Poikkeaminen, Vuosaari, Karavaanikuja 1, Lasten uusi liikennekaupunki

Maankäyttöjohtaja päätti hyväksyä poikkeamishakemuksen 54. kaupunginosan (Vuosaari) asemakaavassa osoitetulla leirintäalueella (RT) kiinteistönrolla 91-435-3-300 siten, että poiketaan asemakaavasta nro 10320 seuraavasti:

Lisäksi hanke edellyttää poikkeamista valtioneuvoston päätöksen (993/1992) melutason ohjearvoista seuraavasti:

Poikkeaminen myönnetään seuraavilla ehdoilla:

Maksu

Päätöksestä peritään Helsingin rakennusvalvontataksan 2025 mukainen maksu, joka on 2 910 euroa 

Hakija

Helsingin kaupunki, Kaupunkiympäristön toimiala, Tilat-palvelu

Rakennuspaikka

54. kaupunginosan (Vuosaari) kiinteistönron 91-435-3-300 mukainen asemakaavassa osoitettu leirintäalue (RT)

Hakemus

Hakija hakee lupaa lasten liikennekaupungin sijoittamiselle asemakaavassa osoitetulle leirintäalueelle (RT) ja 289 k-m²:n suuruisen liikennekaupunkia palvelevan julkisen palvelurakennuksen rakentamiselle asemakaavassa leirintäalueen osaksi merkitylle alueelle, jolle saa rakentaa matkailumajoja ja huoltorakennuksia (rt-2).

Hakemuksen mukainen hanke edellyttää poikkeamista voimassa olevasta asemakaavasta nro 10320 seuraavasti:

Hakemuksen mukainen hanke edellyttää lisäksi poikkeamista valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisista melutason ohjearvoista. Valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaan leirintäalueiden päiväajan melutason ohjearvo on 45 dB ja virkistysalueiden sekä oppilaitoksia palvelevien alueiden päiväajan ohjearvo on 55 dB. Hakemuksen kohteena olevan alueen melutaso on laadittujen meluselvitysten mukaan noin 55-60 dB.

Hakija perustelee hakemustaan seuraavasti:

Julkisen palvelurakennuksen sekä liikennepuistotoiminnan sijoittaminen asemakaavan leirintäalueelle (RT) ja leirintäalueen osaksi merkitylle alueelle (rt-2), jonne saa kaavamerkinnän mukaan sijoittaa matkailumajoja ja huoltorakennuksia. Perusteluina ovat rakennuksen vähäinen laajuus, rakennuksen soveltuminen käyttötarkoitukseltaan, muodoltaan ja julkisivumateriaaleiltaan leirintäalueen ja kartanon ympäristöön, sekä alueen palvelutarjonnan lisääminen. 

Lasten liikennepuisto (virkistysalue) sijoittuu asemakaavassa leirintäalueeksi (RT) merkitylle alueelle. Perusteluina ovat toiminnan soveltuminen luonteeltaan leirintäalueen ja kartanon ympäristöön, alueen puistomaisen luonteen säilyttäminen sekä alueen palvelutarjonnan lisääminen. 

Asemakaavamerkintä velvoittaa rakentamaan rakennukset tulee sijoittaa alueen rajalle siten, ettei erillistä aitaa tarvita. Perustelu vähäiselle poikkeamalle: rakentamalla uudisrakennus tontin rajasta 2 metrin etäisyydelle mahdollistetaan paremmin alueen nykyisen kasvillisuuden säilyttäminen ja uuden kasvillisuuden istuttaminen uudisrakennuksen edessä, alueen puistomaista luonnetta korostaen. Alueen olemassa oleva aita voidaan säilyttää sellaisenaan ja uudisrakennuksen talonrakennustyöt voidaan tehdä aidan sisäpuolella, vähentäen rakennustöiden vaikutusta viereiselle katualueelle. Loivassa rinteessä sijaitsevalla rakennuspaikalla esteettömyyden toteutuminen saadaan varmistettua pienemmällä pihan pinnan korkojen muokkauksella sijoittamalla rakennus alemmas rinteeseen (rinne nousee jyrkimmin alueen reunalla).

Liikennekaupungille varattu alue on tällä hetkellä leirintäalueen käytössä ja siinä sijaitsee matkailuauto- ja asuntovaunupaikkoja. Valtioneuvoston (993/1992) asettama melutason ohjearvo leirintäalueille on maksimissaan 45 dB. Virkistysalueille ja oppilaitoksia palveleville alueille vastaava ohjearvo on maksimissaan 55 dB. 

Voimassa oleva asemakaava on vuodelta 1997. Kaavassa ei ole osoitettu meluun liittyviä määräyksiä leirintäalueelle. Kohteesta on laadittu liikennekaupunkihankkeen aikana useampi meluselvitys. Alueen melutaso vaihtelee noin 55–60 dB välillä. 

Oppaassa ”Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa” (2013) todetaan, että mikäli virkistysaluetta tai puistoa ei voida sijoittaa kokonaisuudessaan vähämeluisalle alueelle, tulee ainakin leikki- ja muut runsaassa käytössä olevat oleskelualueet osoittaa vyöhykkeelle, jolla melutaso on päivällä alle 55 dB. Edellistä vähemmän oleskeluun käytetyt osat voidaan osoittaa vyöhykkeelle, jonka melutaso on päivällä 55–60 dB. 

Lasten liikennekaupungin osalta on päädytty ratkaisuun, jossa rakennus sijoittuu alueen eteläreunaan metroradan suuntaisesti, luoden melulta suojatun alueen rakennuksen pohjoispuolelle. Melutaso tällä alueella on meluselvityksen mukaan 50–55 dB. Tällä melutasolta ohjearvot täyttävällä alueella on mahdollista järjestää pääosa oleskelusta: eväiden syönti ja toiminnan opastus sekä ohjaus. Liikennekaupungin työntekijät voivat valvoa toimintaa pääosin suojatulta alueelta. Liikennekaupungin ajoradat sijoittuvat vyöhykkeelle, jossa melutaso on 55–60 dB. Käyttäjätoimialalta saadun selvityksen mukaan, yksittäinen käyttäjäryhmä viettää liikennekaupungin ulkotiloissa noin 25-50 minuuttia.

Lääkärin lausunnon mukaan altistuminen 55-60 dB melulle ei aiheuta käyttäjille kuulovaurion tai muun merkittävän terveyshaitan riskiä. Mahdolliset vaikutukset liittyvät lähinnä viihtyvyyteen ja leikin laatuun, eivät lääketieteelliseen terveyshaittaan. 

Hankkeessa on tutkittu vaihtoehtoja meluntorjunnan toteuttamiseksi. Melunlähteet ovat metrorata ja Vuotie. Metrorata sijaitsee korkeammalla kuin liikennekaupungin alue. Meluntorjunnassa on kaksi vaihtoehtoa: metroradan varteen ja metrosillalle rakennettava melueste tai leirintäalueen rajalle rakennettava melueste. Molemmat vaihtoehdot on todettu toteutuskelvottomiksi. Metroradan varsi on Kaupunkiliikenne Oy:n hallinnoima ja hankkeeseen ryhtyvällä ei ole valtuuksia meluesteen rakentamiseen. Leirintäalueen rajalle rakennettava melueste tulisi olla viisi metriä korkea ja ulottua liikennekaupungin eteläiselle ja läntiselle sivustalle. Leirintäalueen rajalle rakennettava melueste olisi huono ratkaisu kaupunkikuvallisesti sekä turvallisuuden ja ympäristön kannalta. Leirintäalue muodostaa Vartiokylänlahden ranta-alueiden sekä Rastilan historiallisen kartanon ympäristön kanssa sekä yhtenäisen että virkistys- ja viheralueenpuistomaisen alueen, johon korkea ja aluetta jakava melueste ei sovellu. Leirintäalueen osana liikennekaupungin alueelta avautuvien näkymien avoimuus luo myös turvallisuutta valvonnan suhteen. Hankkeen lähtökohtana on parantaa alueen palvelutasoa ja liikennekaupungista on suunniteltu helposti lähestyttävä kaupunkilaisille, jolloin on eduksi, että liikennekaupungin toiminta on nähtävissä myös alueen ulkopuolelta. Hankkeen ulkoalueiden akustiikkasuunnittelija on katsonut, että melutason ohjearvoista poikkeamisen hakemiselle on esitetty riittävät tekniset perusteet.

Säännökset, joista poiketaan

Haettu toimenpide on vastoin voimassa olevaa asemakaavaa ja siten vastoin alueidenkäyttölain (AKL) 58 §:n 1 momenttia.

Lähtötiedot

Rakennuspaikka sijaitsee alueella, jolla on voimassa 13.1.1997 vahvistettu asemakaava nro 10320. Asemakaavan mukaan rakennuspaikka on osoitettu leirintäalueeksi (RT). Rakennuspaikalle on osoitettu alueen käyttötarkoituksen lisäksi kaavamerkintä (rt-2), jonka mukaan sen osalle saa sijoittaa matkailumajoja ja huoltorakennuksia. 

Asemakaavan mukaan asemakaavan mukaisella leirintäalueella (RT) alue tulee aidata. Alueen sisäänkäynnin yhteydessä huolto-, henkilökunnan-, ym. porttirakennukset sekä uimarannan puolella saunarakennukset tulee sijoittaa alueen rajalle siten, ettei erillistä aitaa tarvita. Muualla voidaan käyttää tumman vihreää verkkoaitaa, jota täydennetään istutuksin.

Helsingin yleiskaavassa 2016 rakennuspaikka on osoitettu osittain asuntovaltaiseksi alueeksi A1 ja osittain virkistys- ja viheralueeksi.

Rakennuspaikka sijaitsee Rastilan leirintäalueen yhteydessä. Suunnittelualue on nykyisin leirintäalueen käytössä, ja sillä sijaitsee matkailuauto- ja asuntovaunupaikkoja sekä alueen toimintaa palvelevia rakenteita. Alue on pääosin puustoinen ja puistomainen, ja se liittyy osaksi Vartiokylänlahden ranta-alueiden sekä Rastilan kartanon ympäristön muodostamaa virkistys- ja viheraluekokonaisuutta.

Osallisten kuuleminen ja lausunnot

Hakemuksesta on tiedotettu naapureille kaupunkiympäristön toimialan asemakaavoituspalvelun kirjeellä (8.6.2026). Heille on varattu tilaisuus kirjallisen muistutuksen tekemiseen. Laajempi kuuleminen ei ole tarpeen, koska poikkeamisella ei ole vaikutuksia laajemmalle.

Muistutuksia ei ole esitetty.

Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalta, Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalta (Pelastuslaitos) sekä Lupa- ja valvontavirastolta.

Lupa- ja valvontavirastolta toteaa lausunnossaan (7.7.2026) poikkeamislupahakemuksesta liittyen seuraavaa. 
 

Luonnonsuojelu

Hakemuksen kohteena oleva alue on osa Vartiokylänlahden tärkeää lepakkoaluetta (arvoluokka B). Vartiokylänlahdella on merkitystä etenkin lepakoiden ruokailualueena ja alueella sijaitsee todennäköisesti useita lepakkokolonioita. 

Hakemuksen mukaisesti rakennettava uudisrakennus sijoitetaan nykyiselle leirintäalueelle, joten rakentamisalueella ei ole puustoa. Uudisrakennuksen lähistöltä poistetaan kuitenkin hakemuksen mukaan 8 puuta huonokuntoisina. Lupa- ja valvontavirasto toteaa, että poistettavat puut tulee ensin tarkistaa mahdollisten lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkojen kannalta. Puiden kaataminen edellyttää luonnonsuojelulain (9/2023) 83 §:n mukaista poikkeuslupaa siinä tapauksessa, että puissa havaitaan lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikkoja. 

Lupa- ja valvontavirasto toteaa, ettei hakemuksen mukainen poikkeaminen olennaisesti muuta alueen soveltuvuutta lepakoiden siirtymiseen tai ruokailuun, kun otetaan huomioon alueen nykyinen käyttötarkoitus leirintäalueena. Lepakoiden ruokailulle erityisen tärkeät alueet sijaitsevat lähellä rantaa, jonka puustoisuus säilyy poikkeamisesta huolimatta ennallaan. Poikkeamisen ei näin ollen katsota aiheuttavan luonnonsuojelulain 78 §:n 2 momentissa tarkoitettua heikentymistä lähialueella sijaitseville lepakoiden lisääntymis- tai levähdyspaikoille. 

Lupa- ja valvontavirasto toteaa lisäksi, että uudisrakennuksen ja sen pihapiirin ulkovalaistus tulee suunnitella yhteistyössä lepakkoasiantuntijan kanssa niin, ettei valaistus häiritse lepakoiden ruokailua tai liikkumista alueella.

Ympäristöterveys

Lupa- ja valvontavirasto muistuttaa, että ohjearvot ja niiden noudattaminen on tärkeää erityisesti alueilla, jotka on tarkoitettu lasten ja nuorten oleskeluun ja virkistäytymiseen. Suunniteltu liikennepuisto ei kuitenkaan ole luonteeltaan tai sijainniltaan sellainen, että yksittäinen lapsi tai nuori käyttäisi sitä ensisijaisena alueena virkistäytymiselle ja leikille. Tästä syystä Lupa- ja valvontavirasto katsoo, vaikka ohjearvot osalla aluetta lievästi ylittyvätkin, että poikkeaminen voidaan toteuttaa esitetyn mukaisesti. Jatkossa myös tämän tyyppiset kohteet tulee pyrkiä sijoittamaan ohjearvojen mukaiselle alueelle.

Muissa lausunnoissa ei ollut huomautettavaa.

Hakijalle on annettu tilaisuus antaa selityksensä annetuista muistutuksista ja lausunnoista. Hakijalta ei ole määräaikaan mennessä saapunut vastinetta. 

Rakentamislain 57 §:n mukaan kunta voi erityisestä syystä myöntää luvan poiketa alueidenkäyttölaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta ja rakentamislaissa säädetystä tai sen nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta. 

Lupaa ei kuitenkaan saa myöntää, jos se:

1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;
2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;
3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista;
4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamisen asemakaavasta poiketen asumiseen tai muuhun ympäristöhäiriötä aiheuttamattomaan käyttöön ei katsota aiheuttavan haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueidenkäytön muulle järjestämiselle eikä sitä pidetä vaikutuksiltaan merkittävänä rakentamisena. Rakennuksen tai sen osan käyttötarkoituksen muuttamisen voidaan katsoa olevan erityinen syy, jos käyttötarkoituksen muuttamisella voidaan tukea rakennetun ympäristön kiertotaloutta ja vähähiilisyyttä.

Haettu toimenpide voidaan toteuttaa, koska se parantaa alueen palvelutarjontaa sekä toiminta soveltuu luonteeltaan leirintäalueen, uimarannan ja kartanon ympäristöön. Hakemuksen mukainen hanke käsittää lasten liikennekaupunkia palvelevan julkisen palvelurakennuksen sekä liikennepuistotoiminnan sijoittamisen asemakaavassa leirintäalueeksi (RT) osoitetulle alueelle sekä leirintäalueen osaksi merkitylle alueelle (rt-2). Lisäksi haetaan poikkeamista asemakaavamääräyksestä, jonka mukaan rakennus on sijoitettava alueen rajaan kiinni siten, ettei erillistä aitaa tarvita.

Poikkeaminen voidaan myöntää, koska suunniteltu toiminta soveltuu alueen ympäristöön, täydentää alueen virkistys- ja palvelutarjontaa sekä tukee alueen kehittämistä kaupunkilaisten käyttöön. Liikennepuiston toiminta on luonteeltaan ympäristöönsä soveltuvaa, ja rakennuksen mittakaava, käyttötarkoitus sekä sijoittuminen ovat alueen ominaispiirteisiin nähden tarkoituksenmukaisia. Hanke säilyttää alueen puistomaisen luonteen ja sopeutuu Rastilan leirintäalueen sekä kartanomiljöön ympäristöön. Samalla voidaan hyväksyä poikkeama tontin rajaan kiinni rakentamista edellyttävästä kaavamääräyksestä.

Ratkaisu mahdollistaa paremmin alueen nykyisen kasvillisuuden säilyttämisen ja uuden kasvillisuuden istuttamisen uudisrakennuksen eteen, alueen puistomaista luonnetta korostaen. Lisäksi rakennuksen sijoittaminen hieman alemmaksi rinteeseen edesauttaa esteettömyyden toteuttamista ilman merkittäviä maanpinnan korkeusasemien muutoksia. Haettu toimenpide ei ole ristiriidassa Helsingin yleiskaavan 2016 keskeisten tavoitteiden kanssa eikä vaikeuta alueen tulevaa suunnittelua tai kehittämistä. Poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Hakemuksen mukainen toimenpide poikkeamisesta valtioneuvoston päätöksen (993/1992) mukaisista melutason ohjearvoista voidaan hyväksyä. Lupa- ja valvontaviraston toimittaman lausunnon mukaisesti suunniteltu liikennepuisto ei ole luonteeltaan tai sijainniltaan sellainen, että yksittäinen lapsi tai nuori käyttäisi sitä ensisijaisena alueena virkistäytymiselle ja leikille. Suunnittelualueen melutaso ylittää osittain alueelle sovellettavat ohjearvot, mutta liikennepuiston keskeiset oleskelu- ja toimintojen opastusalueet sijoittuvat meluselvityksen mukaan vyöhykkeelle, jolla päiväajan melutaso on noin 50-55 dB. Ohjearvon ylitys kohdistuu pääasiassa liikennepuiston ajoalueisiin, joilla oleskelu on tilapäistä ja kestoltaan lyhytaikaista. Lupa- ja valvontaviraston lausunnon mukaan suunniteltua liikennepuistoa ei voida pitää sellaisena virkistys- tai oleskelualueena, jossa yksittäinen käyttäjä viettäisi pitkiä aikoja, minkä vuoksi vähäistä ohjearvon ylitystä voidaan pitää hyväksyttävänä.

Poikkeaminen myönnetään ehdollisena, koska suunnittelualue sijaitsee Vartiokylänlahden tärkeällä lepakkoalueella. Lepakkoalue huomioidaan rakennuksen ja alueen ulkovalaistuksen suunnittelussa.

Poikkeamisen erityisenä syynä on alueen tarkoituksenmukainen käyttö sekä alueen virkistys- ja palvelutarjonnan kehittäminen ympäristöön soveltuvalla tavalla.

Haettu toimenpide ei päätöksessä asetetuin ehdoin aiheuta haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle taikka alueiden käytön muulle järjestämiselle, eikä vaikeuta luonnonsuojelun taikka rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista. Haettu toimenpide ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen eikä muutoin aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. 

Sovelletut säännökset

Rakentamislaki (751/2023) 57, 64, 67, 70, 79, 178, 185, 187 §
Alueidenkäyttölaki (132/1999) 58 §
Hallintolaki (434/2003) 62 a §

Hyödyntämisaika

Hakijan on hyödynnettävä poikkeamislupa kahden vuoden kuluessa poikkeamisluvan lainvoimaiseksi tulosta.

Tiedoksianto

Päätös annetaan tiedoksi julkisella kuulutuksella.

Helsingin kaupungin hallintosäännön 16 luvun 5 §:n 1 momentin 3b a kohdan mukaan maankäyttöjohtaja päättää rakentamislain 57 §:ssä tarkoitetusta poikkeamisluvasta, kun kysymys ei ole hankkeen koko ja käyttötarkoitus huomioon ottaen periaatteellisesti merkittävästä poikkeamisesta alueidenkäyttölaissa tai rakentamislaissa säädetystä tai mainittujen lakien nojalla annetusta säännöksestä, määräyksestä, kiellosta tai muusta rajoituksesta.