Hankesuunnitelma, Sörnäisen metroaseman laituritason perusparannus, liikenneliikelaitos

Esitys on ehdotuksen mukainen.

Sörnäisten metroaseman laituritason talotekniikan ja paloturvallisuuden perusparannus on välttämätön korjausinvestointi, joka parantaa metro- ja matkustajaliikenteen turvallisuutta, sekä pitää Sörnäisten metroaseman toimintavarmana vuosikymmeniä eteenpäin.

Hanke toteutetaan Junatien metrosillan uusimisen aiheuttaman liikennekatkon aikana. Keskittämällä useamman kohteen hankkeet samalle liikennekatkolle pystytään vähentämään matkustajille aiheutuvia haittoja.

Hankkeen strategiasidonnaisuus

Helsingin kaupunkistrategiassa 2025–2029 todetaan Helsingin liikennejärjestelmän nojautuvan ensisijaisesti joukkoliikenteeseen ja että joukkoliikenteen houkuttelevuus kehittyy positiivisesti. Lisäksi kaupunkistrategiassa todetaan, että kaupungin turvallisuutta vaalitaan reagoimalla herkästi ja ennalta estävästi turvallisuutta uhkaaviin ilmiöihin ja tilanteisiin.

Hankkeen toteuttaminen tukee näitä kaupunkistrategian tavoitteita.

Kaupunkistrategiassa todetun mukaisesti työmaiden tulee aiheuttaa mahdollisimman vähän haittaa kaupunkilaisille. Liikkumista vaikeuttavien hankkeiden jaksottaminen, töiden nopeuttamiseen vaikuttavien toimien toteuttaminen, työmaiden aikaisten liikennejärjestelyjen toimivuuteen panostaminen sekä läpimenoaikojen lyhentämiseen kytketyt kannustimet ovat strategiassa todetut keskeiset keinot haittojen vähentämiseksi.

Hankkeen suunnittelussa ja toteuttamistavassa on huomioitu nämä kaupunkistrategian tavoitteet työmaiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi.

Hankkeen lähtökohdat ja tavoitteet

Sörnäisten metroasema sijaitsee keskellä tiiviistä kaupunkirakennetta ja merkittävässä liikenteen solmukohdassa Kallion ja Alppiharjun kaupunginosissa ja on ollut käytössä vuodesta 1984 lähtien. Metroasema on Vaasanpuistikon, Helsinginkadun ja Torkkelinmäen alle sijoittuva luola-asema, joka palvelee Suomen tiheimmin asuttuja kaupunginosia. Aseman asiakastiloihin kuuluvat laituritaso, lippuhalli liiketiloineen sekä maanpäälliset sisäänkäynnit. Vuonna 2025 päivittäisiä käyttäjiä oli 33.700, joka tekee asemasta metroverkoston kolmanneksi käytetyimmän.

Sörnäisten metroaseman lippuhallitaso sekä yleisösisäänkäynnit peruskorjattiin vuosien 2021–2023 aikana. Vuonna 2024 käynnistynyt asemamuuntamon ja rataerotinkojeistolaitteiden uusiminen valmistuu vuoden 2026 aikana. Nyt päätettävänä olevan hankkeen ja samanaikaisesti toteutettavan laituritason tasonvaihtolaitteiden uusimisen myötä Sörnäisten metroasemaan ei ennakoida kohdistuvan merkittäviä muita peruskorjaustarpeita lähivuosina.

Nykyisellään Sörnäisten metroaseman laituritason yleisilme on kulunut ja nuhjuinen ja aseman talotekniset järjestelmät ovat pääosin käyttöikänsä päässä. Aseman palotekniset ratkaisut ovat vanhanaikaisia, eivätkä ole tämän hetken paloturvallisuustason mukaisia. Nykyinen taso perustuu rakennusluvan mukaiseen tekniseen tasoon. Palotilanteessa laituritason poistumisturvallisuus on tällä hetkellä puutteellinen savukaasujen mahdollisesti kulkeutuessa matkustajien poistumisreiteille.

Rautatientorin metroaseman paloturvallisuuden parantamishankkeesta saatuja kokemuksia on hyödynnetty hankkeen paloteknisissä suunnitteluratkaisuissa ja riskienhallinnassa.

Sörnäisten metroaseman laituritason peruskorjauksen taustaksi on laadittu rakennushistoriallinen inventointi ja konseptisuunnitelma, jotka ovat ohjanneet arkkitehtisuunnittelua. Näin on pyritty tunnistamaan metroaseman ominaispiirteet, kuten arkkitehtuuri ja muotokieli. Matkustajien näkökulman, kuten aseman selkeyden, turvallisuuden, esteettömyyden ja viihtyisyyden huomioimiseen on hyödynnetty matkustajakyselyä ja sidosryhmähaastatteluja.

Tavoitteet

Hankkeen tavoitteena on varmistaa aseman toimintavarmuus sekä parantaa palo- ja poistumisturvallisuutta ja viihtyisyyttä. Lopputuloksena laituritason talotekniset järjestelmät on uusittu, asemaan liittyvät paineentasaus- ja poistumiskuilut peruskorjattu, palotekniset järjestelmät modernisoitu ja liitetty valvontajärjestelmiin, tilat ovat rakennusmääräysten mukaisia sekä väestönsuojalaitteet (VSS) ja -tilat on kunnostettu raporttien mukaisesti. Aseman poistumisturvallisuus on hankkeen jälkeen yhdessä pelastuslaitoksen kanssa määritellyllä tasolla, joka perustuu nykyaikaiseen poistumistieturvallisuusohjeeseen.

Hankkeen tavoitteena on säilyttää aseman tunnistettava identiteetti, vahvistaa sen tunnusomaisia piirteitä sekä kehittää positiivista matkustajakokemusta mm. valaistuksen, akustoinnin ja opastuksen avulla.

Hankkeen toteuttaminen

Hanke toteutetaan vuosien 2027–2028 aikana siten, että metroliikenteeseen vaikuttavat työvaiheet ajoitetaan toteutettavaksi Junatien metrosillan uusimisen aiheuttaman liikennekatkon ajalle. Hankkeen toteutus kestää kaikkiaan noin 12 kuukautta.

Toteutus aloitetaan vuoden 2027 ensimmäisellä neljänneksellä.

Hankkeessa toteutetaan paloturvallisuutta parantavina asioina metrotunneliin sijoittuvat automaattiset savunohjausovet, liukuportaan alaosaan savusulkuna toimiva lasiseinä automaattiovineen sekä laiturialueen ja rata-alueen reunaan, tunnelin kattoon sijoittuvat savuotsarakenteet. Vastaavat toimenpiteet toteutettiin Rautatientorin metroasemalle vuonna 2024. Rautatientorin paloturvallisuushankkeesta poiketen tämän peruskorjaushankkeen yhteydessä uusitaan myös laiturialueen talotekniikka ja VSS-laitteistot sekä peruskorjataan asemaan liittyvät kolme paineentasaus- ja poistumiskuilua ja niiden tekniikka.

Hankkeessa on tarkoitus vahvistaa aseman laituritason alkuperäistä arkkitehtonista identiteettiä. Erityisesti Sörnäisten metrotunnelin seinille laajennettava keltainen väri kirkastaa ja vahvistaa aseman identiteettiä. Valaistussuunnittelun keinoin luodaan matkustajien yleisilmeeltään hämäräksi kokemalle laituritasolle muutos valoisampaan, turvallisempaan ja viihtyisämpään suuntaan.

Hankesuunnitelmassa on alustavasti varauduttu taiteen toteuttamiseen noin 100.000 eurolla. Taideteoksen toteutusmahdollisuus tarkentuu Helsingin taidemuseon (HAM) kanssa käytävien jatkokeskustelujen perusteella.

Hankkeen yhteydessä toteutetaan vastaavat tarvittavat tekniset perusparannustoimet metroaseman ilmanvaihto- ja poistumistiekuiluille kuin mitä tehdään metron kuilujen teknisen peruskorjauksen hankkeessa muille metron kuiluille. Aiemmin nämä kuilut oli sisällytetty metrokuilujen peruskorjaushankkeeseen, mutta töiden sujuvan toteutuksen ja yhteensovituksen näkökulmasta asemaan kiinteästi liittyvät kuilut on tarkoituksenmukaista siirtää toteutettavaksi osana laituritason peruskorjaushanketta.

Sörnäisten metroasemalla tehdään samassa yhteydessä myös
laituritasolle johtavien tasonvaihtolaitteiden uusinta, joka toteutetaan laitteiden pitkien toimitusaikojen takia erillisenä hankkeena. Hankkeessa uusitaan laituritasolle johtavat liukuportaat ja vinohissit.

Hankkeen toteutustapa ja -ajankohta on yhteensovitettu kaupunkiyhteisesti huomioiden tiedossa olevat muut merkittävästi liikkumiseen vaikuttavat suunnitellut ja toteutettavat hankkeet. Myös HSL:n järjestämän, metroa korvaavan joukkoliikenteen toteuttamisen edellytykset on huomioitu eri hankkeiden jaksottamisessa ja Junatien metrosillan uusimishankkeen aiheuttamien poikkeusliikennejärjestelyjen suunnittelussa.

Vaikutukset metroliikenteelle

Sörnäisten metroaseman laituritason perusparannusta ei voida toteuttaa ilman liikennekatkoa, joten matkustajille aiheutuvien haittojen minimoimiseksi perusparannus toteutetaan Junatien metrosillan uusimisen aiheuttaman liikennekatkon aikana.

Junatien metrosillan uusimisen aiheuttama metroliikenteen katko kestää tämänhetkisen arvion mukaan seitsemän kuukautta. Kalasataman metroasema on suljettuna metrokatkon ajan, ja lisäksi noin kaksi kuukautta ennen katkoa sekä kaksi kuukautta metron liikennekatkon jälkeen. Kyseessä on yksi metron käyttäjämääriltään keskeisimpiä osuuksia, joten katkon vaikutukset ovat poikkeuksellisen suuret.

Liikennekatko alkaa loppukeväällä 2027 ja jatkuu loppuvuoteen 2027. Katkon aikana metro liikennöi kahdella osuudella: lännen suunnasta Hakaniemeen ja idän suunnasta Herttoniemeen saakka. Liikennöinti toteutetaan kummallakin osuudella noin viiden minuutin vuoroväleillä. HSL tarkentaa metron liikennöintimallia liikennekatkon aikana toteutettavien hankkeiden suunnittelun ja valmistelun edetessä.

Sörnäisten asema avautuu liikenteelle loppuvuodesta 2027. Laituritason paloturvallisuuden ja talotekniikan perusparannushankeen viimeistely jatkuu alkuvuoteen 2028. Alkuvuodesta 2028 matkustajiin vaikuttavana työnä uusitaan aseman toinen vinohissi osana erillistä tasovaihtolaitteiden uusimishanketta.

Metron liikennekatkon aikaisen liikennöintimallin suunnittelussa on otettu huomioon metroradan liikennöintimahdollisuudet sekä kaupunkirakenteen asettamat rajoitteet kattavan korvaavan liikenteen järjestämiselle. Saman liikennekatkon aikana toteutetaan useita peruskorjaus- ja uusimishankkeita Hakaniemen ja Herttoniemen välisellä rata-alueella, mikä osaltaan vaikuttaa katkon laajuuteen.

HSL suunnittelee ja hankkii metroa korvaavan joukkoliikenteen. Metroa korvaava bussilinja tulee kulkemaan Hakaniemen ja Herttoniemen asemien välisellä osuudella metrokatkon aikana. Bussi kulkee Sörnäisten rantatietä ja Itäväylää pitkin. Busseille pyritään järjestämään mahdollisimman sujuva kulku ja bussikaistat linjan koko reitille.

Bussit ja raitiovaunut palvelevat Sörnäisissä, kun metroasema on poissa käytöstä. Busseja Rautatientorin suuntaan kulkee tiheästi, ja raitiovaunut tarjoavat yhteyksiä eri puolille kantakaupunkia. Herttoniemen ja Itäkeskuksen suuntaan on mahdollista matkustaa Junatien pysäkiltä tiheästi kulkevilla linjoilla 59, 500 ja 510. Lisäksi Hakaniemen ja Herttoniemen välillä kulkeva metroa korvaava bussi 99 kulkee Sörnäisten rantatietä ja pysähtyy Suvilahden pysäkillä.

Tämänhetkisen suunnitelman mukaan HSL tihentää lisäksi muuta bussiliikennettä Herttoniemen ja Pasilan välillä sekä Itä-Helsingin ja junaradan (päärata) välillä. Muutokset toteutetaan muokkaamalla olemassa olevia linjoja ja vuorovälejä.

Kruunusiltojen raitiovaunuliikenteen yhteyttä tullaan hyödyntämään osaltaan korvaamaan metroa katkon aikana.

Vaikutukset tieliikenteeseen

Materiaalien ja kaluston tuonti asemalle vaatii työmaalogistiikkaratkaisuja, jotka vaikuttavat tieliikenteeseen. Koska metrovarikolta metrorataa pitkin tapahtuva kuljetus ei ole mahdollista useiden metrosiltoihin liittyvien samanaikaisten hankkeiden vuoksi, tulee Kalasatamaan toteuttaa Lautatarhankadulle lastauspaikka. Tämä johtaa yhden ajokaistan sulkemiseen Lautatarhankadulla Junatien metrosillan uusimisen
aiheuttaman liikennekatkon ajaksi.

Sidosryhmäyhteistyö

Kansliapäällikkö on asettanut yhteistyöryhmän, jonka tehtävänä on Junatien metrosillan uusimishankkeen sekä sen rinnakkaisten hankkeiden vaikutusten kaupunkitasoinen koordinointi ja osapuolien sitoutumisen vahvistaminen. Yhteistyöryhmän toiminnalla kaupunki pyrkii kaikin keinoin minimoimaan metroliikenteen katkoon tarvittavan ajan ja varmistamaan, että liikennehaitasta syntyvät vaikutukset keskustan ja Itä-Helsingin välillä sekä Kalasatamassa alueellisesti jäisivät mahdollisimman pieniksi. Yhteistyöryhmän osapuolina ovat kaupunginkanslia, HKL, kaupunkiympäristön toimiala, HSL ja Pääkaupunkiseudun Kaupunkiliikenne Oy.

Yhteistyöryhmän työskentelyllä varmistetaan, että eri sidosryhmien näkökulmat tulevat yhteensovitetuksi Junatien metrosillan uudistamishankkeen ja metron liikennekatkon poikkeusjärjestelyjen suunnittelussa ja toimeenpanossa. Ryhmän toiminnalla tuetaan myös kaupunkiyhteistä, ajantasaista viestintää ja vuorovaikutusta kaupunkilaisille ja muille asianosaisille. Viestinnällisten tavoitteiden saavuttamiseksi yhteistyöryhmän alaisuudessa toimii myös erillinen viestintäryhmä.

HSL on antanut lausunnon Junatien metrosillan uusimishankkeesta 24.3.2026 ja todennut sen yhteydessä seuraavaa:

”HSL katsoo erittäin kannatettavaksi Junatien sillan uusimisen aiheuttaman liikennekatkon hyödyntämisen myös muiden tarpeellisten peruskorjaus- ja uusimishankkeiden toteuttamiselle. Liikennekatkon osuessa metron kriittiselle osuudelle, tulisi käyttää kaikki keinot, jotta voidaan välttää uudet liikennekatkot ja -haitat lähivuosina. HSL edellyttää, että hankkeiden laajuuden suunnittelussa huomioidaan metroliikenteen infran kehittämisen tarpeet ja tavoitteet kehittämiselle sovitaan yhteistyössä HSL:n kanssa sekä HSL osallistetaan pysyvien ratkaisuiden suunnitteluun.”

HSL on ollut mukana Junatien metrosillan uusimishankkeen sekä rinnakkaisten hankkeiden valmistelussa. Yhteistyöryhmän työskentelyssä HSL:n näkökulmat ja asiantuntemus ovat olleet keskeisessä roolissa, jotta metroliikenteen katkon aikaiset järjestelyt ja infran kehittämistarpeet voidaan huomioida kattavasti.

Sörnäisten metroaseman laituritason talotekniikan ja paloturvallisuuden perusparannuksen hanketta on valmisteltu yhteistyössä pelastuslaitoksen kanssa tarvittavien paloturvallisuusratkaisujen tason ja tavoitteidenmukaisuuden määrittämiseksi.

Suhde muihin päätöksiin

Kaupunginhallitus hyväksyi 2.2.2026, 86 §, Sörnäisten metroaseman laituritason tasonvaihtolaitteiden uusimisen hankesuunnitelman siten, että hankkeen arvonlisäveroton enimmäishinta on 5.450.000 euroa kustannustasossa marraskuu 2025.

Hankkeen kustannukset

Hankkeen arvonlisäverottomaksi kustannukseksi on arvioitu yhteensä enintään 27.900.000 euroa hankesuunnitelman mukaisesti.

Hankkeen kustannustason (esityksen mukaisesti tammikuu 2026) seurannassa käytetään rakennuskustannusindeksin alaindeksiä Muu talonrakentaminen (2025=100, 1/2026=100,9).

Hankkeen kustannukset muodostuvat projektinjohdon, suunnittelun ja urakan toteutuksesta sekä erillishankinnoista. Kustannusarvioon on sisällytetty noin 30 % varaus erillishankinnoille ja riskeille.

Vuonna 2025 suunnittelukuluja on toteutunut yhteensä 200.000 euroa. Vuodelle 2026 hankkeen kustannuksiksi on arvioitu 1.355.000 euroa, vuodelle 2027 19.265.000 euroa ja vuodelle 2028 7.080.000 euroa.

Vuoden 2026 talousarvioon sisältyvässä HKL:n 10-vuotisessa investointiohjelmassa hankkeelle on varattu vuosille 2026–2027 yhteensä 25.800.000 euroa. Vuosien 2027–2028 määrärahatarpeet otetaan huomioon vuoden 2027 talousarvioehdotuksen valmistelun yhteydessä.

Hankkeen käyttötalousvaikutukset

Hanke aiheuttaa 25 vuoden poistoajalla tasapoistoina 1.116.000 euron vuotuisen lisäyksen poistokustannuksiin.

Aseman väestönsuojaominaisuuksien kehittämiseen kohdistuvat kustannukset (arviolta 981.000 euroa) ja taiteeseen varattu 100.000 euroa eivät kuulu HSL:n infrasopimuksen piiriin, joten niistä aiheutuvat poistot (39.240 euroa vuodessa) jäävät kokonaan Helsingin kaupungin katettaviksi.

Muilta osin hankkeen kustannuksista HSL:n perussopimuksen perusteella 50 % investoinnin poistoista (536.380 euroa/vuosi) ja 50 % laskennallisista korkomenoista (25 vuoden aikana yhteensä noin 10.300.000 euroa, laskentakorko 5 %) voidaan laskuttaa HSL:ltä. HKL palauttaa HSL:ltä laskuttamansa 50 % laskennallisen korkomenon ns. infran korkotulona kaupungille.

Loppuosa poistoista (600.000 euroa vuodessa) ja investoinnin rahoittamisesta aiheutuvat todelliset noin 16.700.000 euron korkokulut laina-aikana (korkokanta 4 % ja laina-aika 25 vuotta) jäävät kaupungin liikenneliikelaitoksen infratukena maksettavaksi. Hankkeen vaikutus HKL:lle maksettavaan kaupungin tukeen on keskimäärin 900.000 euroa vuodessa.

Lisäksi osa HSL:ltä laskutettavasta 50 % poisto-osuudesta ja 50 % laskennallisesta korosta kiertyy vuosittain käytön mukaisesti kaupungin maksettavaksi HSL:n maksuosuuden kautta; noin 50 % poisto-osuudesta ja laskennallisesta korosta katetaan lipputuloilla ja loppuosa kohdistuu kuntaosuuteen. Hankkeen kokonaisvaikutus Helsingin kaupungin käyttötalouteen arvioidaan olevan keskimäärin 1.300.000 euroa vuodessa (HSL:n maksuosuus ja HKL:n saama kaupungin tuki yhteensä).

Toimivalta

Hallintosäännön 11 luvun 1 §:n 2 momentin 1 kohdan mukaan liikelaitoksen johtokunta päättää kaupunginhallituksen vahvistamissa rajoissa tarveselvitykseen perustuvan hanke- tai muun suunnitelman hyväksymisestä.

Kaupunginhallituksen vahvistamien hyväksymisrajojen mukaan HKL:n johtokunta päättää enintään 5.000.000 euron hankkeista.

Hankkeen arvonlisäverottoman kokonaishinnan ollessa 27.900.000 euroa HKL:n johtokunta voi esittää hankkeen hyväksymistä kaupunginhallitukselle.

Detta beslut publicerades 15.05.2026

MUUTOKSENHAKUKIELTO

Tähän päätökseen ei saa hakea muutosta, koska päätös koskee asian valmistelua tai täytäntöönpanoa.

Sovellettava lainkohta: Kuntalaki 136 §