Virkasuhteen täyttäminen, Gymnasiet Lärkan, historian ja yhteiskuntaopin tuntiopettaja, KASKO-04-354-25

Päätös on ehdotuksen mukainen.

********** on tehnyt 9.3.2026 Helsingin kaupungin kirjaamoon saapuneen oikaisuvaatimuksen ruotsinkielisen vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen päällikön 25.2.2026 tekemästä päätöksestä (9 §), jolla ruotsinkielisen vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen päällikkö on ottanut Gymnasiet Lärkaniin historian ja yhteiskuntaopin vakinaiseen tuntiopettajan virkasuhteiseen tehtävään **********

Ruotsinkielisen vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen päällikkö on antanut asiassa lausunnon.

Kuntalain 134 §:n 1 momentin nojalla kunnanhallituksen, lautakunnan ja valiokunnan, niiden jaoston sekä niiden alaisen viranomaisen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen oikaisua.

Kuntalain 137 §:n mukaan oikaisuvaatimuksen ja kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen.

Oikaisuvaatimus on tehty määräajassa ja oikealle toimielimelle.

Hallintosäännön 14 luvun 1 §:n 2 mom. 5 kohdan mukaan, ellei toisin ole määrätty toimialajohtaja ottaa palvelukseen toimialan viranhaltijat ja työntekijät. Toimialajohtajan henkilöstöasioiden delegoineista 14.4.2025 tekemän päätökseen (§ 45) perustuen opettajan ottamisesta vakinaiseen virkasuhteeseen päättää ruotsinkielisen vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen päällikkö.

Hakuprosessista

Gymasiet Lärkaniin sijoitettu historian ja yhteiskuntaopin tuntiopettajan toistaiseksi voimassa oleva virkasuhteinen tehtävä on ollut avoinna 5.1.2026 - 20.1.2026 Helsingin kaupungin sähköisessä rekrytointijärjestelmässä sekä muissa Helsingin rekrytointikanavissa.

Määräajassa hakemuksen jätti 14 hakijaa, joista vaadittu kelpoisuus oli 11 hakijalla. Henkilökohtaiseen haastatteluun valittiin neljä hakijaa.

Muodollisen kelpoisuusvaatimuksen lisäksi hakuilmoituksessa edellytettiin opetuskokemusta molemmista aineista (historia ja yhteiskuntaoppi). Eduksi katsottiin kokemus lukio-opetuksesta molemmissa aineissa. Myös muu kokemus kouluyhteisössä, kuten esimerkiksi osallistuminen työryhmiin, kokemus kansainvälisistä projekteista ja ryhmänohjaajajana toimimisesta katsottiin eduksi. Samoin hyvä yhteistyökyky ja aloitteellisuus olivat muita ominaisuuksia, joita pidettiin ansiona.

Ruotsinkielisen vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen päällikön asiaan antaman lausunnon mukaan haastatteluun kutsuttiin ne neljä hakijaa, joilla oli eniten opetuskokemusta historiasta ja yhteiskuntaopista sekä kokemusta lukiokoulutuksesta. Haastatteluihin osallistuivat ruotsinkielisen vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen päällikkö, Gymnasiet Lärkanin rehtori sekä apulaisrehtori. Haastattelussa kaikille hakijoille esitettiin samat kysymykset.

Oikaisuvaatimuksen tekijä valittiin varasijalle.

Oikaisuvaatimuksesta

Oikaisuvaatimuksessa vaaditaan, että päätös kumotaan ja palautetaan valmisteluun hakijoiden ansioiden tarkempaa vertailua varten. Oikaisuvaatimusta perustellaan sillä, että paremmuusarviointi katsotaan puutteelliseksi ja rekrytointiprosessi ei ole ollut hakijoille puolueeton ja tasapuolinen haastattelujen osalta.

Oikaisuvaatimuksen mukaan viranomaisen on nimityspäätöksen valmistelussa tehtävä ansiovertailu. Hakijoiden ansiot tulee selostaa huolellisesti ja objektiivisesti. Ansiovertailussa on otettava huomioon hakijoiden koulutus ja työkokemus sekä muut tehtävän hoitamisen kannalta merkitykselliset, objektiivisesti ja puolueettomasti arvioitavissa olevat tiedot ja taidot, jotka voidaan katsoa ansioiksi. Ansioita arvioitaessa on otettava huomioon viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukset. Ansioita on myös vertailtava keskenään johdonmukaisesti ja tasavertaisesti. Lisäksi oikaisuvaatimuksessa tuodaan esille, että päätöksestä ei käy ilmi, onko hakijoilla aiempaa työkokemusta lukiosta, perusopetuksesta vai kummastakin, ja miten opetusansioita eri asteelta on arvotettu. Päätöksessä mainitaan vain, että kummallakin hakijalla on 4,5 vuotta työkokemusta perusopetuksesta tai lukiosta. Päätöksestä ei ilmene, miten hakijoiden opetusansioita on vertailtu suhteessa tehtävän keskeisiin vaatimuksiin. Erityisesti jää epäselväksi, miten lukio-opetuksen kokemusta on arvotettu, vaikka se mainitaan päätöksen johdantotekstissä yhtenä kolmesta arvioitavasta kriteeristä.

Lisäksi oikaisuvaatimuksessa tuodaan esille, että oikaisuvaatimuksen tekijän saamien tietojen mukaan tehtävään valittu hakija on hakenut vuonna 2024 historian ja yhteiskuntaopin määräaikaista tuntiopettajan paikkaa Gymnasiet Lärkanissa. Tässä hakuprosessissa oikaisuvaatimuksen tekijä katsottiin olevan ansioitunein hakija. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että olisi johdonmukaista, että päätöksessä verrattaisi erityisesti ansioita, joita hakijat ovat saaneet vuoden 2024 hakuprosessin jälkeen.

Oikaisuvaatimuksen tekijä tuo lisäksi esille, että haastatteluun osallistui oikaisuvaatimuksen tekijän nykyinen esihenkilö sekä lukion vararehtori, jotka tuntevat hänen työnsä käytännössä useamman vuoden ajalta. Sen sijaan tehtävään valittu hakija ei ole työskennellyt samassa työyhteisössä, jolloin hänen osaltaan arviointi on voinut perustua pääosin haastattelutilanteessa syntyneeseen kuvaan, johon hän on selkeästi voinut vaikuttaa varasijalle jäänyttä hakijaa enemmän. Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että haastattelutilanne ei ole ollut hakijoille tasapuolinen on erityisen ongelmallista, jos ansioituneisuuden arviointi perustuu vahvasti juuri siinä saatuun käsitykseen hakijoista.

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, että ansioituneempi hakija tuli sivuutetuksi ja että tässä tilanteessa syntyy syrjintäolettama.

Oikaisuvaatimuksen tekijän perustelut ilmenevät tarkemmin liitteenä olevasta oikaisuvaatimuksesta.

Lainsäädännöstä

Lain kunnan ja hyvinvointialueen viranhaltijasta 6 §:n 1 momentin mukaan virkasuhteeseen ottamisen yleisistä perusteista säädetään perustuslaissa. Perustuslain 125 §:n 2 momentin mukaan yleiset nimitysperusteet julkisiin virkoihin ovat taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto. Lisäksi virkasuhteeseen otettavalla on oltava erikseen säädetty tai kunnan päättämä erityinen kelpoisuus. Opettajan kelpoisuudesta säädetään opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetussa asetuksessa.

Taidolla tarkoitetaan lähinnä koulutuksen tai työkokemuksen avulla hankittuja tietoja ja taitoja. Kyvyllä viitataan yleisesti tuloksellisen työskentelyn edellyttämiin henkilön ominaisuuksiin, kuten luontaiseen lahjakkuuteen, järjestelykykyyn, aloitteellisuuteen ja muihin vastaaviin tehtävän hoitamisen kannalta tarpeellisiin kykyihin. Koetetulla kansalaiskunnolla tarkoitetaan yleisessä kansalaistoiminnassa saatuja viran hoidon kannalta merkityksellisiä ansioita sekä nuhteetonta käytöstä. Yleisiä nimitysperusteita on tulkittava yhdessä asianomaisen viran yleisiin ja erityisiin kelpoisuusehtoihin.

Hakijoita perustuslain 125 §:n 2 momentin perusteella vertailtaessa on nimitysperusteita oikeuskäytännön mukaan arvioitava kokonaisuutena, jossa koulutuksen ja työkokemuksen ohella on otettava huomioon myös hakijan viran hoitamisen kannalta merkitykselliset henkilökohtaiset ominaisuudet (KHO 2005:44).

Opetustoimen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista annetun asetuksen (986/1998, jäljempänä myös kelpoisuusasetus) 10 §:n 1 momentin mukaan lukion aineenopetusta on kelpoinen antamaan henkilö, joka on suorittanut

1) ylemmän korkeakoulututkinnon;

2) yhdessä opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot sekä syventävät opinnot tutkinnon pääaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 120 opintopistettä, ja kussakin muussa opetettavassa aineessa aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat perus- ja aineopinnot yliopiston oppiaineessa tai siihen rinnastettavassa kokonaisuudessa, laajuudeltaan vähintään 60 opintopistettä;

3) vähintään 60 opintopisteen tai 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Yhdenvertaisuuslain 8 §:n 1 momentin mukaan ketään ei saa syrjiä iän, alkuperän, kansalaisuuden, kielen, uskonnon, vakaumuksen, mielipiteen, poliittisen toiminnan, ammattiyhdistystoiminnan, perhesuhteiden, terveydentilan, vammaisuuden, seksuaalisen suuntautumisen tai muun henkilöön liittyvän syyn perusteella.

Laki naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta 8 §:n 1 momentin mukaan työnantajan menettelyä on pidettävä tässä laissa kiellettynä syrjintänä, jos työnantaja työhön ottaessaan taikka tehtävään tai koulutukseen valitessaan syrjäyttää henkilön, joka on ansioituneempi kuin valituksi tullut toista sukupuolta oleva henkilö, jollei työnantajan menettely ole johtunut muusta hyväksyttävästä seikasta kuin sukupuolesta taikka jollei menettelyyn ole työn tai tehtävän laadusta johtuvaa painavaa ja hyväksyttävää syytä.

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Hallintolain 6 §:n mukaan viranomaisen on kohdeltava hallinnossa asioivia tasapuolisesti sekä käytettävä toimivaltaansa yksinomaan lain mukaan hyväksyttäviin tarkoituksiin. Viranomaisen toimien on oltava puolueettomia ja oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään nähden. Niiden on suojattava oikeusjärjestyksen perusteella oikeutettuja odotuksia.

Asian arviointi

Oikaisuvaatimuksen tekijä katsoo, ettei ansiovertailua olisi tosiasiallisesti tehty.

Tehtävään valittu on toimittamansa hakemuksen mukaan filosofian maisteri (valmistumisvuosi 2006). Hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Hän on suorittanut tutkinnon sivuaineena yhteiskuntaopin opinnot (laajuudeltaan 35 opintoviikkoa, mikä vastaa 60 opintopistettä). Lisäksi hän on suorittanut historian opinnot tutkinnon pääaineena (laajuudeltaan 87 opintoviikkoa). Tehtävään valittu täyttää kelpoisuusasetuksessa vaaditun muodollisen kelpoisuuden. Hän on toiminut historian ja yhteiskuntaopin lehtorina perusopetuksen yläluokilla 19,5 vuoden ajan. Hän täyttää siten hakuilmoituksella ilmoitetun edellytyksen edellytettiin opetuskokemusta molemmista aineista. Tehtävään valitulla on hakuilmoituksella eduksi luettavana seikkana mainittua muuta kokemusta kouluyhteisössä. Hänellä on monipuolista kokemusta muun muassa luokanvalvojana, tasa-arvoryhmän toiminnan aloitteentekijänä sekä johtoryhmän jäsenenä.

Oikaisuvaatimuksen tekijä on toimittamansa hakemuksen mukaan filosofian maisteri (valmistumisvuosi 2022). Hän on suorittanut opettajan pedagogiset opinnot. Hän on suorittanut historian opinnot tutkintonsa pääaineena (160 opintopistettä) sekä yhteiskuntaopin opinnot tutkinnon sivuaineena (60 opintopistettä). Oikaisuvaatimuksen tekijä täyttää siten kelpoisuusasetuksessa vaaditun muodollisen kelpoisuuden. Hän on toiminut historian ja yhteiskuntaopin opettajana lukiosta noin 4,5 vuoden ajan. Hän täyttää siten hakuilmoituksella ilmoitetun edellytyksen edellytettiin opetuskokemusta molemmista aineista. Lisäksi hänellä on muuta työkokemusta ennen valmistumistaan, mikä ilmenee liitteenä olevasta hakemuksesta. Oikaisuvaatimuksen tekijä valittiin varasijalle. Oikaisuvaatimuksen tekijällä on hakuilmoituksella eduksi luettavana seikkana mainittua kokemusta lukio-opetuksesta molemmista aineista.

Liitteenä olevan lausunnon mukaan haastattelussa kaikille hakijoille esitettiin samat kysymykset. Lausunnon mukaan oikaisuvaatimuksen tekijä kuvaili haastattelussa hyvin, kuinka hän suunnittelisi ja toteuttaisi tietyn oppitunnin jossakin kyseessä olevista oppiaineista lukion opetussuunnitelman pohjalta. Lausunnon mukaan, myös tehtävään valittu henkilö suoriutui erittäin perusteellisesti ja hyvin samasta tehtävästä, eli kuvaili lukion opetussuunnitelman pohjalta, kuinka hän suunnittelisi ja toteuttaisi tietyn oppitunnin jossakin kyseisistä opetettavista aineista. Lisäksi hän pystyi kuvaamaan hyvin konkreettisesti, millainen opettajan rooli lukiossa on ja kuinka hän lähes 20 vuoden opetuskokemuksellaan toteuttaisi tämän tehtävän. Valittu henkilö antoi haastattelussaan kauttaaltaan monipuolisempia vastauksia verrattuna oikaisuvaatimuksen tekijään ja osoitti kokeneempaa suhtautumista opettajan rooliinsa ja laajempaa näkemystä ammatillisesta täydennyskoulutuksesta.

Tehtävään valitulla on myös huomattavasti pidempi ja monipuolisempi kokemus erilaisista tehtävistä koulussa, muun muassa luokanvalvojana, tasa-arvoryhmän toiminnan aloitteentekijänä sekä johtoryhmän jäsenenä. Lisäksi hänen suosittelijansa, nykyinen esihenkilö, vahvisti haastattelun aikana saadun kuvan ja tuki valitun omaa kuvaustaan siitä, että hän on työskennellyt nykyisessä koulussaan monipuolisesti ja oma-aloitteisesti. Lausunnon mukaan ero valitun ja oikaisuvaatimuksen tekijän välillä syntyi, kun haastateltavat saivat esittää haastattelussa omia kysymyksiään. Ruotsinkielisen vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen päällikkö, joka osallistui haastatteluihin yhdessä rehtorin ja apulaisrehtorin kanssa, ei tuntenut ketään haastateltavista. Hän ei myöskään ollut mukana oikaisuvaatimuksessa viitatussa aiemmassa hakuprosessissa.

Ylimpien laillisuusvalvojien ratkaisukäytännön perusteella virkaan nimittävällä on harkintavaltaa muun ohella sen suhteen, miten virkaan kuuluvien tehtävien asettamia vaatimuksia ja hakijoiden ansioita painotetaan. Tämä koskee myös esimerkiksi hakijoiden koulutuksen, työkokemuksen sekä viran tehtäviin perehtyneisyyden keskinäistä painotusta hakijoita vertailtaessa(AOA sij. 5.10.2017, dnro EOAK/3992/2017). Vertailua ei voida pitää virheellisenä tai puutteellisena yksinomaan siksi, että nimitysperusteita tai ansioita olisi mahdollista painottaa ja vertailla myös toisin kuin nimittävä viranomainen on tehnyt.

Valintamenettely on aina itsenäinen prosessi, jossa hakijoita arvioidaan kyseisen haun hakuilmoituksessa asetettujen valintaperusteiden ja viran tehtävien pohjalta. Siten sillä, että oikaisuvaatimuksen tekijä on tuonut esille tulleensa aiemmin valituksi tehtävään, ei ole merkitystä.

Sekä valittu että oikaisuvaatimuksen tekijä täyttävät kelpoisuusvaatimukset. Tämän osalta heidän ansioituneisuudessaan ei ole merkityksellistä eroa. Valitulla on oikaisuvaatimuksen tekijään verrattuna huomattavasti pidempi työkokemus. Huomattavasti pidempi työkokemus voidaan ottaa huomioon siten suoraan perustuslain 125 §:n mukaisena nimitysperusteena. Oikeuskäytännössä on katsottu, että selvästi pidempi ja laajempi työkokemus voi olla ratkaiseva tekijä kokonaisharkinnassa. Päättäjän lausunnon mukaan valitun ja oikaisuvaatimuksen tekijän välille syntyi eroa haastattelussa. Haastattelusta saatu vaikutelma on yksi valinnassa huomioon otettava seikka.

Työnantajalla on laaja harkintavalta valita kenet tahansa kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista. Harkintavalta ilmenee muun muassa viranomaisen oikeutena määritellä viran työtehtävät, painottaa nimitysperusteita tehtävien mukaisesti sekä päättää siitä, mikä merkitys viranhakijoiden erilaisille ansioille on annettava. Ansioita arvioitaessa on otettava huomioon viran tai tehtävän kelpoisuusvaatimukset ja muut etukäteen vahvistetut valintaperusteet sekä konkreettiset tehtävät. Työnantajalla on näissä rajoissa oikeus painottaa hakijoiden joukosta sellaisia ansioita, joiden se katsoo parhaiten edistävän työtehtävien hoitamista. Ruotsinkielisen vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen päällikön tekemän päätöksen mukaan työkokemuksen, koulutuksen sekä haastatteluista ilmenevien seikkojen kokonaisarvioinnin perusteella parhaat edellytykset tehtävän menestykselliseen hoitamiseen on ollut valitulla hakijalla.

Esittelijä toteaa, kuten päällikön lausunnossa ja päätöksessäkin on todettu, että valinta on perustunut kokonaisharkintaan. Kokonaisharkinnassa arvioidaan, kenellä kelpoisuusvaatimukset täyttävistä hakijoista on taito, kyky ja koeteltu kansalaiskunto huomioon ottaen parhaat edellytykset hoitaa virkaa. Esittelijä katsoo ruotsinkielisen vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen päällikön valinneen kokonaisarvion perusteella ansioituneimmiksi arvioimansa hakijan kyseiseen haettavana olleeseen virkasuhteiseen tehtävään. Oikaisuvaatimuksen tekijää ei ole syrjitty valinnassa.

Oikaisuvaatimuksessa esitetyt perusteet eivät anna aihetta päätöksen muuttamiseen. Ruotsinkielisen vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen päällikkö on harkintansa mukaan voinut valita koulutuksen, työkokemuksen ja haastattelussa ilmenevien seikkojen kokonaisarvioinnin perusteella parhaiten tehtävään soveltuvaksi arvioimansa hakijan. Oikaisuvaatimuksen tekijä ei ole esittänyt sellaisia seikkoja, jotka osoittaisivat, että ruotsinkielisen vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen päällikkö olisi käyttänyt harkintavaltaansa muuhun kuin mihin se tässä asiassa on ollut käytettävissä. Päätös on syntynyt oikeassa järjestyksessä, päätöksentekijä ei ole ylittänyt toimivaltaansa, eikä päätös ole muutoinkaan lainvastainen.

Esittelijä esittää edellä lausuttuun, ruotsinkielisen vapaan sivistystyön ja lukiokoulutuksen päällikön päätökseen ja lausuntoon viitaten, että oikaisuvaatimus hylätään.

Detta beslut publicerades 21.04.2026

VALITUSOSOITUS

Tähän päätökseen haetaan muutosta kunnallisvalituksella.

Valitusoikeus

Päätökseen saa hakea muutosta kunnallisvalituksella vain se, joka on tehnyt alkuperäistä päätöstä koskevan oikaisuvaatimuksen.

Mikäli alkuperäinen päätös on oikaisuvaatimuksen johdosta muuttunut, saa tähän päätökseen hakea muutosta kunnallisvalituksella myös

Valitusaika

Kunnallisvalitus on tehtävä 30 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Valitus on toimitettava fyysisesti tai postitse valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä ennen valitusviranomaisen aukioloajan päättymistä. Valitus on toimitettava sähköisesti valitusviranomaiselle viimeistään valitusajan viimeisenä päivänä.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.

Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.

Tiedoksisaantipäivää ei lueta valitusaikaan. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa valituksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.

Valitusperusteet

Kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että

Valittajan tulee esittää valituksen perusteet ennen valitusajan päättymistä.

Valitusviranomainen

Kunnallisvalitus tehdään Helsingin hallinto-oikeudelle.

Valitus tehdään ensisijaisesti hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa: https://asiointi.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet

Hallinto-oikeuden asiointiosoite on:

Valituksen muoto ja sisältö

Valitus on tehtävä kirjallisesti. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.

Valituksessa on ilmoitettava:

Valituksessa on lisäksi ilmoitettava valittajan nimi ja yhteystiedot. Jos puhevaltaa käyttää valittajan laillinen edustaja tai asiamies, myös tämän yhteystiedot on ilmoitettava. Yhteystietojen muutoksesta on valituksen vireillä ollessa ilmoitettava viipymättä hallintotuomioistuimelle.

Valituksessa on ilmoitettava myös se postiosoite ja mahdollinen muu osoite, johon oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat voidaan lähettää (prosessiosoite). Mikäli valittaja on ilmoittanut enemmän kuin yhden prosessiosoitteen, voi hallintotuomioistuin valita, mihin ilmoitetuista osoitteista se toimittaa oikeudenkäyntiin liittyvät asiakirjat.

Oikaisuvaatimuksen tekijä saa valittaessaan oikaisuvaatimuspäätöksestä esittää vaatimuksilleen uusia perusteluja. Hän saa esittää uuden vaatimuksen vain, jos se perustuu olosuhteiden muutokseen tai oikaisuvaatimuksen tekemisen määräajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan.

Valitukseen on liitettävä:

Oikeudenkäyntimaksu

Muutoksenhakuasian vireillepanijalta peritään oikeudenkäyntimaksu sen mukaan kuin tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) säädetään. Markkinaoikeuden ensimmäisenä asteena käsittelemässä asiassa maksu peritään riippumatta asian lopputuloksesta.

Mikäli hallinto-oikeus muuttaa valituksenalaista päätöstä muutoksenhakijan eduksi, oikeudenkäyntimaksua ei peritä.

Pöytäkirja

Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.

Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/

Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.

Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.

Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.