Valtuustoaloite, gynekologisen osaamisen vahvistaminen osana sosiaali- ja terveyspalveluita

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon valtuutettu Veronika Honkasalon ja 28 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien gynekologisen osaamisen vahvistamista osana sosiaali- ja terveyspalveluita:

”Aloitteessa vaaditaan, että Helsinki huolehtii gynekologisen osaamisen vahvistamisesta ja kehollisen itsemääräämisoikeuden toteutumisesta osana Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluita ja huolehtii siitä, että gynekologille pääsee helposti myös julkisen terveydenhuollon puolella. Lisäksi aloitteessa pidetään tärkeänä, että palveluiden saatavuudessa huomioidaan etenkin nuoret ja vähemmistöryhmät. Gynekologeilla tulee olla riittävä osaaminen kohdata erityisryhmät, kuten vammaiset sekä sukupuolivähemmistöt. Lisäksi tulee olla riittävästi osaamista kohdata ja auttaa seksuaalista väkivaltaa kokeneita.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että perusterveydenhuollon perustehtävänä on vastata väestön laaja-alaisista, yleislääketieteellisistä terveyspalveluista, jotka kattavat kymmeniä erilaisia sairaus- ja potilasryhmiä. Kaikkien näiden ryhmien hoito edellyttää, että perusterveydenhuollon rakenteet ja resurssit pysyvät yleislääketieteellisinä, eivät erikoisalakohtaisesti rajattuina. Tämä hoidonporrastus toteutetaan siten, että perusterveydenhuolto huolehtii yleislääkäritasoisesta tutkimuksesta, perustason diagnostiikasta, pitkäaikaissairauksien seurannasta, oireiden ensiarvioinnista ja hoidon koordinoinnista. Erikoissairaanhoito osallistuu hoitoon silloin, kun sairaus tai asiakkaan tilanne edellyttää erityisosaamista, syvällisempää diagnostista arviota tai vaativampaa hoitoa. Perusterveydenhuollossa ilmenevissä gynekologisissa ongelmissa erikoissairaanhoitoa konsultoidaan tarvittaessa samalla tavoin kuin muita erikoissairaanhoidon aloja, huomioiden sovitut työnjaot ja hoitopolut.

Terveydenhuoltolaki (1326/2010) ohjaa perusterveydenhuollon toimintaa. Lain 24 §:n mukaan perusterveydenhuoltoon kuuluu väestön terveyden edistäminen sekä yleisten ja tavanomaisten sairauksien tutkimus ja hoito. Lain 50 §:n mukaan erikoissairaanhoito käsittää ne terveyspalvelut, jotka edellyttävät erikoislääkärin osaamista, erityistutkimuksia tai vaativia hoitomenetelmiä. Naistentautien erikoislääkärin antama hoito on lähtökohtaisesti erikoissairaanhoitoa. Lain 51 § edellyttää, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa potilas ohjataan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarkoituksenmukaiselle hoitotasolle. Hoidon porrastuksen mukaan perusterveydenhuollossa tehdään ensivaiheen arvio ja hoito ja potilas ohjataan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa vahvistetaan perusterveydenhuollon ammattilaisten gynekologista osaamista yhdistämällä laadukas teoreettinen täydennyskoulutus ja käytännön kliininen ohjaus. Osaamista tuetaan lisäksi tarvittaessa lisäkoulutuksilla sekä kehittämällä toimivia ja helposti saavutettavia konsultaatioverkostoja. Perusterveydenhuollossa työskentelevien lääkäreiden osaaminen vaihtelee vastavalmistuneista aina kokeneisiin yleislääketieteen erikoislääkäreihin. Tästä syystä koulutuksen suunnittelussa korostuu yksilöllinen osaamisen johtaminen. Terveysasemien lääkäreiden osaamisen kehittämisen tavoitteena on varmistaa, että jokaisella lääkärillä on riittävät valmiudet tarjota turvallista ja laadukasta hoitoa kaikilla perusterveydenhuoltoon kuuluvilla lääketieteen erikoisaloilla.

Helsingin sosiaali- ja terveyspalveluissa tarjotaan laajasti naisten terveyteen liittyviä palveluita, kuten esimerkiksi ehkäisyneuvontaa, raskauden seurantaa, seulontoja, vaihdevuosioireiden hoitoa sekä gynekologisten oireiden perusarviointia. Nämä palvelut eivät edellytä erikoissairaanhoidon vaatimaa osaamista, vaan kuuluvat perusterveydenhuollon lakisääteisiin tehtäviin. Raskaudenehkäisy kuuluu perusterveydenhuollon palveluihin, mutta ei ole osa lakisääteistä hoitotakuuta. Hoitajan tekemään kierukan poistoon ei yleensä muodostu jonoa. Mikäli kierukan poisto edellyttää lääkärinvastaanottoa tai asiakas toivoo lääkärin suorittamaa toimenpidettä, odotusaika voi olla pidempi.

Helsingin keskitetty ehkäisyneuvonta palvelee nuoria, vammaisia, päihdeasiakkaita tai liikuntarajoitteisia naisia sekä tilanteissa, joissa sopivan ehkäisymenetelmän löytäminen on vaikeaa esimerkiksi perussairauksien tai aiempien ehkäisyongelmien vuoksi. Lisäksi yksikkö tukee ja konsultoi terveysasemia, neuvoloita sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoa ehkäisyasioissa. Seksuaalista väkivaltaa kokeneiden asiakkaiden kohdalla voidaan perusterveydenhuollosta konsultoida tai ohjata asiakas HUS-yhtymän ylläpitämän seksuaaliväkivaltaa kohdanneiden tukikeskukseen (Seri-tukikeskus). Seri-tukikeskus on matalan kynnyksen tukiyksikkö yli 16-vuotiaille seksuaaliväkivaltaa kokeneille, joka tarjoaa ilmaista kokonaisvaltaista apua, kuten lääketieteellisiä, psykologista tukea ja sosiaalista neuvontaa yhdestä paikasta, sukupuolesta riippumatta, ilman lähetettä tai rikosilmoituksen pakkoa.

Aloitteessa tuodaan esille myös Helsingin Sanomien (muun muassa 10.11.2025) uutisoimia naisten kokemuksia, joiden mukaan Helsingin
sosiaali- ja terveyspalveluissa on painostettu hormonaalisen ehkäisyn käyttöön ja esimerkiksi kierukan poistosta on kieltäydytty tai operaatiota on pitkitetty kohtuuttoman pitkään. Tällainen kohtelu ei kunnioita naisten kehollista itsemääräämisoikeutta.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että valtuutetun aloitteessa kuvattuja naisten kokemuksia ehkäisyyn liittyvästä painostuksesta pidetään valitettavina yksittäistapauksina. Hoito- ja palveluratkaisuista sovitaan aina terveydenhuollossa asiakkaan kanssa yhteisymmärryksessä. Asiakas voi antaa saamastaan hoidosta tai palvelusta palautetta Helsingin kaupungin palautejärjestelmän kautta joko nimettömästi tai omalla nimellään. Tunnistautuneelle asiakkaalle annetaan henkilökohtainen vastaus. Palautetta voi antaa myös suoraan henkilökunnalle tai ottamalla yhteyttä sosiaali- ja potilasasiavastaavaan, joka neuvoo palautteen antamiseen liittyvissä käytännöissä.

Aloitteessa todetaan myös, että useat gynekologiset vaivat ja lisääntymisterveyteen vaikuttavat sairaudet, kuten endometrioosi ja vulvodynia, ovat alidiagnosoituja, mikä voi johtaa pitkittyneeseen kipuun ja vakaviin seurauksiin. Lisäksi aloitteessa tuodaan esiin, että myös vaihdevuosiin liittyvien oireiden hoidossa on avun saanti usein vaikeaa.

Endometrioosin ja vulvodynian diagnostiikan viiveet ovat kansainvälisesti tunnistettu ilmiö, joka liittyy sairauksien monimuotoisiin ja vaihteleviin oireisiin sekä varhaisten diagnosointimenetelmien rajallisuuteen. Kyse ei siten ole yksittäisen perusterveydenhuollon toimintayksikön toiminnasta. Vastaavanlaisia viiveitä esiintyy myös muiden kroonisten ja oireiltaan epäspesifisten sairauksien diagnostiikassa eri erikoisaloilla. Vaihdevuodet ei ole sairaus, vaan luonnollinen biologinen elämänvaihe. Vaihdevuosien aikana tapahtuvat hormonaaliset muutokset voivat kuitenkin aiheuttaa oireita, jotka saattavat heikentää toimintakykyä ja elämänlaatua. Mikäli oireet ovat voimakkaita, lääkäri voi kliinisen arvion perusteella harkita hormonikorvaushoidon aloittamista.

Johtopäätökset

Naistentautien erikoislääkärin antama hoito on lähtökohtaisesti erikoissairaanhoitoa. Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito muodostavat toiminnallisen kokonaisuuden, jossa potilas ohjataan hoidon tarpeen arvioinnin perusteella tarkoituksenmukaiselle hoitotasolle. Hoidon porrastuksen mukaan perusterveydenhuollossa tehdään ensivaiheen arvio ja hoito tai muu palvelu ja potilas ohjataan tarvittaessa erikoissairaanhoitoon.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus tehdä omaa kehoaan koskevat päätökset selkeän, ymmärrettävän tiedon ja yhteisymmärryksen pohjalta terveydenhuollon asiantuntijan kanssa. Erityistä huomiota on kiinnitettävä haavoittuvassa asemassa oleviin asiakkaisiin esimerkiksi nuoriin, vanhuksiin, vammaisiin, päihdeasiakkaisiin, sukupuolivähemmistöihin kuuluviin sekä seksuaalista väkivaltaa kokeneisiin, jotta heidän rajansa, turvallisuutensa ja yksilölliset tarpeensa tulevat kunnioitetuiksi kaikissa palveluprosessin vaiheissa.

Riittävän nopealla ja tasavertaisella pääsyllä terveydenhuollon asiantuntijan arvioon ja hoitoon on myönteinen vaikutus asiakkaiden terveyteen, hyvinvointiin ja elämänlaatuun. Kaikille kuntalaisille avoimien ja hyvin toimivien terveys- ja sosiaalipalvelujen saatavuus on lähtökohta oikeudenmukaiseen sosiaali- ja terveydenhuoltoon.”

Esittelijän perustelut

Kaupunginkanslia on pyytänyt sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnan lausuntoa kaupunginhallitukselle valtuutettu Veronika Honkasalon ja 28 muun valtuutetun valtuustoaloitteesta koskien gynekologisen osaamisen vahvistamisesta osana sosiaali- ja terveyspalveluita. Lausuntoa on pyydetty 15.5.2026 mennessä.