Oppilaaksiottoalueen muutos 1.8.2027 alkaen, Itäkeskuksen ja Myllypuron alue
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielisen jaoston päätös Myllypuron peruskoulun, Itäkeskuksen peruskoulun, Hertsikan ala-asteen koulun ja Herttoniemen yhteiskoulun oppilaaksiottoalueen muuttamisesta 1.8.2027 alkaen
Päätös
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti seuraavasti:
Myllypuron peruskoulun, Itäkeskuksen peruskoulun, Hertsikan ala-asteen koulun ja Herttoniemen yhteiskoulun oppilaaksiottoalueita sekä näihin liittyviä esi- ja perusopetuksen oppilaaksiottoalueita muutetaan vaiheittain 1.8.2027 alkaen liitteen 1 mukaisesti.
Itäkeskuksen peruskoulun ja Myllypuron peruskoulun välinen esi- ja perusopetuksen oppilaaksiottoalueiden välinen raja on 1.8.2027 alkaen seuraava:
Itäkeskuksen peruskoulun ja Myllypuron peruskoulun raja kulkee Myllypuron peruspiirin pienalueiden 4545 ja 4548 välistä. Se raja kulkee ensin Alakiventietä pitkin kääntyen Pikajuoksijanpolun suuntaisesti Myllypuron liikuntapuistoon ja siitä edelleen puistoalueen pohjoisreunaa pitkin aina Halistentielle saakka. Raja jatkaa Halistentien yli jakaen Myllypuron pienalueen 4542 kahteen osaan Myllylääninpolun suuntaisen asuinalueiden väliin jäävän puistoalueen kohdalta.
Hertsikan ala-asteen ja Herttoniemen yhteiskoulun oppilaaksiottoalueen raja Viilarintieltä siirretään vastaamaan suurpiirien välistä rajaa 1.8.2029 alkaen esiopetuksen oppilaaksiottoalueiden osalta ja 1.8.2030 perusopetuksen oppilaaksiottoalueiden osalta. Muutoksen jälkeen Myllypuron peruspiiriin kuuluvat Karhukallion ja Karhunkaatajan alueet sekä Roihupellon osa-alue kuuluvat kokonaisuudessaan Itäkeskuksen peruskoulun ja siihen liittyvään esiopetuksen oppilaaksiottoalueisiin.
Turvallisen koulumatkan varmistaminen jokaiselle koululaiselle on tärkeää koulupiiriuudistuksia tehtäessä. Jaosto edellyttää selvitettävän keinoja kiinnittää erityistä huomiota turvallisen koulumatkan takaamiseen kaikille Itäkeskuksen peruskoulun oppilaille.
Rusettipuistoon ja Itäkeskuksen peruskouluun tullaan aiempaa enemmän myös Myllypuron suunnalta. Lapsivaikutusten arvioinnissa suositellaan päiväkodin ja koulun editse kulkevan kevyen liikenteen raitin toteuttamista etupainotteisesti turvallisten reittien varmistamiseksi. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suomenkielinen jaosto kehottaa toteuttamaan kevyen liikenteen raitin etupainotteisesti.
Jaosto pyytää kiinnittämään huomiota väistötilan välituntijärjestelyihin. Jaosto kannustaa pohtimaan eri ikäisten (1.-9.lk) oppilaiden erilaisia tarpeita esimerkiksi mahdollistamalla omat välituntialueet tai portaittaiset välituntivuorot sekä toivoo piha-alueiden suunnittelussa ja varustelussa huomioitavan turvallisuus, valvottavuus, yhteisöllisyys, liikunnallisuus ja pihan monipuolinen käyttö oppimis- ja leikkimistilana.
Jaosto kehottaa toimialaa jatkossa huomioimaan asukkaiden osallistamisen jo suunnitteluvaiheessa, kun oppilaaksiottoalueita muutetaan. Oikea-aikainen ja selkeä viestintä tukee päätöksenteon hyväksyttävyyttä vahvistaen samalla kaupunkilaisten koettua osallisuutta. Asukkaiden kuulemisessa ja osallistamisessa käytettyä keinovalikoimaa on voitava laajentaa asukkailta saadun palautteen perusteella.
Jaosto pyytää toimialaa huomioimaan oppilaiden kielivalintojen jatkuvuuden ja kielivalikoiman monipuolisuuden kaikissa kouluissa, joita oppilaaksiottoalueen muutokset koskevat.
Jaosto korostaa, että Itäkeskuksen koulun perusparannus ja laajennus luovat hyvät edellytykset tilojen monipuoliselle käytölle. Yhdessä muiden kehittämishankkeiden kanssa tämä mahdollistaa entistä laadukkaamman liikunta-, kieli ja muun painotetun opetuksen sekä monipuolisen harrastamisen koko yhteisölle.
Käsittely
Vastaehdotus:
Maria Aarnilinna: Lisätään päätösehdotuksen loppuun:
Turvallisen koulumatkan varmistaminen jokaiselle koululaiselle on tärkeää koulupiiriuudistuksia tehtäessä. Jaosto edellyttää selvitettävän keinoja kiinnittää erityistä huomiota turvallisen koulumatkan takaamiseen kaikille Itäkeskuksen peruskoulun oppilaille.
Kannattaja: Nicholas Walters
Vastaehdotus:
Nina Miettinen: Lisätään päätösehdotuksen loppuun:
Rusettipuistoon ja Itäkeskuksen peruskouluun tullaan aiempaa enemmän myös Myllypuron suunnalta. Lapsivaikutusten arvioinnissa suositellaan päiväkodin ja koulun editse kulkevan kevyen liikenteen raitin toteuttamista etupainotteisesti turvallisten reittien varmistamiseksi. Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suomenkielinen jaosto kehottaa toteuttamaan kevyen liikenteen raitin etupainotteisesti.
Kannattaja: Laura Rissanen
Vastaehdotus:
Nina Miettinen: Lisätään päätösehdotuksen loppuun:
Jaosto pyytää kiinnittämään huomiota väistötilan välituntijärjestelyihin. Jaosto kannustaa pohtimaan eri ikäisten (1.-9.lk) oppilaiden erilaisia tarpeita esimerkiksi mahdollistamalla omat välituntialueet tai portaittaiset välituntivuorot sekä toivoo piha-alueiden suunnittelussa ja varustelussa huomioitavan turvallisuus, valvottavuus, yhteisöllisyys, liikunnallisuus ja pihan monipuolinen käyttö oppimis- ja leikkimistilana.
Kannattaja: Laura Rissanen
Vastaehdotus:
Kaisa Eskola: Lisätään päätösehdotuksen loppuun:
Jaosto kehottaa toimialaa jatkossa huomioimaan asukkaiden osallistamisen jo suunnitteluvaiheessa, kun oppilaaksiottoalueita muutetaan. Oikea-aikainen ja selkeä viestintä tukee päätöksenteon hyväksyttävyyttä vahvistaen samalla kaupunkilaisten koettua osallisuutta. Asukkaiden kuulemisessa ja osallistamisessa käytettyä keinovalikoimaa on voitava laajentaa asukkailta saadun palautteen perusteella.
Kannattaja: Maria Aarnilinna
Vastaehdotus:
Nicholas Walters: Lisätään päätösehdotuksen loppuun:
Jaosto pyytää toimialaa huomioimaan oppilaiden kielivalintojen jatkuvuuden ja kielivalikoiman monipuolisuuden kaikissa kouluissa, joita oppilaaksiottoalueen muutokset koskevat.
Kannattaja: Mitro Kutvonen
Vastaehdotus:
Mitro Kutvonen: Lisätään päätösehdotuksen loppuun:
Jaosto korostaa, että Itäkeskuksen koulun perusparannus ja laajennus luovat hyvät edellytykset tilojen monipuoliselle käytölle. Yhdessä muiden kehittämishankkeiden kanssa tämä mahdollistaa entistä laadukkaamman liikunta-, kieli ja muun painotetun opetuksen sekä monipuolisen harrastamisen koko yhteisölle.
Kannattaja: Laura Rissanen
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti yksimielisesti hyväksyä Maria Aarnilinnan, Nina Miettisen, Kaisa Eskolan, Nicholas Waltersin ja Mitro Kutvosen vastaehdotukset.
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää seuraavasti:
Myllypuron peruskoulun, Itäkeskuksen peruskoulun, Hertsikan ala-asteen koulun ja Herttoniemen yhteiskoulun oppilaaksiottoalueita sekä näihin liittyviä esi- ja perusopetuksen oppilaaksiottoalueita muutetaan vaiheittain 1.8.2027 alkaen liitteen 1 mukaisesti.
Itäkeskuksen peruskoulun ja Myllypuron peruskoulun välinen esi- ja perusopetuksen oppilaaksiottoalueiden välinen raja on 1.8.2027 alkaen seuraava:
Itäkeskuksen peruskoulun ja Myllypuron peruskoulun raja kulkee Myllypuron peruspiirin pienalueiden 4545 ja 4548 välistä. Se raja kulkee ensin Alakiventietä pitkin kääntyen Pikajuoksijanpolun suuntaisesti Myllypuron liikuntapuistoon ja siitä edelleen puistoalueen pohjoisreunaa pitkin aina Halistentielle saakka. Raja jatkaa Halistentien yli jakaen Myllypuron pienalueen 4542 kahteen osaan Myllylääninpolun suuntaisen asuinalueiden väliin jäävän puistoalueen kohdalta.
Hertsikan ala-asteen ja Herttoniemen yhteiskoulun oppilaaksiottoalueen raja Viilarintieltä siirretään vastaamaan suurpiirien välistä rajaa 1.8.2029 alkaen esiopetuksen oppilaaksiottoalueiden osalta ja 1.8.2030 perusopetuksen oppilaaksiottoalueiden osalta. Muutoksen jälkeen Myllypuron peruspiiriin kuuluvat Karhukallion ja Karhunkaatajan alueet sekä Roihupellon osa-alue kuuluvat kokonaisuudessaan Itäkeskuksen peruskoulun ja siihen liittyvään esiopetuksen oppilaaksiottoalueisiin.
Helsingin kaupungin koulujen palveluverkon tarkastelu pohjautuu koulutuspoliittisiin linjauksiin (kaupunginhallitus 30.3.2015 § 339), suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnittelun periaatteisiin (Kasvatus ja koulutus lautakunta 3.3.2020, HEL 2020-001225) sekä kaupungin strategiaan.
Oppilaaksiottoalueella toteutuu lapsen varhaiskasvatus, esiopetus ja perusopetus lähipalveluna. Palveluverkon kehittämisessä tarkastellaan alueellista palvelutarvetta, palvelutarjontaa ja käytettävissä olevia tilaresursseja sekä huomioidaan, että koulujen koko on tasainen ja mahdollistaa laadukkaan opetuksen järjestämisen. Tilojen käytön ja investointien määrän tulee tukea opetuksen järjestämistä laadukkaasti ja taloudellisesti.
Hertsikan ala-asteen koulun ja Herttoniemen yhteiskoulun nykyiset oppilaaksiottoalueet ulottuvat sekä kaakkoisen että itäisen suurpiirin alueelle. Oppilaaksiottoalueita muutetaan vastaamaan suurpiirirajoja suomenkielisen varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen palveluverkkosuunnittelun periaatteiden mukaisesti. Samalla Itäkeskuksen peruskoulun ja Myllypuron peruskoulun oppilasmääriä tasataan siten, että molemmissa kouluissa voidaan toteuttaa monipuolista opetusta ja käytettävissä olevia tiloja hyödynnetään suunniteltujen oppilasmäärien mukaisesti.
Oppilasmäärien kehitystä on arvioitu väestöennusteen avulla. Päätöksessä on otettu huomioon myös asuntopoliittinen lausunto sekä oppilaiden ja huoltajien näkemykset muutoksesta koulujen toiminnan järjestämisen, yhtenäisen opinpolun, tilakapasiteetin ja väestöennusteen asettamien reunaehtojen puitteissa.
Alueen väestöennuste
Itäisessä suurpiirissä Itäkeskuksen peruskoulun ja Myllypuron peruskoulun oppilaaksiottoalueilla sekä Karhukallion alueella asuu tällä hetkellä noin 1600 perusopetuksen oppilasta. Alueen oppilasmäärän ennustetaan laskevan noin 1400 oppilaaseen ennustekauden loppuun eli vuoteen 2039 mennessä.
Ennustekaudella varhaiskasvatusikäisten määrä kasvaa Myllypuron alueella nykyisestä noin 700 lapsesta noin 850 lapseen. Esiopetusikäisten määrä vähenee ennustekauden alkupuolella ja palaa nykyiselle tasolle ennustekauden loppuun mennessä. Alueen oppilasmäärä on sopiva kahdelle peruskoululle. Syksyllä 2025 Myllypuron peruskoulun oppilasmäärä oli 1018 ja Itäkeskuksen peruskoulun oppilasmäärä oli 408. Alueen kasvun ennustetaan jatkuvan Myllypuron ja Itäkeskuksen täydentämisrakentumisen ja Karhukallion rakentumisen myötä ennustekauden jälkeen.
Oppilaaksiottoalueiden rajojen muuttaminen
Esi- ja perusopetuksen oppilaaksiottoalueita esitetään muutettavaksi siten, että Puu-Myllypuron ja Karhukallion alueet liitetään osaksi Itäkeskuksen peruskoulun ja esiopetuksen oppilaaksiottoalueita. Ehdotetulla rajauksella sekä Myllypuron peruskoulun että Itäkeskuksen peruskoulun alueella on riittävä määrä varhaiskasvatus- ja esiopetuspaikkoja.
Esi- ja perusopetuksen oppilaaksiottoalueiden muutos esitetään vaiheistettavaksi (Liite 1).
1. Ensimmäisessä vaiheessa Itäkeskuksen peruskoulun ja Myllypuron peruskoulun välinen raja muutetaan Viilarintien itäpuolella 1.8.2027 alkaen.
2. Toisessa vaiheessa Viilarintien länsipuolinen alue siirretään Itäkeskuksen peruskoulun oppilaaksiottoalueeseen. Esiopetuksen osalta muutos tulee tältä osin voimaan 1.8.2029, kun uusi Myllytuvan päiväkoti rakennus valmistuu ja tiloissa voidaan järjestää esiopetusta lähialueen lapsille. Perusopetuksen osalta muutos tulee voimaan 1.8.2030, jolloin lapset voivat siirtyä tutun esiopetusryhmän kanssa uusiin Itäkeskuksen peruskoulun tiloihin.
Oppilaalla on mahdollisuus käydä aloittamansa koulun luokka-asteet loppuun. Oppilailla on oikeus halutessaan vaihtaa muutoksen voimaan tultua oman oppilaaksiottoalueen kouluun. Tällöin myös sisaruksilla on mahdollisuus käydä samaa koulua.
Lapsivaikutusten arviointi
Lapsivaikutusten arviointi on tehty laajana arviointina. Asiantuntija-, tilasto ja tutkimustietoa on valmistelun osana täydennetty osallistiedolla. Osana valmistelua on kuultu oppilaita, henkilökuntaa, huoltajia ja alueen asukkaita. Arviointiin on osallistunut asiantuntijoita kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, kaupunkiympäristön toimialalta sekä kaupungin kanslian aluerakentamisyksiköstä ja kaupunkitietopalveluista.
Lapsivaikutusten arviointi perustuu voimassa oleviin esi- ja perusopetuksen oppilaaksiottamisen kriteereihin. Arvio palvelutarpeen kehityksestä perustuu ennustetietoon tulevasta väestöstä ja osallistumisasteesta. Arvioinnissa on huomioitu alueen liikennesuunnittelu ja ennakoitu rakentaminen. Vaikutusten toteutumista seurataan arvioiden vuosittaisia väestöennusteita ja toteutuneita oppilasmääriä. Vaikutuksia arvioidaan myös esimerkiksi hyödyntämällä asiakas- ja kouluterveyskyselyitä. Muutosprosessin arvioinnissa pilotoidaan uutta asiakastyytyväisyyden keräämisen mallia.
Lapsivaikutusten arviointi tehtiin arvioimalla vaihtoehtoja, joista (1) oppilaaksiottoalueiden rajoja ei muutettaisi ollenkaan, (2) muutos toteutettaisiin ehdotuksen mukaan ja (3) noudatettaisiin huoltajien ehdotusta, josta nykyinen Karhunkaatajan alue säilyisi Hertsikan ala-asteen koulun ja Herttoniemen yhtenäiskoulun oppilaaksiottoalueissa tai suurpiirirajaa muutettaisiin.
Osallistaminen ja yhteisvalmistelu
Itäkeskuksen peruskoululla järjestettiin 14.1.2025 tilaisuus, jossa oppilaaksiottoalueiden muutoksia pohdittiin yhdessä alueen huoltajien kanssa. Kutsu tilaisuuteen lähetettiin huoltajille koulujen Wilman kautta ja päiväkodeissa sähköpostitse. Kutsussa oli mukana linkki videoesitykseen, jossa muutoksen keskeinen sisältö oli kuvattu. Tilaisuudessa oli paikalla kasvatuksen ja koulutuksen toimialan edustajien lisäksi noin 25 huoltajaa. Suurin osa osallistujista olivat Myllypuron ja Karhunkaatajan alueiden lasten huoltajia. Työpajamuotoisessa tilaisuudessa huoltajat saivat tuoda oman näkemyksensä esiin oppilaaksiottorajojen muutosehdotuksesta. Huoltajat esittivät huolensa koulumatkojen pidentymisestä, totuttujen koulumatkojen muuttumisesta ja pitivät tärkeänä, että naapurustot kuuluvat kokonaisuudessaan samaan oppilaaksiottoalueeseen.
Itäkeskuksen peruskoulun, Myllypuron peruskoulun ja Hertsikan ala-asteen koulun oppilaat ovat kouluillaan keskustelleet oppilaaksiottorajojen muutoksista. Oppilaiden lausunnon muutoksista antoivat koulujen oppilaskunnat. Oppilaiden mielestä koulun sopiva koko edesauttaa oppilaiden ja opettajien tuttuutta ja hyvää vuorovaikutusta. Koulun sopiva koko tuo rauhaa ja tilaa toiminnalle. Sisaruksia toivottiin samaan kouluun. Oppilaiden mukaan suomen kielen oppiminen sujuu nopeammin, kun koulussa on enemmän suomea äidinkielenään puhuvia oppilaita. Kaikkien koulujen kohdalla pohdittiin koulumatkan sopivaa pituutta.
Ehdotetusta muutoksesta pyydettiin lausunto Helsingin kaupungin kanslian asumisen yksiköltä. Asumisen yksikön linjauksen yhteenvedossa todetaan, että Puu-Myllypuron ja Karhukallion alueiden liittäminen Itäkeskuksen oppilaaksiottoalueeseen tasapainottaa oppilaaksiottoalueita. Asuntopoliittisesta ja sosiaalisen kestävyyden näkökulmasta muutos on kannatettava.
Itäkeskuksen peruskoulun henkilöstön yhteistoimintakäsittely järjestettiin 11.2.2026. Hertsikan ala-asteen ja Myllypuron peruskoulun henkilöstöjen yhteistoimintakäsittelyt pidettiin 25.2.2026. Itäkeskuksen peruskoulun henkilöstö koki päätösesityksen hyvänä asiana. Myllypuron peruskoulun henkilöstön keskuudessa nousi huoli siitä, että alueellinen eriytyminen saattaa heidän koulussaan vahvistua. Hertsikan ala-asteen koulun henkilöstö totesi, että muutos ei vaikuta koulun henkilöstöön eikä heillä näin ollen ole lausuttavaa muutoksesta.
Itäkeskuksen peruskoulun (liite 2), Myllypuron peruskoulun (liite 3), Hertsikan ala-asteen koulun (liite 4) ja Herttoniemen yhteiskoulun (liite 5) johtokunnilta pyydettiin lausunto muutokseen liittyen. Johtokunnat puoltavat muutosta ja oppilasmäärien tasaamista alueen koulujen välillä. Lisäksi Myllypuron peruskoulun johtokunta ehdottaa muutoksen tekemistä vasta Itäkeskuksen peruskoulun uudisrakennuksen valmistuttua ja tarkennusta ehdotettuun oppilaaksiottoalueiden rajaan. Hertsikan ala-asteen koulun johtokunta kiinnittää huomiota Karhunkaatajan alueen alueidentiteettiin ja esittää muutoksen vaiheistamista ja Karhunkaatajan alueen irrottamisen päätöksestä selvittämistä. Herttoniemen yhteiskoulun johtokunta pitää muutosta Karhunkaatajan alueen osalta valitettavana, mutta perusteltuna.
Lapsivaikutuksen arvioinnin eri vaihtoehtojen vertailu
Vertailtaessa kolmen eri vaihtoehdon lapsivaikutuksia, päätösehdotuksessa toteutuu lasten oikeuksien näkökulma parhaiten. Oppilasmäärältään tasapainoiset ja samaa kokoluokkaa olevat koulut toteuttavat osaltaan lapsen oikeutta laadukkaaseen perusopetukseen.
Vaihtoehtoja laadittaessa ja vertailtaessa on tarkasteltu asukkaiden ja henkilöstön asukastilaisuuteen ehdotuksia koskien alueiden rajoja ja muutoksen aikatauluttamista. Päätösehdotuksessa koulujen ennustetut oppilasmäärät jakautuvat paremmin käytettävissä olevien tilaresurssien mukaisesti. Lisäksi oppilasmäärän tasaisempi jakaantuminen koulujen välillä turvaa molemmilla kouluilla monipuolisemmat ja tasapuolisemmat koulutusmahdollisuudet. Mikäli muutosta ei tehdä Myllypuron peruskoulun tilat eivät vastaa palvelutarvetta. Toisaalta Itäkeskuksen peruskoulun oppilasmäärä jää alhaiseksi suhteessa tilaresursseihin ja sillä voi myös olla vaikutuksia opetustarjonnan monipuolisuuteen. Rajan suunnittelussa on painotettu maantieteellisten naapurustojen yhtenäisyyttä. Koska oppilailla on oikeus käydä koulua siinä koulussa, jossa on aloittanut koulunsa, muutoksen vaikutus näkyy viiveellä koulujen oppilasmäärissä. Tilojen tarkoituksenmukaisen käytön näkökulmasta muutos on ajoitettu alkamaan mahdollisimman pian.
Muutosehdotus edistää lapsen edun ensisijaisuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisuuden tavoitteita sekä parantaa lapsen oikeutta oppimiseen, kehittymiseen sekä osallisuuteen. Muutosehdotuksen myötä pystytään tarjoamaan molemmissa kouluissa yhtä monipuolista opetustarjontaa kaikille oppilaille.
Karhunkaatajan alueella asuu nyt noin 35 ala-asteikäistä lasta. Koulumatka pitenee oleellisesti nykyisen Karhunkaatajan alueella itäisen ja kaakkoisen suurpiirin rajalla asuvilla pienimmillä oppilailla, jotka nykyisin käyvät osan koulupolustaan Hillerikujan toimipisteen koulua. Koulumatkan muutos ei ole merkittävä oppilailla, jotka käyvät koulua Hertsikan ala-asteen koulun Ahmatien toimipisteessä tai Herttoniemen yhteiskoulua. Pisimmät koulumatkat uusien oppilaaksiottorajojen tullessa voimaan on joillakin Viilarintien pohjoispuolella Myllypurossa asuvilla oppilailla.
Lapsivaikutusten arvioinnissa on esitetty yksityiskohtaiset arviot eri näkökulmien toteutumisesta ja vaikutuksista (Liite 6).
Toimivalta
Helsingin kaupungin hallintosäännön mukaan jaostojen tehtävänä on oman kieliryhmänsä osalta päättää perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta (hallintosääntö 15 luku 2 §).
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto 10.03.2026 § 3
Päätös
Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päätti panna asian pöydälle.
Käsittely
Pöydällepanoehdotus:
Nicholas Walters: Pyydän asian pöydälle
Kannattaja: Maria Aarnilinna
Kasvatus- ja koulutuslautakunta päätti yksimielisesti panna asian pöydälle.
Esittelijä
Lisätiedot
Heini Valppu-Virenius, varhaiskasvatuksen aluepäällikkö
puhelin: 310 62508, heini.valppu-virenius@hel.fi
Viivi Snellman, johtava arkkitehti
puhelin: 310 22378, viivi.snellman@hel.fi
Detta beslut publicerades 17.04.2026
OHJEET OIKAISUVAATIMUKSEN TEKEMISEKSI
Tähän päätökseen tyytymätön voi tehdä kirjallisen oikaisuvaatimuksen. Päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla tuomioistuimeen.
Oikaisuvaatimusoikeus
Oikaisuvaatimuksen saa tehdä
- se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen)
- kunnan jäsen.
Oikaisuvaatimusaika
Oikaisuvaatimus on tehtävä 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.
Oikaisuvaatimuksen on saavuttava Helsingin kaupungin kirjaamoon määräajan viimeisenä päivänä ennen kirjaamon aukioloajan päättymistä.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi postitse, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, seitsemän päivän kuluttua kirjeen lähettämisestä. Kunnan jäsenen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemän päivän kuluttua siitä, kun pöytäkirja on nähtävänä yleisessä tietoverkossa.
Mikäli päätös on annettu tiedoksi sähköisenä viestinä, asianosaisen katsotaan saaneen päätöksestä tiedon, jollei muuta näytetä, kolmen päivän kuluttua viestin lähettämisestä.
Tiedoksisaantipäivää ei lueta oikaisuvaatimusaikaan. Jos oikaisuvaatimusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, joulu- tai juhannusaatto tai arkilauantai, saa oikaisuvaatimuksen tehdä ensimmäisenä arkipäivänä sen jälkeen.
Oikaisuvaatimusviranomainen
Viranomainen, jolle oikaisuvaatimus tehdään, on Helsingin kaupungin kasvatus- ja koulutuslautakunta.
Oikaisuvaatimusviranomaisen asiointiosoite on seuraava:
Suojattu sähköposti: https://securemail.hel.fi/
Käytäthän aina suojattua sähköpostia, kun lähetät henkilökohtaisia tietojasi.
Muistathan asioinnin yhteydessä mainita kirjaamisnumeron (esim. HEL 2021-000123), mikäli asiasi on jo vireillä Helsingin kaupungissa.
Sähköpostiosoite: | helsinki.kirjaamo@hel.fi |
Postiosoite: | PL 10 |
00099 HELSINGIN KAUPUNKI | |
Käyntiosoite: | Pohjoisesplanadi 11-13 |
Puhelinnumero: | 09 310 13700 |
Kirjaamon aukioloaika on maanantaista perjantaihin klo 08.15–16.00.
Oikaisuvaatimuksen muoto ja sisältö
Oikaisuvaatimus on tehtävä kirjallisena. Myös sähköinen asiakirja täyttää vaatimuksen kirjallisesta muodosta.
Oikaisuvaatimuksessa on ilmoitettava
- päätös, johon oikaisuvaatimus kohdistuu
- miten päätöstä halutaan oikaistavaksi
- millä perusteella päätöstä halutaan oikaistavaksi
- oikaisuvaatimuksen tekijä
- millä perusteella oikaisuvaatimuksen tekijä on oikeutettu tekemään vaatimuksen
- oikaisuvaatimuksen tekijän yhteystiedot
Pöytäkirja
Päätöstä koskevia pöytäkirjan otteita ja liitteitä lähetetään pyynnöstä. Asiakirjoja voi tilata Helsingin kaupungin kirjaamosta.