Poikkeaminen, Sörnäinen, Kaasutehtaankatu 1, Kiinteistö Oy Kaapelitalo

Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:

Maksu

Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 3 346,50 euroa. 

Hakija

Helsingin Kaupunkiympäristön toimiala

Rakennuspaikka

10. kaupunginosan (Sörnäinen) korttelin 252 tontti 2

Hakemus

Hakija hakee lupaa Suvilahden tiilirakenteisen kaasukellon (1 460 k-m²) pysyvään käyttötarkoituksen muuttamiseen voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoituksesta (tehdaskortteli) poikkeavaan tapahtumakäyttöön.

Hakija perustelee hakemustaan sillä, että rakennus ei ole toiminut sen alkuperäisessä käyttötarkoituksessaan kaasusäiliönä kaasuntuotannon loputtua Suvilahdessa vuonna 1994. Rakennus on hakijan mukaan sittemmin puhdistettu ja kunnostettu, ja rakennuksen käyttöönottaminen olisi ensiarvoisen tärkeää sen säilymisen ja suojelun kannalta. Ehdotettu käyttötarkoitus on hakijan mukaan Suvilahden kehittämisperiaatteiden mukainen sekä rakennuksen ominaispiirteisiin parhaiten soveltuva käyttötarkoitus.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin alueidenkäyttölain (AKL) 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 3.2.1956 vahvistettu asemakaava nro 3635. Asemakaavassa rakennuspaikan käyttötarkoitukseksi on osoitettu tehdaskortteli (TK). 

Alueella on voimassa 30.1.2008 hyväksytty Sörnäistenrannan ja Hermanninrannan oikeusvaikutteinen osayleiskaava nro 11650, jossa rakennuspaikka on osoitettu palvelujen ja hallinnon alueeksi, jolla olevat rakennukset suojellaan rakennuslainsäädännöllä (P/SR). Rakennuspaikka sijaitsee osayleiskaavan alueella, jolla on erityinen yhdyskuntateknisen huollon suunnittelutarve. Rakennuspaikkaa koskee myös määräys, että energiahuollon alueen ja sen lähiympäristön maankäytön suunnittelussa tulee huomioida alueen teollisen käyttöhistorian vaikutukset maaperään ja rakennuksiin, alueen toimintojen ympäristöhäiriöt ja turvallisuuden edellyttämät suojaetäisyydet sekä jäähdytysveden keskeytymätön saanti. Lisäksi rakennuspaikkaa koskee määräys, että pilaantuneet maa-alueet on kaavoituksen ja muun suunnittelun yhteydessä selvitettävä ja ennen rakentamiseen ryhtymistä kunnostettava.

Suvilahden voimalaitosalue on Museoviraston inventoinnissa (RKY) sisällytetty valtakunnallisesti merkittävien rakennettujen kulttuuriympäristöjen luetteloon.

Suvilahden tiilirakenteinen kaasukello on osa Suvilahden historiallista voimalaitosaluetta, joka sai alkunsa Helsingin kaupunginvaltuuston vuoden 1907 päätöksestä sijoittaa sähkön- ja kaasuntuotantolaitos alueelle. Alueen kaasutehdas kaasukelloinen rakennettiin vuosina 1909-1910 ja rakennusten suunnittelijoina toimivat arkkitehti Selim A. Lindqvist ja insinööri Jalmar Castrén.

Kaasulaitostoiminta Suvilahden alueella on päättynyt vuonna 1994, ja kaasukellot ovat siitä lähtien olleet vailla käyttöä. Suvilahden kaasukellot ovat Helsingin viimeisiä säilyneitä kaasukelloja, ja niillä on niin yksittäisinä rakennuksina kuin osana Suvilahden aluekokonaisuutta huomattavia rakennus- ja kulttuurihistoriallista arvoja.

Helsingin kaupunginhallitus päätti 2007 Suvilahden kehittämisestä kulttuuripainotteiseen toimintaan ja sitä tukevaan elinkeinotoimintaan, ja alueen rakennuksia on siitä lähtien vähitellen korjattu uuteen käyttöön. Alueesta on laadittu rakennushistoriallinen selvitys vuonna 2009 ja alueen suojelutavoitteita on määritelty vuonna 2011 laaditussa selvityksessä.

Tiilirakenteinen kaasukello on puhdistettu vuonna 2017, ja se on peruskorjattu tapahtumakäyttöä varten vuonna 2022. Peruskorjauksen yhteydessä rakennuspaikan pilaantunut maaperä on puhdistettu massanvaihdolla yhdistettynä rakennuksen lattian alle asennettuun riskienhallintarakenteeseen. Maaperän puhdistustyövaiheet on Helsingin kaupungin ympäristöpalveluiden mukaan tehty ympäristölupapäätöksen Ymk 2008-1765 mukaisesti. Peruskorjauksessa toteutetut poistumistie- ja savunpoistoratkaisut mahdollistavat kuitenkin korkeintaan 60 henkilön samanaikaisen oleskelun rakennuksessa, ja rakennukselle laaditaan nyt uutta paloteknistä suunnitelmaa.

Vuoden 2022 peruskorjauksen yhteydessä on tehty poikkeamispäätös, joka mahdollistaa rakennuksen muuttamisen tapahtumakäyttöön. Päätöksen hyödyntämisaika on kuitenkin umpeutunut.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (29.1.2026). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeaminen vaikuttaa vain rakennuksen lähinaapureihin eikä sillä ole merkittäviä vaikutuksia laajemmalle. 

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakijalta ei ole määräaikaan mennessä saapunut vastinetta.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Helsingin kaupunginmuseolta, Helsingin kaupungin pelastuslaitokselta, Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymältä sekä Lupa- ja valvontavirastolta. 

Helsingin kaupunginmuseo toteaa lausunnossaan (10.2.2026), että kaasukellon muuttamista tapahtumakäyttöön on valmisteltu yhteistyössä museon kanssa ja puoltaa haettua poikkeamista ja esitettyjä suunnitelmia. Kaupunginmuseo ilmoittaa seuraavansa jatkosuunnittelua.

Helsingin kaupungin pelastuslaitos toteaa lausunnossaan (23.2.2026), ettei poikkeamiselle asemakaavan käyttötarkoituksesta ole estettä. Pelastuslaitos tiedottaa, että kohteesta on laadittu palotekninen suunnitelma ja huomauttaa, että suunnitelmaan tulee päivittää pelastuslaitoksen kanssa sovitut ratkaisut.

Lupa- ja valvontavirasto toteaa lausunnossaan (23.2.2026), että Suvilahden alueen käyttöä olisi syytä tarkastella asemakaavan muutoksella, jotta alueen kokonaisvaltainen suunnittelu olisi mahdollista ja rakennetun kulttuuriympäristön arvot saadaan tutkittua ja merkittyä asemakaavaan. Lupa- ja valvontavirastolla ei kuitenkaan ole huomautettavaa itse poikkeamislupahakemukseen, ja lausunnossa ilmaistaan, että rakennuksen pysyminen käytössä olisi suotavaa. Lupa- ja valvontavirasto huomauttaa kuitenkin, että alueellista vastuumuseota tulee kuulla niin poikkeamisluvan kuin rakentamisluvankin yhteydessä, jotta kulttuuriympäristön arvojen säilymisestä voidaan varmistua. 

Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän lausunnossa (5.3.2026) ei ollut huomautettavaa.

Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. 

Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamisen asemakaavasta poiketen asumiseen tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön ei katsota aiheuttavan haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle eikä sitä pidetä vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamisen voidaan katsoa olevan erityinen syy, jos käyttötarkoituksen muuttamisella voidaan tukea rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska se on tarpeellinen Suvilahden voimalaitosalueen ja tiilirakenteisen kaasukellon tarkoituksenmukaiseksi kehittämiseksi siten, että rakennetun kulttuuriympäristön arvojen säilyminen voidaan turvata. Kaasulaitostoiminnan loputtua alueella, on Suvilahden arvokkaille rakennuksille tarpeen osoittaa uusia käyttötarkoituksia, jotka mahdollistavat rakennusten käytön jatkumisen ja siten luovat taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset niiden säilyttämiselle ja ylläpidolle.

Esitetty käyttötarkoitus kokoontumistilana soveltuu hyvin laajan ja avoimen kaasukellorakennuksen arvokkaisiin ominaispiirteisiin. Lisäksi käyttötarkoitus on linjassa kaupunginhallituksen vuoden 2007 kehittämispäätöksen kanssa sekä tukee toiminnallisesti Suvilahden alueen muissa rakennuksissa tehtyjä muutoksia kulttuuri- ja tapahtumakäyttöön sekä siihen liittyvään elinkeinotoimintaan.

Toimenpide on alueella voimassa olevan osayleiskaavan mukainen ja käyttötarkoituksen muuttamiseksi on laadittu tarvittavat selvitykset sekä suoritettu tarvittavat pilaantuneen maaperän puhdistustyöt. Kaasukellossa tehdyissä puhdistus- ja korjaustöissä sekä niiden suunnittelussa on huomioitu aiemman kaasulaitoskäytön vaikutukset rakennukseen. Suunnitellusta tapahtumakäytöstä ei aiheudu merkittäviä ympäristöhäiriöitä eikä se edellytä erityisiä toimenpiteitä ympäröivistä toiminnoista aiheutuvien ympäristöhäiriöiden torjumiseksi. Toimenpide ei myöskään edellytä erityistä yhdyskuntateknisen huollon suunnittelua. Rakennus ei sijoitu energiahuollon infrastruktuurin suojavyöhykkeelle eikä haettu toimenpide vaikuta energiahuollon toimintaedellytyksiin. Toimenpiteellä ei myöskään ole muita merkittäviä vaikutuksia.

Haetun toimenpiteen myötä vailla käyttöä oleva rakennus voidaan taas ottaa käyttöön edellyttäen, että rakennuksen arvojen säilyminen muutoksen toteutuksessa turvataan yhteistyössä kaupunginmuseon kanssa ja rakennukseen yhteistyössä pelastusviranomaisen kanssa suunnitellaan käyttötarkoituksen edellyttämät ratkaisut poistumis- ja paloturvallisuuden varmistamiseksi.

Poikkeamisen erityinen syy on alueen ja rakennuksen tarkoituksenmukainen käyttö sekä rakennetun ympäristön suojelutavoitteiden edistäminen. 

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 

Sovelletut säännökset

Rakentamislaki (751/2023) 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 58 §
Hallintolaki (434/2003) 62 a §

Hyödyntämisaika

Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b a kohdan mukaan maankäyttöjohtaja päättää rakentamislain 57 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, kun kysymys ei ole hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta alueidenkäyttölaissa tai rakentamislaissa säädetystä tai mainittujen lakien nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.