Tarkastuslautakunnan arviointikertomus ja arviointisuunnitelma 2024
Utredning om åtgärderna med anledning av utvärderingsberättelsen för år 2024
Beslut
Stadsfullmäktige antecknade bilagan till detta ärende med en utredning om åtgärderna med anledning av utvärderingsberättelsen för år 2024.
Beslutet stämmer överens med förslaget.
Stadsstyrelsen och de berörda nämnderna gav i maj utlåtanden till revisionsnämnden om åtgärdsrekommendationerna och -uppmaningarna i utvärderingsberättelsen för år 2024. I dessa utlåtanden uppgavs det vilka åtgärder stadskansliet och sektorerna hade för avsikt att vidta med anledning av utvärderingsberättelsen.
Stadsfullmäktige beslutade 18.6.2025 i enlighet med revisionsnämndens förslag anteckna revisionsnämndens utvärderingsberättelse för år 2024 och de utlåtanden som stadsstyrelsen och nämnderna i fråga gett om denna och uppmana stadsstyrelsen att före utgången av december 2025 förelägga fullmäktige en utredning om vilka åtgärder de personer som ansvarar för verksamheten och de redovisningsskyldiga har vidtagit med anledning av utvärderingsberättelsen.
De åtgärder som stadskansliet, sektorerna och affärsverken vidtagit med anledning av åtgärdsrekommendationerna och uppmaningarna i utvärderingsberättelsen anges i den bifogade utredningen.
Kaupunginhallitus 24.11.2025 § 782
Päätös
Kaupunginhallitus esitti kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto merkitsee tiedoksi esityslistan liitteenä olevan selvityksen vuoden 2024 arviointikertomuksen johdosta suoritetuista toimenpiteistä.
19.05.2025 Ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Lisätiedot
Mauno Rönkkö, erityissuunnittelija, puhelin: +358 9 310 36279
Stadsfullmäktige 18.06.2025 § 166
Beslut
Stadsfullmäktige beslutade
1 | anteckna revisionsnämndens utvärderingsberättelse för år 2024 och de utlåtanden som stadsstyrelsen och vederbörande nämnder gett om denna |
2 | uppmana stadsstyrelsen att före utgången av december 2025 förelägga fullmäktige en utredning om vilka åtgärder de personer som ansvarar för verksamheten och de redovisningsskyldiga har vidtagit med anledning av utvärderingsberättelsen |
3 | anteckna revisionsberättelsen 2024 |
4 | godkänna bokslutet utifrån uppgifterna i revisionsberättelsen och på basis av det som i revisionsberättelsen anges om bokslutets godtagbarhet bevilja de redovisningsskyldiga som handhaft stadens förvaltning och ekonomi ansvarsfrihet för räkenskapsåret 2024, med undantag av strategidirektören, digitaliseringsdirektören, sektorchefen för fostrans- och utbildningssektorn, direktören för gemensamma tjänster i fostrans- och utbildningssektorn samt dataförvaltningsdirektören för fostrans- och utbildningssektorn. |
Behandling
På förslag av ordföranden godkände stadsfullmäktige en handläggningsordning enligt vilken ärendena 4 och 5 på föredragningslistan behandlades tillsammans.
Föredragande
Upplysningar
Timo Cantell, utvärderingschef, telefon: 09 310 73362
Arto Ahlqvist, revisionschef, telefon: 09 310 36580
Tarkastuslautakunta 03.06.2025 § 52
Päätös
Tarkastuslautakunta päätti esittää kaupunginvaltuustolle seuraavaa:
Kaupunginvaltuusto päättää
- | merkitä tiedoksi tarkastuslautakunnan arviointikertomuksen vuodelta 2024 ja siitä saadut kaupunginhallituksen sekä asianomaisten lautakuntien lausunnot, |
- | kehottaa kaupunginhallitusta antamaan joulukuun 2025 loppuun mennessä valtuustolle selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin toiminnasta vastaavat henkilöt ja tilivelvolliset ovat ryhtyneet arviointikertomuksen johdosta, |
- | merkitä tiedoksi tilintarkastuskertomuksen 2024, |
- | hyväksyä tilintarkastuksessa esitetyn perusteella tilinpäätöksen ja myöntää tilintarkastuskertomuksessa tilinpäätöksen hyväksyttävyydestä esitetyn perusteella vastuuvapauden tilikaudelta 2024 kaupungin hallintoa ja taloutta hoitaneille tilivelvollisille, lukuun ottamatta strategiajohtajaa, digitalisaatiojohtajaa, kasvatuksen ja koulutuksen toimialajohtajaa, kasvatuksen ja koulutuksen yhteisten palvelujen johtajaa sekä kasvatuksen ja koulutuksen tietohallintojohtajaa. |
15.04.2025 Ehdotuksen mukaan
08.04.2025 Ehdotuksen mukaan
14.05.2024 Esittelijän muutetun ehdotuksen mukaan
Esittelijä
Lisätiedot
Timo Cantell, arviointipäällikkö, puhelin: +358931073362
Arto Ahlqvist, tarkastuspäällikkö, puhelin: +358931036580
Kaupunkiympäristölautakunta 20.05.2025 § 315
Lausunto
Kaupunkiympäristölautakunta antoi vuoden 2024 arviointikertomuksesta seuraavan lausunnon:
Helen Oy:n ympäristötavoitteiden edistäminen (arviointikertomuksen sivut 31-35)
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian tulee yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa edunvalvontatyöllä huolehtia, että lainsäädäntö mahdollistaa pienydinvoiman toteuttamisen ja että Helsingin kantaverkko on riittävä myös tulevaisuuden sähkönsiirtotarpeisiin.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Kaupunginkanslia koordinoi kaupungin edunvalvontatyötä. Pienydinvoiman toteuttamisen mahdollistaminen ja Helsingin kantaverkon kapasiteetin riittävyys sähkönsiirtotarpeisiin on tunnistettu keskeisinä kaupungin edunvalvonta-asioina. Edunvalvontaa niiden osalta jatketaan kaupunkiyhteisesti. Lisäksi Heleniin liittyviä asioita, myös pienydinvoimaa ja sähköverkon kapasiteetin riittävyyttä, käsitellään säännöllisesti kokoontuvassa Helsinki-Helen-yhteistyöryhmässä. Yhteistyöryhmään kuuluu kaupungin osalta sekä kaupunginkanslian että kaupunkiympäristön toimialan edustus.
Sään ääri-ilmiöihin sopeutuminen ja varautuminen, yhteinen arviointi pääkaupunkiseudun kaupunkien kanssa (arviointikertomuksen sivut 37-41)
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee yhdessä varmistaa, että tulviin ja hulevesiin liittyvää sopeutumis- ja varautumistyötä tehdään koordinoidusti.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Hulevesien suunnittelun ja hallinnan vastuunjakoa on täsmennetty maankäyttö ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuden sisällä yhteistyössä toimialan ilmastoyksikön kanssa. Hulevesien ja sopeutumisen ratkaisujen suunnitteluun saadaan lisäresurssi maankäyttö- ja kaupunkirakenne -palvelukokonaisuuteen.
- Kaupunkiympäristön toimialan ilmastoyksikkö huolehtii kaupunkitasoisesti ilmastonmuutoksen vaikutuksista johtuvien riskien arvioinnista, niihin liittyvien hallintatoimien koordinoinnista ja alulle panosta sekä raportoinnista.
- Kaupunkikonsernin organisaatiot ja toimialat vastaavat oman palvelutuotantonsa varautumisesta erilaisiin sään ääri-ilmiöihin kuten tulvatilanteisiin, sekä tarvittavan yhteistyön sopimisesta Pelastuslaitoksen kanssa akuutissa tulvatilanteessa. Kaupunginkanslia vastaa organisaatiorajat ylittävien toimintojen koordinoinnista sekä koko kaupunkia koskevasta varautumisesta ja kriisijohtamisesta. Kaupunkiympäristön toimiala osallistuu palvelutilojen sekä yleisten alueiden omistajan roolissa tulviin varautumiseen yhteistyössä tilojen sekä alueiden käyttäjien, Pelastuslaitoksen ja muiden toimijoiden kanssa. Pelastuslaitos johtaa tulvatorjunnan toimenpiteitä akuutissa tulvatilanteessa.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee yhdessä varmistaa, että rankkasateisiin sekä tulva- ja hulevesiriskeihin varautumisen tasosta tehdään päätös.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Kaupunkiympäristön toimialan johtoryhmässä on linjattu keväällä 2025, että kaupunki varautuu ydinkeskustassa tulevan ilmaston 1/100 v tilastollisesti toistuvista sateista johtuvien tulva-alueiden hallintaan.
- Tämän työn kokemuksia hyödynnetään myös muiden alueiden varautumisen suunnittelussa: uudet alueet, täydennysrakentaminen, ja peruskorjausta vaativat kohteet koko kaupungissa.
- Ydinkeskustaa koskeva hydrologinen malli otetaan käyttöön skenaariotarkastelun lisäksi myös suunnittelijoiden työkaluna. Kokemusten perusteella päätetään mahdollisesta alueellisesta laajentamisesta.
- Tulvastrategian päivitys on käynnistetty (merivesi-, rankkasade- ja jokitulvat) Kaupunkiympäristön toimialan johtoryhmän 30.9.2024 päätöksen mukaisesti. Päivityksen tavoitteena on varmistaa kaupungin pitkän aikavälin resilienssi erilaisten tulvariskien suhteen, mukaan lukien hulevesitulvat, jokitulvat (Vantaanjoki), meriveden nousu ja pienvesien tulvat. Tavoitteena on laatia strategiatasoinen julkaisu, jossa määritetään kaupungin varautumisen periaatteet ja tavoitetaso ja tarvittavat toimenpiteet ja sisäiset vastuut tason saavuttamiseksi. Osana kokonaisuutta maankäyttö ja kaupunkirakenne –palvelukokonaisuus koordinoi myös tulvaohjeen päivittämisen ja neuvontapalvelun organisoinnin. Tulvatyöryhmä myös jatkaa alueellisten tulvariskien hallintasuunnitelman toimenpiteiden edistämistä.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee yhdessä päivittää sään ääri-ilmiöihin liittyvät sopeutumis- ja varautumisohjelmat.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Vuoden 2025 aikana päivitetään ilmastoriskitarkastelu ja haavoittuvuusanalyysit.
- Hellemallinnus valmistuu kesällä 2025 ja se otetaan käyttöön suunnittelijoiden työkaluna saman vuoden aikana.
- Sopeutuminen ja varautuminen tulevat osaksi vuosille 2026-2029 päivittyvää Ilmasto-ohjelmaa.
- Hulevesiohjelman päivittämisen tarve arvioidaan vuoden 2026 aikana.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee yhdessä laatia suunnitelma kuumuuteen ja helteisiin sopeutumiselle ja varautumiselle, jotta varautumisen tasosta voidaan tehdä päätös
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Osana vuosille 2026-2029 päivittyvää Ilmasto-ohjelmaa määritellään myös helteisiin varautumisen tavoitetila ja keinoja tämän saavuttamiseksi.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee käynnistää korjausinvestointeja kaupungin riskialueilla olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen hulevesien hallitsemiseksi ja lämpösaarekeilmiön ehkäisemiseksi.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Hydrologisen mallin osoittamien ydinkeskustan riskikohteiden tiedot lisätään suunnittelutyökaluihin kesän 2025 aikana. Riskialueita tarkastellaan samalla suhteessa käynnissä oleviin ja käynnistettäviin investointihankkeisiin ja päivitetään hankkeiden suunnitelmia vastaamaan uusia sade- ja tulvaskenaarioita.
- Pyritään priorisoimaan haavoittuvien ihmisryhmien palvelurakennuksia ja niiden pihoja.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee ottaa uusien alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa järjestelmällisesti huomioon puuston ja viheralueiden lisääminen ja säilyttäminen sään ääri-ilmiöiden haittojen vähentämiseksi.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Tonttikohtaisen viherkertoimen lisäksi kehitteillä on alueellinen viherkerroin, jonka avulla pystytään arvottamaan viherrakenteen tuottamia monihyötyjä muun muassa ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi ja näin priorisoimaan säilyttämistä ja lisäämistä.
- Liikenne- ja katusuunnittelupalvelun ja kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelun yhteistavoitteena on katuvihreän lisääminen katualueilla.
- Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelun tavoitteena on myös monimuotoisuuden lisääminen laajemmin yleisillä alueilla, ja erityisesti aukiot on tunnistettu potentiaalikohteiksi.
- Kaupunkitila- ja maisemasuunnittelupalvelun sekä ilmastoyksikön alkuvuodesta 2025 tilaamassa työssä tarkastellaan lisäksi mahdollisuuksia latvuspeittävyyden lisäämiselle olevassa kaupunkirakenteessa.
Katutöiden koordinointi ja haittojen vähentäminen (arviointikertomuksen sivut 43-46)
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian ja kaupunkiympäristön toimialan tulee jatkaa edunvalvontatyötä, jotta kunnossapitolain muutos vastaa Helsingin tarpeisiin ja mahdollistaa katutöiden haittojen aiempaa paremman hallinnan.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Helsingin kaupunki on vuonna 2020 tehnyt valtioneuvostolle esityksen kunnossapitolain muuttamisesta lainsäädäntöehdotuksin (KH 09.03.2020 § 172).
- Ympäristöministeriö asetti lakivalmistelutyöryhmän 1.12.2023. Työryhmän toimikausi on 1.12.2023–31.8.2025. Työryhmän tehtävänä on valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus kuntien maapolitiikkaa, kaavojen toteuttamista sekä katujen ja muiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapitoa koskevasta lainsäädännöstä.
- Lähtökohtana lakivalmistelutyölle ovat voimassa oleva maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999, MRL, nykyiseltä nimeltään alueidenkäyttölaki) ja laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta (669/1978, kunnossapitolaki, KPL). Lakivalmistelutyössä on otettu huomioon hallituksen esitykseen kaavoitus- ja rakentamislaiksi (KRL) sisältyneet pykäläehdotukset sekä 2023 tehty kunnossapitolain toimivuusarviointi ja 2024 saadut lausunnot. Lakivalmistelussa myös huomioidaan 2025 voimaan tuleva rakentamislaki ja valmistuva alueidenkäyttölaki.
- Kaupunkiympäristön toimialalta on edustaja mukana yhdyskuntakehittämislain ja yhdyskuntarakentamislain lakityöryhmässä. Myös kaupunkiympäristön toimialan asiantuntijat kommentoivat systemaattisesti valmisteltavia lakipykäliä. Lisäksi kuutoskunnat vaikuttavat yhteistyössä lain sisältöön. Yhdyskuntarakentamislakiin sisällytetään kunnossapitolaki. Tavoitteena on toteuttaa valmistelu niin, että hallituksen esitys on mahdollista antaa eduskunnalle 2026.
- Helsinki yhdessä kuutoskuntien kanssa on nostanut esille lainvalmistelutyössä kunnossapitolakiin liittyen seuraavat pääkohdat:
- Kunnilla tulisi olla mahdollisuus antaa katutöitä koskevia yleisiä sitovia ja tehokkaasti toimeenpantavia määräyksiä
- Kunnilla tulisi olla oikeus painavasta syystä määrätä työlle uusi ajankohta tai kieltää työn suorittaminen
- Kunnille tulisi säätää mahdollisuus määrätä laiminlyönnin havaitsemisen perusteella hallinnollinen laiminlyöntimaksu kunnossapitolain mukaisen velvollisuuden (esim. ilmoitusvelvollisuus) tai kunnan antamien määräyksien laiminlyönnistä
- Katutöistä aiheutuva haitta tulisi lisätä lakiin yhdeksi alueenkäyttömaksun määräytymisen perusteeksi.
- Luvattomaan maankäyttöön liittyvät puuttumisperusteet ja -keinot tulisi määrittää nykyistä selkeämmin lain tasolla ja yksi mahdollisuus olisi lisätä tämä kokonaisuus yhdyskuntarakentamislakiin.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee jatkaa toimia työmaiden keston lyhentämiseksi, haittojen vähentämiseksi ja turvallisuuden takaamiseksi. Kehitettävää on ainakin taloudellisissa kannustimissa ja sanktioiden käyttämisessä sekä työmaahenkilöstöltä vaadittavassa koulutuksessa.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Kaupunkiympäristön toimialan tavoitteena on lyhentää työmaiden kestoa kehittämällä bonuksia ja sanktioita urakkasopimuksissa. Tämän tarkoituksena on kannustaa niin urakoitsijoita kuin työntekijöitä suorittamaan projektit aikarajojen ja budjetin mukaisesti. Toimialalla luodaan selkeät kriteerit, jotka palkitsevat hankekohtaisesti hyvin suoriutuvia urakoitsijoita ja rankaisevat aikarajoista poikkeamisista.
- Kaupunkiympäristön toimiala kehittää työmaahaittojen vähentämiseksi urakkamuotoja, jotka ottavat huomioon ympäristön sekä käyttäjien tarpeet. Vuoden katutyömaakilpailun jatkaminen kannustaa urakoitsijoita innovatiivisiin ratkaisuihin ja vahvistaa työmaiden imagoa.
- Työmaiden turvallisuus kaikille työmaa-alueella työskenteleville ja liikkuville on ensisijainen tavoitteemme. Työnaikaisten liikennejärjestelyjen laadun mittaamiseen kehitetty TLJ-mittari mahdollistaa työmaajärjestelyjen laadun ja työmaiden turvallisuuden objektiivisen arvioinnin. Työmaiden aitaamisen kehittäminen, työmaavalvonnan laadun parantaminen sekä työmaiden eri toimijoiden asennekasvatus ovat keskeisiä osia työmaiden turvallisuuden ja työmaajärjestelyjen laadun parantamiseksi. Infrahankkeiden turvallisuuskoordinaatiota on jo toimialalla parannettu turvallisuuskoordinaattorin tehtäviin keskittyvän henkilön palkkaamisella. Aktiivinen koulutus ja viestintä varmistavat, että kaikki toimitsijat ymmärtävät vastuunsa turvallisuudesta ja työmaajärjestelyistä.
- TLJ-mittarin avulla kerättävän datan kytkemistä urakoissa asetettaviin bonuksiin ja sanktioihin kehitetään mm. Kruunusillat-hankkeessa saatujen kokemusten perusteella. Bonus-/sanktiomallien kehittämisellä motivoidaan työntekijöitä ja urakoitsijoita sitoutumaan nykyistä paremmin urakkasopimusten mukaisiin turvallisuus- ja tehokkuusvaatimuksiin.
- Urakkasopimuksiin tullaan sisällyttämään vaatimus siitä, että kaikki työmaalla työskentelevät henkilöt ovat suorittaneet valtakunnallisen katutyökoulutuksen. Näin varmistuu, että henkilökunta on riittävän perehtynyttä työmaan vaatimuksiin ja turvallisuuskäytäntöihin.
Yhteenvetona todetaan, että näiden toimenpiteiden kautta parannetaan työmaiden tehokkuutta, turvallisuutta ja julkista kuvaa. Tavoitteena on jatkuvasti kehittää prosesseja ja varmistaa, että työmailla toimivat ovat asianmukaisesti koulutettuja ja hyvin informoituja.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee pyrkiä entisestään selkeyttämään työmailla noudatettavaa ohjeistusta ja varmistamaan, että työmaalla työskentelevät tuntevat tärkeimmät työmaita koskevat vaatimukset.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Helsingin kaupunkiympäristön toimiala tulee päivittämään Työmaaoppaan. Työmaaopasta käytetään yleisesti kaupungin omien hankkeiden urakkasopimuksissa velvoittavana ohjeistuksena.
- Viranomaisohjauksessa vaadittavan kaivutyöilmoituksen sähköiseksi asiointikanavaksi otetaan käyttöön 1.5.2025 Haitaton 2.0. sähköinen asiointijärjestelmä. Jättääkseen kaivutyöilmoituksen asiakkaan tulee jatkossa arvioida työmaansa aiheuttamat haitat ympäristölle järjestelmän ilmoittamien haittakertoimien mukaisesti ja jättää kaivuilmoituksen yhteydessä suunnitelma haittojen hallitsemiseksi. Tämä auttaa työstä vastaavaa ymmärtämään työmaansa aiheuttamat haitat eri kulkumuodoille ja ympäristölle sekä antaa ohjeita ja työkaluja niiden ehkäisemiseksi. Haitattomassa työtä suunnitteleva myös näkee jatkossa alueen muut käynnissä olevat sekä suunnitellut hankkeet ja pystyy yhteensovittamaan työnsä liikennejärjestelyt muiden hankkeiden kanssa ja sopimaan mahdollisesta yhteiskaivusta.
- Helsingin kaupunkiympäristön toimiala kehittää yhteistyössä teleoperaattoreiden ja muiden keskeisten toimijoiden kanssa yhtenäisiä toimintaperiaatteita ja ohjeistusta työmailla. Tavoitteena on ohjeiden käytännönläheinen soveltaminen ja toiminnan parantaminen.
- Kuntatekniikan yhdistyksen julkaisema Yleisten alueiden käyttö, tilapaiset liikennejärjestelyt ja katutyöt, pääkaupunkiseudun ohjeet ja määräykset -opas päivitetään vuosittain pääkaupunkiseudun kuntaviranomaisten yhteistyönä. Opas päivitettiin 15.4.2025. Seuraava päivitys tulee olemaan aiempaa suurempi rakenteen ja sisällön uudistaminen, jonka tarkoitus on yhtenäistää ja selkeyttää työmaita koskevaa ohjeistusta ja parantaa ohjeiden luettavuutta sekä käytettävyyttä. Tavoitteena on, että ohjeet ovat entistä ymmärrettävämpiä, rakenteeltaan loogisia ja helposti löydettävissä. Erityistä huomiota kiinnitetään ohjekokonaisuuden jäsentelyyn, kielelliseen selkeyteen sekä visuaaliseen esitystapaan, jotta työmaalla toimivat henkilöt voivat omaksua vaatimukset sujuvasti ja tehokkaasti.
- Kyseistä ohjeistusta käytetään velvoittavana määräyskokoelmana katutöiden viranomaisohjauksessa mutta myös toimialan urakkasopimusten liitteenä ja velvoittavana työohjeena. Opas on käytössä kaikissa pääkaupunkiseudun kunnissa, sekä varsin yleisesti kansallisesti. Helsinki on ottanut vetovastuun suuremman uudistustyön edistämiseksi.
- Viranomaisohjauksessa alueidenvalvonta vaatii, että jokaisella työmaalla on paikalla vähintään yksi Valtakunnallisen katutyökoulutuksen käynyt henkilö, jolla on kortti voimassa ja esitettävissä, silloin kun työmaalla työskennellään. Tätä valvotaan säännöllisesti muun valvontatyön ohessa. Helsingin kaupungin koulutusvaatimuksilla pyritään myös positiiviseen vaikuttavuuteen alan työkulttuurin kehityksessä.
- Kaupunkiympäristön toimiala tiivistää yksiköiden välistä yhteistyötä työmaaohjeistuksen laadinnassa, sekä valvonnassa. Tavoitteena on varmistaa, että työmaavaatimukset ja ohjeistukset ovat yhtenäisiä, selkeitä ja tehokkaasti toteutettuja koko toimialalla.
- Kaupunkiympäristön toimialalla on kehitettävä selkeät kriteerit, joiden perusteella valvontaviranomaisilla on mahdollisuus myös määrätä sanktioita työmaaohjeistuksen rikkomuksista urakkaliitteissä asetettujen ehtojen mukaisesti. Kriteeristön tavoitteena on varmistaa toiminnan läpinäkyvyys, oikeudenmukaisuus ja tasapuolinen kohtelu kaikissa urakoissa sekä tehostaa ohjeiden noudattamista.
- Työmaita koskevan ohjeistuksen viestintään tehdään muutoksia, joilla parannetaan ohjeiden löydettävyyttä, käytettävyyttä ja ohjekokonaisuuden selkeyttä.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunkiympäristön toimialan tulee viestiä toimialan tekemästä suurten liikennehankkeiden koordinaatiosta ja liikenteellisten vaikutusten arvioinnista katutöiden negatiivisen mielikuvan parantamiseksi.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Helsingissä käynnistyy lähitulevaisuudessa merkittävä määrä laajoja infrahankkeita. Kaupungissa tullaan uusimaan katuja ja niiden alla kulkevaa kunnallistekniikkaa, siltoja sekä raideliikenneinfraa. Varsin iso osa näistä välttämättömistä hankkeista sijoittuu kantakaupunkiin tai ovat muutoin liikenteellisesti haasteellisia. Tällaisessa tilanteessa kaupungin viestintä tarjoaa mahdollisimman selkeää kuvaa tulevasta kokonaisuudesta sekä siitä, miten työmaiden toteutusjärjestystä koordinoidaan, mikä on töiden ennakoitu aikataulu sekä miten erilaiset liikenteen poikkeusjärjestelyt toimivat ja miten vaikkapa joukkoliikenne tullaan työmaa-aikana järjestämään. Tilannekuvan ylläpitoa on vuonna 2025 vahvistettu entisestään yhdessä seudun liikennehankkeista vastaavien keskeisten toimijoiden kanssa. Kaupunkiympäristön toimialan liikenne- ja katusuunnittelupalveluun on toiminnan ja talouden muutosten 2026 yhteydessä esitetty palkattavan henkilö, joka vastaa suurten hankkeiden koordinoinnista ja yhteisvaikutusten arvioinnista.
- Tärkeää on, että viestinnän avulla kaupungissa liikkuvat voivat ennakoida työmaiden vaikutuksia sekä ymmärtävät paremmin työmaiden tarvetta. Viestinnän onnistumisen mittarina ei voi olla yksinomaan mielikuvan parantuminen, sillä katutyöt aiheuttavat jonkinlaista haittaa kaupungissa liikkumiselle, vaikka olisivat kuinka hyvin koordinoituja ja järjestettyjä. Kuntalain mukaisesti kaupungin viestinnän on tarjottava tietoa sekä laadukasta, ennakoivaa ja ymmärrettävää viestintää. Kaupunkiympäristön toimiala tiedottaa vuosittain suurimmista katutöistä kootusti (vrt linkki kappaleen jälkeen). Lisäksi järjestämme tarpeen mukaan mediatilaisuuksia, joissa kerromme isoista hankkeista kootusti.
- Tämän kokonaisuuden viestintää tulevien vuosien hankkeiden osalta suunnitellaan parhaillaan kaupunkitasoisesti. Jatkossa kokonaisuuden viestintää kehitetään kuvaamalla kokonaisvaikutuksia kuntalaisille. Tällä hetkellä etenkin keskustan työmaiden viestintä pyritään hoitamaan hyvin koordinoidusti ja siten, että kaupunki viestii sekä infratöiden kokonaisuudesta ja tavoitteista sekä siten, että myös aivan yksittäisten työmaiden viestintä olisi mahdollisimman toimivaa. Viestinnän avulla voidaan tuoda keskusteluun monipuolisempaa näkökulmaa työmaihin ja niiden vaikutuksiin liittyen, esimerkiksi nostaen esiin ketkä hyötyvät korvaavan liikenteen poikkeavista reiteistä.
- Työmaaviestinnän osalta kaupunkiympäristön toimialalla on jo käytössä malli eri kokoluokan hankkeiden viestinnän järjestämisestä ja tätä mallia ylläpidetään ja kehitetään koko ajan saatujen kokemusten perusteella.
Kaupungin yrityspalvelut, korkeakouluyhteistyö ja investointien houkuttelu (arviointikertomuksen sivut 55-58)
Tarkastuslautakunta toteaa, että kaupunginkanslian elinkeino-osaston ja kaupunkiympäristön toimialan tulee huolehtia siitä, että erilaisille yritystoiminnoille on tarjolla yritysten tarpeita vastaavia sijoittumismahdollisuuksia kaupunkistrategian mukaisesti
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Helsingin kaupunkistrategian 2021–2025 mukaan kaupungin on huolehdittava siitä, että tarjolla on yritysten tarpeita vastaavia sijoittumismahdollisuuksia erilaisille yritystoiminnoille. Kaupunki luovuttaa yritystontteja erilaisin avoimin menettelyin. Teollisuus- ja varastotontit sekä muut rakennusoikeudeltaan vähäisenä pidettävät tontit voidaan luovuttaa ilman erillistä varauspäätöstä noudattaen kuitenkin vuonna 2019 hyväksyttyjen tontinluovutuslinjausten soveltamisohjeissa mainittuja periaatteita. Näiden periaatteiden mukaan tontinvaraajaa ja -saajaa valitessaan kaupunki arvioi mm. sitä, kuinka hyvin hanke toteuttaa kaupungin asettamia elinkeinopoliittisia ja taloudellisia tavoitteita (esim. työpaikkojen määrä, hankkeen innovaatiot, kansainvälisyys, yrityksen liikevaihto ja kasvunäkymät), miten toiminta sopii kyseiselle alueelle ja kuinka hyvin hanke toteuttaa voimassa olevan asemakaavan tavoitteita. Lisäksi huomioidaan esitetyn hankkeen toteutusvarmuus, hakijan muut tonttivaraukset, onnistuminen aikaisemmissa hankkeissa sekä muut vastaavat seikat. Mikäli tonttiin kohdistuu useita tasavertaisia hakemuksia, hakemusten arvioinnissa voidaan antaa etusija hakemukselle, jossa kyse on nykyisen vuokralaisen toiminnan laajentamisesta Helsingissä tai vuokralainen on joutunut kaupungista johtuvista syistä luopumaan vuokraamastaan tontista taikka tontille rakennettavan rakennuksen loppukäyttäjä on hakijana. Mikäli hankkeen ei voida katsoa edellä mainittujen periaatteiden mukaisesti soveltuvan sijoittuvaksi Helsingin kaupungin alueelle, voidaan hanke ohjata etsimään soveltuvaa tonttia myös muualta pääkaupunkiseudulta tai sen lähialueelta.
- Uudet tontit Helsinkiin syntyvät yleiskaavan 2016 ja osayleiskaavojen ohjaamana asemakaavoituksen kautta. Yleiskaavassa 2016 on osoitettu kaupungin merkittävimmät toimitila-alueet. Lisäksi yleiskaava mahdollistaa toimitilarakentamista erityisesti liike- ja palvelukeskustoissa (C1), kantakaupunkialueella (C2) sekä lähikeskustoissa (C3). Voimassa ja vireillä olevissa osayleiskaavoissa on vastaavasti varauduttu toimitilarakentamisen edistämiseen.
- Liike- ja toimistotontteja on asemakaavoitettu riittävä määrä ja tarvittaessa niitä kaavoitetaan lisää. Uusien toimistovuokrausten kokonaispinta-ala ja vuokrattujen tilojen keskikoko on laskenut pandemian ja sitä seuranneen hybridityön takia voimakkaasti ja on vain 1/3 aiemmasta volyymista. Toimistotonttitarpeet ovat erittäin sijaintiherkkiä ja kysyntä keskittyy voimakkaasti hyvien joukkoliikenneyhteyksien solmukohtiin. Tällaiset kaavoitushankkeet ovat usein pistemäisiä ja lähtevät liikkeelle hankealoitteista tarvelähtöisesti.
- Päivittäistavarakauppojen lukumäärä on vähenemään päin niiden yksikkökokojen kasvaessa.
- Näköpiirissä ei ole, että nyt tai tulevaisuudessa kaupunki voisi merkittävästi lisätä teollisuus -ja varastorakennusten sekä pienteollisuustonttien määrää johtuen asumisen tarpeista ja sen priorisoimisesta kaupunkistrategiassa ja yleiskaavassa. Teollisuus- ja varastotoimintojen alueet vaativat paljon maa-pinta-alaa ja niille sijoittuva toiminta voi aiheuttaa ympäristöhäiriöitä, jolloin toiminnan yhteensovittaminen asumisen kanssa voi olla vaikeaa. Kaupungin kasvun ja luontoarvojen yhteensovittamisen haasteet johtavat helposti siihen, että tavoitteiden mukainen asuinrakentamisen lisääminen ohjautuu juuri olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen ja myös nykyisille toimitila-alueille. Tämä priorisointi johtaa väistämättä siihen, että alueita teollisuus- ja varastotoiminnan tarpeisiin ei enää löydy samaan tapaan kuin aiemmin.
Päiväkotitilojen saavutettavuus ja pedagogisten tavoitteiden toteutuminen (arviointikertomuksen sivut 61-65
Tarkastuslautakunta toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja kaupunkiympäristön toimialan tulee varmistaa, että päiväkoteihin on varattu riittävästi rajattavissa olevia rauhallisia tiloja.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Kasvatuksen ja koulutuksen toimiala kehittää oppimistilojen suunnitteluohjeistusta. Kaupunkiympäristön toimiala toteuttaa tilat kasvatuksen ja koulutuksen toimialan oppimistilojen suunnittelupalvelujen valmisteleman tilaohjelman, toiminnallisten tavoitteiden ja tilasuunnitteluohjeiden mukaan.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja kaupunkiympäristön toimialan tulee tiedottaa aiempaa selkeämmin päiväkotitilojen käyttäjille kiinteistöjen huollon, korjausten ja toiminnallisten muutostöiden vastuutahoista ja töiden etenemisestä.
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Tilojen ylläpidon rooleja ja vastuita selkeyttävät ylläpidon vastuunjakotaulukot suoraan omistettujen ja ulkoa vuokrattujen kohteiden osalta päivitetään.
- Tiedottamista käyttäjille parannetaan viemällä kaikki yli 10 000 euron korjaus- ja toiminnalliset muutoshankkeet Tilat-palvelun hankeseurantajärjestelmään (Myllyyn). Tämä mahdollistaa hankkeiden etenemisen seurannan ja raportointia.
- Isännöitsijät tiedottavat toimipisteiden edustajia ylläpitoon liittyvistä asioista ja tulevista korjauksista vuosittaisissa asiakastapaamisissa, joiden toteutuminen ja sisältö varmistetaan kohteiden sähköisessä huoltokirjassa (BEM) olevan, edelleen kehitettävän asiakastapaamislomakkeen kautta.
- Toiminnallisten muutoshankkeiden prosessia sujuvoitetaan ja rooleja selkeytetään uudella käytännöllä (ns. ”Stara MoB”), jossa Staralla on keskeisempi rooli kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tiedottamisessa.
Kehitetään menettely, jossa käyttäjät ilmaisevat toiminnallisiin muutoshankkeisiin liittyvät tarpeensa kasvatuksen ja koulutuksen toimialan oppimistilojen suunnittelupalveluille keskitetysti BEM-palvelupyyntönä.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja kaupunkiympäristön toimialan tulee tiedottaa oikea-aikaisesti alueen päiväkoteihin vaikuttavista muutoksista sekä päiväkotien henkilöstölle että niille perheille, joiden varhaiskasvatuspaikkaan muutokset voivat vaikuttaa
Kaupunkiympäristölautakunta:
- Kehitetään kasvatuksen ja koulutuksen sekä kaupunkiympäristön toimialan yhteistyönä viestintäkäytäntöä, jossa huolehditaan siitä, että alueen asukkaita tiedotetaan talonrakentamisohjelman koulu- ja päiväkotihankkeita koskevista merkittävistä aikataulu- tai sisältömuutoksista.
Esittelijä
Lisätiedot
Hanna Wesslin, ilmastojohtaja, puhelin: 09 310 52786
Hannu Seppälä, infrapäällikkö, puhelin: 09 310 38017
Timo Laiho, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 35201
Päivi Etelämäki, yksikön päällikkö, puhelin: 09 310 31871
Maria Sillanpää, talous- ja suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 36211
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta 20.05.2025 § 101
Lausunto
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi seuraavan lausunnon tarkastuslautakunnalle vuoden 2024 arviointikertomuksesta:
"Sitovien toiminnan tavoitteiden arviointi
Tarkastuslautakunta toteaa sitovien tavoitteiden toteutumisen osalta, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee kehittää kiireettömään hoitoon pääsyn tilastointia siten, että hoitojonojen pituudesta saadaan luotettavat tiedot.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimiala on tehnyt töitä yhdessä Apotti Oy:n kanssa sen eteen, että tietotoimitukset Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle (jäljempänä THL) antaisivat oikean ja kattavan kuvan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan toiminnasta. Tällä hetkellä tilanne on, että tiedot ovat pääosin kunnossa ja antavat suhteellisen hyvän kuvan todellisesta toiminnasta. THL:n seurantaa voidaan hyödyntää ja hyödynnetään hoitoon pääsyn seurannassa. Seurannan toteuttamista THL:n tilastoinnin kautta puoltaa osaltaan se, että lakisääteisesti kaikkien hyvinvointialueiden hoitoonpääsyä seurataan THL:n raportoinnin kautta.
Ruotsinkieliset sosiaali- ja terveyspalvelut lapsiperheille
Tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee
- laatia asiakkaille helposti löydettävä palveluketjun kuvaus lapsiperheiden ruotsinkielisistä sosiaali- ja terveyspalveluista,
- laatia henkilöstölle palveluohjausta varten yksinkertainen ja selkeä kuvaus lapsiperheiden ruotsinkielisistä sosiaali-, terveyspalveluista,
- varmistaa, että Apotti tuottaa asiakkaan asiakirjat hänen valitsemallaan asiointikielellä, joko suomeksi tai ruotsiksi,
- varmistaa, että työntekijöiden kielitaito kirjataan tietojärjestelmiin yhtenäisesti ja
- noudattaa työntekijöille maksettavan kielilisän periaatteita yhtenäisesti.
Sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan palveluissa on käynnistetty toimenpiteitä ruotsinkielisten palvelujen tavoitetason nostamiseksi sekä yhdenvertaisuuden ja saatavuuden varmistamiseksi. Useita toimenpiteitä tullaan pitkälti toteuttamaan päivityksen alla olevan toimialan kaksikielisyyssuunnitelman myötä ja osittain pohjautuen kansalliskielilautakunnan vuosikertomuksessa annettuihin toimenpide- ja seurantaehdotuksiin. Kaksikielisyyssuunnitelman toimenpidesuunnitelmien yhteisinä tavoitteina on, että ruotsinkielentaitoisen henkilöstön saatavuus ja pysyvyys paranee, ruotsinkieliset palveluketjut toimivat ja ruotsinkielinen asiakasviestintä paranee.
Syksyllä 2024 toimialajohtaja päätti 17.10.2024 § 229 asettaa toimialalle ruotsinkielisten palvelujen työryhmän edistämään koko toimialan kaksikielisyyttä. Uudistettu päätös työryhmästä on tehty vastaamaan paremmin nykyisiä tarpeita.
Helsingin kaupungilla on käytössä Sarastia henkilöstöjärjestelmä. Järjestelmästä on mahdollista saada tietoa henkilöstön äidinkielestä, edellyttäen, että tiedot on kirjattu järjestelmään. Tieto äidinkielestä on vuoden 2024 aikana ollut toimialalla vielä vaihtelevasti saatavilla. Tilanteen korjaamiseksi on toimialalla ryhdytty toimenpiteisiin ja alkuvuodesta 2025 tieto henkilöstön äidinkielestä on 96 prosenttisesti kirjattu. Tieto äidinkielestä ei siirry automaattisesti järjestelmään ja tieto muusta kielitaidosta ei ole mahdollista syöttää järjestelmään tällä hetkellä. Käynnissä olevan, kaupunkiyhteisen HR-järjestelmäuudistuksen suunnitteluvaiheessa henkilöstön äidinkieli, kielitaidon kirjaaminen ja seuranta on toimialalla nostettu esiin tunnistettuina kehittämistarpeina.
Asunnottomuuden vähentäminen
Tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee
- varmistaa asumisneuvonnan toiminnan riittävyys kasvavaan asiakasmäärään nähden,
- kehittää päihteetöntä hätämajoitusta siten, että päihteettömät palvelut ovat erillään päihteitä käyttävien palveluista, päihteetön hätämajoitus on helposti saavutettavissa, ja sitä on riittävästi Helsingin alueella,
- kehittää hätämajoitusta huomioiden naiserityisyys ja huolehtia tilojen eriyttämisestä siten, että asunnottomien on sukupuolesta riippumatta turvallista asioida palveluissa ja
- kehittää asunnottomien peseytymis- ja pyykinpesumahdollisuuksia tarpeen mukaisesti Helsingin alueella.
Lauttasaaren hätämajoitusyksikössä on tarjolla 20 päihteetöntä hätämajoituspaikkaa, jotka sijaitsevat soluissa, joihin ei sijoiteta päihtyneitä henkilöitä. Lautakunta edellyttää, että päihteettömän hätämajoituksen riittävyys varmistetaan myös jatkossa. Lauttasaaren yksikköön voi kulkea metrolla. Lautakunta edellyttää, että varmistetaan hätämajoituksen esteettömyys ja helppo saavutettavuus myös vaikeasti liikkuville, rollaattoria tai pyörätuolia käyttäville.
Hietaniemenkadun palvelukeskus on tarkoitettu kaikille viimesijaisen majoituksen tarpeessa olevalle, sukupuoleen, ikään tai asemaan katsomatta. Naisilla on siellä oma majoitustila, johon miehillä ei ole pääsyä. Tämän lisäksi Lauttasaaren hätämajoitusyksikössä on mahdollista majoittaa naiset ja miehet erikseen. Jokaisella Lauttasaaressa majoittuvalla on oma lukittava huone ja samoin peseytymistilat ovat lukittavat yksityisyyden turvaamiseksi. Yksiköiden henkilökunta puuttuu kaikkiin havaittuihin asiakkaiden välisiin väärinkäytöksiin.
Helsinkiläisille asunnottomille on Hietaniemenkadun palvelukeskuksessa päivittäin mahdollisuus suihkuun ja saunaan sekä vaatteiden pesuun. Lisäksi tarjolla on puhtaita vaatteita. Itikseen (Itäkeskus) suunniteltuun uuteen Symppis päiväkeskukseen tehdään tilat peseytymiseen ja pyykinpesuun. Symppiksistä on jaettu asunnottomille tarpeen mukaan uimahallilippuja peseytymistä varten.
Tiedonkulku ja yhteistyö perusopetuksen ja lastensuojelun välillä
Tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee
- varmistaa, että lastensuojelutarpeen arvioinnin tekijä on yhteydessä arvioinnin etenemisestä kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla ilmoituksen tehneeseen tahoon huomioiden sekä salassapito että opetuksen järjestäjän välttämätön tiedon tarve.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee
- varmistaa, että ohjeet koulunkäynnin laiminlyönnistä lastensuojeluilmoitusten perusteena ovat yhdenmukaisia.
Tarkastuslautakunta toteutti selvitystyön kesäkuun ja lokakuun 2024 välisenä aikana tekemällä kolme ryhmähaastattelua. Haastatteluista kaksi kohdentui kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suomenkieliseen perusopetukseen ja oppilashuoltoon ja yksi sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan lastensuojelutarpeen arvioinnin yksikköön. Aineistona käytettiin lisäksi haastatteluita ja tiedusteluja toimialojen asiantuntijoille, tilastotietoja sekä tarkastuslautakunnan 2. toimikunnan sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialalle tekemällä käynnillä saatuja tietoja.
Selvitys kohdentui käytännössä tiedonkulkuun ja yhteistyöhön perusopetuksen ja lastensuojelutarpeen arvioinnin yksikön välillä. Tarkastuskertomuksessa kuitenkin puhutaan virheellisesti tiedonkulusta ja yhteistyöstä perusopetuksen ja lastensuojelun välillä. Arvioinnin asiakkaat ja lastensuojelun asiakkaat on kaksi eri asiakasryhmää ja niistä vastaavat eri toimintayksiköt.
Lastensuojelu käsitteenä tarkoittaa jo lastensuojelun asiakkaana olevia lapsia ja lastensuojelutarpeen arvioinnin asiakkaat lapsia, joiden osalta vasta arvioidaan, tarvitaanko lastensuojelua. Myös perusopetuksen henkilökunnan haastatteluissa on noussut esiin yleisemmin yhteistyö lastensuojelun kanssa eikä ainoastaan lastensuojelutarpeen arvioinnin kanssa, jolloin lapsella ei ole vielä lastensuojelun asiakkuutta. Tätä ristiriitaa kommentoitiin useaan kertaan selvityksen aikana, mutta asiaa ei ole huomioitu raportissa ja johtopäätöksissä.
Kyseinen seikka vaikuttaa merkittävästi esimerkiksi siihen, miksi raportin mukaan perusopetuksen henkilöstön ja lastensuojelutarpeen arvioinnin esihenkilöiden näkemykset eroavat joiltain osin merkittävästikin toisistaan. Lastensuojelun ja erityisen tuen tarpeen arvioinnissa on henkilökuntaa yhteensä 115, joista johtavia sosiaalityöntekijöitä on 10, kun taas lastensuojelun sosiaalityössä on henkilökuntaa 225, joista johtavia sosiaalityöntekijöitä 30. Tarkastuslautakunta haastatteli vain lastensuojelun ja erityisen tuen tarpeen arvioinnin johtavia sosiaalityöntekijöitä ja he ovat kommentoineet yhteistyötä vain lastensuojelutarpeen arvioinnin aikana.
Edellä mainittu seikka näkyy raportissa otsikon lisäksi esimerkiksi kohdissa:
”Kun ilmoitus on tehty, käynnistyy asian selvittely lastensuojelussa.
Arviointihavaintojen perusteella lastensuojelulla ja opetustoimella on eriävät näkemykset siitä, kuinka herkästi koulut tekevät lastensuojeluilmoituksia ja missä määrin koulut noudattavat toimintaohjeita.
Lastensuojelu pyrkii sopimaan perheiden kanssa, että kouluun voidaan olla yhteydessä lapsen tilanteen arvioinnin aikana, ja valtaosassa arviointeja tämä toteutuu”.
Yllä olevissa kohdissa tulisi lukea lastensuojelu sanan sijaan lastensuojelutarpeen arviointi tai lastensuojelutarpeen arvioinnissa.
Tarkastuslautakunta kirjoittaa raportissaan muun muassa näin:
”Lastensuojelutarpeen arvioinnin yksikön käsityksenä on, että opetustoimen tekemiin lastensuojeluilmoituksiin pääsääntöisesti vastataan. Kouluissa ja oppivelvollisuudenvalvonnassa tiedonsaanti lastensuojelusta koetaan vaihtelevaksi”.
Ilmoituksista noin 30 prosenttia koskee lapsia, joilla on jo lastensuojelun asiakkuus. Heidän ilmoituksiaan ei käsitellä lastensuojelun ja erityisen tuen tarpeen arvioinnissa vaan lastensuojelun sosiaalityössä. Lastensuojelutarpeen arvioinnin johtavat sosiaalityöntekijät ovat vastanneet yllä olevassa kohdassa vain heidän oman työnsä näkökulmasta. Lautakunta korostaa, että huolehditaan voimassaolevan ohjeistuksen noudattamisesta, että lastensuojeluilmoituksen tehneeseen ammattilaiseen (mm. opettaja, oppilashuollon edustaja) ollaan pääsääntöisesti yhteydessä lastensuojelun tarvetta arvioitaessa.
Muutoin tarkastuskertomuksessa todetut toimenpiteet ovat tarkoituksenmukaisia ja sellaisia, joiden osalta on toimenpiteitä jo käynnissä.
Palvelusetelijärjestelmän toimivuus perusterveydenhuollossa
Tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan terveys- ja päihdepalveluissa tulee
- valvoa terveysasemien lääkäripalvelujen palvelusetelituottajia palvelusetelistä annetun sääntökirjan mukaisesti
- tehdä kokonaisarvio yleislääkärin vastaanoton palvelusetelin toimivuudesta ja kustannusvaikuttavuudesta palvelujen järjestämisessä ja
- kehittää yleislääkärin vastaanoton palvelusetelijärjestelmää tehdyn arvion perusteella.
Kuten tarkastuslautakunnan arviointikertomuksessa on todettu, on palvelusetelin palvelutuottajien valvontaa yhdenmukaistettu sääntökirjan mukaiseksi siten, että säännöllisissä seurantakokouksissa on saatu kuukausitasoinen raportti seuraavista aiheista:
- palvelun vasteaika (asiakkaan yhteydenoton ja lääkärikäynnin välinen aika)
- kuvantaminen (määrä + tutkimukset eriteltynä)
- laboratoriokokeet (määrä + tutkimukset eriteltynä)
- käyntisyyt (ICD-10)
- asiakastyytyväisyys (NPS).
Lisäksi seurantakokouksissa on seurattu ja todettu:
- potilaiden ja käyntien määriä
- potilasvalituksia ja potilasvahinkoilmoituksia ei ole tullut tietoon.
Yhdenvertaisuusnäkökulmasta on palveluntuottajien kanssa avattu keskustelua siitä, että palvelusetelipalveluja tarjottaisiin myös Itä-Helsingin alueen palvelupisteissä, missä palveluseteleitä myönnetään tällä hetkellä eniten. Palvelusetelituottajat ovat jääneet pohtimaan asiaa.
Terveysasemat ja sisätautien poliklinikka -palvelu on itse arvioinut huhtikuussa 2025 nykyistä palvelusetelijärjestelmän toimivuutta ja vertaillut sitä muilla hyvinvointialueilla kehitettyjen palvelusetelikäytäntöjen kanssa.
Yleisesti todettiin, että nykyisen kaltainen palvelusetelimalli on hyvä olla olemassa ruuhkahuippuja varten yhtenä mahdollisena jononpurkumallina. Nykyisen toimintamallin hinta-laatusuhde todettiin hyväksi.
Mahdollisiksi kehityskohteiksi todettiin muun muassa tulkkipalveluiden lisääminen ja laboratoriovalikon rajattu laajentaminen, jotka mahdollistaisivat palvelusetelitoiminnan kohdentamisen nykyistä laajemmalle asiakasryhmälle ja erityisesti idän alueella. Näitä kehityskohteita lähdetään jatkotyöstämään.
Palvelusetelituottajat ovat esittäneet pyynnön avata keskustelua palvelusetelitoiminnan hinnan tarkistamisesta. Palvelusetelien hintaa on arvioitu säännönmukaisesti vertaamalla palvelusetelillä tuotettavan palvelun tuottamista omana tuotantona ja siitä syntyviä kuluja. Kyseisessä palvelusetelissä ei ole omavastuuta.
Edelleen palvelusetelijärjestelmän tekniset ratkaisut aiheuttavat haasteita toiminnassa tiedonsiirron näkökulmasta, mutta tässä tehdään jatkuvasti kehitystyötä.
Iäkkäiden pääsy kotihoidosta ympärivuorokautiseen hoivaan
Tarkastuslautakunta toteaa, että sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan sairaala-, kuntoutus- ja hoivapalveluiden tulee
- kehittää kotihoidon henkilökunnan osaamista iäkkään henkilön hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavien riskitekijöiden tunnistamisessa ja arvioimisessa,
- seurata kattavasti ympärivuorokautisen palveluasumisen hakuprosessin eri vaiheisiin kuluvaa aikaa ja kehittää prosessia seurannan perusteella siten, että asiakkaan pääsy tarpeensa mukaiseen palveluun ei viivästy ja
- kerätä asiakkailta ja omaisilta palautetta ympärivuorokautisen palveluasumisen hakuprosessin toimivuudesta ja kehittää hakuprosessia saadun palautteen perusteella.
Arviointikertomuksessa todetaan, että vuonna 2024 lähes kaikki myönteisen pitkäaikaisen ympärivuorokautisen hoivan selvitys-, arviointi- ja sijoitus (SAS) -ratkaisun saaneet asiakkaat saivat hoitopaikan tavoitteen mukaisesti kolmen kuukauden kuluessa jonoon asettamisesta. Yhteensä tammi–marraskuussa paikan saaneista 1505 henkilöstä yli kolme kuukautta paikkaa odottaneita oli kaikkiaan 79 henkilöä. Marraskuun 2024 lopussa jonossa oli vain 13 henkilöä, jotka olivat odottaneet paikkaa yli kolme kuukautta. Vuonna 2022 ympärivuorokautisen hoitopaikan sai 1549 henkilöä, joista yli kolme kuukautta odottaneita oli 398.
Johtopäätöksissä todetaan, että ympärivuorokautisen hoivan SAS-prosessi on pääosin sujuva, mutta hakuprosessi kaikkine vaiheineen voi kuitenkin kestää pitkään.
Ympärivuorokautiseen hoitopaikan odotusajan mediaani oli 25 vuorokautta vuonna 2024 ja alle 90 vuorokaudessa paikan sai 95 prosenttia jonottajista. Vapautuneelle paikalle valitaan aina vuorossa oleva asiakas ottaen huomioon asiakkaan hoidon tarpeet ja mahdollisuuksien mukaan asiakkaan toiveet. Pitkittyvät odotusajat johtuvat pääsääntöisesti asiakkaan erityistarpeista ja omista toiveista. Mikäli asiakas kieltäytyy tarjotusta paikasta, uutta hoidontarvetta vastaavaa paikkaa ei välttämättä pystytä tarjoamaan kolmen kuukauden määräajassa; käytännössä tilanteet ovat usein sellaisia, jossa asiakas tai hänen edustajansa, on tiukasti rajannut paikkatoiveen yhteen tai kahteen asumisen yksikköön.
Tarkastuslautakunta toteaa kertomuksessaan, että on ongelmallista, jos asiakas on koko hakuprosessin ajan riittämättömien kotihoidon palvelujen varassa, ja että myönteisen SAS-ratkaisun jo saaneet asiakkaat kuitenkin yleensä odottavat paikkaa turvallisessa ympäristössä, esimerkiksi sairaalassa tai jossakin muussa lyhytaikaisesti ympärivuorokautista hoitoa ja huolenpitoa tarjoavassa palvelussa.
Kun iäkäs henkilö on saanut myönteisen SAS-ratkaisun, paikan odottaminen kotona kotihoidon palvelujen turvin on ensisijainen vaihtoehto, jotta vältytään useilta muutoilta. Usein tämä on myös asiakkaan oma toive. Paikan odottajista tällä hetkellä 20–30 prosenttia odottaa paikkaa kotona. Lisäpalveluja järjestetään kotiin tarpeen mukaan.
Kuten arviointikertomuksessa tuodaan esille, iäkkäiden pitkäaikaisen hoidon paikkoja on viime vuosina lisätty. Lisäksi todetaan, että paikkamäärän kasvattaminen ei ole kaupungin tavoitteena, sillä iäkkäiden tarpeen mukaiset palvelut pyritään ensisijaisesti järjestämään heidän kotiinsa. Ympärivuorokautista palveluasumisen paikkamäärää tullaan lisäämään ikääntyneiden määrän kasvaessa, mutta palvelun peittävyyden kasvattaminen ei ole tavoitteena."
Käsittely
Asiassa tehtiin seuraavat vastaehdotukset:
Vastaehdotus 1:
Jäsen Johanna Nuorteva: Asunnottomuuden vähentäminen -otsikon kolmanneksi viimeisen kappaleen loppu muokataan seuraavaksi:
Lautakunta edellyttää, että päihteettömän hätämajoituksen riittävyys varmistetaan myös jatkossa. Lauttasaaren yksikköön voi kulkea metrolla. Lautakunta edellyttää, että varmistetaan hätämajoituksen esteettömyys ja helppo saavutettavuus myös vaikeasti liikkuville, rollaattoria tai pyörätuolia käyttäville.
Kannattaja: jäsen Kati Juva
Vastaehdotus 2:
Jäsen Johanna Nuorteva: Tiedonkulku ja yhteistyö perusopetuksen ja lastensuojelun välillä -otsikon toiseksi viimeisen kappaleen loppuun lisätään: Lautakunta korostaa, että huolehditaan voimassaolevan ohjeistuksen noudattamisesta, että lastensuojeluilmoituksen tehneeseen ammattilaiseen (mm. opettaja, oppilashuollon edustaja) ollaan pääsääntöisesti yhteydessä lastensuojelun tarvetta arvioitaessa.
Kannattaja: jäsen Kati Juva
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta hyväksyi jäsen Johanna Nuortevan vastaehdotukset yksimielisesti ilman äänestystä.
Sosiaali-, terveys- ja pelastuslautakunta antoi hyväksyttyjen vastaehdotusten osalta esittelijän ehdotuksesta poikkeavan lausunnon.
13.05.2025 Pöydälle
Esittelijä
Lisätiedot
Maria Helin, suunnittelupäällikkö, puhelin: 09 310 43087
Kasvatus- ja koulutuslautakunta 13.05.2025 § 162
Lausunto
Kasvatus- ja koulutuslautakunta antoi seuraavan lausunnon vuoden 2024 arviointikertomuksesta:
ICT-palveluhankintojen tuottavuus kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla
Arviointikertomuksessa todetaan, että digitaalisten ratkaisujen merkitys palvelutuotannossa kasvaa ja että digitalisaation yhtenä tavoitteena Helsingin kaupungilla on palvelutuotannon tuottavuuskasvu, joka näkyy palveluiden paranemisena tai säästyvinä menoina. Palvelutuotannon lisäksi digitaalisia ratkaisuja tarvitaan myös hallinnon tarpeisiin sekä digitaalisen ympäristön hallintaan etenkin tietoturvan ja tietosuojan näkökulmasta.
Toimialan ydinpalveluja tukevat tietojärjestelmät ovat pääsääntöisesti Suomen kunta-alalla laajasti käytettyjä valmisohjelmistoja. Niissä on pääsääntöisesti tarpeelliset toiminnot päivittäiseen operatiiviseen työhön liittyen. Palveluihin hakeutuminen sekä yhteydenpito huoltajiin ovat asioita, joissa valmisohjelmistojen ominaisuudet eivät aina riitä Helsingin kaupungin tarpeisiin ja joissa kaupunki on kehittänyt omia ratkaisujaan.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan itse tuottamat opetuksen digitaaliset peruspalvelut ovat siirtymässä DigiHelsinki Oy:n vastuulle 1.9.2025. Toimialan itse ratkaistavia ICT-palveluhankintojen lähitulevaisuuden haasteita ovat oppimisen ICT-ratkaisut, oppimissovellukset, tekoälyratkaisut sekä näiden tietoturvan ja tietosuojan tason varmistaminen.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietohallintopalveluiden tulee varmistaa, että ICT-palveluhankintoja ja -hankkeita johdetaan järjestelmällisesti ja tavoitteellisesti.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että ICT-palveluhankintojen ja -hankkeiden johtamista kehitetään sekä toimialan omilla että koko kaupunkia koskevilla toimenpiteillä. Projektien hallintaa yhdenmukaistetaan, ja suuremmat projektit kytkeytyvät jatkossa jo suunnitteluvaiheessa sekä toiminnan ja talouden vuosisuunnitteluun että kaupunginkanslian digitalisaatioyksikön suorittamaan kaupunkiyhteiseen projektikoordinaatioon.
Toimialalla on lisätty palvelukokonaisuuksien resursseja tietojärjestelmille asetettavien sisällöllisten vaatimusten hallintaan. Tämä johtaa järjestelmällisempään työhön tietojärjestelmien kehittämisessä käyttötarvetta paremmin vastaaviksi. Kasvatus- ja koulutuslautakunta odottaa, että kunta-alalle tarjottavat markkinaehtoiset ratkaisut palvelevat jatkossa paremmin Helsingin kaupungin tarpeita, jotta tarvetta erillisille ratkaisuille ei enää olisi.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietohallintopalveluiden tulee kehittää sisäistä viestintää ja tiedotusta ICT-palveluhankinnoista.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että ICT-palveluhankinnoista viestitään ja tiedotetaan sekä ennakoivasti että käytön aikana kohderyhmäkohtaiset tarpeet huomioiden. Suurin osa ICT-palveluhankinnoista kytkeytyy suoraan toimialan ydintoimintaan, joten jatkossa kiinnitetään erityistä huomiota myös siihen, että ydintoiminta ja kehittämispalvelut ovat riittävällä tavalla mukana hankintojen suunnittelussa, tavoitteiden asettamisessa sekä hankintojen onnistumisen arvioinnissa.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietohallintopalveluiden tulee huolehtia siitä, että ICT-palveluhankintoja toteuttava henkilöstö saa riittävästi ja säännöllisesti ICT-palveluhankintoihin liittyvää koulutusta.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa, että ICT-palveluhankintoihin liittyvä osaaminen muodostuu yleisestä hankintaosaamisesta, ICT-hankintojen erityispiirteiden tuntemuksesta sekä sellaisesta kaupunki- ja toimialatasoisesta koordinaatiosta, jolla saavutetaan ICT-ratkaisuiden hyvä yhteentoimivuus ja varmistetaan, että Helsingin kaupunki saa sille kuuluvat suuren hankintayksikön edut myös ICT-palveluhankinnoissa.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietohallintopalveluissa kiinnitetään jatkossa huomiota etenkin ICT-hankintojen erityispiirteisiin sekä kaupunki- ja toimialatasoiseen koordinaatioon. Yleisen hankintaosaamisen osalta tietohallinto tukeutuu aikaisempaa enemmän talous- ja suunnittelupalveluiden hankintayksikköön.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietohallintopalveluiden tulee varmistaa, että ICT-palveluhankintojen sujumisesta kerätään asiakaspalautetta.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä, että toimialan käyttämät ICT-ratkaisut ovat tarkoituksenmukaisia, tietoturvallisia ja mahdollisimman helppokäyttöisiä. Asiakaspalautteen kerääminen on tähän saakka painottunut yksittäisiin hankkeisiin. Jatkossa palautetta tulee kerätä laajemmin erityisesti silloin, kun käyttäjämäärät ovat suuret, käytettävyydessä on tunnettuja haasteita, tai järjestelmiä uudistetaan. Palautteen keräämisessä on huomioitava tietohallinnon eri asiakasryhmät.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tietohallintopalveluiden tulee luoda käytäntö hankinnoista saatujen hyötyjen, oppien, onnistumisten ja epäonnistumisten dokumentointiin ja seurantaan.
Kasvatus- ja koulutuslautakunta pitää tärkeänä seurata ja dokumentoida ICT-hankintojen onnistumista sekä hyötyjen toteutumista toimialan tietohallinnossa. Lisäksi on tarpeen kehittää kaupunkitasoista ICT-hankintaosaamista, joka muodostuu toteutuneiden hankintojen seuraamisen lisäksi mm. kaupungin yhteisistä linjauksista, vaikutusmäärittelyjen perusmateriaaleista ja sopimuspohjista. Yhteisillä hankintaa tukevilla ohjeilla, käytännöillä ja materiaaleilla on mahdollista tehdä parempia hankintoja ja varmistaa järjestelmien hyvä yhteentoimivuus, edullisemmat kustannukset sekä matalammat riskit niiden koko elinkaaren ajalta.
Päiväkotitilojen saavutettavuus ja pedagogisten tavoitteiden toteutuminen
Tarkastuslautakunta toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja kaupunkiympäristön toimialan tulee varmistaa, että päiväkoteihin on varattu riittävästi rajattavissa olevia rauhallisia tiloja.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan suunnitteluohjeen mukaan päiväkotitilojen rauhallisuutta edistetään toteuttamalla toiminta-alueita, joissa on rajattuja erikokoisia tiloja. Ohjeen mukaan toiminta-alueiden läpi ei ole läpikulkua. Ryhmien muodostamisen ohjeistusta selkeytetään, jotta rauhallinen toiminta olemassa olevissa tiloissa saadaan turvattua.
Kaupunkiympäristön toimiala toteuttaa tilat kasvatuksen ja koulutuksen toimialan oppimistilojen suunnittelupalvelujen valmisteleman tilaohjelman, toiminnallisten tavoitteiden ja tilasuunnitteluohjeiden mukaan.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja kaupunkiympäristön toimialan tulee tiedottaa aiempaa selkeämmin päiväkotitilojen käyttäjille kiinteistöjen huollon, korjausten ja toiminnallisten muutostöiden vastuutahoista ja töiden etenemisestä.
Toimialalla on käytössä yhteistyössä kaupunkiympäristön toimialan kanssa laadittu Käsikirja kiinteistössä toimiville, jossa kuvataan tilojen käytön aikaiset vastuut ja roolit, ja joka löytyy intrassa ja johon lisätään linkki Ope-huoneen sivustolle.
Oppimistilojen suunnittelupalvelut on järjestänyt Tilahankepäiviä, joissa on käyty läpi muun muassa ylläpidon ja kunnossapidon sekä toiminnallisten muutostöiden rooleja ja vastuita. Jatkossa vastaava koulutus järjestetään osana uusien työntekijöiden koulutusta.
Kaupunkiympäristön toimialan kanssa on työstetty tilojen ylläpidon vastuunjakotaulukoita. Suoraan omistettujen ja ulkoa vuokrattujen kohteiden osalta vastuunjakotaulukoita yhdenmukaistetaan ja päivitetään.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla oppimistilojen suunnittelupalveluissa järjestetään koulutus ja otetaan työvälineeksi Tilat-palvelun hankeseurantajärjestelmä (Mylly). Tämä mahdollistaa hankkeiden etenemisen seurannan.
Toiminnallisten muutoshankkeiden prosessia ja siihen liittyvää yhteistyötä Staran kanssa vahvistetaan siten, että Staralla on keskeisempi rooli Kaskon suuntaan tiedottamisessa.
Jatkossa myös toiminnalliset muutostyöt keskitetään ohjautumaan BEM-palvelupyyntöinä.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan ja kaupunkiympäristön toimialan tulee tiedottaa oikea-aikaisesti alueen päiväkoteihin vaikuttavista muutoksista sekä päiväkotien henkilöstölle että niille perheille, joiden varhaiskasvatuspaikkaan muutokset voivat vaikuttaa.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialalla on kehitetty oppilaaksiottoalueiden ja esiopetuksen oppilaaksioton muutosprosessien osallistamista ja huoltajien tiedottamista.
Varhaiskasvatus ja esiopetuspalvelukokonaisuuden kanssa on sovittu, että palveluverkkoyksikön asiantuntija osallistuu vähintään kerran vuodessa aluepäällikön järjestämiin päiväkodin johtajien alueellisin kokouksiin. Näissä tapaamisissa esitellään muun muassa alueen väestökehitystä, tulevaa kaavoitusta ja ja suunniteltuja muutoksia, jotka liittyvät rakennushankkeisiin. Päiväkodin johtajat voivat käyttää kokousmateriaalia omissa henkilöstökokouksissaan. Rakennushankkeen käynnistyttyä osallisuuden toteutumisesta huolehditaan kaskon osallisuussuunnitelman mukaisesti.
Kasvatuksen ja koulutuksen toimialan internet-sivustoille kehitetään palveluverkkosivustoa, jossa on alueellisesti näkyvissä tulevia muutoksia. Tässä teemme yhteistyötä kaupunkiympäristön toimialan kanssa.
Kaupunkiympäristön toimialan kanssa tarkennetaan rooleja ja vastuita väistötilaratkaisujen päätöksenteosta ja tiedottamisesta henkilöstölle sekä huoltajille.
Tiedonkulku ja yhteistyö perusopetuksen ja lastensuojelun välillä
Kasvatuksen ja koulutuksen lautakunta pitää tiedonkulun kehittämistä perus- ja toisen asteen opetuksen sekä lastensuojelun välillä tärkeänä. Lastensuojelun edustaja pyydetään tarvittaessa mukaan yksilökohtaisen opiskeluhuollon kokoukseen, ja kouluja sekä oppilaitoksia on ohjeistettu lastensuojeluilmoituksen tekoon. Säännölliset yhteistyörakenteet niin hallinnon kuin alueenkin tasolla ovat tärkeitä, ja niitä tulee edelleen kehittää. Alueelliset Lanu-ryhmät ovat aloittaneet toimintansa, ja niiden toimintaa kehitetään aktiivisesti. Hallinnon tasolla jatketaan ja tehostetaan Lanupe-kokouksia sekä palvelukokonaisuuksien ja Peson yhteiskokouksia
Tarkastuslautakunta toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan tulee varmistaa lastensuojelun kanssa tehtävää yhteistyötä koskevien ohjeiden ja toimintamallien löydettävyys ja käytettävyys peruskouluissa.
Toimialalla on tehty vuoden aikana ohje poliisin, lastensuojelun ja sovittelutoiminnan väliseen yhteistyöhön. Tätä ohjetta on koulutettu syksyn 2024 aikana laajasti. Näitä koulutuksia tullaan jatkamaan myös syksyllä 2025. Ohje on saatavilla Opehuone-nettisivustolla.
Tarkastuslautakunta toteaa, että kasvatuksen ja koulutuksen toimialan sekä sosiaali-, terveys- ja pelastustoimialan tulee varmistaa, että ohjeet koulunkäynnin laiminlyönnistä lastensuojeluilmoitusten perusteena ovat yhdenmukaisia.
Toimialan ohjeistusta poissaoloihin puuttumista on selkeytetty ja yhdenmukaistettu. Kevään 2025 aikana monet koulut ovat työstäneet tältä pohjalta omaa poissaoloihin puuttumisen malliaan. Mallissa kuvataan selkeästi, missä vaiheessa koulunkäynnin laiminlyömistä on tehtävä lastensuojeluilmoitus
Esittelijä
Lisätiedot
Tero Vuontisjärvi, talous- ja suunnittelujohtaja, puhelin: 310 80295
Otso Kotilainen, riskienhallinnan asiantuntija, puhelin: 310 25566
Detta beslut publicerades 18.12.2025
FÖRBUD MOT SÖKANDE AV ÄNDRING
Ändring i beslutet får inte sökas eftersom beslutet gäller beredning eller verkställighet.
Tillämpat lagrum: 136 § i kommunallagen