Lausuntopyyntö, tiesuunnitelma, Kt 51 satamatunneliin liittyvät liikennejärjestelyt, Lemissaarentie–Porkkalankatu, Uudenmaan ELY-keskus
Kaupunkiympäristölautakunnan lausunto kaupunginhallitukselle Uudenmaan ELY-keskuksen lausuntopyynnöstä Kt 51 (Länsiväylä) satamatunneliin liittyvistä liikennejärjestelyistä välillä Lemissaarentie - Porkkalankatu, tiesuunnitelma
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon:
Helsinki puoltaa tiesuunnitelman hyväksymistä. Länsiväylän liikennejärjestelyjen kehittäminen on edellytys satamatunnelin rakentamiselle Länsiväylän ja Länsisataman välillä. Tiesuunnitelma perustuu voimassa oleviin asemakaavoihin sekä satamatunnelin suunnittelun yhteydessä laadittuun asemakaavan muutokseen.
Kaupungin kannalta on tärkeää, että hyväksytty tiesuunnitelma ja kuulutettu hyväksymispäätös antavat oikeuden ryhtyä rakentamaan tietä, jollei muutoksenhakutuomioistuin toisin määrää. Kaupunki pyytää tekemään hyväksymispäätöksen viipymättä.
Länsiväylän Salmisaaren eritasoliittymän alueella on laadittavana Salmisaarenkadun katusuunnitelma, Lapinlahden sairaalapuiston puistosuunnitelma ja satamatunnelin rakennussuunnittelu. Länsiväylän rakennussuunnitelmat tulee laatia ilmeeltään ja teknisiltä ratkaisuiltaan yhteensopiviksi muiden suunnitelmien kanssa.
Tiesuunnitelma sisältää Länsiväylän pohjoispuolella nykyisenlaisen ulkoilutien, mutta ei uutta Länsibaanaa. Länsibaana ei mahdu asemakaavan alueelle ja vaatii myös vesi- ja ympäristöluvan. Länsibaanan rakentaminen nykyiselle siltakannelle ei ole mahdollista, eikä myöskään kannen levittäminen baanaa varten. Nykyinen silta mahdollistaa satamatunnelin edellyttämät muutokset. Kaupunki on hyväksynyt Länsibaanan linjauksen Länsiväylän rinnalla. Kun Lapinlahden sillan peruskorjauksen tai uusimisen tarve ja ajoitus selviävät, käynnistää kaupunki Länsibaanan hankesuunnittelun.
Vastauksena Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen esittämiin kysymyksiin todetaan Kaupunkiympäristön toimialan osalta seuraavaa.
Hanke tukee valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita. Se turvaa kansainvälisen liikenteen sujuvuuden Länsisatamaan ja se parantaa elinkeinoelämän ja työmatkaliikenteen sujuvuutta. Järjestelyillä tuetaan joukkoliikenteeseen ja kestäviin liikkumismuotoihin tukeutuvaa kaupunkirakenteen tiivistämistä Salmisaaressa, Ruoholahdessa, Jätkäsaaressa ja kantakaupungin alueella sekä parannetaan liikenneturvallisuutta ja vähennetään onnettomuusriskejä. Järjestelyissä on otettu huomioon kestävien liikkumismuotojen tarpeet ja hanke vähentää hieman liikenteen kasvihuonepäästöjä.
Hanke tukee alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita. Helsingin seudun kansainvälinen menestyminen pyritään turvaamaan vahvistamalla Suomen ja Helsingin seudun kansainvälisiä ja valtakunnallisia liikenneyhteyksiä, edistämällä elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä, varmistamalla logistiikan ja tavaraliikenteen toimivuuden sekä edistämällä liikenteen digitalisaatiota ja automaatiota.
Liikennejärjestelmäsuunnitelmat ja Helsingin Satama Oy:n kehittämisohjelma on kuvattu tiesuunnitelman selostuksessa kohdassa 1.4 eikä niihin ole lisättävää.
Yleiskaavassa 2002 Länsiväylä on moottorikatu, joka päättyy Porkkalankatuun. Lauttasaaressa ja Salmisaaressa on eritasoliittymät. Salmisaaren liittymän alueelta alkaa pääliikenneverkon maanalainen osuus. Tiesuunnitelma on myös Maanalaisen yleiskaavan 2021 mukainen.
Tiesuunnitelman alueella ja siihen rajautuen on voimassa 12 asemakaavaa ja yksi maanalainen asemakaava. Tiesuunnitelmaselostuksessa esitetty luettelo asemakaavoista ja niiden otteet ovat oikein. Salmisaaren alueella Länsiväylä sijaitsee Satamatunnelin asemakaavan ja asemakaavan muutoksen no. 12957 alueella, jonka kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.12.2025. Asemakaava ei ole vielä lainvoimainen. Tiesuunnitelma on asemakaavojen mukainen.
Helsingin kaupunki on julkaissut ilmoitukset suunnittelun aloittamisesta, vuorovaikutustilaisuudesta ja sen aineistosta sekä tiesuunnitelman nähtäville asettamisesta. Lisäksi kaupungin karttapalvelussa on ollut vastaavat tiedot esillä suunnitteluhankkeen tiedoissa. Länsiväylän liikennejärjestelyt ovat olleet esillä myös asemakaavan aineistossa ja vuorovaikutuksessa.
Helsingin kaupunki omistaa kiinteistöt, joilla Länsiväylä sijaitsee. Tienpito perustuu liikennealueen merkintään asemakaavassa eikä tietoimitusta ole järjestetty. Kaupunki luovuttaa asemakaavan mukaisen liikennealueen ja tiesuunnitelman mukaisen tiealueen käyttöoikeuden korvauksetta. Länsiväylän pohjoispuolella tehdään rakennustyötä myös asemakaavan VP/s- ja VL/s-alueilla. Ramppien muutokset ulottuvat vähäisesti myös Salmisaarenkadun katualueelle. Kadun muutokset tehdään hankkeen osana.
Länsiväylää varten ei ole tarve hankkia muiden omistuksessa olevaa maata. Mikäli rakentamisen aikana todetaan tarve käyttää väliaikaisesti toisen omistamaa kiinteistöä, tulee rakennushankkeen sopia siitä kiinteistön omistajan tai haltijan kanssa.
Kaupungilla ei ole huomauttamista tiesuunnitelmaan sisältyviin siltoihin, meluesteisiin, tukimuureihin tai muihin merkittäviin rakenteisiin. Meluesteiden ulkonäkö tulee tarkentaa Lapinlahdenpuiston puistosuunnitelman laatijoiden kanssa ja Lauttasaaressa kaupungin asiantuntijoiden kanssa. Salmisaaressa Länsiväylän alueella sijaitsevat kuivatusjärjestelmät sekä energiantuotannon ja siirron järjestelmät ovat merkittäviä rakenteita, joiden tarpeet ja muutokset tulee sopia Helsingin kaupungin, HSY:n ja Helen Oy:n edustajien kanssa.
Tiesuunnitelman laatiminen ja toteuttaminen kustannuksineen perustuu Helsingin kaupunginvaltuuston periaatepäätökseen satamatoimintojen uudelleenjärjestelyistä. Länsisatamasta Länsiväylälle suunniteltu satamatunneli mahdollistaa Länsisataman toimintojen laajentamisen ja satamaliikenteen sujuvan järjestämisen. Näihin rakennustöihin kuuluu suurten maa- ja kiviainesmäärien käsittelyä, joten Länsiväylän maa-ainesten hankinnan tai sijoittamisen osalta tulee olla yhteydessä hankkeeseen ja kaupungin asiantuntijoihin.
Vastineet tiesuunnitelmasta tehtyihin muistutuksiin
Uudenmaan ELY-keskus on toimittanut kaupungille kuusi muistutusta, jotka on saatu tiesuunnitelman nähtävillä olon aikana. ELY-keskus pyytää niihin kaupungilta perustellun vastineen.
Muistutuksen ovat jättäneet Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry, AsOy Gyldenintie 14 ja kolme yksityishenkilöä.
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n muistutus
Luonnonsuojeluyhdistyksen mukaan tiesuunnitelma perustuu lyhyen tunnelin vaihtoehtoon, joka on haitallinen luonnon monimuotoisuudelle, kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle rakennetulle ympäristölle sekä luonnon virkistyskäytölle eikä tiesuunnitelmaa tulisi hyväksyä.
Lisäksi yhdistys kyseenalaistaa satamatunnelin liikenteellisen tarpeen. Rahtiliikennettä tulee ohjata nykyistä suuremmassa määrin Vuosaareen. Mikäli satamatunneli on tarpeellinen, tulee se rakentaa pitkän vaihtoehdon mukaisena.
Muistutuksessa kuvataan kirvelilattakoin ja liito-oravien esiintymispaikkoja, Lapinlahden sairaalapuiston arvoa sekä puiston, hautausmaiden ja ranta-alueiden arvoa virkistyskäytön kannalta. Tiesuunnitelman toteuttaminen tarkoittaa puistoalueen pienenemistä, kävely- ja pyöräreittien katkaisua tai heikentämistä ja melun lisääntymistä. Rakentamisen aikana virkistyskäytön mahdollisuus heikkenee.
Vastine
Vastineessa vastataan Länsiväylää, sen liikennettä ja maantien reunoja koskeviin asioihin. Maantien liikennejärjestelyt ovat välttämättömiä satamatunnelin toteuttamiseksi ja alueelle on tehty sitä varten asemakaavan muutos. Länsiväylän rakenteet sijoittuvat liikennealueelle ja aivan virkistysreitin K1J viereen. Tästä syystä virkistysreitti ei voi olla käytössä rakennustyön aikana.
Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n muistutus
Pro Lapinlahti mielenterveysseuran muistutuksessa korostetaan periaatetta laatia tiesuunnitelma siten, että maantieverkon ja liikenteen ympäristölle aiheuttamat haitat jäävät mahdollisimman vähäisiksi, tiesuunnitelmaa laadittaessa noudatetaan luonnonsuojelulakia ja tiesuunnitelman tulee perustua voimassa olevaan oikeusvaikutteiseen asemakaavaan.
Muistutuksessa viitataan Lapinlahden sairaala-alueen asemakaavaan vuodelta 2012, esitetään virkistysreitti K1J johdettavaksi Salmisaarenkadun yli sillalla, ramppi E2R21 sijoitettavaksi nykyisen pysäköintialueen kohdalle, satamatunnelin suuaukko sijoitettavaksi Porkkalankadun yhteyteen sekä esitetään periaatteet mukulakirvelin levittämiseksi tieympäristöön.
Muistutuksessa pidetään Helsingin ja Tallinnan välisen matkustaja- ja rahtiliikenteen ennusteita virheellisenä. Satamatunnelin tarve päättyy kun Helsingin ja Tallinnan välinen rautatietunneli valmistuu. Historiallisen puiston ja luontoarvojen tuhoaminen satamatunnelin lyhytaikaista tarvetta varten olisi virhe. Tiesuunnitelman suunnitteluperusteissa tulee mainita Helsinki-Tallinnan rautatietunneli ja arvioida sen vaikutus satamatunnelin tarpeeseen.
Muistutuksessa esitetään, että satamatunnelin suuaukko sijoitettaisiin Porkkalankadulle, jonne on tutkittu myös keskustatunnelin suuaukon sijoittamista. Tällä ratkaisulla suojellaan Lapinlahden sairaalapuiston arvoja. Puistossa esiintyy uhanalainen kirvelilattakoi, jonka esiintymispaikkoja ei ole riittävästi huomioitu tiesuunnitelmassa. Mukulakirvelin ja kirvelilattakoin esiintymistä tiealueella Länsiväylän itäpäässä ja maantien läheisyydessä ei ole selvitetty riittävästi. Lisäksi esitetään mukulakirvelin istuttamista tiealueelle. Tiealueelle ramppien väliin esitettyjen betonikiveysten tilalle esitetään kasvillisuutta. Kasvivalinnoissa tulee suosia Lapinlahden sairaalapuistolle ominaisia kuhunkin paikkaan soveltuvia kasveja.
Lisäksi muistutuksessa kuvataan tiealueen ulkopuolella sijaitsevia liito-oraville tärkeitä puita ja muuta kasvillisuutta sekä Lapinlahden sairaalapuiston arvoa kulttuuriympäristönä.
Virkistysreitti K1J tulee sijoittaa siten, että se ei aiheuta haittaa kirvelilattakoin esiintymälle. Muistutuksessa esitetään ratkaisuksi uutta siltaa rampin E2R21 ja Salmisaarenkadun yli, joka liitettäisiin Ilmarisen toimitalon seinustalla pyörätiehen ja jalkakäytävään.
Muistutuksessa todetaan, että ramppi E2R21 on merkitty vuoden 2012 asemakaavan EV-suojaviheralueelle huomioimatta puiston luontoarvoja kyseisessä kohdassa. Länsiväylä tulisi kokonaisuudessaan sijoittaa EV-alueen ulkopuolelle. Tukimuurit tulee toteuttaa viherrakenteina ja kadun suuntaan kaarevina.
Meluselvityksessä ei muistutuksen perusteella ole otettu huomioon rekkaliikenteen suurta osuutta ja kiihdyttämisen tarvetta.
Vastine
Tiesuunnitelmaa laadittaessa on muistutuksessa kuvatut lainsäädännölliset seikat otettu huomioon. Tiesuunnitelma on laadittu siten, että satamatunneli on mahdollista liittää Länsiväylään. Länsiväylän suunnitteluperusteet koskevat maantien ja sen rakenteiden suunnittelua.
Helsingin ja Tallinnan välinen rautatietunneli ei toteudu riittävän nopealla aikataululla helpottamaan Länsisataman kasvavaa liikennetarvetta. Lisäksi rautatietunnelin toteuttamiseen sisältyy suurta epävarmuutta.
Satamatunnelin suuaukkoa ei ole mahdollista sijoittaa Porkkalankadulle, koska tällöin ei olisi riittäviä liikenneyhteyksiä keskustan suuntaan.
Tiesuunnitelmaa laadittaessa on ollut käytettävissä satamatunnelihankkeen ajantasaiset luontoselvitykset ja ne sisältyvät tiesuunnitelman aineistoon. Tiealueille istutetaan sellaisia kasvilajikkeita, jotka kestävät pölyn, roiskeiden, liukkauden torjunnan aineiden ja muun ympäristörasituksen vaikutukset useiden vuosien ajan eikä mukulakirvelistä ole tällaisia kokemuksia. Tunnelin suuaukon läheisyydessä tarvitaan kivettyä aluetta kuivatusvesipumppaamon huoltoalueella ja tunnelin huollon väliaikaisena tukialueena. Myös istutusalueiden laajuuksien tulee olla riittävät, jotta kasvillisuus menestyy.
Virkistysreitti K1J ei sisälly tiesuunnitelmassa hyväksyttäviin väyliin. Se sijoittuu asemakaavoitettuun puistoon ja se suunnitellaan tarkemmin puistosuunnittelun yhteydessä. Muistutuksessa esitetty ylikulkukäytävä ramppien ja Salmisaarenkadun ylitse toimitalon seinustalle ei ole toteuttamiskelpoinen rakenne.
Meluselvityksessä on otettu huomioon ajoratojen ja ympäröivän maaston korkeussuhteet, maanpinnan heijastuvuus ja muut asiaan vaikuttavat tekijät laskentamallin mukaisesti. Karttatulosteessa esitetty Länsiväylän liikennemäärä ja raskaan liikenteen osuus koskee kaikkea Länsiväylän liikennettä. Laskentamallissa on kukin ajokaista käsitelty erikseen. Tunnelista Länsiväylälle tulevien kaistojen liikenteessä raskaan liikenteen osuudet ovat 42 ja 75 %. Satamatunnelin suuaukolla tukimuurit on esitetty kadun suuntaan kaarevina.
AsOy Gyldenintie 14:n muistutus
Muistutuksessa kuvataan satamatunnelin tavoitteena olevan liikenteen joustavuuden parantamisen, Länsisataman toiminnan kasvattamisen ja siten Länsiväylän rekkaliikenteen kasvamisen.
Taloyhtiö muistuttaa hankkeen aiheuttamista meluvaikutuksista Länsiväylän varrella. Alueella ovat tarpeen kaikki melua vähentävät toimet ottaen huomioon melun pitkään jatkuneen korkean tason. Melulla on terveydelle haitallisia vaikutuksia. Nopeusrajoitusta tulee alentaa ja meluesteitä korottaa.
Melua vähentävien toimien tarpeellisuus on kasvanut pitkällä ajanjaksolla ja niiden liittäminen tähän hankkeeseen olisi kohtuullista ja tilanteeseen sopivaa. Alempi nopeusrajoitus Lauttasaaren kohdalla ei vaikuttaisi liikenteen joutuisuuteen, mutta parantaisi asukkaiden elinolosuhteita. Nopeustaso on ruuhkien takia ajoittain muutenkin alhainen.
Vastine
Tiesuunnitelma on laadittu siinä laajuudessa, että satamatunneli on mahdollista liittää Länsiväylään. Länsiväylän liikennemäärän ennustetaan kasvavan seuraavan 25 vuoden aikana noin 25 % ja raskaan liikenteen määrän noin 60 %. Raskaan liikenteen osuus on nykyään noin 4,2 % ja ennustetilanteessa 6,7 %. Länsiväylän liikenne on vilkasta Helsingin ja Espoon alueella ja yleisesti liikkumistarve lisääntyy, kun asukasluku kasvaa liikenneväylän läheisyydessä. Länsimetro on helpottanut tilannetta ja bussi- ja henkilöautoliikenteen kasvu on ollut maltillisempaa. Meluntorjunnan tehostamiseen on selvä tarve.
Tienpitäjä voi päättää nopeusrajoituksesta ilman tiesuunnitelman laatimista.
Muistutus A
Muistutuksessa esitetään meluntorjunnan parantamista Lemissaarentien ja Lapinlahden sillan välillä Länsiväylän molemmin puolin. Nykyinen melusuojaus on riittämätön ja melutasot ovat liian korkeat Maamonlahdentien sillan ympäristössä. Ratkaisuksi esitetään meluesteiden korottamista 6 metrin korkuisiksi ja pinnaltaan melua vaimentavaksi. Lisäksi suositellaan nopeusrajoituksen laskemista 60 km/h:iin, liikennekameroiden asentamista ja päällystämistä pienempimeluisella asfalttipäällysteellä.
Vastine
Tiesuunnitelman liikennejärjestelyt edellyttävät meluesteiden uusimista Lauttasaaressa Länsiväylän pohjoispuolella. Länsiväylän liikennemäärän ennustetaan kasvavan seuraavan 25 vuoden aikana noin 25 % ja raskaan liikenteen määrän noin 60 %. Raskaan liikenteen osuus on nykyään noin 4,2 % ja ennustetilanteessa 6,7 %. Kasvavan liikenteen vuoksi esitetyllä meluntorjunnalla ei tilannetta saada liikennemelun osalta ennustetilanteessa parannettua nykyiseen verrattuna, vaikkakin meluesteet ovat nykyisiin verrattuna tehokkaammat. Haitta koskee Länsiväylän molempia puolia. Länsiväylän meluntorjunnan tehostamiselle on tarve laajemmalla alueella.
Tienpitäjä voi muuttaa nopeusrajoitusta, nopeuden valvontaa ja päällysteiden laatua ilman tiesuunnitelmaa.
Muistutus B
Muistutuksessa kuvataan Länsisataman toimintojen laajentamisen aiheuttavan laajoja liikenneongelmia ja merkittäviä haittoja. Satamatunneli ei tuo ratkaisua Jätkäsaaren tai Helsingin keskustan liikenteeseen tai sataman tavaraliikenteen toimivuuteen. Satamaliikenteen lisääminen aiheuttaa merkittäviä ympäristöllisiä ja liikenteellisiä ongelmia useille läheisille kaupunginosille ja mm. rajoittaa Lauttasaaren kaavoitusta Länsiväylän varrella. Hankkeen hyötyjä ei ole tutkittu. Satamatunneli tulee jättää toteuttamatta ja ohjata rekkaliikenne Vuosaareen.
Vastine
Muistutuksessa esitetyt asiat eivät ole sellaisia, joihin tiesuunnitelmassa voidaan vaikuttaa.
Muistutus C
Ruotsinkielisessä muistutuksessa todetaan, että tiesuunnitelmassa tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon luonnonsuojelulaki, EU:n luontodirektiivi ja muu ympäristölainsäädäntö. Erityisesti Lapinlahden puiston luonto- ja maisema-arvot ovat vaarassa puuston vähenemisen, kallioleikkausten ja RKY-alueelle sijoittuvan tielinjauksen vuoksi. Suunnitelmaan vaaditaan vaihtoehtoisia linjauksia, viherrakenteita, monipuolista kasvillisuutta sekä parempia elinympäristöjä pölyttäjille ja hyönteisille. Lisäksi esitetään Länsiväylälle Lemissaarentien ja Porkkalankadun välille 60 km/h nopeusrajoitusta päästöjen ja onnettomuusriskien vähentämiseksi, taidehankkeiden sisällyttämistä tieympäristöön, luonnonmukaista hulevesien hallintaa ja betonikiveyksen korvaamista läpäisevillä pinnoilla. Meluselvitystä pidetään virheellisenä, koska se aliarvioi raskaan liikenteen osuuden ja vaikutukset.
Vägplanen kritiseras för att i otillräcklig grad beakta naturvårdslagen, EU:s habitatdirektiv och andra miljölagstiftning. Särskilt Lappviksparkens natur- och landskapsvärden hotas genom minskad trädkrona, sprängning av klippor och vägdragning inom RKY-området. Planen bör kompletteras med alternativa sträckningar, gröna konstruktioner, varierad vegetation samt bättre livsmiljöer för pollinatörer och insekter. Västerledens hastighetsbegränsning på 60 km/h föreslås för att förbättra trafiksäkerheten och minska utsläppen. Vidare efterlyses satsningar på konst i vägmiljön, naturbaserade lösningar för dagvattenhantering samt ersättning av betongsten med permeabla ytor. Bullerutredningen bedöms vara bristfällig eftersom den underskattar den tunga trafikens andel och dess bullerpåverkan.
Vastine, respons
Tiesuunnitelma on laadittu asemakaavan mukaiseksi ja Länsiväylä sijoittuu asemakaavan liikennealueelle. Asemakaavaa laadittaessa on noudatettu lainsäädäntöä. Tiesuunnitelman hyväksymispäätös tehdään kun asemakaava on lainvoimainen.
Tiesuunnitelmaa laadittaessa on tehty tieympäristösuunnitelma T322-1, mutta sen tarkkuustaso ei riitä rakentamiseen. Suunnitelmaa tarkennetaan ja materiaalivalinnoissa otetaan huomioon myös kunkin osa-alueen käyttötarkoitus ja kunnossapidon näkökulma. Sama koskee kuivatussuunnitelmaa ja päällystemateriaalien valintaa. Tiealueella ovat rakenteet tiiviisti toisissaan kiinni, jotta tiealueen ulkopuolella olisi mahdollisuus luonnonympäristölle.
Meluselvitys perustuu tiesuunnitelmassa esitettyihin rakenteisiin, ajoratojen pituuskaltevuuteen, liikennemallinnukseen sekä asiantuntijoiden tekemään arvioon ajoneuvoista ja niiden nopeuksista.
Vägplanen har utarbetats på basis av detaljplanen och Västerleden är belägen inom detaljplanens trafikområde. Vid utarbetandet av detaljplanen har gällande lagstiftning följts. Beslutet om godkännande av vägplanen fattas när detaljplanen har vunnit laga kraft.
Vid utarbetandet av vägplanen har en vägmiljöplan T322-1 tagits fram, men dess detaljeringsgrad är inte tillräcklig för genomförandet. Planen kommer att preciseras och materialvalen kommer även att beakta användningsändamålet för respektive delområde samt underhållsaspekter. Detsamma gäller dräneringsplanen och urvalet av beläggningsmaterial. Inom vägområdet är konstruktionerna tätt placerade intill varandra för att möjliggöra en naturlig miljö utanför vägområdet.
Bullerutredningen baserar sig på de konstruktioner som redovisas i vägplanen, körbanornas längslutning, trafikmodellering samt en av sakkunnig gjord bedömning av fordon och deras hastigheter.
Käsittely
Esteelliset: Ville Lehmuskoski
Esteellisyyden syy: yhteisöjäävi (hallintolain 28 §:n 1 momentin 5 kohta).
Vastaehdotus:
Saana Rossi: Lisätään lausuntoehdotuksen loppuun:
"Kaupunkiympäristölautakunta antaa kaupunginhallitukselle seuraavan lausunnon: Helsinki ei puolla suunnitelman hyväksymistä. Suunnitelmat eivät ole kaupungin tavoitteiden mukaiset. Huomioiden myös satamatunnelin asemakaavan oikeusprosessin ja hankkeen taloudellisen epävarmuuden, tiesuunnitelmien hyväksymisellä ei ole kiirettä.
Suunnitelman mukainen Länsiväylän järjestely estää joukkoliikenteeseen ja kestäviin liikkumismuotoihin tukeutuvaa kaupunkirakenteen tiivistämistä Salmisaaressa ja Ruoholahdessa ja kaupungin strategian mukaista kestäviin liikennemuotoihin perustuvaa kaupunkikehittämistä ja ohjaa suuremman rakentamispaineen Lauttasaareen alueille sekä Koivusaareen.
Tiesuunnitelma ei myöskään ole alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman (MAL 2023) kestävyyttä, yhdyskuntarakennetta tai liikennettä koskevien tavoitteiden mukainen, vaan heikentää kestävien kulkumuotojen asemaa.
Tiesuunnitelma heikentää myös Lapinlahdenpuiston luonto- ja virkistysarvoja, ja sen alta tuhoutuisi uhanalaisen lattakirvelikoin elinalue. Suunnitellun siirron onnistuminen on epävarmaa.
Mikäli satamatunneli nähdään - huolimatta sen tappiollisuudesta - välttämättömäksi rakentaa, tulisi se linjata jatkumaan pidemmälle länteen haittojen vähentämiseksi."
Kannattaja: Titta Hiltunen
1 äänestys
JAA-ehdotus: Esityksen mukaan
EI-ehdotus: Saana Rossin vastaehdotuksen mukaisesti muutettuna
Jaa-äänet: 8
Veli-Pekka Dufva, Tuomas Harju, Hanna-Leena Hietanen, Jenni Hjelt, Sami Kuusela, Johanna Laisaari, Matias Pajula, Nina Suomalainen
Ei-äänet: 5
Titta Hiltunen, Isaac Jyväsjärvi, Elina Kauppila, Matti Lehto, Saana Rossi
Kaupunkiympäristölautakunta päätti hyväksyä esittelijän ehdotuksen äänin 8 - 5.
Lausunto on ehdotuksen mukainen.
Lausuntopyyntö
Kaupunginkanslia on pyytänyt kaupunkiympäristölautakuntaa antamaan lausunnon kaupunginhallitukselle 13.1.2026 mennessä. Kaupungin tulee antaa lausunto Uudenmaan ELY-keskukselle 27.2.2026 mennessä. ELY-keskuksen liikenneasiat ovat siirtyneet 1.1.2026 Uudenmaan elinvoimakeskukseen.
Lisäksi Uudenmaan ELY-keskus on pyytänyt 19.12.2025 kaupungin perustellun vastineen 18.12.2025 mennessä jätetyistä muistutuksista.
Lisäksi pyydetään tarkistamaan suunnitelma-aineistossa olevat kaavaotteet ja -määräykset sekä oikaisemaan mahdolliset virheet ja täydentämään puuttuvan kaava-aineiston.
Uudenmaan ELY-keskus pyytää Helsingin kaupunkia ilmoittamaan tai ottamaan kantaa lausunnossaan seuraaviin asioihin:
- Onko kaupunki ilmoittanut verkkosivuillaan suunnittelun aloittamisesta, vuorovaikutuksen kutsusta ja suunnitelman nähtäville asettamisesta? - Onko tiesuunnitelmassa otettu huomioon valtakunnallisen ja alueellisen liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteiden toteutuminen kunnan alueella? - Mitkä oikeusvaikutteiset yleis-, asema- ja ranta-asemakaavat ovat suunnitelman alueella lausuntopyynnön ajankohtana voimassa tai hyväksyttyjä? Ovatko kaavat yhdenmukaiset suunnitelman kanssa? Jos kaavoitustilanteessa on tapahtunut muutoksia nähtäville asetettavassa suunnitelmassa kuvatusta, pyydetään kaupunkia yksilöimään muuttuneet kaavat lausunnossaan. - Tiesuunnitelma voidaan hyväksyä vastoin asemakaavaa, jos poikkeaminen on vaikutuksiltaan vähäinen ja kaupunki sekä kiinteistönomistaja sitä puoltavat. Puoltaako kaupunki tiesuunnitelman hyväksymistä vastoin voimassa olevaa asemakaavaa? Sitoutuuko kaupunki muuttamaan asemakaavan tiesuunnitelman mukaiseksi ennen maantien rakentamista?- Onko kaupungilla huomauttamista tiesuunnitelmaan sisältyviin siltoihin, meluesteisiin, tukimuureihin tai muihin merkittäviin rakenteisiin? - Onko kaupunki valmis luovuttamaan maantien tekemiseen tarvittavan omistamansa maa-alueen korvauksetta tietarkoituksiin? - Hankkiiko ja luovuttaako kaupunki maa-alueen maantien rakentamisesta aiheutuvien asemakaavan mukaisten katujen tekemistä varten? - Onko kaupungilla kohteita, joissa voidaan hyödyntää hankkeessa vapautuvia maa-aineksia? - Onko kaupungilla alueita, joista vapautuu tiehankkeelle sopivia maa-aineksia?
Helsingin kaupungin lausunto, vastineet muistutuksiin ja muu lausuntoon liitettävä aineisto pyydetään toimittamaan 27.2.2026 mennessä osoitteella: Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, kirjaamo.uusimaa@ely-keskus.fi(Länk öppnar standardprogram för e-post). (1.1.2026 alkaen Uudenmaan elinvoimakeskus, kirjaamo.uusimaa@elinvoimakeskus.fi(Länk öppnar standardprogram för e-post)).
Lausuntoon on liitettävä asian asiatunnus UUDELY/2415/2024. Lausuntopyynnön liiteaineisto on ladattavissa linkillä valtion liikenneväylien suunnittelu -palvelusta.
Tiesuunnitelman keskeinen sisältö
Tiesuunnitelma alkaa Lemissaaren (Lauttasaaren) eritasoliittymästä. Liittymän länsipuolella on kolme ajokaistaa molempiin suuntiin. Liittymän itäpuolella ja Lapinlahden sillalla on kaksi kaistaa Helsingin keskustan suuntaan ja kolme kaistaa Espoon suuntaan. Tämä poikkeaa nykyisestä kaistajaosta ja muutos perustuu satamatunnelin raskaan liikenteen kaistan jatkamiseen keskeytyksettä Länsiväylälle.
Kaistamuutokset aiheuttavat myös tarpeen uusia 4 m korkeat meluesteet Länsiväylän pohjoispuolella Maamonlahdentien alueella. Vesistöpenkereelle uusitaan 1,6 m korkeat melukaiteet.
Lapinlahden sillalla 2+3 -kaistajärjestys muutetaan 3+2 järjestykseksi, jolloin sillan keskellä tulee tehdä rakennustyötä. Tämä vaikuttaa merkittävästi liikennejärjestelyihin rakentamisen aikana. Sillan kuntoa on seurattu säännöllisin tutkimuksin. Peruskorjaustarve, laajuus ja ajoitus on tärkeä selvittää pian. Lapinlahden silta on valmistunut lokakuussa 1965. Sillan merkitys on suuri Helsingistä länteen suuntautuvalle liikenteelle.
Sillan korjaamisessa ja kehittämisessä on pidettävä mielessä, että kaupungilla on ollut tarkastelussa Länsibaanan pyöräliikenteen väylän ja raitiotien rakentaminen Salmisaaren ja Lauttasaaren välillä.
Salmisaaren alueella Länsiväylälle rakennetaan lähinnä uusia ramppeja ja niiden edellyttämiä tukimuureja, siltakansien levennyksiä ja muita teknisiä rakenteita. Satamatunnelin suunnasta tulee kaksi kaistaa, joista oikeanpuoleinen suora ramppi on tarkoitettu raskaille ajoneuvoille. Vasemmanpuoleinen kaista liittyy Salmisaarenkadun liittymään ja siitä on yhteys myös Ruoholahden alueelle. Länsiväylältä satamatunneliin menevä liikenne kulkee Salmisaarenkadun kautta.
Tieleikkausten, tiepenkereiden ja tukimuurien rakentaminen edellyttää rakennustyötä nykyisen ulkoilutien kohdalla. Ulkoilutie ei voi olla käytössä maantietä rakennettaessa. Länsibaanan rakentaminen ei sisälly tiesuunnitelmaan. Länsibaanan rakentaminen samanaikaisesti ei ole mahdollista pääasiassa Lauttasaarensalmen ylittävän yhteyden puuttumisen vuoksi. Länsibaanan rakentaminen edellyttää myös vesi- ja ympäristölupaa pengerlevityksen ja uuden sillan vuoksi. Myös Lauttasaaren puolella Länsibaana edellyttää hallinnollisten suunnitelmien laatimista.
Tiesuunnitelman laatiminen on tullut vireille Helsingin kaupungin aloitteesta. Tiesuunnitelma laadittiin yhteystyössä Uudenmaan ELY-keskuksen, Väyläviraston, Helsingin Satama Oy:n ja Helsingin kaupungin kanssa.
Tiesuunnitelman tavoitteet
Länsiväylä on päätie Helsingistä läntiselle Uudellemaalle ja Varsinais-Suomeen suuntautuvalle liikenteelle. Tie on kaksiajoratainen moottoritie. Raskaan liikenteen osalta tie palvelee kaikkialle Suomeen suuntautuvaa liikennettä, sillä Helsingin keskustassa on raskaan liikenteen läpiajokielto. Tie palvelee läheisyydessä sijaitsevaa Länsisataman kansainvälistä matkustaja- ja rahtisatamaa. Satamatunneli on suunnitteilla oleva tunneliyhteys Länsiväylän ja Länsisataman välillä.
Satamatunneli mahdollistaa tiesuunnitelman selostuksen luvussa 1.4 kuvatun Helsingin Sataman kehittämisohjelman mukaisen Tallinnan liikenteen keskittämisen ja liikenteen kasvun Länsisatamassa. Satamatunnelin tavoitteena on varmistaa Länsisataman toimintavarmuus, saavutettavuus ja liikenteen sujuvuus sekä vähentää häiriöitä ja haittoja katuverkossa. Satamatunneli ohjaa raskaan liikenteen ja suuren osan henkilöautoliikenteestä katuverkosta maan alle. Länsiväylän tiesuunnitelman tavoitteena on mahdollistaa satamatunnelin rakentaminen.
Länsiväylän parantaminen voidaan tehdä lähes kokonaan voimassa olevan asemakaavan liikennealueella. Liikennealuetta on muutettu Salmisaarenkadun alueella. Satamatunneli ei sisälly tiesuunnitelmaan, mutta liittyy siihen.
Toteutusvalmius ja kustannukset
Satamatunnelin asemakaava ja asemakaavan muutos no. 12957 on hyväksytty kaupunginvaltuustossa 10.12.2025. Asemakaava ei ole vielä lainvoimainen.
Tiesuunnitelma on laadittu 13.6.2025. Tiesuunnitelma oli nähtävillä 18.11.–18.12.2025. Tiesuunnitelmasta voidaan tehdä hyväksymispäätös kun asemakaava on lainvoimainen.
Salmisaarenkadun katusuunnitelman ja Lapinlahden sairaalapuiston puistosuunnitelman laatiminen aloitetaan vuodenvaihteessa 2025-26. Suunnitelmista tulee tehdä hyväksymispäätös.
Länsiväylän, Salmisaarenkadun, Lapinlahden sairaalapuiston ja satamatunnelin rakennussuunnitelmat laaditaan samanaikaisesti ja tiiviissä yhteistyössä Helsingin Satama Oy:n, Uudenmaan elinvoimakeskuksen, Väyläviraston, Helsingin kaupungin ja muiden osapuolten kesken vuodesta 2026 alkaen.
Länsiväylän tiesuunnitelman toteuttaminen ei edellytä vesi- ja ympäristölupia.
Hankkeen kustannusarvio on 10,8 M€ (alv 0%). Kustannusarvio on esitetty maanrakennuskustannusindeksissä 145 (Maku2020 = 100). Kustannus- ja toteutusvastuu on Helsingin Satama Oy:llä. Tiesuunnitelman kustannuslaskennan päämenetelmänä on käytetty Infrahankkeiden kustannustenhallintajärjestelmää Ihku.
Hankearviointia ei ole tiesuunnitelmavaiheessa laadittu, koska valtio ei osallistu hankkeen kustannuksiin. Hankearvioinnin ohjeet eivät myöskään sovellu hankkeen arviointiin, koska toimenpiteet Länsiväylällä liittyvät kiinteästi satamatunnelin toteuttamiseen eikä niitä tehdä ilman tunnelin rakentamista. Niitä ei myöskään voi jättää tekemättä, kun tunneli toteutetaan.
Kaupunkiympäristölautakunta 20.01.2026 § 27
Detta beslut publicerades 04.02.2026
MUUTOKSENHAKUKIELTO
Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.
Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §