Kuntalaisaloite, Nuottaniemen huvila-alueen asemakaavan muutoksen toteutusehdotukset

Kaupunkiympäristölautakunta päätti, että kuntalaisaloite ei anna aihetta toimenpiteisiin ja katsoo aloitteen loppuun käsitellyksi.

Kuntalaisaloite koskee Laajasalon Nuottaniemen asemakaavaa nro 12747 (tullut voimaan 18.6.2024). Kaava-alueella on mm. pääosin suojeltua lähivirkistysaluetta ja neljä erillistä korttelialuetta olemassa olevien huviloiden ympärillä sekä niille johtava katualue. Aloitteessa esitetään huoli asemakaavan vesihuollon toteutettavuudesta ja mainitaan Uudenmaan elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskukselta (Ely-keskus) ja Helsingin ympäristöpalvelut vesihuollolta (HSY) saaduissa lausunnoissa esitetyt näkökannat.

Kaavan ympäristöarvoja säilyttävien määräysten ja käytännön toteutuksen katsotaan aloitteessa olevan ristiriidassa keskenään. Esimerkkinä mainitaan mm. Norrmén huvilla johtava ajoyhteys ja sen viereen säilytettäviksi määrätyt maisemalliset merkittävät männyt ja todetaan yleisesti, että kaava ei tulisi toteuttaa tavalla, joka edellyttää kaavamääräysten sivuuttamista tai kaavan olennaista aliarviointia.

Aloitteessa katsotaan, että neljän huvilan muuttaminen ympärivuotiseen asumiseen, kunnallistekniikan ja kunnossapidon järjestäminen voi olla kohtuuton kustannus tuloihin verrattuna. Lautakuntaa kehotetaan arvioimaan Nuottaniemen huvila-alueen asemakaavan toteutusta infrarakentamisen kustannusten ja vastuiden, luonto- ja maisema-arvojen tosiasiallisen säilymisen sekä vaihtoehtoisten käyttötarkoitusten näkökulmasta. Huviloita ehdotetaan harkittavaksi kausiluonteiseen puolijulkiseen käyttöön tai yritystoimintaan (kulttuuri-, yhdistys-, residenssi- tai kesäkahvilatoiminta).

Voimassa olevan asemakaavan nro 12747 keskeinen sisältö

Kuntalaisaloite koskee 18.6.2024 voimaan tullutta asemakaavaa nro 12747, joka koskee Laajasalon eteläosassa olevaa aluetta, Tahvonlahdenniemen / Stansvikinkartanon vastarannalla. Asemakaavassa on mahdollistettu ympärivuotinen asuminen alueen neljässä kulttuurihistoriallisesti arvokkaassa huvilassa. Huviloiden yhteyteen on osoitettu talousrakennusoikeutta ja huviloille osoitetaan tontit, jolloin virkistysalue on hieman pienentynyt.

Kaavaratkaisu on tehty, koska kaupungin toimitilastrategian mukaisesti kaupunki luopuu rakennuksista, joille sillä ei ole omaa palvelukäyttöä. Tavoitteena on, että alueen huvilat kunnostetaan ja että huviloita sekä niiden pihapiirejä vaalitaan. Kaupungin on tarkoitus myydä huvilat ja myydä tai vuokrata niille osoitetut tontit. Muu alue säilyy laajalti yleisenä virkistysalueena.

Asemakaavassa on otettu huomioon alueen luonto-, maisema- ja kulttuurihistorialliset arvot, alueen tärkeimmät piirteet säilytetään osana alueen identiteettiä. Erityistä huomiota on kiinnitetty alueen huviloiden puutarhakulttuurin vaalimiseen sekä alueen luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen. Kunnallistekniikan ratkaiseminen luontoarvojen ehdoilla on ollut kehittämisen lähtökohtana.

Asemakaavan ja laaditun liikennesuunnitelman mukaisesti tonteille ajo tapahtuu Porekujalta lähtevän rakennettavan Lahdensivunpolun kautta. Lahdensivunpolku on osoitettu yleiselle jalankululle ja polkupyöräilylle, tonteille ajo ja huoltoajo on sallittu. Katua ei saa asfaltoida.

Vesihuollon ja infrastruktuurin toteutettavuus, ristiriita kaavan luonto- ja maisema-arvojen säilyttämisen ja toteutuksen välillä ja kustannukset ja hankkeen mittakaava

Asemakaavan ja myöhemmän kunnallisteknisen suunnittelun tavoitteena on ollut yhteensovittaa parhaalla mahdollisella tavalla herkän ja kauniin merenranta-alueen luonnon ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden, kauniiden huviloiden säilyminen. Asemakaavassa on useita rakennuksien, ympäristön ja yksittäisten luontoarvojen säilyttämiseen liittyviä määräyksiä. Lisäksi todetaan mm. että kunnallisteknisissä töissä on käytettävä ympäristöä säästäviä tekniikoista ja työtapoja.

Kunnallistekninen yleissuunnitelma on laadittu kaavan laadinnan yhteydessä ja HSY vesihuollon kanssa on sovittu, että kaupunki tulee toteuttamaan kunnallistekniikan, jonka jälkeen alue liitetään osaksi HSY:n kunnallisteknistä verkostoa. Kunnallistekniikka ulotetaan tonttien rajalle ja tulevat huviloiden omistajat rakennuttavat kiinteistölle kuuluvat järjestelmät.

Katu- ja kunnallistekniikan suunnittelua on jatkettu kaavan valmistumisen jälkeen. Katusuunnitelman mukaan [IV1.1]alueelta joudutaan kaatamaan 36 puuta. Katusuunnitelmassa katulinjauksia on tarkennettu siten, että arvokkaimmat puut, kuten kookkaimmat männyt, pystytään mahdollisimman hyvin säilyttämään. Kaadettavat puut ovat useaa eri lajia mm. rannalla kasvavia leppiä ja sijoittuvat suurelta osin lähelle rantaa Vuorilahdessa. Katusuunnittelussa on pyritty huomiomaan herkkä luontoympäristö mm. siten, että katualuetta kavennettiin ja kadun korkoasema laskettiin mahdollisimman matalaksi, jolloin vältyttiin liian suurilta luiskilta. Katukorkoa joudutaan jonkin verran korottamaan nykyisestä, että pelastusajoneuvojen huviloille pääsy turvataan myös mahdollisissa tulvatilanteissa.

Norrménin huvilan ajoyhteyden tarkemmassa suunnittelussa on varmistettu, että suojeltavia puita koskeva määräys toteutuu. Ajoyhteys kavennetaan puiden kohdalta ja maanpinnan tasaus on pystytty säilyttämään, niin ettei puiden kasvuolosuhteet muutu.

Luontoarvojen säilymisen lisäksi kaavan tavoitteena on kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden huviloiden ja ympäristön säilyminen. Asemakaavan valmistelun aikana on arvioitu, että asuinkäyttö on varmin tapa turvata huviloiden säilyminen kaupungille kohtuullisin kustannuksin. Pitkään vähällä huollolla olleiden huvilarakennusten korjaaminen on kallista ja ylläpidon tulisi olla jatkuvaa. Yhdistyksillä tai yrityksillä ei useinkaan ole siihen riittäviä taloudellisia resursseja eikä välttämättä intressiä rakennusten korjaukseen ja ylläpitoon. Nuottanimen huvilat olivat 70 vuotta julkisen alan työntekijöiden yhdistyksen (JYTY:n) käytössä, jona aikana rakennusten kunto heikkeni. Yhdistys luopui rakennuksista, kun yhdistyksen vuosittainen kaupungilta saatu avustus loppui. Pitkän historiansa vuoksi rakennusten käyttö pystyi jatkumaan ilman rakennuksille johtavaa kunnallistekniikkaa, mutta enää sitä ei nähdä mahdollisena, vaikka rakennusten käyttötarkoitus olisi aloitteessa mainittua kausiluonteista käyttöä. Alue sijaitsee meren läheisyydessä ja osin kalliollisilla alueilla, jolloin esim. harmaiden vesien imeytys ei ole mahdollista.

Kadun ja kunnallistekniikan rakentamisen alueelle on arvioitu maksavan 240 000 – 450 000 euroa ja tilat-palvelu on arvioinut huviloiden yhteenlasketun myyntihinnan olevan moninkertainen siihen nähden. Kokonaisuutena hankkeen on arvioitu olevan kaupungille taloudellisesti kannattava.

Kaava-alue on osa laajempaa Hevossalmen kaupunginosan länsirannan metsäkokonaisuutta ja kokonaisuus säilyy hyvin puustoisena, luontoarvoihin erityisesti lepakoiden elinolosuhteiden säilymiseen on kiinnitetty huomiota. Pitkään vähäisellä käytöllä ja huollolla olleet rakennukset vaativat kunnostuksen ja tarvittavan kunnallisteknisen rakentamisen myötä virkistysalueen luonnolle tulee muutoksia, mutta rakentaminen on suunniteltu mahdollisimman hyvin luontoarvot huomioon ottavaksi. Luonto muuttuu rakentamisen vuoksi jonkin verran, mutta palautuu muutostöistä ajan kuluessa. Luonto ei ole pysyvä tila.

Katu- ja kunnallistekniikka tullaan näillä näkyminen toteuttamaan kesällä 2027.

Asemakaavan laatimisen yhteydessä on harkittu aloitteen tekijän esiin nostamat kysymykset. Asemakaavan ja sen toteutuksen voidaan katsoa turvaavan hyvällä tavalla alueen kehityksen ja sillä olevat kulttuurihistorialliset- ja luontoarvot eikä johda kohtuuttomiin kustannuksiin ja olevan tarkoituksenmukaisin.

Kuntalaisaloite

Aloitteen tekijä on tehnyt 4.2.2026 kuntalaisaloitteen, Nuottaniemen huvila-alueen asemakaava nro 12747, toteutus ja vaihtoehtoiset ratkaisut.

Toimivalta

Kuntalain (410/2015) 23 §:n 1 momentin mukaan kunnan asukkaalla, kunnassa toimivalla yhteisöllä ja säätiöllä sekä sillä, joka omistaa tai hallitsee kiinteää omaisuutta kunnassa, on oikeus tehdä aloitteita kunnan toimintaa koskevissa asioissa. Aloite on käsiteltävä siinä viranomaisessa, jolla on toimivalta aloitteen tarkoittamassa asiassa (HE 268/2014).

Hallintosäännön 16 luvun 1 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kaupunkiympäristölautakunta päättää yleis- ja asemakaavoituksen, liikenne- ja katusuunnittelun sekä muun maankäytön ohjaamisesta.