Palveluverkkosuunnittelun periaatteet, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala

Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päättää hyväksyä palveluverkkosuunnittelun periaatteet liitteen 1 mukaisesti.

Tausta

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla on vuoden 2025 aikana laadittu yhteiset palveluverkkosuunnittelun periaatteet vuosille 2025–2029. Periaatteet ohjaavat jatkossa kulttuurin ja vapaa-ajan palveluverkon kehittämistä kaupungin kasvaessa ja kehittyessä. Helsingin väestönkasvu ja toisaalta alueellinen eriytyminen ja segregaatio edellyttävät toimialalta panostuksia palveluverkon kehittämiseen ja tietopohjaiseen suunnitteluun.

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan olemassa olevat palveluverkon suunnitteluperiaatteet ovat vuodelta 2020 (kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta 14.1.2020, 3 §). Tarpeita periaatteiden päivitykselle ovat asettaneet mm. palveluverkkosuunnittelun kaupunkiyhteiset periaatteet vuodelta 2023, joiden mukaan toimialojen palveluverkkosuunnittelun periaatteita tulisi päivittää vähintään strategiakausittain. Tilahankkeiden käsittelyohjeen mukaan vastuu palveluverkon kehittämisestä on käyttäjätoimialoilla ja tilaverkon kehittämisestä kaupunkiympäristön toimialan rakennukset ja yleiset alueet -palvelukokonaisuudella (Tilahankkeiden käsittelyohjeet, khs 11.12.2023, 752 §). Helsingin voimassa oleva toimitilastrategia vuodelta 2020 linjaa, että palvelutilojen tarve, mitoitus ja toiminnalliset vaatimukset perustuvat ennakoiviin ja joustaviin palveluverkkosuunnitelmiin (Helsingin kaupungin toimitilastrategia, khs 22.6.2020, 400 §).

Periaatteet ohjaavat jatkossa toimialan palveluverkkosuunnittelua. Periaatteet ovat luonteeltaan strategiset ja suunnittelua ohjaavat. Päätöksessä ei suoraan määritellä missä palveluverkko muuttuu, mutta päätöksellä on välillisiä vaikutuksia palveluverkkoon suunnittelussa hyödynnettävän periaatteellisen ja yhtenäisen tarkastelutavan takia.

Periaatteiden valmistelussa on hyödynnetty aiempia periaatteita vuodelta 2020, sillä niiden arvopohjassa ei tunnistettu merkittäviä muutostarpeita. Esimerkiksi toimialan tehtävät palveluverkkosuunnittelussa ovat lähes samansisältöiset sekä aiemmissa että uusissa periaatteissa. Myös periaatteiden sisällössä on paljon samoja teemoja, kuten suunnittelun avoimuus, tietopohjaisuus, saavutettavuus, alueiden vetovoimaisuus sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Matkailun edistäminen ei nouse uusissa periaatteissa yhtä vahvasti esiin kuin aiemmissa periaatteissa. Taloudellisen kestävyyden merkitys korostuu uusissa periaatteissa ja sisällössä on huomioitu uuden kaupunkistrategian (2025-2029) painotukset. Periaatteiden valmistelussa pyrittiin siihen, että periaatteet ovat käytännön palvelu- ja tilaverkkotyöhön sovellettavat ja tulevaisuuden tavoitetilaa riittävästi konkretisoivat. Tämän vuoksi uusissa periaatteissa on tarkemmin määritelty esimerkiksi lähi-, alue- ja kaupunkipalveluja, tunnistettu palvelujen välisiä synergiaetuja ja optimaalisia sijainteja palveluille sekä määritelty palvelukokonaisuuskohtaisia tavoitteita.

Palveluverkkosuunnittelun periaatteiden päivitystyö on ollut osa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialalla vuosina 2023–2025 käynnissä ollutta palveluverkkosuunnittelun kehittämishanketta. Periaatteiden päivityksen lisäksi hankkeessa on muun muassa valmisteltu palveluverkkosuunnittelun toimintamalli ja kehitetty palveluverkkosuunnittelun tietopohjaa ja teknistä perustaa.

Palveluverkkosuunnittelun periaatteet on laadittu strategikaudeksi 2025–2029, ja ne ovat uuden kaupunkistrategian – Helsinki josta voimme olla ylpeitä - mukaiset. Palveluverkkosuunnittelussa ei tähdätä tiettyyn vuosilukuun, vaan suunnittelu on luonteeltaan pitkän aikavälin suunnittelua ja jatkuvaa toimintaa. Palveluverkkosuunnittelulla pyritään vastaamaan asukkaiden ja toimijoiden moninaistuviin tarpeisiin. Samalla on kuitenkin kyettävä pitämään kaupungin talous tasapainossa - vastuullinen talous toimii kestävän kasvun perustana.

Kunnilta edellytetään kulttuurin ja vapaa-ajan toiminnan ja toimintamahdollisuuksien edistämistä, mutta laeissa ei aseteta yksiselitteisiä velvoitteita tai mitoitusperusteita palveluille. Niiden puuttuessa onkin muulla tavoin rakennettava ymmärrystä, mille palveluille on tarvetta ja miten palveluverkon kehittäminen palvelee kaupungin strategisia tavoitteita, kuten helsinkiläisten hyvinvointia. Periaatteet rakentavat osaltaan ymmärrystä esimerkiksi siitä, millaiseen saavutettavuuteen eri palvelujen osalta pyritään pitkällä aikavälillä, ja mitä tavoitteita ei palveluverkkojen kehittämiseen liittyy. Periaatteiden avulla pyritään ohjaamaan rajallisia resursseja parhaaseen mahdolliseen käyttöön.

Periaateasiakirjan näkökulmana ovat kulttuuri-, liikunta-, kirjasto- ja nuorisopalvelut, jotka kuuluvat kaupunkiorganisaatiossa kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan vastuualueelle, vaikka vapaa-ajan mahdollisuuksiin vaikuttavat myös kaupungin muut toimialat ja kaupunkikonsernin yhteisöt.

Palveluverkolla tarkoitetaan periaateasiakirjassa kokonaisuutta, joka muodostuu kaupungin järjestämistä palveluista. Palvelut voidaan järjestää joko omana tuotantona tai yksityisen ja kolmannen sektorin tuottamana (Palveluverkkosuunnittelun kaupunkiyhteiset periaatteet 2023). Palveluverkkoon liittyy kiinteästi paikka, jossa toimintaa ja palveluja tuotetaan. Nämä voivat olla esimerkiksi tiloja, alueita tai digitaalisia ympäristöjä.

Valmisteluaikataulu

Periaatteiden valmistelu käynnistyi vuoden 2024 lopussa. Keväällä 2025 valmistelussa painottui toimialan sisäinen valmistelu; työstettiin muun muassa työskentely- ja suunnitteluperiaatteiden sisältöä ja tunnistettiin palveluverkkosuunnitteluun vaikuttavia toimintaympäristön muutostekijöitä. Periaatteiden valmistelussa toimialan tukena oli Ubigu Oy toukokuuhun 2025 asti.

Kesällä 2025 periaatteet lähetettiin muille toimialoille kommentoitavaksi kaupunkiyhteisen, kaupunginkanslian koordinoiman palveluverkkosuunnittelun ydinryhmän kautta. Lisäksi eräillä kaupunkikonserniin kuuluvilla kulttuurialan ja liikunta-alan tytäryhteisöillä oli mahdollisuus antaa palautetta periaateluonnoksesta. Syksyllä 2025 valmistelussa korostui palvelukokonaisuuskohtaisten toiminnallisten tavoitteiden ja mittareiden valmistelu, vaikuttamistoimielinkuulemiset sekä lapsivaikutusten arviointi.

Periaatteiden päivitystyötä ovat ohjanneet palveluverkkosuunnittelun kehittämishankkeen 2023–2025 omistaja, yhteisten palvelujen johtaja 5/2025 asti ja toimialajohtaja 6/2025 alkaen sekä hankkeen ohjausryhmä. Hankkeen ohjausryhmässä on ollut edustajat kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan yhteisistä palveluista ja palvelukokonaisuuksista, kaupunginkansliasta ja kaupunkiympäristön toimialalta. Periaatteiden sisällöllisessä valmistelussa on ollut mukana vuoden 2025 alusta lähtien toimialan asiantuntijoista koostuva palveluverkkosuunnittelun yhteistyöryhmä sekä palvelukokonaisuuksien johtoa ja asiantuntijoita.

Periaatteiden keskeinen sisältö

Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala toimii keskeisessä roolissa Helsingin kaupungin kulttuurin, liikunnan sekä nuoriso- ja kirjastopalvelujen järjestämisessä. Kulttuurin ja vapaa-ajan palveluja tuottavat kuitenkin myös monet muut julkiset ja yksityiset toimijat. Periaatteiden mukaan toimialalla on kolme roolia palveluverkkosuunnittelussa; se toimii palveluntuottajana, mahdollistajana ja vastaa kokonaisuuden hallinnasta ja ohjauksesta.

Työskentelyperiaatteet kuvaavat, miten suunnittelemme palveluverkkoa. Työskentelyperiaatteet korostavat strategisen työskentelyotteen, tietopohjaisen ja ennakoivan suunnittelun, tiiviin yhteistyön, avoimuuden ja vuorovaikutuksen sekä käyttäjä- ja asukaslähtöisen suunnittelun merkitystä. Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluverkkosuunnittelua pyritään kehittämään työskentelyperiaatteiden mukaiseksi vaiheittain. Suunnittelukäytäntöjen kehittäminen edellyttää jatkossa resursseja sekä toimintamallin että tietopohjan kehittämiseen.

Suunnitteluperiaatteet kuvaavat sitä, millaiseksi haluamme kulttuurin ja vapaa-ajan palveluverkon pitkällä aikajänteellä suunnitella. Periaatteiden avulla pyritään ennakoivasti varmistamaan, että palveluja toteutetaan oikeassa paikassa, oikealla tavalla ja riittävässä suhteessa palvelun tarpeeseen. Suunnitteluperiaatteet ohjaavat palveluverkkosuunnittelua ja investointien kohdentamista. Ne huomioidaan käyttötalouden ja investointiraamin puitteissa.

Kuusi suunnitteluperiaatetta:

• Taloudellisesti kestävä ja toiminnallisesti tehokas; palveluverkko suunnitellaan tukemaan taloudellista, ekologista ja sosiaalista kestävyyttä. Palveluverkon kustannustehokkuuteen voidaan vaikuttaa muun muassa palvelujen määrän, sisällön, tuotantotavan sekä tilojen rakentamisen ja käytön kautta. Korjausvelan kasvaessa ja julkisen talouden heiketessä on kyettävä myös kustannusten kasvun hillintään. Tilojen rakentamisen ja käytön osalta toimialan taloudelliset periaatteet pohjautuvat palveluverkkosuunnittelun kaupunkiyhteisiin periaatteisiin (2023). 
• Kaupungin kehitykseen vastaava; toimialan palveluverkon on kehityttävä kaupungin kasvun mukana. Palveluja on tarjottava monipuolisesti eri puolilla kaupunkia, eri väestöryhmien tarpeet ja kaupunginosien erityispiirteet huomioiden. Eri kehitysvaiheissa olevilla asuinalueilla palveluverkon kehittämistä koskevat kysymykset ja periaatteet painottuvat eri tavoin (uudet asuinalueet, kasvavat ja tiivistyvät alueet, kaupunkiuudistusalueet ja sosioekonomiselta kehitykseltään vastaavat alueet, vähenevän väestön alueet).
• Helposti saavutettava; palvelujen luokittelulla lähi-, alue- ja kaupunkipalveluihin pyritään edistämään palveluverkon kaupunkitasoista tasapuolisuutta ja sitä, että lähipalveluiksi tunnistettavat palvelut ovat lähellä asukkaita ja helposti saatavilla.  Maantieteellisen saavutettavuuden lisäksi on huomioitava digitaalinen saavutettavuus ja sosiaalinen saavutettavuus, kuten eri asiakasryhmien tarpeiden huomioiminen ja osallistumisen esteiden poistaminen.
• Yhdenvertaisuutta edistävä; mahdollistetaan yhtäläinen palveluihin pääsy kaikille helsinkiläisille asuinalueesta ja yksilöllisistä tekijöistä riippumatta. Kohdennetaan palveluita erityisesti sinne, missä niille on suurin tarve. Toteutetaan heikoimmassa asemassa olevan ryhmän olosuhteita parantavia toimenpiteitä (tarveperusteinen resursointi) ja torjutaan segregaatiota. Palvelujen ja tilojen suunnittelussa otetaan aktiivisesti huomioon esteettömyys ja eri käyttäjäryhmien erityistarpeet.
• Palvelujen ja tilojen synergiaedut huomioiva; palveluverkkosuunnittelussa on tärkeää hyödyntää ja tunnistaa eri palvelujen välisiä synergiaetuja. Synergiaedut voivat syntyä esimerkiksi yhteisistä asiakasryhmistä, palvelujen toisiaan täydentävästä luonteesta tai tilojen tehokkaammasta käytöstä. Yhteiskäyttötilat ovat keskeinen keino edistää palvelujen synergiaetuja ja taloudellista tehokkuutta.
• Alueiden omaleimaisuutta ja vetovoimaisuutta edistävä; palveluverkkotyössä voidaan hyödyntää alueiden kulttuurista, historiallista ja ympäristöllistä omaleimaisuutta niiden elinvoiman ja vetovoiman vahvistamiseksi. Toimialan palveluilla on merkittävä rooli alueiden viihtyisyydessä, yhteisöllisyydessä, turvallisuudessa ja houkuttelevuudessa. Palvelukokonaisuuksien roolit ja lähestymistavat omaleimaisuuden ja vetovoimaisuuden edistämiseen ovat keskenään hieman erilaisia.

Työskentelyperiaatteiden ja suunnitteluperiaatteiden sisältö on kuvattu yksityiskohtaisesti liitteessä 1.

Palvelukokonaisuuskohtaiset toiminnalliset tavoitteet

Palvelukokonaisuuksittain määritellyt palveluverkkosuunnittelun tavoitteet ja mittarit konkretisoivat palveluverkon kehittämisen tavoitteita. Ne ovat luonteeltaan pitkän aikavälin tavoitteita, jotka ohjaavat palveluverkkosuunnittelua periaatteiden voimassaolon ajan. Kaikkien tavoitteiden seuranta määriteltyjen mittareiden avulla ei ole tällä hetkellä mahdollista tietopohjan keskeneräisyyden vuoksi.

Palvelukokonaisuuskohtaiset tavoitteet on nivottu palvelukokonaisuuksien omiin strategisiin asiakirjoihin, kuten kirjastopalvelujen ja liikuntapalvelujen visioon, nuorisotyön perussuunnitelmaan ja kulttuuripalvelukokonaisuuden palvelustrategiaan ja kulttuurivisioon. Lisäksi jokainen tavoite on kytketty johonkin kuudesta suunnitteluperiaatteesta. Palvelukokonaisuuksissa on käynnissä palveluverkkosuunnitteluun liittyviä kehittämistoimia, jotka tulevat lähivuosina täydentämään ja tarkentamaan palvelukokonaisuuskohtaisia tavoitteita ja mittareita.

Palvelukokonaisuudet ovat olleet keskeisessä roolissa tavoitteiden valmistelussa ja soveltuvien mittareiden tunnistamisessa. Muilla toimialoilla on ollut mahdollisuus antaa tavoitteista ja mittareista palautetta kaupunkiyhteisen palveluverkkosuunnittelun ydinryhmän kautta.

Vaikuttamistoimielinkuulemisten toteutus ja tiivistelmä tuloksista

Periaatteita käsiteltiin neljässä eri Helsingin kaupungin vaikuttamistoimielimessä; nuorisoneuvostossa 30.10., vammaisneuvostossa 4.11., vanhusneuvostossa 13.11. ja tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusneuvottelukunnassa 20.11.2025. Toimielinkuulemisissa korostuivat tietyt teemat: palvelujen ja tilojen löydettävyyteen ja tosiasialliseen saavutettavuuteen vaikuttavat mm. viestintä, joukkoliikenteen kalleus ja tilojen esteettömyys. Huomiota tulisi kiinnittää olosuhteiden ja palvelutarjonnan alueelliseen tasapuolisuuteen. Lisäksi digitaalisen saavutettavuuteen ja osallisuuteen liittyen tuli muutamia huomiota ja kysymyksiä. Vaikuttamistoimielinten kuulemisen tiivistelmä on liitteenä 3.

Vaikuttamistoimielinkäsittelyjen pohjalta periaatteiden sisältöön tehtiin eräitä muutoksia. Esimerkiksi sosiaalisen saavutettavuuden käsitettä on saadun palautteen perusteella avattu enemmän ja mainittu erikseen osallistumisen esteiden poistamisen tarve. Esteettömyys tuodaan vahvemmin esiin periaatekohdassa yhdenvertaisuutta edistävä ja samaan periaatekohtaan on lisätty viittaus YK:n vammaisyleissopimukseen. Synergiaeduissa tuodaan vahvemmin esiin asiakasnäkökulma.​

Lapsivaikutusten arvioinnin toteutus ja tiivistelmä vaikutuksista

Palveluverkkosuunnittelun kehittämishankkeen ohjausryhmä päätti, että periaatteista tehdään lapsivaikutusten arviointi. Helsingin kaupunkistrategian 2025–2029 mukaan Helsinki varmistaa lapsivaikutusten arvioinnin toimeenpanon koko kaupungissa ja edistää iloista ja turvallista kaupunkia lapsille. Lapsivaikutusten arviointi on tehty Helsingin kaupungin lapsivaikutusten arvioinnin mallin mukaisesti ja kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluverkkosuunnittelun yhteistyöryhmän jäsenten ja lapsivaikutusten arvioinnista vastaavan asiantuntijan yhteistyönä.

Lapsivaikutusten arviointi on päätösesityksen liitteenä 4. Palveluverkkosuunnittelun periaatteilla on lyhyt- ja pitkäkestoisia, pääsääntöisesti myönteisiä vaikutuksia lapsiin ja nuoriin: periaatteet tasoittavat alueellisia eroja, lisäävät yhdenvertaisuutta ja tukevat lasten hyvinvointia.

Palveluverkkosuunnittelun periaatteet edistävät lasten fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia parantamalla harrastus- ja vapaa-ajan mahdollisuuksien saavutettavuutta ja yhdenvertaisuutta. Periaatteet ohjaavat poistamaan osallistumisen esteitä, huomioimaan kulttuurisen moninaisuuden ja erilaiset lapsiryhmät sekä suuntaamaan palveluita alueille, joissa tarve on suurin. Periaatteet tukevat lapsen edun huomioimista palveluverkkosuunnittelussa ja ohjaavat tarkastelemaan eri käyttäjäryhmien kuten lasten tarpeita palveluverkkosuunnittelussa. Palveluverkon kehittämisen pitkäkestoiset prosessit ja eri käyttäjäryhmien tarpeiden osalta puutteellinen tietopohja voivat toisaalta hidastaa reagointia muuttuviin tarpeisiin.

Periaatteiden toteutumisen seuranta

Palveluverkkosuunnittelun periaatteiden toteutumisen seuranta on otettu huomioon kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan palveluverkkosuunnittelun toimintamallissa, jonka kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan johtoryhmä on hyväksynyt 22.12.2025. Palveluverkkosuunnittelun liiketoimintaomistajana jatkossa toimiva yhteisten palvelujen johtaja tulee omistamaan toimialan palveluverkkosuunnittelun periaatteet ja tavoitteet ja huolehtii niiden seurannan järjestämisestä. Palveluverkkosuunnittelun strateginen ohjausryhmä linjaa jatkossa palveluverkkosuunnittelun periaatteet ja vastaa niiden toteutumisesta ja toimeenpanosta. Palveluverkkosuunnittelun yhteistyöryhmä, joka koostuu toimialan yhteisten palvelujen ja palvelukokonaisuuksien asiantuntijoista, toimeenpanee palveluverkkosuunnittelun periaatteiden seurannan.

Detta beslut publicerades 06.02.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §