Tarveselvitys, Kontulan kirjaston ja yhteisötalon yhteistila, kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala
Kontulan kirjaston ja yhteisötalon yhteistila Aapelinkulman tarveselvitys
Päätös
Kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta päätti Kontulan kirjaston ja yhteisötalon yhteistila Aapelinkulman tarveselvityksestä.
Käsittely
Asian aikana kuultavina olivat kirjaston johtaja Anu Satukangas ja arkkitehti Eva Geitel. Asiantuntijat poistuivat kuulemisensa jälkeen kokouksesta.
Päätös on ehdotuksen mukainen.
Kontulan kirjaston ja yhteisötalon yhteistila Aapelinkulma toimii Kontulan alueen asukkaiden kohtaamispaikkana ja olohuoneena. Tila mahdollistaa erilaista yhteistä tekemistä, jonka avulla ylläpidetään ja rakennetaan alueen yhteisöllisyyttä, esimerkiksi erilaiset tapahtumat, monipuolisen ryhmätoiminnan, kädentaitoihin liittyvät harrastukset, digituen sekä yhteisen ruuanlaiton.
Aapelinkulman toimintaa ja tapahtumia järjestetään Kontulan kirjaston ja yhteisötalon yhteistyönä. Kontulan kirjasto tuo tilaan kirjaston toimintaa tukevaa tapahtumatoimintaa sekä digitukea. Kirjaston tapahtumatoimintaa on esimerkiksi koululaisille suunnattu kirjavinkkaus, kirjailijavierailut sekä erilaiset keskustelutilaisuudet. Tila mahdollistaa joustavasti erilaiset kirjojen ympärille rakennettujen tapahtumakokonaisuuksien kehittämisen ja järjestämisen, esimerkiksi ruoanlaiton ja keittokirjojen ympärille rakentuvat tilaisuudet. Aapelinkuma tarjoaa myös uusia mahdollisuuksia kirjailijavierailuille ja kirjailijatapaamisille.
Digituen osalta Aapelinkulman tiloilla on merkittävä rooli alueellisen digitaalisen tuen järjestämisessä. Kirjaston nykyiset tilat eivät pysty vastaamaan suureen tarpeeseen ja Aapelinkulma lisää alueellisesti tarvittavan digituen määrää. Aapelinkulmasta löytyy asiakastietokoneita, joita voi lainata ja käyttää tilassa sekä saada apua laitteiden ja ohjelmien käytössä.
Aapelinkulma tulee toimimaan kotipesänä myös Kontulan kulttuuriostari -hankkeessa löydetyille uusille toimintamuodoille ja yhteisöllisyydelle. Kontulan kulttuuriostari-hanke on toiminut yhteisöllisenä kulttuurin ja kaupunkikehityksen alustana, joka on tuonut ihmisiä yhteen, tukenut paikallista luovuutta ja vahvistanut Kontulan moniäänistä identiteettiä. Kontulan kulttuuriostari on antanut tukea erikokoisten, Kontulan ostoskeskuksen alueella toteutettavien kulttuuritapahtumien ideoinnissa ja organisoinnissa, voimistaen entisestään Kontulan vilkasta kulttuurielämää. Erityisesti se on kannustanut uusia ihmisiä ja tahoja ottamaan osaa tapahtumajärjestämiseen matalalla kynnyksellä.
Kontulan kulttuuriostari -hanke on mahdollistunut osallistuvan budjetoinnin kautta, OmaStadi-rahoituksella. Hankkeesta opittuja käytänteitä ja verkostoja on tarkoitus kehittää edelleen. Kulttuuriostaritoimintaa halutaan jatkaa pitkälle tulevaisuuteen ja sille on suuri tarve alueella. Vuonna 2025 yli 130 asukasta oli mukana järjestämässä tapahtumia Kontulan ostarilla. Ostari on monen mielestä turvaton paikka, ja asukkaita osallistava tapahtumatoiminta tuo iloa ja turvallisuudentunnetta alueelle.
Aapelinkulman tilat tulevat olemaan laajasti maksutta asukaskäytössä. Tilat ovat varaamon kautta varattavissa erilaisiin asukastilaisuuksiin, esimerkiksi erilaisiin juhliin, asukkaiden omiin tapahtumiin ja kokouksiin.
Tilaa pystytään hyödyntämään erityyppisten kirjaston tulevaisuuden toimintamuotojen testaamiseen ja kokeilemiseen pienessä mittakaavassa. Kontulan kirjasto siirtyy tulevaisuudessa alueelle rakennettavaan Kontula-taloon. Aapelinkulma mahdollistaa uuden tyyppisten toimintatapojen pilotointia ja kokeilua ennen varsinaista hanketta. Tilassa voidaan harjoitella Kontula-talon toimintaa yhteistyössä muiden kaupungin alueellisten palveluntuottajien kanssa. Kontula-talon hanke kuuluu kaupunkiuudistushankkeen alueelliseen ohjelmaan.
Alueellinen tarkastelu
Kontulan ostoskeskuksen alue ja Aapelinkulma sijoittuvat Mellunkylän kaupunkiuudistusalueelle, Itä-Helsingin kehittämisvyöhykkeelle sekä yleiskaavaa tarkentavan suunnittelun alueelle. Vuonna 2024 Aapelinkulman 15 min saavutettavuusalueella (kävellen) asui 16 967 asukasta, joista nuoria (9–17-vuotiaita) oli 1 643 ja yli 60 vuotiaita 4 145 henkeä. Vuonna 2038 Kontula-talon 15 minuutin saavutettavuusalueella (kävellen) asuu ennusteen mukaan 16 785 asukasta, joista nuoria (9–17-vuotiaita) on 1 547 ja yli 60-vuotiaita 3 654 henkilöä. Kontulan vieraskielisten osuus (48 %) on Helsingin osa-alueista suurin.
Aapelinkulman tila on hyvin saavutettavissa julkisilla liikennevälineillä. Kontulan metroasemalle on 230 m. Tila sijoittuu Kontulan kirjaston ja nuorisotalon läheisyyteen ja avautuu osittain kirjaston edessä olevalle aukiolle. Aapelinkulman toiminnassa voidaan hyödyntää myös ympäröiviä ulkotiloja, erityisesti kesäisin. Aapelinkulman sijainti lisää turvallisuutta rauhattomalla alueella Kontulan ostoskeskuksen alueella. Kaupungin palveluiden laajempi läsnäolo alueella rauhoittaa kirjaston ja nuorisotalon ympäristöä ja tekee siitä turvallisemman alueen liikkua myös lapsille.
Kontulan alueen asukkaissa on tyytymättömyyttä Kontulan ostoskeskuksen alueen nykytilanteeseen. Ostoskeskus koetaan yleisilmeeltään epäsiistiksi sekä osittain turvattomaksi. Asukaskyselyissä ja asukastilaisuuksissa Helsingin kaupungilta on kaivattu konkreettisia toimia asian ratkaisemiseksi. Kontulan ostoskeskuksen alue vaatii korjaustoimenpiteitä ja koko aluetta halutaan kehittää Helsingin kaupungin näkökulmasta palvelemaan aluetta ja sen asukkaita nykytilannetta paremmin.
Aapelinkulman kaupunkiuudistustavoitteena on ehkäistä alueellista eriytymistä, lisätä päihteettömiä kohtaamispaikkoja ja osallistaa asukkaita ostoskeskuksen suunnitteluun. Tämä vahvistaa alueen yhteishenkeä ja turvallisuuden tunnetta. Tällaista tilaa ei Kontulassa vielä ole.
Strategia
Helsingin kaupungin päivitetyn strategian mukaan toimialat työskentelevät yhdessä, toimialarajat ylittävästi alueiden eriytymisen estämiseksi, segregaation torjumiseksi ja eriarvoisuuden vähentämiseksi ottaen työhön mukaan myös kolmannen sektorin toimijat. Onnistuminen vaatii mukaan kaupunkilaiset ja kaupunkilaisten yhteisöt. Aapelinkulma luo rakenteet paikalliselle yhteisölliselle toiminnalle ja mahdollistaa toimialat ylittävän yhteistyön yhteistyössä asukkaiden kanssa sekä asukkaiden omaehtoisen toiminnan tilassa.
Strategiassa tuodaan myös esiin, kuinka jokaisella helsinkiläisestä koulusta valmistuvalla nuorella tulee olla sellainen luku-, kirjoitus- ja laskutaito sekä yleissivistys, joilla pärjää jatko-opinnoissa ja työelämässä. Toimiessaan kirjaston lisätilana, Aapelinkulma mahdollistaa erilaista toimintaa ja tapahtumaa, esimerkiksi koululaisten kirjavinkkausta, joka tukee tätä tavoitetta.
Hankkeen kustannukset ja laajuus
Aapelinkulman tila ovat laajuudeltaan noin 331 htm2 (297,5 hym2). Kaupunkiympäristön toimialan arvioima tilan arvonlisäveroton kokonaisvuokra on 28,88 e/htm2/kk, 114 729 e/vuosi. Kirjastopalvelulle kohdistuvan tilavuokran osuus on 57 364,5 e/vuosi. Tilakustannus käyttäjälle muodostuu kaupunkiympäristön toimialan vuokranantajalle maksamasta tilavuokrasta sekä kaupunkiympäristön toimialan perimästä yleiskustannuksesta. Vuokrasopimuksen kesto on 10 vuotta.
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimialan osalta toiminnan käynnistämiskustannukset koostuvat käyttäjän hankintoina toteutettavista laite- ja irtokalustehankinnoista. Tässä hankkeessa käynnistämiskustannuksiin varataan noin 200 000 euroa, joka ei sisällä tieto- ja viestintäteknologian
kustannuksia. Hankkeen arvioitu valmistuminen on syyskuussa 2026.
Osallistaminen
Kulttuurin ja vapaa-ajan toimiala on sitoutunut kehittämään palveluita yhdessä asukkaiden kanssa. Kirjasto on pitänyt toukokuussa 2025 osallistavan työpajan, jossa Aapelinkulmaan liittyviä toiveita ideoitiin maalaamalla niitä kaikkien nähtäväksi tilan ikkunoihin. Loppuvuoden 2025 aikana Kulttuuriostari-hanke järjesti yleisölle lisää avoimia tapahtumia Aapelinkulman vielä remontoimattomassa sisätilassa. Tapahtumissa paikalla olleilta saatiin tilaisuuksista hyvää palautetta; hanke koetaan vaikuttavaksi ja tarpeelliseksi Kontulan yhteisölle.
Valmistuttuaan Aapelinkulma tilana toimii Kontulan alueen kehittämisen osallistamisen mahdollistajana. Tiloissa tullaan järjestämään erilaisia osallistavia työpajoja sekä keskustelutilaisuuksia erityisesti ostoskeskuksen kehittymisestä tulevaisuudesta sekä Kontula-talon roolista ja toiminnallisesta sisällöstä asiakkaiden näkökulmasta. Aapelinkulman oma toiminta kehittyy osana Kontulan alueen kehittämisen vuorovaikutteista prosessia.
Vaikutusten arviointi (lapsivaikutukset)
Aapelinkulma mahdollistaa lapsille ja nuorille turvallisen ja maksuttoman ympäristön, jonka toiminta tukee psyykkistä, sosiaalista ja emotionaalista hyvinvointia erityisesti vapaa-ajalla. Parhaimmillaan se voi kaventaa hyvinvointi- ja osallisuuseroja. Lapsille ja nuorille tarjotaan mahdollisuuksia osallistua toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen, mikä tukee muun muassa YK:n lapsen oikeuksien sopimusta. Osallisuus vahvistaa toimijuutta, itsetuntoa ja yhteisöön kiinnittymistä. Aapelinkulman toiminta tähtää myös monisukupolvisen toiminnan vahvistamiseen, millä voi olla positiivisia vaikutuksia perheiden ja yhteisöjen hyvinvointiin.
Aapelinkulman palveluja lapsille ovat esimerkiksi kirjavinkkaus sekä lasten tapahtumat. Sijainti kirjaston ja nuorisotalon läheisyydessä mahdollistaa palvelujen monipuolisen yhteistyön ja tapahtumien ja toiminnan kehittämisen lapsia ja nuoria ajatellen. Nuorisotalon nuorten on mahdollista työskennellä treamer-sovelluksen kautta tiloissa toteuttaen esimerkiksi nuorisokahvila-toimintaa ja avustavia tehtäviä tapahtumissa. Kesällä toiminta leviää ympäröiviin ulkotiloihin.
Aapelinkulman tilan tavoitteena on luoda alueelle asukkaiden omaa tilaa, joka kokoaa kirjaston ja yhteisöpalvelun palveluita ja alueen asukkaita saman katon alle. Tärkeää on luoda edellytykset tilan omistajuudelle myös asukkaiden näkökulmasta osallistamisen kautta. Tavoitteena on luoda rakenteita, joissa eri-ikäisten äänet ovat yhtä tärkeitä ja asukasryhmien rinnakkain elämistä voidaan edistää. Osallistamisen lähtökohta on Kontulan alueen ominaispiirteiden ja hyvän tunnistamisesta: miten yhdenvertaisesti tuotetaan hyvää alueen asukkaille.
Detta beslut publicerades 06.02.2026
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.