä lisäksi muutoksista, jotka edellyttävät käyttöönoton edellytysten arviointia uudelleen.

Toimivalta päättää automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönotosta

Selkeyden vuoksi on tarkoituksenmukaista, että hallintosäännössä on määritelty tiedonhallintalain 6 a luvun mukaisesta tehtäväjaosta päättävä viranomainen sekä 28 d §:n mukaisesti toimintaprosessista vastaava viranomainen, joka päättää automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönotosta.

Toimivaltainen päättäjä hyväksyisi tehtäväjaon sekä sen tarpeelliset päivitykset, mutta tehtäväjaosta ei olisi tarpeen tehdä erillistä pöytäkirjapäätöstä. Tehtäväjako on yksi käyttöönottopäätöksen perusteena olevista asiakirjoista. Tehtäväjaolla määritellään tiedonhallintalain 6 a luvun mukaisista velvollisuuksista vastuussa olevat henkilöt, kuten käsittelysääntöjen hyväksyjä sekä laadun varmistamisesta, laadunvalvonnasta ja virhetilanteiden käsittelystä vastuussa olevat henkilöt.

Tehtäväjakoa koskevan asiakirjan, kuten muidenkin käyttöönottopäätöksen perusteena olevien asiakirjojen, ajantasainen versio sekä versiohistoria säilytettäisiin käyttöönottopäätöksen yhteydessä.
Kyseessä olisi delegoitava toimivalta, jolloin esimerkiksi toimialoilla toimivalta voitaisiin delegoida palvelukokonaisuuden johtajille johtamiaan palvelukokonaisuuksia koskien. Tällöin useampaa palvelukokonaisuutta koskevasta käyttöönotosta päättäisi toimialajohtaja.

Erillisviranomaiset päättäisivät automaattisen ratkaisumenettelyn käyttöönotosta tehtäviinsä kuuluvien toimintaprosessien osalta. Erillisviranomaisella tarkoitetaan sellaista kunnan viranomaista, joka huolehtii laissa erikseen säädetystä viranomaistehtävästä. Esimerkiksi rakennusvalvontaviranomaisesta ja sen tehtävistä säädetään rakentamislaissa ja viranomaistehtävistä huolehtii kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto.

Hallintosääntömuutokset

12 luvun 1 § (kansliapäällikön toimivalta) 2 mom. uusi 8c kohta:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kansliapäällikkö päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää,

8c julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 6 a luvun mukaisista automaattisen ratkaisumenettelyn tehtäväjaoista sekä päättää ratkaisumenettelyn käyttöönotosta lain 28 d §:n tarkoittamana toimintaprosessista vastaavana viranomaisena, siltä osin kuin kyse ei ole erillisviranomaisen toimintaprosessista

14 luvun 1 § (toimialajohtajan yleinen toimivalta) 2 mom. uusi 4b kohta:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, toimialajohtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää,

4b julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 6 a luvun mukaisista automaattisen ratkaisumenettelyn tehtäväjaoista sekä päättää ratkaisumenettelyn käyttöönotosta lain 28 d §:n tarkoittamana toimintaprosessista vastaavana viranomaisena, siltä osin kuin kyse ei ole erillisviranomaisen toimintaprosessista

11 luvun 2 § (liikelaitoksen johtajan yleinen toimivalta) 1 mom. uusi 1a kohta:

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, liikelaitoksen johtaja päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää,

1a julkisen hallinnon tiedonhallinnasta annetun lain 6 a luvun mukaisista automaattisen ratkaisumenettelyn tehtäväjaoista sekä päättää ratkaisumenettelyn käyttöönotosta lain 28 d §:n tarkoittamana toimintaprosessista vastaavana viranomaisena, siltä osin kuin kyse ei ole erillisviranomaisen toimintaprosessista

Käsittely

Muutosehdotukset on käsitelty kaupungin sääntötyöryhmässä 13.10. ja 27.10.2025. Sääntötyöryhmä totesi esityksen sääntöteknisesti ongelmattomaksi.

Innovaatiorahaston nimenmuutos kasvu- ja elinvoimarahastoksi

Kaupunkistrategian 2025–2029 mukaisesti innovaatiorahasto muutetaan kasvu- ja elinvoimainvestointeja mahdollistavaksi rahastoksi ja sen kokoa kasvatetaan. Rahaston sääntöjä ja nimeä muutetaan vastaamaan strategian linjausta. Hallintosäännöstä poistetaan maininta innovaatiorahastosta ja korvataan se maininnalla kasvu- ja elinvoimarahastosta.

Hallintosäännön 8 luvun 2 §:n 1 momentin 6 kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Kaupunginhallituksen elinkeinojaoston toimivalta

Ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunginhallituksen elinkeinojaosto päättää,

6 kasvu- ja elinvoimarahaston käytöstä

Käsittely

Muutosehdotus on käsitelty kaupungin sääntötyöryhmässä 27.10.2025. Sääntötyöryhmä totesi esityksen sääntöteknisesti ongelmattomaksi.

Virkasuhteeseen ottaminen ilman julkista hakumenettelyä

Hallintosäännön 23 luvun 2 §:n 1 momentin 2 kohdassa määrätään virkasuhteeseen ottamisesta ilman julkista hakumenettelyä, kun virka täytetään uudelleen aiemmin sitä hakeneiden joukosta.

Selkeyttävästi kohdassa ehdotetaan käytettäväksi purkamisen koeajalla sijasta ilmaisua virkasuhteen päättäminen koeajalla, joka kattavammin ilmaisee asianmukaisen perusteen viran täyttämiselle aiempien hakeneiden joukosta, ilman julkista hakumenettelyä. Koeajan puitteissa tapahtuu myös irtisanoutumisia. Lisäksi päivitetään momentin alussa oleva lain nimi voimassa olevan lain mukaisesti kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetuksi laiksi.

Hallintosäännön muutos

Hallintosäännön 23 luvun 2 § 1 momentin alku ja 2 kohta muutetaan kuulumaan seuraavasti:

Virkasuhteeseen ottaminen ilman julkista hakumenettelyä

Kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta annetun lain 4 §:n 3 momentissa säädetyn lisäksi henkilö voidaan ottaa ilman julkista hakumenettelyä sellaiseen virkasuhteeseen,

2 jossa on kyseessä viran uudelleen täyttäminen sitä aikaisemmin hakeneiden, asianomaiset kelpoisuusvaatimukset täyttävien joukosta virkaan valitun irtisanouduttua ennen hänelle määrättyä virantoimituksen aloittamispäivää tai ilmoitettua, ettei ota virkaa vastaan tai siitä syystä, että virkasuhde päätetään koeaikana taikka siitä syystä, että virkaan ottamista koskeva päätös on lainvoimaisella päätöksellä kumottu ja asia palautettu uudelleen käsiteltäväksi

Käsittely

Muutosehdotus on käsitelty kaupungin sääntötyöryhmässä 15.9.2025. Sääntötyöryhmä totesi esityksen sääntöteknisesti ongelmattomaksi.