Oppilaaksiottamisen perusteet 1.1.2027 alkaen, laajamittainen kaksikielinen opetus ja A1-kielen perusteella hakeutuminen

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää ottaa käyttöön peruskielitaitoa mittaavan valintakokeen laajamittaisen kaksikieliseen suomi-englanti- ja suomi-espanja-opetuksen 1. luokan oppilaaksiottoon 1.1.2027 alkaen. Mikäli peruskielitaitoa mittaavan valintakokeen hyväksytysti suorittaneita hakijoita on enemmän kuin vapaita paikkoja, käytetään arvontaa. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää, että laajamittaisessa kaksikielisessä suomi-kiina-, suomi-pohjoissaame-, suomi-ruotsi-, suomi-venäjä- ja suomi-viro-opetuksessa jatketaan 1. luokan oppilaaksiotossa valintatapana arvontaa, mikäli hakijoita on enemmän kuin vapaita paikkoja.

Lisäksi kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää, että A1-kielen perusteella 1. vuosiluokalle muuhun kuin lähikouluun otettavilla oppilailla voidaan ylittää koulun enimmäisoppilasmäärä. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää lisätä kirjauksen oppilaaksioton perusteisiin. Samalla kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää delegoida päätösvallan oppilaaksi ottamisesta A1-kielen perusteella muuhun kuin lähikouluun perusopetuksen aluepäälliköille. Oppilaaksiottopäätöksen tekee se aluepäällikkö, jonka alueen kouluun oppilas otetaan.

Uudet oppilaan koulupaikan määräytymisen ja oppilaaksi ottamisen perusteet suomenkielisessä perusopetuksessa on kuvattu kootusti liitteessä 1. Päätös astuu voimaan otettaessa oppilaita lukuvuodelle 2027-2028.

Perusopetuslain 6 §:n mukaan kunta osoittaa oppivelvolliselle lähikoulun tai muun soveltuvan paikan. Oppivelvollinen voi pyrkiä oppilaaksi myös muuhun kuin kunnan osoittamaan kouluun. Jos opetuksessa noudatetaan opetussuunnitelmaa, jossa painotetaan yhtä tai useampaa oppiainetta, voidaan oppilaita otettaessa käyttää myös oppilaan taipumuksia edellä tarkoitettuun opetukseen osoittavaa koetta. Valintaperusteista ja -kokeesta tulee ilmoittaa etukäteen. Kunta voi päättää, että sen järjestämään opetukseen otetaan ensisijaisesti kunnassa asuvia lapsia. Helsingin kaupungin järjestämässä perusopetuksessa toimitaan näin.

Oppilaaksiotossa on noudatettava yhdenvertaisia valintaperusteita (perusopetuslain 28 §). Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on päättänyt 19.5.2026 (§ 33) oppilaan koulupaikan määräytymisestä ja oppilaaksiottamisen perusteista. Nyt tehtävällä päätöksellä muutetaan ja tarkennetaan oppilaaksiottamisen perusteita suomenkielisessä perusopetuksessa. Päätöksen mukaiset muutokset ja tarkennukset perustuvat kieltenopetuksen strategiaan (liite 2).

Laajamittaisen kaksikielisen opetuksen valintatapa 1. vuosiluokalle

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaoston on päättänyt 24.9.2024 (§ 54), että kaikessa laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa käytetään ensimmäisen luokan valintamenettelynä valintakokeen sijaan arvontaa keväiden 2025 ja 2026 oppilaaksiotossa. Ennen päätöstä suomi-englanti-, suomi-espanja-, suomi-kiina-, suomi-venäjä- ja suomi-viro-opetukseen käytettiin valintakokeita ensimmäisen luokan oppilaaksiotossa. Suomi-ruotsi ja suomi-pohjoissaame-opetuksessa käytettiin tarvittaessa arvontaa myös ennen kevään 2025 oppilaaksiottoa.

Ensimmäiset arvontamenettelyllä oppilaaksi otetut oppilaat opiskelevat lukuvuonna 2026–2027 toisella luokalla. Toiset arvonnalla oppilaaksi otetut oppilaat aloittivat ensimmäisen luokan elokuussa 2026. Laajamittaisen kaksikielisen opetuksen vaihtoehdoista hakijamäärältään suosituin on suomi-englanti-opetus, jota tarjotaan ensimmäiseltä luokalta alkaen kuudessa peruskoulussa. Paljon hakijoita on vuosittain myös suomi-espanja- ja suomi-ruotsi-opetukseen, joita tarjotaan kumpaakin yhdessä peruskoulussa. Muuhun laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen on pystytty arvontamenettelyn aikana ottamaan kaikki hakijat eikä arvontaa ole tarvinnut käyttää.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan asiantuntijat ovat keränneet kyselyillä ajatuksia arvontamenettelystä laajamittaisen kaksikielisen opetuksen rehtoreilta, opettajilta, oppilailta ja oppilaiden huoltajilta keväällä 2026. Kyselyvastauksista on poimittu valintamenettelyyn liittyvät vastaukset liitteeseen 3. Arvontamenettelyn arvioinnissa ja valintatavan muutoksissa laajamittaisen kaksikielisen opetuksen vaihtoehdot jaetaan kahteen ryhmään, sillä ne poikkeavat merkittävästi toisistaan opetukseen hakeutuvien oppilaiden osalta.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää suomenkielisen perusopetuksen oppilaaksioton perusteista. Uudet valintamenettelyt kirjataan oppilaaksioton perusteisiin, jotka on koottu liitteeseen 1.

Laajamittainen kaksikielinen suomi-englanti- ja suomi-espanja-opetus

Kevään 2026 kyselyvastausten perusteella erityisesti kaksikielisessä suomi-englanti-opetuksessa arvontamenettelyllä on ollut selkeitä vaikutuksia opetusryhmiin. Arvonta ei ole sitouttanut perheitä paikkaan opetuksessa, vaan paikkoja on peruttu jo ennen lukuvuoden alkua tai koulun alun jälkeen. Osa opetusryhmistä on siis lopulta ollut 1. luokalla vajaatäytöllä, vaikka hakijoita on alkuperäisessä arvonnassa jäänyt opetuksen ulkopuolelle.

Arvontamenettelyn myötä suomi-englanti-opetukseen on valikoitunut oppilaita, jotka eivät osaa opetuskieltä eli suomea eivätkä kohdekieltä eli englantia. Suomea osaamattomia oppilaita on ollut opetuksessa ennen arvontakokeiluakin, mutta he ovat osanneet kohdekieltä. Jatkossa laajamittaisessa opetuksessa edellytetään peruskielitaitoa joko opetus- tai kohdekielessä.

Laajamittaisessa kaksikielisessä suomi-espanja-opetuksessa arvontamenettelyllä on myös ollut vaikutuksia opetukseen. Ennen arvontamenettelyä ensimmäiselle luokalle suomi-espanja-opetukseen valittavien oppilaiden tuli suorittaa hyväksytysti valintakoe, jossa testattiin molempien kielten osaamista. Opetukseen valikoitui näin kaksikielisiä tai esimerkiksi esiopetuksessa kohdekielen oppineita lapsia.

Suomi-englanti- ja suomi-espanja-opetuksessa aloitetaan ensimmäiselle vuosiluokalle 1.1.2027 alkaen kaksivaiheinen oppilaaksiotto. Laajamittaiseen kaksikieliseen suomi-englanti- ja suomi-espanja-opetukseen hakevat lapset osallistuvat yksikieliseen valintakokeeseen, joka mittaa lapsen peruskielitaitoa suomen kielessä tai kohdekielessä. Huoltaja valitsee, kummalla kielellä lapsi suorittaa valintakokeen. Koe tulee suorittaa hyväksytysti, jotta lapsi voi tulla valituksi opetukseen. Jos kokeen hyväksytysti suorittaneita hakijoita on enemmän kuin vapaita paikkoja, käytetään arvontaa.

Peruutuksia tuli valintakokeen aikana vähemmän, mikä osoittaa että sitoutuminen laajamittaiseen kaksikieliseen opetukseen oli vahvempaa. Arvonnan yhdistämisellä valintakokeeseen voidaan estää paluuta tilanteeseen, jossa valintakokeen pisteraja kohosi osassa kouluista todella korkeaksi. Arvonnassa jokaisella peruskielitaitoa mittaavan valintakokeen hyväksytysti suorittaneella hakijalla on yhtä suuri todennäköisyys tulla valituksi.

Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan asiantuntijat ovat keränneet näkemyksiä kaksivaiheisesta oppilaaksiotosta koulujen johtokunnilta, opettajilta ja oppilaskunnilta. Nämä näkemykset on koottu liitteeseen 4. Suurin osa vastaajista kaikissa vastaajaryhmissä toisen asteen opiskelijakunnat pois lukien kannattaa kaksivaiheiseen valintaan siirtymistä laajamittaisessa kaksikielisessä suomi-englanti- ja suomi-espanja-opetuksessa.

Muu laajamittainen kaksikielinen opetus

1.1.2027 alkaen muussa laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa jatketaan oppilasvalintamenettelynä arvontaa, jos hakijoita on enemmän kuin vapaana olevia paikkoja.

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto on päättänyt 16.5.2023 (§ 20) laajamittaisen kaksikielisen suomi-ruotsi-opetuksen aloittamisen Pohjoismaisessa yhtenäiskoulussa 1.8.2024 alkaen. Valintatavaksi ensimmäiselle vuosiluokalle on päätetty arvontamenettely, jotta opetus on auki kaikille halukkaille riippumatta oppilaan kotikielistä tai kielitaidosta. Opetukseen on tähän mennessä valikoitunut pääosin oppilaita suomenkielisistä perheistä.

Laajamittainen suomi-pohjoissaame-opetus perustuu saamen kielten erityisasemaan Suomessa. Opetus on auki kaikille saamen kielistä kiinnostuneille tai saamen kielten vaikutuspiirissä kasvaneille oppilaille, eikä opetukseen hakeutuessa ole koskaan käytetty valintakoetta.

Valintakokeen käyttäminen olisi vastoin laajamittaisen kaksikielisen suomi-ruotsi- ja suomi-pohjoissaame-opetuksen alkuperäistä ajatusta, jossa opetus on auki kaikille kiinnostuneille.

Laajamittaiseen kaksikieliseen suomi-kiina-, suomi-venäjä- ja suomi-viro-opetuksessa arvontamenettelyllä ei ole ollut juurikaan vaikutuksia oppilaaksiottoon. Ennen arvontamenettelyä opetukseen on valittu oppilaat kielitaitoa testaavilla valintakokeilla. Arvontakokeilun myötä kaikki hakijat on otettu opetukseen, sillä hakijamäärät opetukseen ovat olleet matalat. Opetusryhmien toteutumisen kannalta on suotavaa, että opetukseen voi päästä, vaikkei osaisi kohdekieltä. Laajamittaisen kaksikielisen suomi-kiina-, suomi-venäjä- ja suomi-viro-opetuksen tilannetta seurataan ja mikäli on tarpeen, voidaan myös näihin vaihtoehtoihin myöhemmin lisätä peruskielitaitoa mittaava valintakoe.

Oppilaaksioton perusteiden tarkennus, A1-kielen perusteella ottaminen

Kasvatus- ja koulutuslautakunnan päättämien (19.5.2026, § 33) oppilaan koulupaikan määräytymisen ja oppilaaksiottamisen perusteiden mukaisesti oppilaalla on oikeus päästä muuhun kunnan osoittamaan tarkoituksenmukaiseen kouluun muun muassa silloin, kun oppilas haluaa ensimmäiselle vuosiluokalle hakeutuessa opiskella sellaista A1-kieltä, jota ei ole mahdollista opiskella oppilaan omassa lähikoulussa.

Lähtökohtaisesti oppilas voidaan ottaa oppilaaksi muuhun kuin lähikouluunsa, jos koulussa on tilaa. Kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto päättää jokaiselle Helsingin kaupungin alakoululle ja yhtenäiselle peruskoululle vuosittain enimmäisoppilasmäärä, joka sitoo koulua 1.–2. vuosiluokilla. Enimmäisoppilasmäärän voi ylittää oman oppilaaksiottoalueen oppilailla, joilla on oikeus paikkaan osoitteenmukaisessa lähikoulussaan.

Jotta helsinkiläisten oppilaiden kielivarantoa voidaan laajentaa ja kasvattaa, on tarkoituksenmukaista, että A1-kielen perusteella muualle kuin osoitteenmukaiseen lähikouluunsa hakeneilla oppilailla voidaan tarvittaessa ylittää koululle määritelty enimmäisoppilasmäärä ja että tämä kirjataan oppilaaksiottamisen perusteisiin (liite 1). A1-kielen perusteella muuhun kuin lähikouluunsa hakeutuvien avulla voidaan saada harvinaisempien A1-kielten opetus toteutumaan, kun vaadittava aloittavan kieliryhmän minimioppilasmäärä saadaan täytettyä.

Delegoimalla päätösvallan oppilaaksi ottamisesta perusopetuksen aluepäälliköille varmistetaan, että päätöksissä pystytään ottamaan huomioon alueen ja koulujen kokonaistilanne ja ohjaamaan A1-kielen perusteella muuhun kuin lähikouluunsa hakeneita oppilaita kouluihin, joissa ko. A1-kielen ryhmä saadaan toteutumaan.

Jatkossa koulujen A1-kielten tarjonnan tarkastelussa sekä koulujen että alueen kieliohjelmien uudistamisessa varmistetaan se, ettei A1-kielen tarjonnasta synny koulujen väliseen eriytymiseen johtavia polkuja.

Lapsivaikutusten arviointi

Kaksivaiheinen valinta laajamittaiseen kaksikieliseen suomi-englanti- ja suomi-espanja-opetuksessa mahdollistaa hakeutumisen opetukseen erilaisista kielitaustoista. Oppilaan ei tarvitse olla monikielinen tai opetella kohdekieltä ennen perusopetusta hakeakseen opetukseen. Kun huoltaja saa valita, kummalla kielellä valintakoe suoritetaan, oppilas saa parhaat mahdollisuudet menestyä kokeessa. Kun oppilaalla on peruskielitaitoa opetus- tai kohdekielessä, tukee se oppilaan menestymistä opinnoissa laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa.

Hakeminen on mahdollista myös hiljattain maahan muuttaneille oppilaille, jotka osaavat vain opetuksen kohdekieltä. Tämä voi tukea oppilaan suomen oppimista, kun oppilaalla on jo yksi yhteinen kieli opettajan ja ainakin osan luokkatovereista kanssa. Jos oppilaalla ei ole tarvittavaa kielitaitoa kaksikieliseen opetukseen tai hän ei tule valituksi arvonnassa, hänellä voi olla oikeus perusopetukseen valmistavaan opetukseen. Oppilas voi hakea kaksikieliseen opetukseen myöhemmille luokka-asteille täydennyshaussa, jos opetusryhmissä on vapaita paikkoja.

Valintakoe voi lisätä oppilaiden jännitystä, mutta tämä otetaan huomioon koetilanteessa. Koetta valvovia opettajia ohjeistetaan jännittävän oppilaan tukemiseen.

Arvontamenettely muussa laajamittaisessa kaksikielisessä opetuksessa mahdollistaa valituksi tulemisen kaikille kiinnostuneille riippumatta oppilaan omasta kielitaustasta. Suomi-kiina-, suomi-venäjä- ja suomi-viro-opetuksen ryhmiin on jäänyt sekä valintakoekäytännön että arvontakokeilun aikana tilaa, joten äidinkielenään tai kotikielenään opetuksen kohdekieltä käyttävien lasten asema ei ole heikentynyt.

A1-kielen perusteella muuhun kuin lähikouluun hakeutuessa oppilas voi päästä opiskelemaan kieltä, jota omassa osoitteenmukaisessa lähikoulussa ei ole tarjolla. Kun A1-kielen perusteella hakevilla oppilailla voidaan ylittää koululle päätetty enimmäisoppilasmäärän, oppilailla on paremmat mahdollisuudet päästä opiskelemaan myös harvinaisempia A1-kieliä ja Helsingissä pystytään ylläpitämään laajaa A1-kielten tarjontaa.

Toimivalta

Hallintosäännön 15. luvun 2 §:n kohtien 2 ja 2a mukaan, ellei toimivallasta ole muutoin säädetty tai määrätty, kasvatus- ja koulutuslautakunnan suomenkielinen jaosto tai ruotsinkielinen jaosto oman kieliryhmänsä osalta päättää tai hyväksyy perusteet ja rajat, joiden mukaan viranhaltija päättää oppilaaksi- ja opiskelijaksioton perusteista sekä koululaisten aamu- ja iltapäivätoimintaan ottamisen ja sijoittamisen perusteista, ja perusopetuslain mukaisen opetuksen koulukohtaisesta sekä lukio- ja ammatillisen koulutuksen oppilaistokohtaisesta järjestämisestä ja mitoituksesta.