Oikaisuvaatimus, rakennuslupa, päätös rakentamisluvasta, LP-091-2025-01674, Maunulantie 20

Kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää hylätä ******************** ja ********** oikaisuvaatimukset Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan rakennusvalvontapalveluiden itäisen lupayksikön tiimipäällikön rakentamislupapäätöksestä 19.11.2025 § 1808 (LP-091-2025-01674).

Tämä päätös annetaan tiedoksi kuuluttamalla Helsingin kaupungin verkkosivuilla.

Oikaisuvaatimusten kohteena oleva rakentamislupapäätös

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan rakennusvalvontapalveluiden itäisen lupayksikön tiimipäällikö on Helsingin kaupungin Asuntotuotannon hakemuksesta päätöksellään 19.11.2025 § 1808 (LP-091-2025-01674) myöntänyt rakentamisluvan asuinkerrostalon rakentamiselle ja maalämpökaivojen poraamiselle Oulunkylän kaupunginosassa sijaitsevalle tontille 91-28-210-9 osoitteeseen Maunulantie 20.

Samalla päätöksellä on myönnetty aloittamisoikeus rakennustyön suorittamiseen ennen päätöksen lainvoimaisuutta.

Rakentamislupapäätöksessä todetaan, että asuinkerrostalo koostuu kahdesta nelikerroksisesta yhden porrashuoneen lamellista, jotka on liitetty toisiinsa melua estävällä aidalla. Kerrostaloon toteutetaan 55 senioriasukkaille tarkoitettua asuntoa. Asuinrakennuksen pääasiallisena julkisivumateriaalina on asemakaavan mukaisesti puu. Porattavista energiakaivoista 15 kpl + 3 kpl varakaivoja sijaitsee rakennuspaikalla. Autopaikkoja rakennetaan 19 kpl.

Rakentamisluvan myöntämisen yhteydessä on myönnetty vähäisiä poikkeamisia seuraavasti:

1. Asemakaavamääräys: Tontin 28210/9 rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä 3.000 k-m². Poikkeama: Rakennusoikeus ylittyy n. 140 m², joka on n. 4,67 % sallitusta rakennusoikeudesta.

2. Asemakaavamääräys: Tontilla 28210/9 kaikkien asuntojen on avauduttava julkisivun puolelle, jossa ei ole asemakaavassa osoitettu ääneneristysvaatimuksia. Poikkeama: Osa asunnoista avautuu julkisivun puolelle, jolle on kaavassa osoitettu ääneneristysvaatimus.

3. Asemakaavamääräys: Rakennusten julkisivusta ulostyöntyvien parvekkeiden on oltava pääosin ripustettuja. Poikkeama: Osa parvekkeista tukeutuu maahan.

4. Asemakaavamääräys: Autopaikkojen vähimmäismäärä tontilla 28210/9: asuinkerrostalot 1 ap / 130 k-m², vieraspysäköintiä varten 1 ap / 1000 k-m², vieraspaikat tulee sijaita tontilla. Jos tontilla on kaupungin tai ARA-vuokra-asuntoja, voidaan autopaikkojen määrää näiden osalta vähentää 20 %. Asemakaavan mukainen autopaikkalaskelma: asunnoille (3.140 km2 x 1 ap / 130 k-m2) - 20 % = 20 ap (19,323) + vieraspaikat 3.140 k-m2 x 1 ap / 1000 km2 = 4 ap (3,140) on yhteensä 24 autopaikkaa. Poikkeama: Autopaikkoja toteutetaan vaadetta vähemmän [19 kpl].

5. Helsingin kaupungin rakennusjärjestyksen määräys: Rakennus saa ulottua asemakaavassa määrätyn tontin sisäisen rakennusrajan yli seuraavasti: parvekkeet 1,2 metrillä. Suunnitteluratkaisu ja perustelu: Tontilla 28210/9 pihan puolelle avautuvien asuntojen parvekkeet ulottuvat asemakaavassa määrätyn tontin sisäisen rakennusalueen rajan yli enemmän kuin 1,2 metriä.

Oikaisuvaatimukset rakentamislupapäätöksestä

Rakennuspaikan eteläisen naapuritontin ********** osaomistajat ********** (oikaisunhakija 1),********** (oikaisunhakija 2) ja ********** (oikaisunhakija 3) ovat jättäneet erilliset oikaisuvaatimukset kyseessä olevasta rakentamislupapäätöksestä.

Oikaisunhakijoiden vaatimukset ja perustelut tiivistetysti

Oikaisunhakijat 1 ja 2

Oikaisunhakijat 1 ja 2 vaativat muutosta rakentamislupapäätökseen seuraavasti:

Rakennusoikeuden ylittämisen pitämistä vähäisenä tulee perustella laajemmin kuin prosentuaalisesti perustellen. Rakennusoikeutta ei saa ylittää ollenkaan tai rakennuslupa tulee kumota.

Rakennus ei saa ulottua asemakaavassa määrätyn tontin sisäisen rakennusrajan yli. Rakennusta tulee muokata niin, että parvekkeet eivät ulotu asemakaavassa määrätyn tontin sisäisen rakennusalan yli enemmän kuin 1,2 metriä tai kerroslukua tulee madaltaa tai rakennuslupa tulee kumota.

Autopaikkojen vähimmäismäärästä ei saa poiketa. Sallittu kerrosala tulee vähentää sen mukaisesti, että sen edellyttämät autopaikat mahtuvat tontille tai autopaikkoja tulee lisätä tai rakennuslupa tulee kumota.

Asemakaavassa ei ole määritelty rakennuksen osalta korkeinta sallittua metrimäärää, joten rakennuksen korkeuden tulee [oikaisunhakija 2:n lisäys: maankäyttö ja rakennuslain sekä uuden rakentamislain mukaan] sopeuttaa rakennettuun ympäristöön nykyistä suunnitelmaa paremmin niin, että sen maksimikorkeus vastaa paremmin asemakaavan mukaista IV-kerroskorkeutta. Rakennuksen korkeutta ei voida korottaa korkeimmasta III/IV-kerroksesta rakentamalla kellari- tai ullakkotilaa, vaan rakennuksen korkein kohta tulee olla suunnilleen räystästasossa n. 13.5 metrin korkeudessa (maanpinnasta mitattuna) asemakaavan mukainen porrastus säilyttäen. Ullakkohuoneeseen sijoitetulle ilmanvaihtokoneelle tulee etsiä toinen sijainti (esimerkiksi ylimmästä kerroksesta tai yläpohjasta tai järjestämällä huoneistokohtainen ilmanvaihto).

Oikaisunhakijat 1 ja 2 perustelevat vaatimuksiaan pääosin samoin perustein muun ohella seuraavasti.

Rakennusoikeutta koskevan vaatimuksen osalta:

Arvioitaessa rakennusalan poikkeamista asemakaavasta tulee huomioida sen vaikutuksia naapurustoon laajasti, ei pelkästään poikkeaman prosentuaalista osuutta. Kerrosalan poikkeamaa asemakaavasta ei voida pitää vähäisenä muun ohella siksi, että kerrostalo sijaitsee pientalojen tontinrajan välittömässä läheisyydessä (14 metrin etäisyydellä) ja viereisten pientalojen tontit ovat jo itsessään pieniä (n. 500 neliömetriä). Kyseessä on kumuloituva poikkeama (viittaus: KHO 2022:90). Koska aikaisemmasta asemakaavasta on jo kerran poikettu asemakaavan muutoksella, niin kumuloituvan poikkeaman vuoksi nykyistä uudelleen tehtävää asemakaavan poikkeamaa ei voida pitää vähäisenä. Kerrosala poikkeaa huomattavasti laajalti esillä olleesta alkuperäisestä suunnitelmasta. Kerrosalan ylitystä ei voida pitää vähäisenä, sillä kerrostalon koko ylittää huomattavasti sen ympärillä olevan rakennuskannan rikkoen olemassa olevaa rakennuskantaa. Poikkeaman merkityksen arvioinnissa tulee huomioida paremmin sen aiheuttama ympäristökuvallinen haitta pientalojen näkökulmasta.

Kirjaus istutusvyöhykkeen lisäämisestä tonttien rajalle ei yksinään ole riittävä toimenpide kompensoimaan rakennuksen koosta aiheutuvaa ympäristöhaittaa. Kirjaus jättää hyvin avoimeksi sen, mitä istutusvyöhykkeelle tullaan lopulta istuttamaan, esim. pensaan ympäristökuvallista haittaa vähentävä vaikutus näin kookkaan kerrostalon vieressä jää hyvin minimaaliseksi. Kirjauksessa istutettavan kasvillisuuden kasvukorkeuden osalta ei ole määräyksiä. Päätöksessä ilmoitettu Maunulantie 20:n pihan sijoittuminen 1,5-2 metriä alemmas ********** tonttiin nähden ei ole riittävä kompensoimaan huomattavasti pientaloja suuremmasta 17,5 metriä korkeasta kerrostalosta aiheutuvaa ympäristöhaittaa sekä pientalojen tontin virkistyskäytölle ja arvolle aiheutuvaa haittaa.

Kerrostalon porrastus ei suuntaudu pientaloja kohden vaan on sijoitettu kerrostalon päätyihin, jolloin se ei vähennä kookkaan rakennuksen aiheuttamaa ympäristökuvallista haittaa pientalojen osalta yhtä tehokkaasti kuin mitä porrastaminen pientalojen suuntaan tekisi, mikä olisi myös asemakaavan mukainen ratkaisu. Kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaiseen ja kaupunkikuvallisesti laadukkaaseen lopputulokseen päästään pysymällä asemakaavan sallimassa rakennusalassa, kapealla tontilla se on budjettikysymys. Taloudelliset syyt eivät riitä perusteluksi poikkeamalle.

Tontin sisäistä rakennusalaa ja parvekkeita koskevan vaatimuksen osalta:

Asemakaava ei mahdollista parvekkeiden osalta rakennusrajan ylittämistä yli 1.2 metriä. Asemakaavaa ei ole kohdennettu seniorihankkeelle, vaan tontti on asemakaavassa merkitty asuinrakennuksen tontiksi, joten tontti voidaan tarvittaessa kohdentaa myös muuhun kuin seniorikäyttöön, mikäli rakennus ei täytä seniorikohteen vaatimuksia ilman asemakaavan poikkeamaa.

Poikkeama on merkittävä sen vaikuttaessa suoraan naapuritontin käyttöön. Etäisyys parvekkeiden ja pientalojen tontin välillä ei jää riittäväksi sillä se on jo lähtökohtaisesti hyvin pieni. Rakennettava tontti on kapea ja kerrostalo on jo muutenkin hyvin lähellä (14 metriä) pientalon tontin reunaa. Pientalon tontti on kooltaan pieni (500 neliömetriä), jolloin pientalo on väkisinkin hyvin lähellä kerrostaloa. Parvekkeilta avautuvien näkymien myötä sillä on merkittävä vaikutus pientalon tontin käyttömukavuuteen esim. saunomisen, pihajuhlien ja seurustelun osalta. Poikkeama on merkittävä sen vaikuttaessa suoraan naapuritontin käyttöön (viittaus: KHO 2011:30).

Edelleen poikkeama on merkittävä sen aiheuttaessa suoraa haittaa naapurille (viittaus: KHО 2011:30). Tontin eteläreunalle osoitettu istutusvyöhyke puineen ja pensaineen ei riitä suojaamaan näkymiä nelikerroksisesta kerrostalosta, eikä ole varmuutta minkälaiset istutukset todellisuudessa mahtuvat kapealle tontille.

Maunulantie kulkuväylineen on hieman alempana kuin ********** tontti, mutta ei ole selvästi sanottu että itse kerrostalo sijoittuisi alemmaksi Lampuotilantien pientaloihin ja niiden takapihaan nähden, jolloin sillä ei ole vaikutusta näkymien yksityisyyden säilymiseen korkeimpien kerrostalojen osalta. Asemakaava mahdollistaa pientalojen puolella kerrostalon porrastamisen kolmikerroksiseksi, jolloin parvekkeet yltäisivät pientalojen puolella tämänhetkistä suunnitelmaa matalammalle tasolle, jolloin naapureille aiheutuva haitta parvekkeiden poikkeamasta jäisi vähäisemmäksi.

Helsingin kaupunki/Rakennusvalvonta päätöksessään perustelee parvekkeiden kokoa ylikuumenemisella ja sisustusasioilla. Huomautuksessa ei otettu kantaa parvekkeen kokoon vaan siihen että ne sijoittuvat rakennusalan ulkopuolelle yli sallitun rajan.

Autopaikkamäärää koskevan vaatimuksen osalta:

Liian vähäinen autopaikkojen suunnittelu kyseisellä tontilla johtaa alueella väärinpysäköintiin ja aiheuttaa vaaratilanteita ja ruuhkautumista Lampuotilantiellä. Vieraspaikkoja ei voida osoittaa katualueelle Maunulantien ja Lampuotilantien jo tämänhetkisen ruuhkautuneen parkkipaikkatilanteen vuoksi.

Heikentynyt liikuntakyky ei ole este auton käytölle, tästä esimerkkinä liikkumisesteisen pysäköintitunnus, jonka saamisen edellytyksenä on nimenomaan heikentynyt liikuntakyky (haittaluokka 11). Pyörätuoli ei ole este auton ajamiselle ja monelle pyörätuolia käyttävälle henkilölle auto voi olla kätevämpi kulkuneuvo kuin julkinen liikenne, jossa täytyy tehdä vaihtoja kulkuneuvojen välillä. Helsingin kaupungin käyttämä perustelu pienituloisten eläkeläisten mahdollisuuksista hankkia ja ylläpitää autoja vaatii lisäselvityksiä ja lähdetietoja, mikäli sitä halutaan käyttää perusteluna, muutoin se on olettamus.

Kaupunkiympäristölautakunnan esitys autopaikkojen vähentämisestä asemakaavan mukaisesta vaatimuksesta ei ole hyväksytty tätä päätöstä tehtäessä, joten sitä ei voida tässä yhteydessä käyttää perusteluna.

Rakennuksen korkeutta koskevan vaatimuksen osalta:

Rakennuksen korkeus rikkoo huomattavasti ympäröivää rakennuskantaa. Aikaisemmin rakennetuissa kerrostaloissa Maunulantiellä tai Pirkkolantiellä ei ole harjakattoja vaan tasakatot/viistot katot. Rakennuksen korkeus aiheuttaa ympäristökuvallista haittaa Lampuotilantien pientalojen asukkaille. Harjakaton aiheuttamasta kerrostalon korkeuden lisääntymisestä on naapuritontin käyttöön suoraa haittaa, sillä rakennettava tontti on kapea ja kerrostalo on jo muutenkin hyvin lähellä (14 metriä) pientalon tontin reunaa, jolloin korkeusvaikutus korostuu. Pientalon tontti on kooltaan pieni (500 neliömetriä), jolloin pientalo on väkisinkin hyvin lähellä kerrostaloa.

Kerrostalon korkeudella on suora vaikutus pihan viihtyvyyteen ja käyttöön, korkea rakennus tekee jo muutenkin pienestä pihasta loukkomaisen, ahtaan ja kolkon ja estää sen toimintaedellytyksiä virkistyskäytössä. Tontin eteläreunalle osoitettu istutusvyöhyke puineen ja pensaineen peittokyvyltään ei riitä peittämään näin korkeana toteutettavaa kerrostalonäkymää.

Harjakaton korkein kohta on 17,5 metrin korkeudessa ja IV-kerroksen räystästaso on 13,5 metrin korkeudessa, jolloin harjakatto nostaa rakennuksen korkeutta 29,6%, mikä on merkittävä korkeuden lisäys IV-kerrostasoon. Ullakkokerrokseen on sijoitettu ilmanvaihtokonehuone sekä kylmää ullakkotilaa, joten harjakaton myötä ullakkotilassa on paljon hukkatilaa nostamassa turhaan kerrostalon korkeutta. Mikäli harjakatto edelleen perustellaan tehtäväksi kaupunkikuvallisesta syystä (ilmanvaihtokoneen siirryttyä rakennuksen muihin tiloihin), se on toteutettavissa matalampimuotoisena, tämä on suunnittelu- ja budjettikysymys.

Muilta osin:

Oikaisunhakija 1 ja 2 pyytävät huomioimaan myös aikaisemmin lähetetyt huomautukset liittyen alkuperäiseen päätökseen.

Oikaisunhakija 3

Oikaisunhakija 3 vaatii muutosta rakentamislupapäätöksen poikkeamiin asemakaavasta seuraavasti:

Rakennusoikeutta ei saa ylittää. Monipuolinen jakauma vuokra-asuntoja pystytään suunnittelemaan myös kaavan rakennusoikeuden puitteissa.

Autopaikkojen vähimmäismäärästä ei saa poiketa. Rakennettavaa kerrosalaa tulee vähentää sen mukaisesti, että sen edellyttämät autopaikat mahtuvat tontille tai autopaikkoja tulee lisätä tai rakennuslupa tulee kumota.

Rakennus ei saa ulottua asemakaavassa määrätyn tontin sisäisen rakennusrajan yli. Rakennusta tulee muokata niin, että parvekkeet eivät ulotu asemakaavassa määrätyn tontin sisäisen rakennusrajan yli enemmän kuin 1,2 metriä.

Asemakaavassa ei ole määritelty rakennuksen osalta korkeinta sallittua metrimäärää, joten rakennuksen korkeuden tulee (maankäyttö ja -rakennuslain sekä uuden rakentamislain mukaan) sopeuttaa rakennettuun ympäristöön nykyistä suunnitelmaa paremmin niin, että sen maksimikorkeus vastaa paremmin asemakaavan mukaista IV-kerroskorkeutta. Rakennuksen korkeutta ei voida korottaa korkeimmasta III/IV-kerroksesta rakentamalla kellari- tai ullakkotilaa, vaan rakennuksen korkein kohta tulee olla suunnilleen räystästasossa n. 13.5 metrin korkeudessa (maanpinnasta mitattuna) asemakaavan mukainen porrastus säilyttäen. Ullakkohuoneeseen sijoitetulle ilmanvaihtokoneelle tulee etsiä toinen sijainti (esimerkiksi ylimmästä kerroksesta tai yläpohjasta).

Oikaisunhakija 3 perustelee vaatimuksiaan muun ohella seuraavasti.

Rakennusoikeutta koskevan vaatimuksen osalta:

Rakennusoikeuden ylitys mainitaan olevan 4,67%. Kokonaisylitys tekniset tilat ym. poikkeukset huomioiden on 3900m² vs 3000m² joka on jo 30% ylitys asemakaavan rakennusoikeuteen verrattuna. Sitä ei millään muotoa voi pitää vähäisenä rakennusoikeuden ylityksenä. Lisäksi arvioitaessa rakennusalan poikkeamista asemakaavasta tulee huomioida sen vaikutuksia naapurustoon laajasti, ei pelkästään poikkeaman prosentuaalista osuutta. Kerrosalan ylitystä ei voida pitää vähäisenä myöskään siitä syystä, että kerrostalon koko ylittää huomattavasti sen ympärillä olevan rakennuskannan rikkoen olemassa olevaa rakennuskantaa.

Kerrostalo sijaitsee pientalojen tontinrajan välittömässä läheisyydessä (14 metrin etäisyydellä). Koska pientalojen tontit ovat jo itsessään pieniä (n. 500 neliömetriä) tulevat rakennukset sijaitsemaan hyvin lähellä toisiaan. Koska aikaisemmista asemakaavoista on jo poikettu asemakaavan muutoksella, niin kumuloituvan poikkeaman (viittaus: KHO 2022:90) vuoksi nykyisen asemakaavan rakennusoikeuden ylitystä ei voida pitää vähäisenä. Lampuotilantien asukkaita ei ole kerrostalon suunnittelussa huomioitu kerrostalon koosta aiheutuvan ympäristökuvallisen haitan osalta. Kerrostalon koko vaikuttaa ympäristökuvaan Lampuotilantieltä tarkasteltuna rakennuksen peittäessä näkymät muutoin matalasti rakennetun Pirkkolan yli ja peittäen auringonlaskun kesäaikaan. Istutusvyöhykkeen lisääminen tonttien rajalle ei yksinään ole riittävä toimenpide kompensoimaan rakennuksen koosta aiheutuvaa ympäristöhaittaa, sillä istutettavan kasvillisuuden kasvukorkeuden osalta ei ole määräyksiä.

Kerrostalon porrastus ei suuntaudu pientaloja kohden vaan on sijoitettu kerrostalon päätyihin, jolloin se ei vähennä kookkaan rakennuksen aiheuttamaa ympäristökuvallista haittaa pientalojen osalta yhtä tehokkaasti kuin mitä porrastaminen pientalojen suuntaan tekisi, mikä olisi myös asemakaavan mukainen ratkaisu. Budjetti ei saa olla esteenä tämän vaihtoehdon osalta.

Autopaikkamäärää koskevan vaatimuksen osalta:

Liian vähäinen autopaikkojen suunnittelu kyseisellä tontilla johtaa alueella väärinpysäköintiin ja aiheuttaa vaaratilanteita ja ruuhkautumista kapealla Lampuotilantiellä. Vieraspaikkoja ei voida osoittaa katualueelle Maunulantien ja Lampuotilantien jo tämänhetkisen ruuhkautuneen parkkipaikkatilanteen vuoksi.

Autopaikkoja on kyseisellä tontilla jo nyt huomattavasti tavallista vähemmän kerrosala huomioiden ARA-vuokra-asuntojen mahdollistaman vähennyksen vuoksi, minkä vuoksi autopaikkojen poikkeamaa asemakaavasta enää tämän lisäksi ei voida hyväksyä. Liikennesuunnittelijan perustelu autopaikkojen vähentämiselle ei ole pätevä asukkaiden heikentyneeseen liikuntakykyyn vedoten.

Kaupunkiympäristölautakunnan esitys autopaikkojen vähentämisestä asemakaavan mukaisesta vaatimuksesta ei ole vielä hyväksytty, joten sitä ei voida tässä yhteydessä käyttää perusteluna. Helsingin kaupungin käyttämä perustelu pienituloisten eläkeläisten mahdollisuuksista hankkia ja ylläpitää autoja vaatii lisäselvityksiä ja lähdetietoja, mikäli sitä halutaan käyttää perusteluna, muutoin se on olettamus.

Tontin sisäistä rakennusalaa ja parvekkeita koskevan vaatimuksen osalta:

Helsingin kaupunki/Rakennusvalvonta päätöksessään perustelee parvekkeiden kokoa esteettömyydellä ja pyörätuolin käytöllä. Naapuruston huomautuksessa ei otettu kantaa parvekkeiden kokoon, vaan niiden sijoittumiseen liian lähelle pientaloja ylittäen asemakaavassa olevan rakennusrajan enemmän kuin 1,2 metrillä. Helsingin kaupunki/Rakennusvalvonta päätöksessään perustelee ratkaisuaan seniorihankkeen esteettömillä vaatimuksilla. Asemakaavaa ei ole kohdennettu seniorihankkeelle, joten tontin käyttötarkoitusta voidaan muuttaa, mikäli rakennus ei täytä seniorikohteen vaatimuksia ilman asemakaavan poikkeamaa. Vaihtoehtoisesti itse taloa voidaan kaventaa tai siirtää kohti pohjoista, jotta parvekkeista saadaan isommat.

Poikkeama on merkittävä sen vaikuttaessa suoraan naapuritontin käyttöön (viittaus: KHO 2011:30). Parvekkeilta avautuvien näkymien myötä sillä on merkittävä vaikutus pientalon tontin käyttömukavuuteen esim. saunomisen, pihajuhlien ja seurustelun osalta. Ottaen huomioon korkealle yltävä parvekkeiden poikkeama, tontin eteläreunalle osoitettu istutusvyöhyke puineen ja pensaineen ei riitä suojaamaan näkymiä nelikerroksisesta kerrostalosta. Poikkeama on merkittävä sen aiheuttaessa suoraa haittaa naapurille (viittaus: KHO 2011:30). Etäisyys parvekkeiden ja pientalojen tontin välillä ei jää asemakaavan poikkeaman myötä riittäväksi pientalojen yksityisyyden säilyttämisen osalta, sillä etäisyys on jo lähtökohtaisesti hyvin pieni. Asemakaava mahdollistaa pientalojen puolella kerrostalon porrastamisen kolmikerroksiseksi, jolloin parvekkeet yltäisivät pientalojen puolella tämänhetkistä suunnitelmaa matalammalle tasolle, jolloin naapureille aiheutuva haitta parvekkeiden poikkeamasta jäisi vähäisemmäksi.

Helsingin kaupunki/Rakennusvalvonta päätöksessään perustelee parvekkeiden kokoa asuntojen ylikuumenemisen vähentämisellä. Jos tämä koetaan tärkeänä, voivat parvekkeet toki olla isoja, kunhan pysyvät rakennusrajan sisällä (tai maksimissaan 1,2m sen reunasta) ja itse talo puolestaan siirtyy kohti pohjoista tai kapenee. Huomautuksessa ei otettu kantaa parvekkeen kokoon vaan siihen että ne sijoittuvat rakennusrajan ulkopuolelle.

Rakennuksen korkeutta koskevan vaatimuksen osalta:

Rakennuksen korkeus rikkoo huomattavasti ympäröivää rakennuskantaa. Aikaisemmin rakennetuissa kerrostaloissa Maunulantiellä tai Pirkkolantiellä ei ole harjakattoja vaan tasakatot/viistot katot. Rakennuksen korkeus aiheuttaa ympäristökuvallista haittaa Lampuotilantien pientalojen asukkaille. Harjakaton aiheuttamasta kerrostalon korkeuden lisääntymisestä on naapuritontin käyttöön suoraa haittaa. Kerrostalon korkeudella on suora vaikutus pihan viihtyvyyteen ja käyttöön, korkea rakennus tekee jo muutenkin pienestä pihasta loukkomaisen, ahtaan ja kolkon ja estää sen toimintaedellytyksiä virkistyskäytössä.

Rakennuksen korkeuteen vaikuttaa korottavasti jo lähtökohtaisesti maan muoto. Maunulantie kulkuväylineen on hieman alempana kuin ********** tontti, tästä itään päin tontti 28210/9 nousee kumpumaisesti tontille suunnitellun itäisemmän rakennuksen kohdalle, missä on tontin huipputasanne. Harjakaton korkein kohta on 17,5 metrin korkeudessa ja IV-kerroksen räystästaso on 13,5 metrin korkeudessa, jolloin harjakatto nostaa rakennuksen korkeutta 29,6 %, mikä on merkittävä korkeuden lisäys IV-kerrostasoon. Ullakkokerrokseen on sijoitettu ilmanvaihtokonehuone sekä kylmää ullakkotilaa, joten harjakaton myötä ullakkotilassa on paljon hukkatilaa nostamassa turhaan kerrostalon korkeutta. Mikäli harjakatto edelleen perustellaan tehtäväksi kaupunkikuvallisesta syystä (ilmanvaihtokoneen siirryttyä rakennuksen muihin tiloihin), se on toteutettavissa matalampimuotoisena, tämä on suunnittelukysymys.

Luvan hakijan vastine oikaisuvaatimuksiin

Luvan hakijalle annettiin mahdollisuus antaa oikaisuvaatimuksista vastine ympäristö- ja lupajaostolle. Luvan hakija antoi 12.1.2026 päivätyn vastineen.

Vastineessa todetut seikat tiivistetysti

Toteutussuunnittelun aikana on pyritty ottamaan huomioon naapurien tiedossa oleva kanta ja vähennetty poikkeamia asemakaavasta. Maunulantie 20 rakennuksen runkosyvyyttä on kavennettu niin, että rakennus itsesään ei enää ylitä rakennusalaa naapurin suuntaan. Suunnittelun aikana tutkittiin myös rakennuksen siirtämistä lähemmäs Pirkkolantietä, mutta se toi mukanaan muita rakennustyön toteutukseen liittyviä ongelmia etäisyyden tuolloin jäädessä tontin rajaan hieman yli metriksi, ratkaisu olisi myös johtanut kaavapoikkeamaan rakennusalan ylittämisellä. Naapureiden ********** oikaisuvaatimuksissa esitetyt huomiot kohdistuvat edelleen osittain asemakaavaprosessiin, kaavan laatimiseen, sekä kaupungin asuntopolitiikkaan, eikä niitä tule käsitellä enää tässä hankkeen vaiheessa.

Kerrosalaylitys 140 m² (4.67%) sallitusta rakennusoikeudesta on vähäinen. Hankkeen tilaohjelman mukaiset tilakoot ja niiden keskinäiset sijoitusvaatimukset on tällä kerrosalalla saatu sovitettua suunnitelmaan.

Asemakaavan mukaan parvekkeita saa rakentaa asemakaavaan merkityn rakennusalan estämättä. Rakennukset A ja B sijaitsevat rakennusalalla. Parvekkeet ylittävät tontin sisäisen rakennusalarajan noin 2 m etelään päin. Parvekkeen mitoitus ulkomitoiltaan 1.2 m jättäisi sisämitaksi n 1.0 m, joka on parvekkeen kalustettavuuden kannalta toimimaton. Parvekkeiden etäisyys tontin ********** rajasta jää riittävän suureksi (n. 12 m), jolloin sillä ole vaikutusta naapurin etuun. Rakennusvalvonnan kanssa on sovittu, että rakennusluvassa edellytetään pihasuunnitelmaa kehitettäväksi tonttien rajalla olevan istutusvyöhykkeellä myös ikivihreillä lisäistutuksilla siten, että naapurien yksityisyyttä parannetaan.

Perusteena autopaikkojen määrän vähennykseen on hankkeen sijoittuminen hyvien liikeyhteyksien ja palveluiden äärelle. Myös asukkaiden kohderyhmä, tulorajojen kautta valikoituvat, tuetumpaa asumista tarvitsevat pienituloiset eläkeläiset, joilla voi olla vähän mahdollisuuksia ylläpitää autoa ja heikentynyt liikuntakyky tai muu haitta, on ollut perusteena vähentää 5 autopaikkaa asemakaavan laskentaohjeen ja vuokra-asuntovähennyksen jälkeen. Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi uudet asuintonttien autojen pysäköintipaikkamäärien laskentaohjeet 9.12.2025. Laskentaohjeen mukaan tällä alueella vaatimus on 1 ap/250 km² ja vieraspaikat voidaan sijoittaa katualueelle.

Asemakaavassa ei ole erikseen määritelty rakennuksen tai sen harjan korkeutta. Kaava sallii harjakaton. Ullakkokerros, johon iv konehuone sijoittuu, on pyritty tekemään laitteisto huomioon ottaen niin matalaksi kuin mahdollista. Rakennukset muodostavat melusuojan pientaloille raitioliikenteen melua vastaan. Sijoittuessaan Lampuotilantien pientalojen pohjoispuolelle ne eivät myöskään aiheuta oleellista haittaa pientaloille varjostuksen muodossa edes ilta-aikaan, sen enempää kuin tontilta rakennustyön aikana kaadettu puustokaan.

Oikaisuvaatimusten käsittelyn edellytykset

Rakentamislain (RakL) 178 §:n 2 momentissa todetaan, että muutosta kunnan viranomaisen muihin kuin 21 ja 177 §:ssä tarkoitettuihin päätöksiin [rakennusjärjestyksen ja taksan hyväksymispäätökset] haetaan valittamalla hallintotuomioistuimeen noudattaen, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään. Siten RakL:n mukaan rakennusvalvontaviranomaisen tekemiin rakentamislupapäätöksiin haetaan muutosta hallintovalituksella toimivaltaisesta hallinto-oikeudesta.

RakL 178 §:n 1 momentissa kuitenkin todetaan, että viranhaltijan päätökseen asiassa, joka kunnan rakennusvalvontaviranomaiselta tai muulta kunnan viranomaiselta on siirretty hänen ratkaistavakseen, saa vaatia oikaisua. Samassa momentissa todetaan lisäksi, että oikaisuvaatimuksesta säädetään hallintolaissa.

Tässä tapauksessa rakentamislupapäätöksen on tehnyt viranhaltija. Muutosta päätökseen on siten tullut hakea hallintolain (HL) mukaisella oikaisuvaatimuksella. Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan ympäristö- ja lupajaosto päättää rakentamislain tarkoittamista oikaisuvaatimusta koskevista asioista.

Oikaisuvaatimusaika

HL 49 c §:n 1 momentin mukaan oikaisuvaatimus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. RakL 70 §:n 1 momentin mukaan lupaviranomaisen on annettava lupapäätös tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Päätöksen katsotaan tulleen oikaisuvaatimuksen tekemiseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla (HL 62 a § 3 momentti). Kyseessä oleva rakentamislupapäätös on tehty 19.11.2025 ja päätösasiakirjan mukaan päätös on kuulutettu 20.11.2025. Oikaisua päätökseen on tullut hakea viimeistään 29.12.2025.

Oikaisunhakija 1:n ja 2:n alkuperäiset oikaisuvaatimukset on toimitettu rakennusvalvontaan 10.12.2025 (korvaavat 11.12.2025 päivätyt oikaisuvaatimukset toimitettu tämän jälkeen). Oikaisunhakija 3:n oikaisuvaatimus on toimitettu rakennusvalvontaan 29.12.2025 ennen virka-ajan päättymistä. Kaikki kolme oikaisuvaatimusta on siten toimitettu rakennusvalvontaan säädetyssä määräajassa.

Oikaisuvaatimusoikeus

Oikaisuvaatimukseen tekemiseen oikeutetut on määritelty HL 49 b §:n 2 momentissa, jonka mukaan oikaisua saa vaatia se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa. Viranomainen saa lisäksi vaatia oikaisua, jos laissa niin säädetään tai jos muutoksenhakuoikeus on viranomaisen valvottavana olevan julkisen edun vuoksi tarpeen.

Rakentamislupapäätös ei kohdistu oikaisunhakijoihin eikä lupapäätös välittömästi vaikuta oikaisunhakijoiden oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun. Tällä perusteella oikaisunhakijoilla ei olisi oikaisuvaatimusoikeutta HL 49 b §:n 2 momentin säännöksen perusteella.

Asiassa on kuitenkin huomioitava, että HL:ssa oikaisuvaatimuksen tekemiseen oikeutettujen määritelmä poikkeaa RakL:n mukaisesta valitusoikeutettujen määritelmästä:

RakL 179 §:n 1 momentin mukaan valitusoikeus rakentamisluvasta asemakaava-alueella ja asemakaava-alueen ulkopuolella sijaitsevaan sellaiseen rakennuspaikkaan kohdistuvasta rakentamisluvasta, johon ei sovelleta suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä, sekä erillisellä päätöksellä ratkaistavasta sijoittamisluvasta näillä alueilla on:
1) viereisen tai vastapäätä olevan kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla;
2) sellaisen kiinteistön tai muun alueen omistajalla ja haltijalla, jonka rakentamiseen tai muuhun käyttämiseen päätös voi olennaisesti vaikuttaa;
3) sillä, jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa;
4) kunnalla;
5) naapurikunnalla, jonka maankäytön suunnitteluun päätös vaikuttaa;
6) museoviranomaisella, jos päätös koskee valtakunnallisesti tai maakunnallisesti merkittävää suojeltua rakennuskohdetta.

RakL:n mukaisen valitusoikeuden on näin ollen katsottava sananmuodonmukaisesti tulkittuna olevan laajempi, kuin HL:n mukaisen oikaisuvaatimusoikeuden.

Jotta oikeus muutoksenhakuun ei olisi riippuvainen siitä, tekeekö lupapäätöksen rakennusvalvontaviranomaisena toimiva toimielin vai viranhaltija, on katsottava, että mikäli muutoksenhakija on oikeutettu valittamaan rakentamislupapäätöksestä hallinto-oikeuteen, on muutoksenhakija myös oikeutettu jättämään oikaisuvaatimuksen viranhaltijan tekemästä lupapäätöksestä. Kun tässä tapauksessa oikaisuvaatimus on hallintovalituksen pakollinen esivaihe, on oikeusturvanäkökohtien vuoksi oikaisuvaatimusoikeutettujen piirin tulkittava olevan sama kuin valitusoikeutettujen piirin.

Oikaisunhakijat 1, 2 ja 3 ovat rakennuspaikan eteläisen naapuritontin ********** osaomistajia ja siten RakL 179 § :n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettuja viereisen kiinteistön omistajia. Edellä mainitun johdosta on katsottava, että heillä on oikaisuvaatimusoikeus asiassa.

Oikaisuvaatimukset on edellä mainittuun perustuen tutkittava.

Päätösehdotuksen perustelut

Sovellettavia oikeusohjeita

RakL 43 §:n 1 momentissa todetaan muun ohella, että rakentamislupa koostuu alueidenkäytöllisten edellytysten (sijoittamisen edellytykset) tarkastelusta ja olennaisten teknisten vaatimusten (toteuttamisen edellytykset) tarkastelusta.

RakL 44 §:n 1 momentin mukaan sijoittamisen edellytyksenä asemakaava-alueella on, että:
1) rakentamishanke on voimassa olevan asemakaavan mukainen;
2) rakennuskohde soveltuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden, korkeatasoisen arkkitehtuurin tai sopusuhtaisuuden vaatimukset;
3) rakennuspaikalle on käyttökelpoinen pääsytie tai mahdollisuus sellaisen järjestämiseen;
4) vedensaanti ja jätevedet voidaan hoitaa aiheuttamatta haittaa ympäristölle;
5) rakentaminen ei aiheuta haittaa naapureille eikä vaikeuta naapurikiinteistöjen rakentamista;
6) luvan myöntäminen ei vaikeuta korttelin muun osan käyttöä kaavan osoittamaan tarkoitukseen;
7) luvan hakija hallitsee koko rakennuspaikkaa.

RakL 48 §:n mukaan rakentamishankkeen toteuttamisen edellytyksenä on, että rakentamishanke täyttää 29–41 §:ssä säädetyt ja niiden nojalla asetetut olennaiset tekniset vaatimukset ottaen huomioon rakentamishankkeen vaativuus sekä rakentamishankkeeseen osallistuvat suunnittelijat ja toteuttajat.

RakL 59 §:ssä todetaan muun ohella, että kunta voi noudattaen, mitä 57 §:ssä poikkeamisesta säädetään, myöntää oikeuden poiketa vähäisessä määrin rakentamista koskevasta määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta rakentamisluvan myöntämisen yhteydessä.

RakL 57 §:n 2 momentin mukaan edellä 1 momentissa tarkoitettua lupaa [poikkeamislupa] ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:
1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

RakL 17 §:n 4 momentin mukaan rakennusjärjestyksessä olevaa määräystä ei saa soveltaa, jos yleis- tai asemakaavassa taikka Suomen rakentamismääräyskokoelmassa julkaistussa määräyksessä määrätään asiasta toisin.

RakL 196 §:n mukaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleeseen tai hyväksyttyyn kaavaan perustuvassa rakentamisessa rakennusoikeuden laskemisessa noudatetaan kerrosalaa koskevia tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Oikeudellinen arvio

Asemakaavoitetulla alueella rakentamislupaharkinta on oikeusharkintaa, jolloin haettu rakentamislupa on myönnettävä, mikäli rakentamislaissa luvan myöntämiselle asetetut edellytykset täyttyvät. Rakentamisluvan yhteydessä mahdollisesti myönnettävien vähäisten poikkeamisten osalta luvan myöntäjä voi käyttää tarkoituksenmukaisuusharkintaa.

Rakennusoikeuden osalta:

Rakentamishanke sijoittuu voimassa olevan asemakaavan 12420 mukaan asuinrakennusten korttelialueelle A. Asemakaava on tullut voimaan 6.11.2019 eli ennen RakL:n voimaan tuloa. Rakennusoikeuden laskemisessa noudatetaan tämän johdosta MRL:n kerrosalaa koskevia säännöksiä.

Rakentamislupapäätöksen mukaan tontin käytettävissä oleva rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä on 3 000 m². Rakentamishankkeessa tontin pääkäyttötarkoituksenmukaista kerrosalaa käytetään 3 140 m². Siten rakennusoikeus ylittyy n. 140 m², joka on n. 4,67 % sallitusta rakennusoikeudesta. Hakijan perustelu poikkeamiselle on hankkeen tilaohjelma, jonka avulla pyritään toteuttamaan monipuolinen jakauma senioriasukkaille tarkoitettuja kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja.

Rakentamislupapäätöksen mukaan rakentamishankkeessa käytetään lisäksi 236 m² asemakaavan sallimaa lisäkerrosalaa sekä yhteensä 132+77+39+275 m² MRL 115 §:n sallimaa kerrosalan ylitystä. Asemakaavan salliman lisäkerrosalan sekä MRL:n 115 §:n mukaisen kerrosalaylityksen saa käyttää ilman, että siitä muodostuu poikkeamista.

Toisin kuin oikaisunhakijoiden mainitsemassa korkeimman hallinto-oikeuden ennakkopäätöksessä KHO:2022:90, rakentamishanke ei perustu aiemmin myönnetylle poikkeamispäätökselle. Tässä tapauksessa asemakaavan mukaisesta rakennusoikeuden määrästä ei ole myönnetty erillistä poikkeamispäätöstä tai poikkeamislupaa. Asiassa ei siten ole kyse oikaisunhakijoiden mainitsemasta kumulatiivisesta poikkeamisesta.

Ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että ylitystä varsinaisesta rakennusoikeudesta on pidettävä vähäisenä (4,67 %). Hakija on asettanut poikkeamiselle erityisen syyn. Poikkeaminen ei johda RakL 57 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin vaikutuksiin. Erityisesti todetaan, että rakennusoikeuden vähäinen ylitys ei johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen. Vähäinen poikkeaminen on voitu myöntää eikä oikaisunhakijoiden muun ohella kerrostalojen sijoittumiseen ja etäisyyteen pientalojen tonttien rajasta liittyvät perusteet anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Tontin sisäisen rakennusalan ja parvekkeiden osalta:

Helsingin voimassa olevan rakennusjärjestyksen (2023) 7 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan rakennus saa ulottua asemakaavassa tai rakennusjärjestyksessä määrätyn tontin sisäisen rakennusrajan yli seuraavasti: erkkerit, katokset, räystäät, parvekkeet, kuistit, portaat ja muut vastaavat rakennuksen osat 1,2 metrillä.

Rakennuspaikalla voimassa olevassa asemakaavassa on kuitenkin määräys, jonka mukaan parvekkeita saa rakentaa asemakaavaan merkityn rakennusalan estämättä. Siten samasta asiasta on säännös sekä asemakaavassa että rakennusjärjestyksessä.

Ympäristö- ja lupajaosto toteaa, rakennusjärjestyksessä olevaa määräystä ei saa soveltaa, jos asemakaavassa määrätään asiasta toisin. Tässä tapauksessa asemakaavan on katsottava sallivan parvekkeiden rakentamisen rakennusjärjestystä vapaammin. Ympäristö- ja lupajaosto toteaa hakijan esittämän parvekeratkaisun olevan tältä osin voimassa olevan asemakaavan mukainen eikä sen voida katsoa aiheuttavan haittaa naapureille tai vaikeuttavan naapurikiinteistöjen rakentamista. Asemakaavan mukaan saa rakentaa eikä asiaa ole arvioitava toisin muun ohella oikaisunhakijoiden heidän tontin käyttömukavuuteen liittyvien oikaisuperusteiden johdosta.

Asemakaavassa rakennuspaikalle on osoitettu puin ja pensain istutettava alueen osa muun ohella rakennuspaikan ja oikaisunhakijoiden tontin vastaiselle rajalle. Lisäksi rakentamislupapäätökseen on otettu lupaehto, jonka mukaan naapuritonttien vastainen istutuskaista istutetaan kerroksellisesti ja käyttäen osin ikivihreitä puita ja pensaita pientalonaapureiden yksityisyyden suojaamiseksi. Lisäksi lupaehtona on, että pihasuunnitelma on toimitettava rakennusvalvonnan maisema-arkkitehdille hyvissä ajoin ennen pihatöiden aloittamista.

Ympäristö- ja lupajaosto korostaa, että kyseinen istutuskaista on oltava toteutettuna lupaehtojen ja lopullisen pihasuunnitelman mukaisesti ennen lopullista loppukatselmusta.

Autopaikkamäärän osalta:

Asemakaavamääräysten mukaan autopaikkojen vähimmäismäärä tontilla 28210/9 on: asuinkerrostalot 1 ap / 130 k-m², vieraspysäköintiä varten 1 ap / 1000 k-m², vieraspaikat tulee sijaita tontilla. Jos tontilla on kaupungin tai ARA-vuokra-asuntoja, voidaan autopaikkojen määrää näiden osalta vähentää 20 %. Rakentamislupapäätöksen mukaan asemakaavan mukainen autopaikkamäärä tontille on yhteensä 24 autopaikkaa. Rakentamislupapäätöksessä tästä asemakaavamääräysten mukaisesta autopaikkamäärästä on vähäisesti poikettu siten, että hankkeelle on osoitettu yhteensä 19 autopaikkaa.

Hakija on perustellut poikkeamista seuraavasti: Perusteluna on hankkeen luonne ARA:n erityisryhmien investointiavustusta saavana erityisryhmähankkeena. Sen asunnot on suunnattu pienituloisille ikääntyneille. Pienituloisten eläkeläisten taloudelliset mahdollisuudet auton hankkimiseen ja ylläpitoon ovat myös muita kaupunkilaisia huonommat. Hanke sijoittuu raide- ja bussiliikenteen solmukohtaan ja etäisyys ulko-ovilta lähimmälle Raidejokerin pysäkille n. 100 metriä.

Ympäristö- ja lupajaosto toteaa, että kyseistä poikkeamista asemakaavamääräyksestä on pidettävä vähäisenä. Hakija on asettanut poikkeamiselle erityisiä syitä. Rakennuspaikka sijoittuu hyvien julkisten kulkuyhteyksien äärelle pikaraitiotiepysäkin välittömään läheisyyteen eikä autopaikkamäärää koskevan vähäisen poikkeamisen ole katsottava aiheuttavan merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Vähäinen poikkeaminen on siten voitu myöntää.

Rakennuksen korkeuden osalta:

Asemakaavassa ei ole määräyksiä rakennusten korkeudesta eikä se kiellä toteuttamasta harjakattoa. Myös kerrosluvun osalta ratkaisu noudattaa asemakaavaa. Asemakaava määrää rakentamaan ylimmän kerroksen vajaana (kerrosluku IV(3/4)) ja lamellien päätyjen porrastaminen länteen on asemakaavan mahdollistama ratkaisu. Ratkaisu on myös kaupunkikuvallisesti perusteltu.

Rakennuspaikan ympäristössä on ja ollaan rakentamassa myös muita harjakattoisia rakennuksia. Rakennuspaikan naapuritontille 91-28-209-4 on myönnetty rakentamislupa (LP-091-2025-01677) hankkeelle, jossa rakennetaan viisikerroksinen harjakattoinen rakennus. Lisäksi esimerkiksi tontilla 91-28-216-2 sijaitsevat kerrostalot ovat harjakattoisia. On myös katsottava, että rakennuspaikalle toteuttava rakennus soveltuu rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää sopusuhtaisuuden vaatimukset RakL 44 §:n 1 momentin 2 kohdassa mainitun mukaisesti.

Rakentamislupapäätöksen tekemisen yhteydessä leimatun asemapiirustuksen mukaan oikaisunhakijoiden tontin luoteiskulma asettuu korkoon +25.1 ja koilliskulma korkoon +25.4. Saman asemapiirustuksen mukaan rakennuspaikan piha asettuu oikaisunhakijoiden tontin kohdalta noin korkoon +23,70…+23,50 ja lamelli B:n lounainen ja kaakkoinen nurkkapiste korkoon +23.60. Lamelli B ja rakennuspaikan piha oikaisunhakijoiden tontin kohdalla sijoittuu siis alempaan maanpinnan tasoon verrattuna oikaisunhakijoiden tontin pohjoisrajaan.

Huomioiden edellä mainittu ja istutuskaistaa koskeva lupaehto, ei rakennuksen korkeuden voida katsoa aiheuttavan haittaa oikaisunhakijoiden tontille eikä vaikeuttavan sen rakentamista siten, kuin RakL 44 §:n 1 momentin 5 kohdassa on tarkoitettu.

Muilta osin:

Kerrostalojen massoittelu, kerrosluku, sijoittuminen sekä rakentamisen ympäristöön kohdistuvat vaikutukset on arvioitu ja ratkaistu jo asemakaavavaiheessa. Asemakaavoitusvaiheeseen liittyviin oikaisuperusteisiin ei voida ottaa kantaa enää rakentamislupavaiheessa.

Rakentamislain mukaisessa lupaharkinnassa ei voida myöskään arvioida tai huomioida ympäristössä tapahtuvan rakentamisen mahdollisia vaikutuksia yksittäisen kiinteistön taloudelliseen arvostukseen eikä rakentamista koskeva lainsäädäntö tai oikeuskäytäntö suojaa rakennushankkeen naapureita näkymien menettämiseltä.

Oikaisuvaatimuksissa ei ole tuotu esiin mitään sellaista, jota ei olisi huomioitu jo lupapäätöstä tehtäessä tai jonka perusteella lupapäätöstä tulisi nyt muuttaa.

Lopputulos

Oikaisuvaatimukset hylätään.

Toimivalta

Helsingin kaupungin voimassa olevan hallintosäännön 16 luvun 2 §:n 1 momentin 8 kohdan mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunnan ympäristö- ja lupajaosto päättää maankäyttö- ja rakennuslain 21.4 §:n tarkoittamista sekä rakentamislain tarkoittamista hallintopakkoa ja oikaisuvaatimusta koskevista asioista.

Detta beslut publicerades 18.02.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta hallintovalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta valituksella se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta valituksella myös:

1) Rakentamislupaa ja sijoittamislupaa koskevassa asiassa asemakaava-alueella sekä sellaisella asemakaavoittamattomalla alueella, joka ei ole suunnittelutarvealuetta:

2) Rakentamislupaa ja sijoittamislupaa koskevassa asiassa suunnittelutarvealueella:

3) Maisematyölupaa koskevassa asiassa:

Jos päätöksen mukaisella maisematyöluvalla toteutetaan lainvoimaista asema- tai yleiskaavaa, päätökseen saa hakea muutosta:

4) Purkamislupaa koskevassa asiassa

5) Erillistä toteuttamislupaa koskevassa asiassa

Valitusaika

Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä.

Päätöksen katsotaan tulleen valitukseen oikeutettujen tietoon seitsemäntenä päivänä päätöstä koskevan kuulutuksen julkaisemisesta viranomaisen verkkosivulla.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusviranomainen

Valitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Hallinto-oikeuden aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.00–16.15.

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava

Valituksessa on ilmoitettava valittajan nimi ja kotikunta. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituksessa on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta.

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava postiosoite ja puhelinnumero, johon asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa. Valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen on allekirjoitettava valitus. Sähköistä asiakirjaa ei kuitenkaan tarvitse täydentää allekirjoituksella, jos asiakirjassa on tiedot lähettäjästä eikä asiakirjan alkuperäisyyttä tai eheyttä ole syytä epäillä.

Valitukseen on liitettävä

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään.

Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta. Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.