Helsingin kaupungin segregaation ehkäisemisen tavoitteet 2026–2029

Kaupunginhallitus päättää hyväksyä Helsingin kaupungin segregaation ehkäisemisen tavoitteet 2026–2029 (liite 1).

Kaupunginhallitus päätti 29.9.2025 (607 §) kaupunkistrategian täytäntöönpanosta. Päätöksessä todettiin, että kaupunkistrategiaa toteutetaan valtuustokaudella 2025–2029 kolmella ohjelmallisella kokonaisuudella: yhteen kokoavat ohjelmakokonaisuudet, uudistavat ohjelmat ja vakiintuneet ohjelmat. Segregaation ehkäisemisen tavoitteet on yksi uudistavista ohjelmista. Segregaation ehkäisemisen tavoitteisiin kytkeytyvät myös kaupunginhallituksessa hyväksyttävät asunnottomuusohjelma ja päihdestrategia sekä tarvittavin osin sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunnassa hyväksyttävät nuorten huumekuolemien ehkäisyn toimenpideohjelma ja C-hepatiitin eliminoimisohjelma.

Helsingin segregaatiokehitys

Alueellinen eriytyminen on Helsingissä selvää. Eriytyminen ei ole taittunut, etenkin työttömyydessä ja asukkaiden tulotasossa on tapahtunut alueellisten erojen hienoista kasvua ja myös koulutustason alueelliset erot ovat hieman lisääntyneet. Erilaiset sosioekonomiset haasteet kasautuvat samoille alueille ja huono-osaisimmat alueet ovat jääneet entistä enemmän jälkeen kaupungin keskiarvosta. Etnisen ja sosioekonomisen eriytymisen kehitys on Helsingissä yhteen kietoutunutta. Lapsiperheet asuvat Helsingissä vielä selvästi eriytyneemmin kuin lapsettomat taloudet.

Segregaation ehkäisemisen tavoitteiden tausta ja rajaukset

Segregaation ehkäisemisen tavoitteet eivät sisällä kaupungin muihin ohjelmiin tai linjauksiin sisältyviä tavoitteita. Keskeisistä segregaatiota ennaltaehkäisevistä ja vähentävistä keinoista asuntopolitiikka käsitellään Asumisen ja siihen liittyvän maankäytön toteutusohjelmassa (AM-ohjelma), hyvinvointierojen kaventaminen hyvinvointisuunnitelmassa, työllisyyden linjaukset kasvun, osaamisen ja elinvoiman tavoitteissa ja työllisyyspalveluliikelaitoksen kehittämislinjauksissa sekä kotoutumisen tavoitteet maahanmuuton ja kotoutumisen kehitysohjelmassa. Omalta osaltaan segregaation ehkäisemiseen vaikuttavat myös osallisuusmalli ja osallisuussuunnitelmat, palvelujen ja henkilöstön tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmat sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palvelustrategia ja pelastustoimen palvelutasopäätös.

Tavoitevalmistelun rajaukset on tehty kaupunkistrategian, tutkimustiedon sekä virkajohdon ja kaupungin johtoryhmän linjausten pohjalta. Toimeentulokysymykset on rajattu tavoitteiden ulkopuolelle, koska ne eivät ole kaupungin toimivallassa, vaan valtakunnallista politiikkaa. Segregaation ehkäisemisen tavoitteet ovat voimassa valtuustokauden, joten niissä keskitytään lieventäviin toimiin. Lasten ja nuorten muuta väestöä voimakkaamman eriytymiskehityksen vuoksi painotetaan tavoitteissa lapsia, nuoria ja perheitä. Eriytymiskehitys vaikuttaa alueellisiin palvelutarpeisiin, joten painotetaan palvelujen kehittämistä ja tarveperusteista rahoitusta. Lisäksi panostetaan rakennetun ympäristön parannuksiin.

Kaupunkistrategiassa todetaan, että ”jatkamme työtä kaupunkiuudistusalueiden kehittämiseksi” sekä ”tunnistamme kaupungissa myös muut alueet, joiden sosioekonominen tilanne vastaa kaupunkiuudistusalueita ja suuntaamme näille alueille erityistoimia”. Kaupunkiuudistus on kaupunkiyhteinen aluekehittämisen toimintamalli, jossa tehdään pitkäjänteistä yli strategiakausien jatkuvaa työtä. Siihen kytkeytyy vahvasti asuntopolitiikka, investoinnit ja uudisrakentaminen. Kaupunkiuudistuksen tavoitteena on kaupunkiuudistusalueilla asuinalueiden veto- ja pitovoiman vahvistaminen sekä se, että alueet eivät jää enempää jälkeen muun kaupungin kehityksestä. Kaupunkiuudistuksella lisätään viihtyisyyttä ja houkuttelevuutta, parannetaan palveluita sekä mahdollistetaan laadukas täydennysrakentaminen hallintamuotoja sekoittaen. Kaupunkiuudistus jatkuu valituilla alueilla strategiakaudella ja alueille laaditaan kaupunkiyhteinen kaupunkiuudistuksen nelivuotinen vuosittain päivitettävä toimenpide- ja investointisuunnitelma. Segregaation ehkäisemisen tavoitteissa ei nimetä uusia kaupunkiuudistusalueita. Osana tavoitteiden toteuttamista kaupunkiuudistusalueiden kaltaisilla alueilla toteutetaan tavoitteisiin pohjautuvia toimenpiteitä, joilla reagoidaan alueellisiin ilmiöihin ja palvelutarpeisiin.

Helsingin kaupungin segregaation ehkäisemisen tavoitteet pohjautuvat tutkimukseen. Kaupunginkanslian kaupunkitietopalvelut laati koonnin tutkimuspohjaisista toimenpidesuosituksista, jotka pohjautuvat yli sataan kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimuslähteeseen. Tutkimuspohjaiset toimenpidesuositukset ovat:

Tiivistelmä segregaation ehkäisemisen tavoitteista

Segregaation ehkäisemisen tavoitteet valtuustokaudelle 2026–2029 ovat:

Tavoitetta ”Uudistamme ja lisäämme paikallista asukkaiden kohtaamista ja palveluja kaupunkiuudistusalueilla ja niiden kaltaisilla alueilla niin, että palvelut vastaavat väestön tarpeisiin vaikuttavasti ja kohdennetusti” toteutetaan kahdella alatavoitteella: 1) palvelujen saatavuus, saavutettavuus ja kohdentuminen paranevat sekä 2) ammattilaissegregaation ehkäiseminen. Palvelujen kehittämisessä nostetaan hyvinvointia vahvistavien palvelujen osallistumisastetta, laajennetaan toimivaksi todettuja toimintamalleja ja ehkäistään pudokkuuksia. Tämän toteuttamiseksi uudistetaan toimialarajat ylittävää alueyhteistyötä kaupunkiuudistusalueilla ja niiden kaltaisilla alueilla. Lisäksi kohdistetaan toimia lasten ja nuorten luku- ja kirjoitustaidon parantamiseen sekä vanhempien kotimaisten kielten osaamisen kehittämiseen. Ammattilaissegregaation osalta tavoitellaan sen vähenemistä esimerkiksi henkilöstön liikkuvuuden ja työolojen kehittämisellä.

Tavoitetta ”Lisäämme valtuustokauden aikana määrärahojen tarveperusteista kohdentamista kaupunkiuudistusalueilla ja niiden kaltaisilla alueilla” toteutetaan kolmella alatavoitteella: 1) määrärahojen tarveperusteinen kohdentaminen kasvaa, 2) luodaan joustava yhteisten toimenpiteiden budjetoinnin malli sekä 3) osallistuvan budjetoinnin määrärahaa kohdennetaan osin sosioekonomisesti heikoimmille alueille. Tarveperusteisen rahoituksen kohdentaminen ratkaistaan vuosittaisessa toiminnan ja talouden suunnittelussa raamin sisällä. Määrärahojen kohdentaminen toteutaan ratkaisemalla toimialoittain talousarviomäärärahojen kohdentamisen ja erillisten tarveperusteisten määrärahojen suhde. Joustavalla yhteisten toimenpiteiden budjetoinnin mallilla tuetaan esimerkiksi toimintamallien laajentamista ja kokeiluja.

Tavoitetta ”Toteutamme kaupunkiuudistusalueilla ja niiden kaltaisilla alueilla rakennetun ympäristön parannuksia” toteutetaan kolmella alatavoitteella: 1) toteutamme kaupunkiuudistusalueilla ja niiden kaltaisilla alueilla rakennetun ympäristön parannuksia, 2) investointien toteuttamisen vauhdittaminen alueiden erityispiirteet huomioiden, 3) kunnossapidon tehostaminen sekä 4) turvattomiksi koettujen paikkojen kohentaminen. Rakennetun ympäristön parannuksia toteuttaessa otetaan ensin huomioon kaupunkiuudistusalueet ja sen jälkeen niiden kaltaiset alueet. Investointien lopullinen ohjelmointi tehdään osana talousarvioprosessia.

Tavoitekokonaisuuden valmistelu, toimeenpano ja seuranta

Segregaation ehkäisemisen tavoitekokonaisuus on valmisteltu kaupunkitasoisessa valmisteluryhmässä talven 2025–2026 aikana. Tavoitteiden valmistelua on ohjannut kaupungin johtoryhmä ja virkajohto. Valmistelussa on huomioitu aiempi työ sekä liittymäpinnat muihin ohjelmakokonaisuuksiin. Valmisteluun on osallistunut työpajojen kautta laajemmin kaupungin asiantuntijoita ja johtoa.

Segregaation ehkäisemisen tavoitteita toteutetaan yhtenä Helsinkinä. Tavoitekokonaisuuden toteuttamiseen osallistuvat kaupunginkanslia, kaupungin toimialat ja liikelaitokset. Tytäryhteisöt osallistuvat toteutukseen siltä osin kuin tavoitteet liittyvät yhteisön toimintaan ja omistajastrategiaan. Työtä tehdään tiiviisti yhdessä keskeisten sidosryhmien kanssa

Kaupungin toimialat vastaavat segregaation ehkäisemisen tavoitteiden huomioimisesta osana vuosittaista toiminnan ja talouden suunnitteluprosessia. Resursointi tarkentuu vuosittaisessa toiminnan ja talouden suunnittelussa. Ohjelmakokonaisuuden tavoitteita tulee yhteensovittaa muiden strategian tavoitteiden kanssa taloudelliset reunaehdot tunnistaen ja pyrkiä mahdollisimman kustannustehokkaaseen toteutukseen.

Strategian täytäntöönpanopäätöksen mukaisesti segregaation ehkäisemisen tavoitteiden toimeenpanoa ohjaavat kaupungin johtoryhmä ja viranhaltijajohto.

Segregaation ehkäisemisen tavoitteiden valmisteluryhmä jatkaa strategiakauden ajan ja huolehtii toimeenpanon edistämisestä ja raportoinnista kaupungin johtoryhmälle ja virkajohdolle.

Segregaation ehkäisemisen tavoitekokokonaisuuden edistymisestä raportoidaan osana strategian toteutumisen vuosittaista seurantaa sekä strategian puoliväli- ja loppuarviointeja.

Vaikutusten arviointi

Segregaation ehkäisemisen tavoitteiden vaikutuksia on arvioitu taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta näkökulmasta yleisellä tasolla. Lisäksi yksittäisten toimenpiteiden taloudellisia ja muita vaikutuksia voidaan arvioida tarkemmin osana ohjelmaa tai vuosittaisessa talouden ja toiminnan suunnittelussa, jos toimenpiteillä tunnistetaan olevan merkittäviä vaikutuksia.

Segregaation ehkäisemisen tavoitteiden valmistelu on perustunut tutkimustietoon ja asiantuntija-arviointiin. Esitetyillä linjauksille arvioidaan olevan segregaatiota lieventäviä tai ehkäiseviä sosiaalisia vaikutuksia. Kuten liitteen tutkimuskatsausosiossa on todettu, segregaation ehkäisemisen toimenpiteiden vaikuttavuuden arvioinnista on rajatusti tietoa. Kaupungin talouden osalta ehdotetut linjaukset toteutetaan talouden kestävyysperiaatteen raamin sisällä kohdentamalla resursseja.