Helsingin työllisyyspalveluiden ja kaupungin toimenpiteet rekrytointisyrjinnän ehkäisemiseksi

Työllisyyspalveluliikelaitoksen johtokunta päättää merkitä tiedoksi katsauksen Helsingin työllisyyspalveluiden ja Helsingin kaupungin toimenpiteistä rekrytointisyrjinnän ehkäisemiseksi.

Asian tausta

Varavaltuutettu Marika Koski ja 12 muuta valtuutettua ja varavaltuutettua ovat jättäneet kesäkuussa 2024 aloitteen (HEL 2024-009117) rekrytointisyrjinnän vastaisen verkoston perustamisesta Helsinkiin työllisyyspalveluliikelaitoksen koordinoimana. Esitetyn verkoston tavoitteena olisi vähentää systemaattisesti rekrytointisyrjintää yhteistyössä työmarkkinoilla toimivien tahojen kanssa.

Aloitteessa todetaan, että työnhakijoita tulisi rohkaista tuomaan kohtaamaansa syrjintää esiin, jonka lisäksi on tärkeää, että rekrytoivat työnantajat ymmärtävät monimuotoisen työyhteisön hyödyt sekä tiedostavat entistä paremmin, mikä on rekrytointisyrjintää ja mikä ei.

Kaupunginhallitus päätti helmikuussa 2025 (HEL 2024-009117), että työllisyyspalvelut laatii vuoden 2025 aikana selvityksen tarpeesta rekrytointisyrjinnän vastaisen verkoston perustamiselle työllisyyspalveluiden koordinoimana ja kartoittaa ensin Helsingin kaupungin olemassa olevat toimenpiteet, vastuut ja olemassa olevat verkostot asian osalta. Selvityksen pohjalta arvioidaan tarkoituksenmukaisuutta uuden rekrytointisyrjinnän vastaisen verkoston perustamiselle.

Rekrytointisyrjintää koskevat syyt liittyvät yleisimmin henkilön etnisyyteen ja kansalliseen alkuperään, vanhaan tai nuoreen ikään tai henkilön terveydentilaan. Rekrytointisyrjintä on Suomessa tutkitusti esiintyvä ongelma ja aiheesta on laadittu useita tutkimuksia (ks. esim. Ahmad 2025).

Toteutettu selvitys ja kaupungin nykyiset toimenpiteet rekrytointisyrjinnän ehkäisemiseksi

Työllisyyspalvelut on toteuttanut vuoden 2025 aikana selvityksen rekrytointisyrjinnän ehkäisemiseen liittyvistä kaupungin nykyisistä verkostoista, toimenpiteistä sekä tarpeesta uuden verkoston perustamiselle. Osana selvityksen toteuttamista on haastateltu teemaan liittyviä asiantuntijoita eri organisaatioista ja työnantajasektoreilta.

Rekrytointisyrjinnän ehkäisemiseksi toteutetaan organisaatioissa jo nykyisellään useita eri toimenpiteitä, mutta haastattelut osoittavat, että rekrytointisyrjinnän ehkäiseminen edellyttää yhä pitkäjänteistä työtä sekä eri toimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä.

Helsingin kaupungilla toimii jo nykyisellään monimuotoisuusverkosto sekä tasa-arvo ja yhdenvertaisuuskoordinaatioryhmä, jonka lisäksi monimuotoista rekrytointia edistetään kaupungin tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelman kautta. Kaupunki edistää omissa rekrytoinneissaan eri keinoin anonyymia rekrytointia, positiivista erityiskohtelua, kansainvälistymistä ja monikielistymistä, vammaisten ja täsmätyökykyisten rekrytointia, jonka lisäksi tietoisuutta monimuotoisuudesta ja esteettömyydestä rekrytoinneissa pyritään vahvistamaan eri toimialoilla ja liikelaitoksissa.

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa kaupunkia seuraamaan mahdollista syrjintää rekrytoinneissa. Helsingin kaupunki kuuluu Vastuullinen työpaikka -yhteisöön, jonka lisäksi kaupunki osallistuu muun muassa Diakonia-ammattikorkeakoulun koordinoimaan Romako-hankkeeseen. Helsinki on osallistunut useampana vuonna myös PingHelsingin valtakunnalliseen Muutostöissä-kampanjaan, jossa kampanjoidaan rekrytointisyrjintää vastaan eri työnantajasektoreiden yhteistyönä.

Anonyymi rekrytointi ja tämän käytön lisääminen nousi yhtenä konkreettisena keinona vähentää rekrytointisyrjintää eri työnantajasektoreilla osana selvitystä pidetyissä haastatteluissa. Osa työnantajajärjestöistä on toteuttanut rekrytointisyrjinnän ehkäisemiseksi omia hankkeitaan, jonka lisäksi monimuotoisuutta rekrytoinneissa on pyritty tukemaan työnantajille tarjottavalla neuvonnalla sekä viestintäkampanjoilla.

Toteutettu selvitys osoittaa, että pitkäjänteisten ja vaikuttavuudeltaan merkittävien toimenpiteiden toteuttaminen edellyttää tiivistä yhteistyötä laajasti eri toimijoiden välillä yli kuntarajojen. Työnantajajärjestöjen ja työnantajien lisäksi keskeisiä yhteistyökumppaneita teeman osalta ovat mm. kansalaisjärjestöt ja muut viranomaistoimijat.

Vaikuttavuudeltaan merkittävän verkoston perustaminen edellyttäisi laaja-alaista osallistujajoukkoa eri työnantajasektoreilta sekä toisaalta riittävän konkreettisten toimenpiteiden määrittelyä, jotta verkoston toiminnalla on mahdollista saavuttaa tavoiteltavia hyötyjä. Johtopäätöksenä on, ettei teemaa koskevan uuden verkoston perustaminen ole tarkoituksenmukaista, vaan työllisyyspalvelut panostaa rekrytointisyrjinnän ehkäisemiseen muilla eri toimenpiteillä.

Suunnitellut toimenpiteet rekrytointisyrjinnän ehkäisemiseksi

Helsingin työllisyyspalvelut edistää työnhakija-asiakkaiden työllistymistä kaikkien asiakasryhmiensä osalta ja tukee monimuotoisuuden toteutumista työmarkkinoilla. Työllisyyspalvelut tarjoaa työnantajille ja yrityksille tukea vieraskielisten, täsmätyökykyisten sekä iältään vanhempien tai nuorempien työnhakija-asiakkaiden rekrytointiin. Täsmätyökykyisten ja pidempään työttömänä olleiden työnhakijoiden työllistymistä tuetaan työnantajille maksettavilla taloudellisilla tuilla, kuten Helsinki-lisällä, palkkatuella ja työolosuhteiden järjestelytuella.

Työllisyyspalveluiden ja Stadin Ammattiopiston (Stadin AO) yhteistyönä on käynnistynyt vuonna 2025 ESR+-rahoitteinen Ovet auki duuniin -hanke, jonka tavoitteena on edistää pidempään työttömänä olleiden vieraskielisten työnhakija-asiakkaiden työllistymistä. Osana hankkeen toimintaa kartoitetaan työnantajien tarve mahdollisille rekrytoinnin tukipalveluille ja suunnitellaan polku vieraskielisen työnhakijan rekrytoimiseksi työpaikalle. Osana hanketta kartoitetaan työnantajien tunnistamia haasteita vieraskielisten työntekijöiden rekrytoinnissa.

Työnantajien tietoisuutta ja tukikeinoja eri asiakasryhmien rekrytoimiseksi on määrä vahvistaa myös työllisyyspalveluissa käynnistyvässä Työtä stadiin -projektissa, jonka osana ollaan yhteydessä tuhansiin työnantajiin ja yrityksiin vuosien 2026-2027 aikana. Työnantajille tarjotaan tietoa eri kohderyhmiin kuuluvien työnhakija-asiakkaiden rekrytoinnista sekä tarjotaan tätä koskevia tukipalveluita (mm. neuvonta, taloudelliset tuet, koulutuspalvelut, jalkautuva S2-tuki työpaikalle) työnantajan palvelutarpeen mukaisesti. Myös yhteistyötä työnantajajärjestöjen kanssa vahvistetaan osana projektin toimintaa.

Työllisyyspalvelut jatkaa anonyymin rekrytoinnin toteuttamista omissa rekrytoinneissaan ja valtaosa työllisyyspalveluiden rekrytoinneista on jo nykyisellään anonyymeja. Työllisyyspalvelut seuraa nyt kuvattujen toimenpiteiden toteutumista tulevan vuoden ajan ja arvioi näiden riittävyyttä viimeistään joulukuussa 2026.