Valtuustoaloite, esteettömyysosaamisen parantaminen Helsingissä

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta päätti antaa kaupunginhallitukselle esittelijän ehdotuksesta poiketen valtuutettu Maija Karhusen ja 24 muun valtuutetun esteettömyysosaamisen parantamista koskevasta valtuustoaloitteesta seuraavan lausunnon:

”Aloitteessa esitetään, että Helsingissä varmistetaan esteettömyysasiamiehen tai esteettömyysasiantuntijan viran resurssit ja osaaminen; kaupungin henkilöstön osaamista esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioimisessa lisätään sekä esteettömyys- ja saavutettavuustyön vastuutahot, raportointi ja omistajuus määritellään selkeämmin. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta pitää esteettömyyden ja saavutettavuuden turvaamista tärkeänä yhdenvertaisuuden varmistamiseksi.

Esteettömyystyön asiantuntijuus ja vastuutahot

Aloitteessa todetaan, että Helsingissä on puutteita esteettömyydessä ja saavutettavuudessa, eivätkä kaikki kaupunkilaiset ole yhdenvertaisessa asemassa palvelujen käyttäjinä.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta toteaa, että kaupunki on uudelleenorganisoinut esteettömyystyötään siten, että esteettömyyden huomioiminen on osana toimialojen omia rakenteita, prosesseja ja päätöksentekoa. Asiantuntemusta hyödynnetään useilla toimialoilla, ja esteettömyystyöryhmä kokoaa ja yhteensovittaa työtä. Helsingin sisäisen ja poikkihallinnollisen esteettömyystyöryhmän tehtävänä on muun muassa seurata esteettömyyslinjausten mukaisia toimenpiteitä, lisätä tietoisuutta esteettömyyden merkityksestä asukkaiden hyvinvoinnille ja terveydelle sekä koordinoida ja edistää kaupungin esteettömyystyötä (esteettömyystyöryhmän asettaminen 5.12.2025, § 158). Esteettömyystyöryhmä keskittyy pääasiassa rakennetun ympäristön esteettömyyskysymyksiin, mutta tämän lisäksi on huomioitava esimerkiksi sosiaalisen vuorovaikutuksen, aistiympäristön ja digitaalisten palvelujen esteettömyys ja saavutettavuus.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta pitää tärkeänä, että vastuut, asiantuntijatuki, seuranta ja raportointi kuvataan riittävän täsmällisesti ja että toimintamallin toimivuutta arvioidaan käytännössä. Työryhmän asiantuntijuuden varmistaminen YK:n vammaissopimuksen mukaisesti on tärkeää. Esteettömyyden edistämisessä tulee tehdä tiivistä yhteistyötä vammais- ja vanhusneuvostojen sekä muiden sidosryhmien kanssa. Esteettömyyden ja saavutettavuuden edistäminen edellyttää yhteistyötä, selkeitä menettelytapoja ja sitä, että saavutettavuuden ja esteettömyyden näkökulmat sisällytetään koko kaupungin toimintaan. Esteettömyydestä hyötyvät vammaisten ihmisten lisäksi pitkäaikaissairaat, ikääntyvät ihmiset, lapset, lapsiperheet sekä kaikki kaupunkilaiset jossain elämäntilanteessa.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta pitää tärkeänä laajaa, poikkihallinnollista esteettömyyden edistämistä toimialojen rakenteissa ja prosesseissa.

Lisäksi sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta kehottaa selkeästi nimeämään vastuutahot, joille esteettömyyden seuranta, raportointi ja valvonta kuuluvat, koskien myös kaupungin omien esteettömyysohjeiden noudattamista, sekä kuvaamaan prosessit, joilla seuranta, raportointi ja valvonta tapahtuvat. Lautakunta pitää tarpeellisena, että vastuutaholla on yhteystiedot, johon eri sektoreiden työntekijät ja kaupunkilaiset voivat olla yhteydessä esteettömyysasioihin liittyen.

Henkilöstön osaaminen

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta pitää aloitteen mukaisesti tärkeänä, että kaupungin henkilöstöllä on riittävä osaaminen esteettömyyden ja saavutettavuuden huomioimiseksi. Lautakunnan näkemyksen mukaan henkilöstön osaamista voidaan vahvistaa esimerkiksi yhteisellä koulutuksella ja tarvittaessa tehtäväkohtaisella perehdytyksellä. Esteettömyyskoulutusta tarjotaan henkilöstölle työaikana. Koulutuksen tulee lisätä ymmärrystä siitä, miten esteettömyys, saavutettavuus sekä erilaiset liikkumisen ja toimintakyvyn esteet vaikuttavat kaupunkilaisten mahdollisuuksiin käyttää palveluja.

Sosiaali- ja terveyspalveluissa esteettömyyteen ja saavutettavuuteen vaikutetaan ensisijaisesti tarjoamalla yksilöllisiä palveluja, jotka lisäävät itsenäisyyttä, yhdenvertaisuutta ja poistavat esteitä. Tällaisia palveluja ovat esimerkiksi liikkumista tai asumista tukevat palvelut, joita voidaan myöntämisperusteiden täyttyessä järjestää sosiaalihuoltolain tai vammaispalvelulain perusteella. Vammaispalvelulain perusteella voidaan myöntämisperusteiden täyttyessä järjestää myös henkilökohtaista apua. Henkilöstön osaaminen varmistetaan riittävällä perehdytyksellä, joka voi sisältää myös palvelujen tarkastelua käyttäjän näkökulmasta käsin. Ammattilaisten osaamisen varmistamisen rinnalla on tärkeää hyödyntää myös palvelujen käyttäjien kokemustietoa, jotta esteettömyyteen liittyvät haasteet osataan tunnistaa palvelujen käyttäjien näkökulmasta.

Aloitteen mukaan vuonna 2025 voimaan tullut esteettömyysdirektiivi asettaa uusia vaatimuksia Helsingin esteettömyystyölle. Esteettömyysvaatimusten tavoitteena on edistää erityisesti vammaisten henkilöiden, mutta myös esimerkiksi ikäihmisten mahdollisuuksia itsenäiseen asiointiin myös digitaalisten palvelujen käyttäjinä. Helsinki on viime vuosina panostanut digitaalisten palvelujen saavutettavuuteen. Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta korostaa, että toimiala turvaa mahdollisuuden asioida myös muulla tavoin kuin digitaalisesti niille, jotka sitä tarvitsevat. Apua digitaalisten palveluiden käyttämiseen tulee olla riittävästi tarjolla. Helsingin kaupungin digitaaliset palvelut tehdään mahdollisimman helppokäyttöisiksi ja siten, että ne täyttävät tarvittavat saavutettavuuden vaatimukset.

Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta kannattaa tavoitetta vahvistaa esteettömyyden ja saavutettavuuden osaamista koko kaupungissa. Työn tulee kehittyä osana kaupungin yhteisiä rakenteita ja toimialojen välistä yhteistyötä.

Terveys- ja hyvinvointivaikutusten arviointi

Esteettömyyden ja saavutettavuuden parantamisella arvioidaan olevan myönteisiä terveys- ja hyvinvointivaikutuksia erityisesti vammaisille ja ikääntyneille henkilöille sekä heille, joiden palvelujen käyttöä erilaiset esteet voivat vaikeuttaa. Osaamisen vahvistaminen voi parantaa palvelujen yhdenvertaista saatavuutta, tukea itsenäistä asiointia ja osallisuutta sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja.”